Aikuislukion tulevaisuus, Opettaja ohjaajana. Aikuislukioiden koulutuspäivillä Lahdessa 9.11.2012

1. Aikuislukion tulevaisuus -
Opettaja ohjaajana
Aikuislukioiden koulutuspäivillä
Lahdessa 9.11.2012
Tiina Airaksinen

2. Koulutus kehittämissuunnitelma
• Maailman osaavin kansa vuonna 2020
• Hyvät oppimisen edellytykset ja
elinikäisen oppimisen valmiudet kaikille
• Kasvu vastuuntuntoiseksi ja sivistyneeksi
yhteiskunnan jäseneksi
• Opitun tunnistaminen, tunnustaminen ja
hyväksilukeminen
(KESU vuosille 2011-2016)

3. Lukiokoulutuksen uudistaminen
• Metakognitiiviset taidot sekä yhteistyö- ja
vuorovaikutustaidot
• Kyky oppia uutta ja ymmärtää muutosta
• Henkilökohtaistuminen, yksilölliset
oppimispolut
• Ohjauksen roolin korostuminen
(OKM:n asettama lukion kehittämisryhmä)

4. Jatkokoulutusvalmiudet
• Enemmän yhtenäisyyttä, vähemmän
pirstaleisuutta
• Kriittisyys, vuorovaikutustaidot
• Ajattelun taidot, tiedonhankintakyky
• Ohjausta tulevaisuuden
suunnittelemiseen
(Koulutuksen arviointineuvosto)

5. Avainkompetenssit (OECD)
1. Työkalujen
vuorovaikutteinen
käyttö (kieli, tieto,
teknologia)
2.
3.
Vuorovaikutus
Autonominen
heterogeenisten
toiminta
ryhmien kanssa

6. http://edelfoi.fi/aikuislukion-tulevaisuus
http://www.otavanopisto.fi/julkaisut

8. OPH:n tubaro
Toiminta,
yhteisö, koulu
(Otava)
Tieto, taito,
Oppiminen
(Otava)
Arvot, päämäärät
ja tavoitteet
(Tutu)
Toiminta-
Ympäristö
(Demos)

9. Lukio 2030: 12 teesiä
1. Tarkoitus 6. Tieto- ja
2. Koko ikäluokan viestintätekniikka
koulutus 7. Arviointi
3. Tiedon tuottaminen 8. Opettajuus
ja jakaminen 9. Tehokkuus
4. Osaamisen 10. Globaalisuus
tunnistaminen ja 11. Lukioverkko
tunnustaminen
12. Akateeminen polku
5. Valinnaisuus

10. Tulevaisuusteesi (Delfoi-tekniikka)
ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset
keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen,
maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”
Selite
Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on
purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja -
organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat
tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen
laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että
pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.

11. Teesi ja kiistakysymys
ei-
todennäköinen
todennäköinen
ja toivottava
ja toivottava
ei-
todennäköinen
todennäköinen
ja ei-
ja ei-
toivottava
toivottava
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

12. Teesien kolmijako

13. KIISTAKYSYMYS
Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä
asiassa kiistakysymykseksi.
POLARISAATIO “KAMELI”
K •kiista

14. DIALOGIKYSYMYS
Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja
tarpeen ottaa keskusteltavaksi.
KIRJO “LUMIKKI JA KÄÄPIÖT”
D •dialogi

15. RATKAISUKYSYMYS
Tulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen samaa mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, miten ja millä
tavoin muutos tapahtuu.
TAPAHTUU EI IKINÄ
R • ratkaisu

16. Argumentaatio
Puolesta Vastaan
Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat.
koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka
Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen
voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen
ostajat määrittelevät tavoitteet.
vailla "suorituspaineita".
Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä
En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on
ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen
esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee
professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin –
pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla
palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä
yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa!
on hyvä tulevaisuudenkuva!
Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket
Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski
ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig
opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-
grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest.
oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta
Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till
ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa
Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra
oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa
större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt
oppimisympäristöä ja tilanteita.
större samhälleliga problem.

17. IV Lukion tulevaisuus 2030

20. Tarkoitus
Lukio-opiskelussa keskeistä on autenttisten ongelmien pohdinta ja
ratkaisujen etsiminen Suomen ja maailman kysymyksiin.

21. • Koulu integroituu koko kirjoltaan lisääntyvästi
toimintaympäristöönsä, se on mahdollista etenkin
teknologian kehityksen myötä.
• Tähän ei ole muuta tietä kuin oppiaineiden
välinen integraatio.
• Lukion yleissivistävään rooliin kuuluu tärkeänä
osana vuorovaikutteisuuden ja tiedonkäsittelyn
oppiminen. Niillä edesautetaan paitsi
työelämävalmiuksia myös elämänhallintaa.
• Faktojen hallitseminen on ensisijainen edellytys
syvällisemmälle ongelmanratkaisukyvylle.

22. Tiedon tuottaminen ja jakaminen
[Opiskelijat] nuoret hankkivat laajan yleissivistyksen sosiaalisessa
mediassa ja lukion tehtäväksi jää yhä enemmän erityisosaamisen ja
ajattelun opettaminen.

23. • Nuoria pitäisi opettaa kehittämään omaa
ajatteluaan.
• Lukion tehtävä myös tulevaisuudessa on
koota, suodattaa ja välittää tietoa.
• Sosiaalinen media ei voi korvata opettajan
johdolla tapahtuvia oppimisprosesseja.
• Ohjausta tarvitaan entistä enemmän, että
opiskelijat osaavat suodattaa ja muodostaa
oman käsityksensä asioista.
• Parhaat oppitunnit ovatkin niitä, joissa koko
ryhmä yhdessä tutkii, oppii ja ihmettelee.

24. Osaamisen tunnistaminen ja
tunnustaminen
Lukiosuorituksia voidaan hyväksiluettaa muutaman laajasti
verkottuneen kansallisen lukion lisäksi valtakunnallisessa tai
kansainvälisessä opintojen hyväksymiskeskuksessa.

25. • Opintojen hyväksiluku nopeuttaa
opintoreittejä sekä mahdollistaa opiskella
eri oppilaitoksissa.
• Hyväksilukeminen tulee lisääntymään
säästöpaineiden kasvaessa. Tällöin on
tärkeää pitää selkeät laatukriteerit.

26. Arviointi
Lukio-opinnoissa hankittua osaamista arvioidaan suurelta osin
opinnäytetöiden kautta.

27. • Ilmiöpohjaiseen opetukseen ja oppimisen
tämä sopii erityisen hyvin.
• Opinnäytetöissä opitun teorian päälle voi
alkaa koota oman oppimistyylin mukaista
henkilökohtaista oppimispolkua.
• Auttaisi ehkä nuoria löytämään paremmin
itseään kiinnostavia asioita.
• Vaikuttaa hyvältä yksilökeskeisyyden ja
yhteisöllisyyden sopisuhtaiselta
hyödyntämiseltä.
• Valmentaisi opiskelijoita myös työelämään.

28. Opettajuus
Lukion opettajien ja opettajayhteisön avaintaitoja ovat opiskelijan
ohjaus, tiimityö sekä pedagogisten oppimisyhteisöjen ja -ympäristöjen
rakentaminen.

29. • Tärkeää herätellä opettajat ottamaan
enemmän vastuuta opiskelijan ohjauksesta.
• Perinteistä ryhmäopetustakin on vielä
vuonna 2030.
• Yksilöllisiä oppimispolkuja korostetaan
nykyään jopa liikaakin.
• Opettajan rooli muotoutuu valmentajaksi ja
fasilitaattoriksi.
• Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus ovat
avaintaitoja tasapainoisten yksilöiden ja
yhteiskunnan kehityksessä.

31. Sisällöistä oppimisprosessiin
Vuonna 2020 opettajan työ on erkaantunut sisältöjen opettamisesta ja
keskittyy oppimisprosessin ohjaamiseen.

32. • Polku sivistyskouluun.
• Ei ole syytä esittää opettamista ja
oppimisprosessia toisensa poissulkevina
vaihtoehtoina, koska prosessiin
mukaanpääseminen edellyttää tiedollisia
perusrakenteita.
• Samalla opitaan valtavasti muutakin kuin
vain sisältöjä tai tiedontuottamista:
tiimityöskentelyä, aikataulunhallintaa, syys-
seuraussuhteita.

33. Ohjauksen tulosvastuu
Vuonna 2020 opettajan työ on erkaantunut sisältöjen opettamisesta ja
keskittyy oppimisprosessin ohjaamiseen.

34. • Yhteiskuntakelpoisen kansalaisen tulee
itse kyetä pärjäämään elämässä ja
opinnoissa itsenäisesti.
• Ohjaus ulottuu jo nyt koulun
ulkopuolelle.
• Valmentava asenne ja yhteistyö
ohjauksessa lisääntyy, sillä myös
oppilaitosten yhteistyö lisääntyy.
• Motivaatiolla keskeinen rooli oppimisessa.

35. Aikuislukion suhteet
Millainen on aikuislukioden suhde muuhun koulutuskenttään vuonna 2020?

36. Aikuislukion opiskelijat
Ketkä opiskelevat aikuislukiossa vuonna 2020?

37. Aikuislukion työtavat
Millaisiksi aikuislukion työtavat ovat kehittyneet vuonna 2020?

38. Näytöt ja hyväksiluvut
aikuislukiossa
Miten opitun tunnistaminen, tunnustaminen ja hyväksilukeminen on
kehittynyt vuonna 2020?

39. Aikuislukioiden koulutuspäivä
Lahti 9.11.2012
tiina.airaksinen@otavanopisto.fi
050 311 7258
verkkopedagongi.wordpress.com