Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Toinen koulu - toinen maailma: Oppimisen ja lukion tulevaisuus 2030

1,428 views

Published on

Lukion tulevaisuus 2030 -alustus Opetushallistuksen Etälukiopäivässä 9.9.2011. http://etalukiopaiva.wikispaces.com/Ohjelma

Published in: Education
  • Be the first to comment

Toinen koulu - toinen maailma: Oppimisen ja lukion tulevaisuus 2030

  1. 1. Barometriteemat Toiminta, yhteisö, kouluTieto, taito,oppiminen Arvot, päämäärät ja tavoitteet Toiminta- ympäristö
  2. 2. LUKIO 2030: 12 TEESIÄ1. Tarkoitus 7. Arviointi2. Koko ikäluokan koulutus 8. Opettajuus3. Tiedon tuottaminen ja 9. Tehokkuusjakaminen 10. Globaalisuus4. Osaamisen tunnistaminen jatunnustaminen 11. Lukioverkko5. Valinnaisuus 12. Akateeminen polku6. Tieto- ja viestintätekniikka
  3. 3. TODENNÄKÖISYYS JA TOIVOTTAVUUS .
  4. 4. KIISTAKYSYMYSNäkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi. POLARISAATIO “KAMELI” K • kiista
  5. 5. DIALOGIKYSYMYSKäsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksi. KIRJO “LUMIKKI JA KÄÄPIÖT” D • dialogi
  6. 6. RATKAISUKYSYMYSTulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen samaa mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, miten ja millä tavoin muutos tapahtuu. TAPAHTUU EI IKINÄ R • ratkaisu
  7. 7. LUKIO 1: TARKOITUS TODENNÄKÖISYYS TOIVOTTAVUUS n=40, A=0.93, M=1.00, Q1=0.75, Q3=2.00 n=40, A=2.00, M=2.00, Q1=2.00, Q3=3.00Lukio-opiskelussa keskeistä on autenttisten ongelmien pohdinta ja ratkaisujenetsiminen Suomen ja maailman kysymyksiin. D • dialogi
  8. 8. LUKIO 1: TARKOITUS PÄÄPANEELI HAASTAJAPANEELIYhteiskunnan globalisoituminen, ilmastonmuutos ja tietotekniikan kehitysaiheuttavat ongelmia, joiden myötä myös sivistyskäsitys muuttuuyksilöpainotteisesta yhteisö- ja yhteis-kuntapainotteiseksi. Tämä ilmenee siten,että vuonna 2030 lukio-oppiminen koostuu vuoro-vaikutteisesta ja monialaisestayhteiskuntaa koskevan tiedon käsittelystä, analysoimisesta, jalostamisesta jajakamisesta. Aiheet haetaan usein Suomen ja maailman ongelmista.
  9. 9. LUKIO 1: TARKOITUS“Lukio-opiskelu ja -pedagogiikka tarvitsevatuudistumista. Liiallisesta sisältöpainotteisuudestatulisi päästä laajempiin kokonaisuuksiin ja nykyajanongelmien pohdintaan.”
  10. 10. LUKIO 1: TARKOITUS“Tieteissä raja-aidat murtuvat (vaikka osalletieteilijöistä se on vaikea sulattaa), näin pitäisi käydämyös lukiossa. Lukio on nykyisellään eniten jäänytkiinni staattisen tiedon opettamiseen, joten näin eivoi jatkua.”“Muistamispohjaisesta oppimistoiminnasta siirrytäänongelma- ja oivaltamispohjaiseen opiskeluun, jossavallitseva työ- ja toimintatapa ei ole yksilöidenvälinen kilpailu vaan yhteistoiminta.”
  11. 11. LUKIO 1: TARKOITUS“Lukiokoulutuksen yleissivistävyyden käsite onavattava ja määriteltävä uudelleen. Lukion tehtävänäon tuottaa akateemisiin ammatteihin ihmisiä, joilla onsyvälliset ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot.Mottona voisi olla: Opiskellaan ei vain elämäävarten, vaan tavoitteena on pystyä vaikuttamaanoman ja muiden elämän suuntaan!"“Hyötynäkökulmalla on tietysti puolensa, muttaunohtuuko yleissivistys. Mitä se ontulevaisuudessa?”
  12. 12. LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINEN TODENNÄKÖISYYS TOIVOTTAVUUS n=40, A=-0.13, M=0.00, Q1=-1.00, Q3=1.00 n=40, A=0.10, M=0.00, Q1=-2.00, Q3=2.00Nuoret hankkivat laajan yleissivistyksen sosiaalisessa mediassa ja lukiontehtäväksi jää yhä enemmän erityisosaamisen ja ajattelun opettaminen. K • kiista
  13. 13. LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINEN PÄÄPANEELI HAASTAJAPANEELISosiaalinen media on osaltaan mahdollistanut lukion palaamisen Lykeioninjuurille, jossa opettajat keskustelevat opiskelijoidensa kanssa ja haastavat näitäkehittämään ajatteluaan. Aristoteleen Lykeionissa "ei ollut lukujärjestystä, eikäopiskelijoilta vaadittu tiettyjä opintoja tai maksua opetuksesta. Koulunpäämääränä ei Aristoteleen aikana ollut minkään opin edistäminen vaanfilosofisten ja tieteellisten teorioiden tutkiminen. Koulua johtaneet toimivatvertaisina toisten joukossa." ( ks. Wikipedia).
  14. 14. LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINEN“Sivistys ei ole tämän tai tuon tietämistä vaantietynlaista, avointa suhtautumista tietämiseen jatietoon. Se on jatkuvan elinikäisen oppimisenvälttämätön perusta. Sivistys on olemassa ihmisenäolemisen tapana.”“Sivistys on inhimillisten kykyjen, taitojen, tietojen,asenteiden ja arvojen jatkuvaa ylläpitoa jakehittämistä.”
  15. 15. LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINEN”Kun tietoa on rajattomasti saatavilla useista erilähteistä, jää opettajan tehtäväksi tiedon kokoamisenja soveltamisen opettaminen.”
  16. 16. LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINEN“Oppivelvollisuus ei voi jäädä nuorten harteille. Tottakai sosiaalinen media tulee merkittävästilaajenemaan, koululaitosten tulee miettiä miten hehyödyntävät tätä mahdollisuutta.”
  17. 17. LUKIO 3: TIEDON TUOTTAMINEN”Lykeion-malli on hieno ja toivottava, mutta se vaatiisitä, että verkkoon kehittyy erillisiä, perussivistystätuottavia opetuksen elementtejä. Jos ne eivät oleenää sama asia kuin jo nykyisin toimivatverkkolukiot, on hiukan vaikea mieltää, mitä ne sittenvoisivat olla. Jos tällainen malli kehittyy, se tarkoittaasitä, että koko nykyinen koulutuksen kenttätestauksineen ja opetussuunnitelmineen joutuukokonaisvaltaiseen remonttiin. On vaikea testatamillään tavalla semmoista yleissivistystä, jokavoidaan hakea omin avuin verkosta ja jolle ei olerakennettu varsinaista opsia.”
  18. 18. LUKIO 11: LUKIOVERKKO TODENNÄKÖISYYS TOIVOTTAVUUS n=40, A=-0.33, M=0.00, Q1=-2.00, Q3=1.00 n=40, A=-1.55, M=-2.00, Q1=-3.00, Q3=0.00Kolmasosa Suomen lukioista kuuluu johonkin kansainväliseen aatteelliseen tailiiketaloudelliseen lukiobrändiin ja puolet näistä lukioista on maksullisia. K • kiista
  19. 19. LUKIO 11: LUKIOVERKKO PÄÄPANEELI HAASTAJAPANEELIMonet lukiot ovat Ruotsin mallin mukaan yritysten tai yhdistysten omistamia jauseat niistä ovat ketjuuntuneet myös kansainvälisesti. Elinkeinoelämä rahoittaaluonnontieteitä ja teknologiataitoja korostavia oppilaitoksia (ks. Yle-uutiset).
  20. 20. LUKIO 11: LUKIOVERKKO”Kansainvälinen verkottuminen etenee varmasti jaelinkeinoelämäkin tulee osallistumaan rahoitukseen.Suomalainen yksityiskoulumalli on kuitenkinomituinen - veronmaksajat maksavat käytännössäkulut ja toisaalta ne myös toimivat samojensääntöjen mukaan kuin julkiset koulut (vrt. esim.USA). Kehitys riippuu kuitenkin paljon yleisestäyhteiskunnallisesta kehityksestä (rikkaidenrikastuminen edelleen, tuloerojen jyrkkä kasvu) - ontoki mahdollista että "yläluokka" ajaa itselleen omat"vapaakoulut".”
  21. 21. LUKIO 11: LUKIOVERKKO”Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä yksityistenylläpitäjien rooli on ollut perinteisesti hyvin vähäinen.Tämä asia tuskin muuttuu näin nopeasti. Yksityistenylläpitäjien lukumäärä tulee kuitenkin jonkin verrankasvamaan.”
  22. 22. LUKIO 11: LUKIOVERKKO”Lukio on yleissivistävä oppilaitos ja näinäyhtenäiskulttuurin ja yhteisöllisten kokemustentäydellisen katoamisen aikoina näen arvoa siinä, ettäoppisisällöt ovat edes kansallisesti jonkinlaisessaharmoniassa. Se helpottaa keskustelua eri alojenvälillä. Eriytyminen liian aikaisin on oikeastaanvastakkainen ilmiö sille mitä itse toivoisin: alojenvälisyyttä, oppiaineiden raja-aitojen ylitystä.”
  23. 23. LUKIO 11: LUKIOVERKKO”Elinkeinoelämää en missään tapauksessa toivokoulujen rahoittajiksi. Ylipäätään tämäntyyppinenyksityistymiskehitys vaarantaisi kokokoulujärjestelmän perustana olevan ajatuksenyhdenvertaisuudesta, ja lisäisi koulujen ja sitenopiskelijoiden välistä eriarvoisuutta sekäkilpailuhenkisyyttä entisestään.”
  24. 24. LUKIO 11: LUKIOVERKKO”Suomalaisen koulutuksen menestys perustuumielestäni vahvaan maksuttomuuteen jajulkisuuteen. Jos tämän asian kääntää toisinpäin:Suomen lukiot kuuluvat kansainvälisiin aatteellisiinlukiobrändeihin, jotka ovat alkuperin lähteneetSuomesta. Eli Suomalainen lukiomalli on levinnytkansainväliseksi niin siinä tapauksessa voisin ehkäjopa kannattaa väitettä.”
  25. 25. ETÄLUKIOPÄIVÄ 9.9.2011tiina.airaksinen@otavanopisto.fi

×