Tieteentila2012

3,957 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
3,957
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2,471
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Tieteentila2012

  1. 1. SUOMEN AKATEMIAN JULKAISUJA 6/12Suomen Akatemia on arvioinut Suomen tieteen tilaa joka kolmas vuosi vuodesta1997 lähtien. Arviointiraportissa tarkastellaan tutkimuksen toimintaympäristönmuutoksia sekä tutkimusjärjestelmän tilaa ja asemoitumista kansainvälisesti. Yleisiäteemoja ovat perustutkinto- ja tutkijankoulutus tutkimustoiminnan perustana,tutkimus- ja kehittämistoiminnan taloudelliset ja inhimilliset voimavarat sekätutkimustoiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus.Lisäksi Suomen Akatemian tieteelliset toimikunnat analysoivat tieteenalayhmittäintutkimuksen toimintaympäristön ja tutkimusedellytysten kehitystä sekä tutkimuksenvahvuuksia, heikkouksia sekä lähitulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia sekäesittävät edustamiaan aloja koskevia kehittämisehdotuksia. Tieteellisten toimikuntienarvioinnit pohjautuvat tieteenalojen tilan arviointiin syksyllä 2011 järjestetyssä 42tieteenalakohtaisessa arviointityöpajassa, joihin osallistui yhteensä 366 tutkijaa.Raportissa tarkastellaan myös sitä, miten paljon Suomen Akatemian rahoittamissahankkeissa on käsitelty suuriin haasteisiin kuuluvia teemoja. Näitä suuria haasteitaovat pohjoinen ilmasto ja ympäristö, kestävä energia, kulttuurien vuoropuhelu, tervearki kaikille, oppiminen ja osaaminen mediayhteiskunnassa sekä väestön ja yksilönikääntyminen.Raportin lopussa esitetään johtopäätöksiä ja annetaan kehittämisehdotuksia Suomentieteen ja tutkimusjärjestelmän vahvistamiseksi. Hakaniemenranta 6 • PL 131, 00531 Helsinki Puh. 029 533 5000 • Fax 029 533 5299 www.aka.fi • viestinta@aka.fi
  2. 2. SUOMEN AKATEMIAN JULKAISUJA 6/12 Toimittaneet Leena Treuthardt ja Anu Nuutinen
  3. 3. SUOMEN AKATEMIASuomen Akatemia rahoittaa Akatemian rahoitus perustuu avoimeenkorkealaatuista, innovatiivista ja uusiin kilpailuun ja riippumattomaantieteellisiin läpimurtoihin tähtäävää vertaisarviointiin. Akatemia rahoittaatutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan tutkimusta noin 320 miljoonalla eurollaasiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja vuonna 2012. Akatemian rahoittamissatutkimustyön asemaa. tutkimushankkeissa työskentelee noin 6 000 henkilöä.Akatemia tukee tutkijaa tutkijanuran erivaiheissa monipuolisilla rahoitusmuodoilla. Akatemia toimii opetus- jaTutkijoita kannustetaan liikkumaan kulttuuriministeriön hallinnonalalla.yliopistojen ja tutkimuslaitosten lisäksimuussa julkisessa hallinnossa, Lisää tietoa Suomen Akatemiasta onelinkeinoelämässä sekä kansainvälisesti. verkkosivuilla www.aka.fi.Akatemialla on laajaa yhteistyötäkansainvälisesti muiden maiden jakansainvälisten rahoittajaorganisaatioidenkanssa.ISSN 0358-9153ISBN 978-951-715-834-3 (pain.)ISBN 978-951-715-835-0 (pdf)Taitto: DTPage OyKopio Niini Oy, 2012
  4. 4. SISÄLTÖEsipuhe............................................................................................................................................11Johdanto.........................................................................................................................................131 Suomen tutkimusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa....................................15 1.1 Suomalainen tutkimus muuttuvassa toimintaympäristössä.........................................15 Kansainvälisiä kehitystrendejä........................................................................................15 Suomen tiedejärjestelmän muutoksia.............................................................................16 1.2 Koulutuksen laajuus ja taso.............................................................................................18 Yleissivistävä ja perustutkintokoulutus..........................................................................18 Tohtorikoulutus................................................................................................................21 1.3 Tutkimuksen rahoitus......................................................................................................25 Kokonaiskuva tutkimus- ja kehitysmenoista................................................................25 Julkinen rahoitus ja muut rahoituslähteet......................................................................28 Korkeakoulusektorin tutkimustoiminta........................................................................32 1.4 Tutkimuksen henkilövoimavarat....................................................................................35 Tutkimus- ja kehitystoiminnan henkilöstö....................................................................35 Korkeakoulusektorin tutkimushenkilöstö....................................................................40 1.5 Tutkimuksen tuloksellisuus ja vaikuttavuus..................................................................42 Bibliometriikka vaikuttavuuden mittarina.....................................................................42 Julkaisumäärien kehitys...................................................................................................43 Viittausindikaattorit..........................................................................................................45 Patentit...............................................................................................................................472 Tieteen tila: Tieteellisten toimikuntien tekemät analyysit.....................................51 2.1 Biotieteet ja ympäristön tutkimus...................................................................................51 Tutkimusympäristö, rahoitus ja infrastruktuurit..........................................................51 Tutkijankoulutus...............................................................................................................53 Tutkimusyhteistyö ja liikkuvuus.....................................................................................54 Yritysyhteistyö..................................................................................................................54 Biotieteiden ja ympäristön tutkimusta koskevan tietoisuuden ja tietämyksen kehittäminen................................................................................................55 Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat.....................................................................................................56 Kehittämisehdotukset......................................................................................................57 2.2 Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus.............................................................................58 Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen alojen ominaispiirteet................................58 Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat.....................................................................................................59 Kehittämisehdotukset......................................................................................................61 5
  5. 5. 2.3 Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus........................................................................62 Toimintaympäristön muutos...........................................................................................62 Kansainvälinen toiminta...................................................................................................63 SHOKit ja yritysyhteistyö..............................................................................................64 Tutkimusryhmien koko...................................................................................................64 Kansalliset foorumit.........................................................................................................65 Koulutus............................................................................................................................65 Tutkimusinfrastruktuurit.................................................................................................65 Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat.....................................................................................................66 Kehittämisehdotukset......................................................................................................66 2.4 Terveyden tutkimus..........................................................................................................67 Suomalaisella terveyden tutkimuksella on vahva asema kansainvälisesti...................67 Tutkimusedellytysten kehittämisestä puuttuu pitkäjänteinen ote..............................67 Nuorten tutkijoiden itsenäistyminen on avain tutkimuksen uudistumiseen............68 Kansainvälisen yhteistyön muodot ovat muuttuneet...................................................68 Monimuotoisten infrastruktuurien ylläpito ja uusiminen vaikuttavat ratkaisevasti tutkimuksen tasoon....................................................................................69 Terveyden tutkimuksen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat.................70 Kehittämisehdotukset......................................................................................................733 Suomen Akatemian hanke- ja tutkimusohjelmarahoitus ihmiskunnan ja yhteiskunnan suurten haasteiden aloilla......................................................................75 Timo Aarrevaara, Arto Aniluoto, Paula Ranne, Reetta Ruotsalainen Tiivistelmä ..................................................................................................................................75 3.1 Tausta...................................................................................................................................75 3.2 Aineisto..............................................................................................................................76 3.3 Analyysissä käytetty kriteeristö ja tulkinnan lähtökohdat .........................................77 3.4 Hankkeiden kohdistuminen suuriin haasteisiin............................................................78 Hankkeiden kytkeytyneisyys.........................................................................................78 Tutkimuksen vuorovaikutus............................................................................................79 Hankkeiden kohdentuminen..........................................................................................79 Hankkeiden kattavuus.....................................................................................................80 3.5 Keskeiset havainnot..........................................................................................................82 Lähteet .......................................................................................................................................834 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset .....................................................................85 4.1 Johtopäätökset...................................................................................................................85 4.2 Kehittämisehdotukset......................................................................................................88Liite 1 Bibliometriset menetelmät (englanniksi)..............................................................93 6
  6. 6. KUVAILULEHTIJulkaisija Päivämäärä Suomen Akatemia 8.10.2012Tekijä(t) Leena Treuthardt ja Anu Nuutinen (toim.)Julkaisun nimi Tieteen tila 2012Tiivistelmä Suomen Akatemia on arvioinut Suomen tieteen tilaa joka kolmas vuosi vuodesta 1997 lähtien. Tämänkertaisessa Tieteen tila -raportissa tarkastellaan suomalaista tutkimusjärjestelmää, tieteenaloja sekä temaattisesti tutkimusta suurten haasteiden aloilla. Arviointiraportin ensimmäisessä luvussa tarkastellaan toimintaympäristön muutosten ohella tutkimusjärjestelmän tilaa ja asemoitumista kansainvälisesti. Luvun teemoja ovat perustutkinto- ja tutkijankoulutus tutkimustoiminnan perustana, tutkimus- ja kehittämistoiminnan taloudelliset ja inhimilliset voimavarat sekä tutkimustoiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Vertailumaiksi on valittu Alankomaat, Irlanti, Itävalta, Norja, Ruotsi, Suomi, Sveitsi ja Tanska. Näissä kahdeksassa maassa korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmät ovat Suomeen verrattaessa suhteellisen samankokoisia ja toiminnaltaan riittävän samankaltaisia. Raportin toisessa luvussa Suomen Akatemian tieteelliset toimikunnat analysoivat tieteenalaryhmittäin tutkimuksen toimintaympäristön ja tutkimusedellytysten kehitystä sekä tutkimuksen vahvuuksia, heikkouksia sekä lähitulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia (SWOT-analyysi) sekä esittävät edustamiaan aloja koskevia kehittämisehdotuksia. Tieteellisten toimikuntien arvioinnit pohjautuvat tieteenalojen tilan arviointiin syksyllä 2011 järjestetyssä 42 tieteenalakohtaisessa arviointityöpajassa, joihin osallistui yhteensä 366 tutkijaa. Monet kansainväliset toimijat ovat viime vuosina esittäneet näkemyksiään tutkimuksen osuudesta suurten haasteiden ratkaisemisessa. Osana tähän liittyviä toimia Suomen Akatemian hallitus nimesi kesällä 2011 kuusi suurta ihmiskunnan ja yhteiskunnan haastetta, jotka ovat pohjoinen ilmasto ja ympäristö, kestävä energia, kulttuurien vuoropuhelu, terve arki kaikille, oppiminen ja osaaminen mediayhteis- kunnassa sekä väestön ja yksilön ikääntyminen. Raportin kolmas luku sisältää tarkastelun siitä, miten paljon Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa on käsitelty suuriin haasteisiin kuuluvia teemoja. Luvun ovat laatineet professori Timo Aarrevaara ja tutkijat Arto Aniluoto, Reetta Ruotsalainen ja Paula Ranne Helsingin yliopiston korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen verkostosta (HEINE). Neljäs luku sisältää johtopäätökset Suomen tieteen tilasta edellisten lukujen tarkastelun pohjalta ja kehittämisehdotuksia Suomen tieteen ja tutkimusjärjestelmän vahvistamiseksi.Asiasanat Arviointi, tiede, tieteenala, toimintaympäristö, tutkimus- ja kehittämistoiminta, suuret haasteetJulkaisusarjan Suomen Akatemian julkaisuja 6/12nimi ja numeroISSN 0358-9153ISBN Painetulle kirjalle annettu tunnus Pdf-versiolle annettu tunnus 978-951-715-834-3 978-951-715-835-0Sivumäärä 94Julkaisun jakaja Suomen Akatemia, PL 131, 00531 HelsinkiJulkaisun kustantaja Suomen AkatemiaPainopaikka ja -aika Kopio Niini Oy, 2012Muut tiedot www.aka.fi/julkaisut www.aka.fi/tieteentila2012 7
  7. 7. PRESENTATIONSBLADUtgivare Datum Finlands Akademi 8.10.2012Författare Leena Treuthardt och Anu Nuutinen (red.)Publikationens namn Tieteen tila 2012 (Vetenskapens tillstånd 2012)Sammandrag Finlands Akademi har utvärderat vetenskapens tillstånd i Finland vart tredje år sedan 1997. Målet med 2012 års utvärdering är att granska det finländska forskningssystemet, vetenskapsgrenarna och forskningen inom de områden som rör mänsklighetens stora utmaningar. I utvärderingsrapportens första kapitel granskas dels förändringarna i verksamhetsmiljön, dels forskningssystemets tillstånd och ställning internationellt. I kapitlet ingår tre teman: grundexamens- och forskarutbildning som underlag för forskningsverksamhet; FoU-verksamhetens ekonomiska och mänskliga resurser; samt forskningsverksamhetens resultat och genomslag. Finland jämförs med sju ändra länder: Danmark, Irland, Nederländerna, Norge, Schweiz, Sverige och Österrike. Dessa länders högskole- och forskningssystem liknar Finlands både till storlek och till karaktär. I rapportens andra kapitel analyserar Finlands Akademis fyra forskningsråd disciplinspecifikt hur forskningens verksamhetsmiljö och förutsättningar har utvecklats. Forskningsråden presenterar också en SWOT-analys av styrkorna, svagheterna, möjligheterna och hoten inom de olika vetenskapsgrenarna samt ger förbättringsförslag. Forskningsrådens omdömen grundar sig på utvärderingar av de olika vetenskapsgrenarna som genomfördes hösten 2011 i 42 disciplinspecifika forskarverkstäder. I verkstäderna deltog sammanlagt 366 forskare. Flera internationella aktörer har under de senaste åren fört fram sina åsikter om hur forskning kan hjälpa med att lösa samhällets och mänsklighetens stora utmaningar. Som ett led i detta arbete identifierade Finlands Akademis styrelse i somras 2011 sex särskilda stora utmaningar: klimatet och miljön i nordliga områden; hållbar energi; interkulturell dialog; en hälsosam vardag för alla; lärande och kunnande i mediesamhället; samt en åldrande befolkning. I rapportens tredje kapitel undersöks till vilken grad akademifinansierade projekt har behandlat teman som rör dessa utmaningar. Kapitlet har utarbetats av professor Timo Aarrevaara tillsammans med forskarna Arto Aniluoto, Reetta Ruotsalainen och Paula Ranne från Nätverket för högskole- och innovationsforskning (HEINE) vid Helsingfors universitet. I det fjärde kapitlet presenteras rapportens slutsatser utgående från analyserna i de tre första kapitlen samt rekommendationer för att stärka den finländska forskningen och Finlands forskningssystem.Nyckelord utvärdering, vetenskap, vetenskapsgren, verksamhetsmiljö, forskning och utveckling, stora utmaningarSeriens namn och Finlands Akademis publikationer 6/12nummerISSN 0358-9153ISBN Tryck Pdf 978-951-715-834-3 978-951-715-835-0Sidantal 94Distribution Finlands Akademi, PB 131, 00531 HelsingforsFörlag Finlands AkademiTryckeri/tryckningsort Kopio Niini Oy, 2012och -årYtterligare information www.aka.fi/publikationer www.aka.fi/tieteentila2012 8
  8. 8. DESCRIPTIONPublisher Date Academy of Finland 8 October 2012Author(s) Leena Treuhardt and Anu Nuutinen (eds)Name of publication Tieteen tila 2012 (The State of Scientific Research in Finland 2012)Abstract The Academy of Finland has reviewed the state of scientific research in Finland at three-year intervals since 1997. The 2012 review explores the Finnish research system, different disciplines and the research thematically in the fields of the grand challenges. Part I of the report studies the changes in the operating environment and reviews the state and position of the Finnish research system in international comparison. The themes cover degree education and researcher training as a basis for research, the economic and human resources of research activities, and the output and impact of research. The selected reference countries are Austria, Denmark, Finland, Ireland, the Netherlands, Norway, Sweden and Switzerland. The higher education and research systems in these countries are roughly of the same size and sufficiently similar in terms of their operations. Part II includes discipline-specific analyses by the Academy of Finland’s Research Councils of the development of the operating environment and the framework conditions for research. The Research Councils also identify the areas of strengths, weaknesses, opportunities and threats (SWOT) of research and make development proposals for the research fields within their remit. The Research Councils’ reviews are based on the assessments of the state of different disciplines made by 42 discipline-specific task forces in autumn 2011.The task forces were attended by a total of 366 researchers. In recent years, several international actors have expressed their views of the role of research in solving the grand challenges facing society. As part of this work, the Academy’s Board pinpointed six specific grand challenges in summer 2011: the Northern Climate and Environment; Sustainable Energy; Dialogue of Cultures, A Healthy Everyday for All; Knowledge and Know-how in the Media Society; and the Ageing Population. Part III provides a thematic overview of the extent to which Academy-funded projects have dealt with themes associated with these grand challenges.Part III has been written by Professor Timo Aarrevaara and researchers Arto Aniluoto, Reetta Ruotsalainen and Paula Ranne from the Network for Higher Education and Innovation Research (HEINE) at the University of Helsinki. Part IV of the report includes the conclusions of the state of scientific research in Finland based on the reviews presented in Parts I–III. In addition, Part IV presents development proposals for further strength-ening Finnish scientific research and the Finnish research system.Keywords review, scientific research, discipline, operating environment, R&D, grand challengesName and number Publications of the Academy of Finland 6/12of seriesISSN 0358-9153ISBN Print PDF 978-951-715-834-3 978-951-715-835-0Number of pages 94Distributed by Academy of Finland, POB 131, FI-00531 Helsinki, viestinta@aka.fiPublished by Academy of FinlandPlace and date of Kopio Niini Oy, 2012printingOther information www.aka.fi/publications  www.aka.fi/tieteentila2012 > English 9
  9. 9. 10
  10. 10. ESIPUHESuomen Akatemia on arvioinut Suomen kulttuuriministeriöstä, rehtori Lauritieteen tilaa joka kolmas vuosi vuodesta Lajunen UNIFI ry:stä, pääjohtaja1997 lähtien. Tämänkertaisen arvioinnin Petteri Taalas Ilmatieteen laitokseltatavoitteena on, että arvioinnin tulokset sekä strategiajohtaja Leena Treuthardtovat entistä paremmin ja monipuolisemmin (arvioinnin pääsihteeri) Suomenhyödynnettävissä kansallisessa Akatemiasta. Ohjausryhmän sihteerinätiedepoliittisessa päätöksenteossa sekä on toiminut johdon assistentti HeidiAkatemian, yliopistojen ja Varjus.tutkimuslaitosten toiminnankehittämisessä. Arvioinnissa on pyritty Arvioinnin sihteeristössä ovat toimineetottamaan huomioon Suomen Akatemian, pääsihteerin johdolla johtavaopetus- ja kulttuuriministeriön sekä tiedeasiantuntija Anu Nuutinen,yliopistojen ja tutkimuslaitosten tarpeet tiedeasiainneuvos Jarmo Laine, johtavatutkimus- ja innovaatiojärjestelmän tiedeasiantuntija Annamaija Lehvo, johtavatoimijoina ja kehittäjinä. asiantuntija Ari Mikkelä (virkamiesvaihto Tekesistä), tiedeasiantuntija JanneSuomen tieteen tila 2012 -arvioinnin Kurtakko sekä yliopistoharjoittelijat Ritaohjausryhmän puheenjohtajana on Koskinen, Aino Alatalo ja Erkka Koskitoiminut Suomen Akatemian pääjohtaja, johdon tuki -yksiköstä, erikoistutkija Timoprofessori Markku Mattila 12.4.2011– Kolu biotieteiden ja ympäristön29.2.2012 ja professori Heikki Mannila tutkimuksen yksiköstä, johtava1.3.2012 alkaen. Ohjausryhmän tiedeasiantuntija Hannele Kurki /varapuheenjohtajana on toiminut tiedeasiantuntija Kaisa Vaahtera kulttuurinAkatemian hallituksen puheenjohtaja, ja yhteiskunnan tutkimuksen yksiköstä,professori Arto Mustajoki. Ohjausryhmän tiedeasiantuntija Samuli Hemmingjäseninä ovat toimineet Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksentutkimuksesta vastaava ylijohtaja Riitta yksiköstä, informaatikko Maija MiettinenMustonen, kulttuurin ja yhteiskunnan viestintäyksiköstä sekä EU-asiain päällikkötutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja, Heikki Holopainen / johtavaprofessori Aila Lauha, luonnontieteiden ja tiedeasiantuntija Eeva Ikonentekniikan tutkimuksen toimikunnan kansainvälisten suhteiden yksiköstä.puheenjohtaja, professori Erkki Oja,biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen Arvioinnin toteuttamisessa keskeisessätoimikunnan puheenjohtaja, professori asemassa olivat 42 tieteenalakohtaisenPaavo Pelkonen, terveyden tutkimuksen paneelin osallistujat, 366 tutkijaa eritoimikunnan puheenjohtaja, professori tieteenaloilta. Heidän mittava ja arvokasTuula Tamminen, johtaja Leena Vestala työnsä mahdollisti laajan ja(30.4.2011 asti) ja opetusneuvos Erja yksityiskohtaisen Suomen tieteenalojenHeikkinen (1.5.2011 alkaen) opetus- ja tilan tarkastelun. 11
  11. 11. Raportin kolmannen luvun ovat laatineet Kiitän arvioinnin tekijöitä heidänprofessori Timo Aarrevaara ja tutkijat mittavasta ja vaativasta työpanoksestaan.Arto Aniluoto, Paula Ranne ja Reetta Toivon, että arviointi palvelee suomalaisenRuotsalainen Helsingin yliopiston tieteen hyväksi tehtävää työtä.korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksenverkostosta (HEINE). Ohjausryhmä on hyväksynyt arviointiraportin kokouksessaan 29.8.2012. Pääjohtaja Heikki Mannila 12
  12. 12. JOHDANTOTämän arviointiraportin ensimmäisessä lu- tutkimusjärjestelmät ovat Suomeen verrat-vussa tarkastellaan toimintaympäristön tuna suhteellisen samankokoisia ja toimin-muutosten ohella tutkimusjärjestelmän ti- naltaan riittävän samankaltaisia, jotta ver-laa ja asemoitumista kansainvälisesti. Tie- tailu ylipäätään on mahdollista.teentekijöihin sekä tieteen rahoittajaorga-nisaatioihin kohdistuu lisääntyvästi odo- Kansainvälinen vertailu t&k-tilastojentuksia tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden avulla ei ole ongelmatonta. Toisaalta tilas-osoittamiseksi. Tutkimustoiminnan edelly- tointitavat kehittyvät ja muuttuvat, toisaal-tysten kehittämiseksi ja tutkimuksen vai- ta monet tilastot perustuvat kyselyihin, joi-kuttavuuden ja laadun parantamiseksi on den avulla koottuihin tietoihin voi sisältyäasetettu kansallisia ja kansainvälisen tason epätarkkuuksia. Tieteen tila 2012 -arvioin-koulutus- ja tiedepoliittisia tavoitteita. Tut- nissa tilastoaineisto on nähty epätarkkuuk-kimuksen toimintaympäristö muuttuu osin sineenkin välttämättömäksi apuvälineeksi.näihin tavoitteisiin pyrkimisen seuraukse- Aineistona on hyödynnetty pääasiassana, esimerkkinä tohtorikoulutuksen kehit- OECD:n ja Eurostatin tilastoja, joiden laa-täminen ja EU:n tutkimuksen puiteohjel- dinnassa noudatetaan asiantuntijaryhmissämat. Tutkimuksen toimintaympäristöön laadittuja, tarkoin määriteltyjä periaatteita,kuuluu myös sellaisia tekijöitä tai ilmiöitä, joita myös kansallisten tilastoviranomais-jotka eivät liity suoraan tutkimuksen teke- ten tulee noudattaa.miseen. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmaston-muutos, globalisaatio ja terveydenhuolto. Raportin toisessa luvussa Suomen Akate-Luvussa tarkastellaan kansainvälisiä ja kan- mian tieteelliset toimikunnat analysoivatsallisia tilastoaineistoja sekä Tekesin, tieteenalaryhmittäin tutkimuksen toimin-Suomen Akatemian, Tilastokeskuksen ja taympäristön ja tutkimusedellytysten kehi-Tutkimus- ja innovaationeuvoston yhteis- tystä sekä tutkimuksen vahvuuksia, heik-työnä toteuttamaa tutkimus- ja innovaa- kouksia sekä lähitulevaisuuden mahdolli-tiotoiminnan vaikuttavuus -hanketta suuksia ja uhkia (SWOT-analyysi) sekä(VINDI)1 hyödyntäen perustutkinto- ja esittävät edustamiaan aloja koskevia kehit-tutkijankoulutusta tutkimustoiminnan pe- tämisehdotuksia. Tieteellisten toimikuntienrustana, tutkimus- ja kehittämistoiminnan arvioinnit pohjautuvat tieteenalojen2 tilantaloudellisia ja inhimillisiä voimavaroja arviointiin syksyllä 2011 järjestetyssä 42sekä tutkimustoiminnan tuloksellisuutta tieteenalakohtaisessa arviointityöpajassa,ja vaikuttavuutta. joihin osallistui yhteensä 366 tutkijaa. Ar- viointityöpajat tuottivat analyysin kunkinVertailumaiksi on valittu Alankomaat, tieteenalan vahvuuksista, heikkouksistaIrlanti, Itävalta, Norja, Ruotsi, Sveitsi ja sekä lähitulevaisuuden mahdollisuuksista jaTanska. Näissä maissa korkeakoulu- ja uhkista. Ekologian ja evoluutiobiologian,1 Ks. Luoma Päivi, Raivio Tuomas, Tommila Paula, Lunabba Johan, Halme Kimmo, Viljamaa Kimmo ja Lahtinen Henri 2011. Better results, more value: a framework for analysing the societal impact of Research and Innovation. Tekes Review 288/2011.2 Tieteenalat perustuvat pääosin Tilastokeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansalliseen tieteenalaluokitukseen vuodelta 2010. 13
  13. 13. kasvibiologian, kemian sekä liikuntatieteen taa lähivuosina tutkimuspoliittista huomio-tarkastelut perustuvat Suomen Akatemian ta ja toimenpiteitä. Haasteet ovat pohjoi-vuosina 2011–2012 julkistamiin kansainvä- nen ilmasto ja ympäristö, kestävä energia,lisiin tieteenala-arviointeihin. Tieteenala- kulttuurien vuoropuhelu, terve arki kaikil-kohtaiset tulokset on julkaistu Tieteen tila le, oppiminen ja osaaminen mediayhteis-2012 -verkkosivustolla www.aka.fi/tieteen- kunnassa sekä väestön ja yksilön ikäänty-tila2012. Sivusto sisältää myös tieteenala- minen. Raportin kolmas luku sisältää tar-kohtaisia tilastotietoja. kastelun siitä, miten paljon Suomen Akate- mian rahoittamissa hankkeissa on käsiteltyMonet kansainväliset toimijat ovat viime suuriin haasteisiin kuuluvia teemoja.vuosina esittäneet näkemyksiään tutki-muksen osuudesta suurten haasteiden rat- Neljäs luku sisältää johtopäätökset Suomenkaisemisessa. Osana tähän liittyviä toimia tieteen tilasta edellisten lukujen tarkastelunSuomen Akatemian hallitus nimesi kesällä pohjalta ja kehittämisehdotuksia Suomen2011 kuusi suurta ihmiskunnan ja yhteis- tieteen ja tutkimusjärjestelmän vahvista-kunnan haastetta, joihin Akatemia kohdis- miseksi. 14
  14. 14. 1 SUOMEN TUTKIMUSJÄRJESTELMÄ KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA1.1 Suomalainen tutkimus muuttuvassa Euroopan unionin piirissä on parina viimetoimintaympäristössä vuonna korostettu tieteen avoimuuden välttämättömyyttä. Tämä melko väljä vaa-Kansainvälisiä kehitystrendejä timus pitää sisällään tutkimusdatan ja jul- kaisujen vapaan saatavuuden sekä kansa-Tieteessä ja tiedepolitiikassa on viimeksi laistieteen mahdollisuuksien hyödyntämi-kuluneiden vuosien aikana tapahtunut mo- sen. Avoimuuden lisäämisen uskotaan no-nia muutoksia: ihmiskunnan suuret haas- peuttavan tieteen kehitystä. Perusteltujenteet ovat entistä enemmän esillä pohditta- avoimuusvaatimusten edessä on vielä mo-essa tutkimuksen suuntaamista, monitietei- nia taloudellisia ja asenteellisia esteitä. Suo-syyden ja tieteidenvälisyyden asema on ko- messa asiaan on tartuttu hallitusohjelmaarostunut entisestään, avoimen tieteen eri myöten, mutta uudenlaisen avoimuusajat-muodot ovat tulleet voimakkaasti esille, telun sisäistäminen vie aikansa.epävarma taloustilanne on merkinnyt mo-nissa maissa tutkimusrahoituksen vähene- Yhdysvaltoja on totuttu pitämään ylivoi-mistä ja uusia maita on nousemassa merkit- maisena tutkimuksen ykkösmaana maail-tävien tiedemaiden joukkoon. Kaikki nämä massa. Sen asema on toki jatkossakin mer-muutokset vaikuttavat tieteen rahoitukses- kittävä, mutta olemme todistamassa tutki-sa tehtäviin valintoihin. muksen maailmankartan voimasuhteiden nopeaa muutosta. Ennusteiden mukaan Kii-Ilmastonmuutokseen, muihin ympäristö- na ajaa Yhdysvaltojen ohi läntisiin tietokan-ja energiakysymyksiin, terveyteen ja hy- toihin rekisteröityjen julkaisujen määrässävinvointiin sekä kulttuurien vuoropuhe- jo vuonna 2014. Tutkimuksen globaali kent-luun liittyy laajoja ongelmia, joiden ratkai- tä moninapaistuu. Euroopan unioni, Yh-semisessa tarvitaan eri tahojen yhteisiä dysvallat ja Pohjoismaat ovat jatkossakinponnistuksia. Uutta luova tiede on näiden Suomelle tärkeitä yhteistyökumppaneita,kysymysten tarkastelussa avainasemassa. mutta samaan aikaan Kiinan ja muidenMyös tiedepolitiikkaan on tullut uusi tapa BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kii-määritellä prioriteetteja. Aikaisempien tie- na) rooli korostuu. Kun mahdollisuudet yh-teenalakohtaisten painoalojen lisäksi ovat teistyöhön laajentuvat, tarvitaan entistä tie-käyttöön tulleet sisällöllisistä tavoitteista toisempia valintoja siitä, mitkä tahot ovatlähtevät painotukset. parhaita kumppaneita milläkin alalla.Tärkeistä laajoista tutkimuskysymyksistä Eurooppalaisessa tutkimusympäristössälähtevä tavoiteasetanta korostaa tieteiden- merkittävä avaus on ollut Euroopan tutki-välisen ja monitieteisen tutkimuksen vält- musneuvoston (ERC) perustaminen. Sentämättömyyttä. Tieteidenvälisyys ei sinän- tiukasti hakemusten laatuun perustuva ra-sä ole mikään uusi lähestymistapa. Tieteen- hanjako on herättänyt laajaa luottamustaalarajojen madaltuminen ja uudenlaiset tut- niin tutkijoissa kuin poliitikoissakin. Jo nytkimukselliset lähestymistavat edellyttävät on selvää, että ERC vahvistaa merkittävästirohkeutta ja innovatiivisuutta niin tutki- eurooppalaisen huippututkimuksen mah-joilta kuin tiederahoittajiltakin. dollisuuksia globaalissa kilpailussa. Samalla 15
  15. 15. se on osoitus toisilleen vastakkaisten ta- tollisille sairaaloille osoitettiin alle kaksi pro-voitteiden yhtäaikaisesta asettamisesta. senttia (36 miljoonaa euroa) valtion tutki-Toisaalta tarvitaan temaattispohjaista tutki- musrahoituksesta. Yliopistojen ja Akatemianmusrahoitusta, toisaalta pitää antaa tilaa osuudet ovat kasvaneet muutaman prosent-tutkijalähtöiselle perustutkimukselle, joka tiyksikön 2000-luvulla, Tekesin, valtion tut-kattaa kaikkien tieteenalojen tutkimuksen kimuslaitosten ja yliopistollisten sairaaloidenkunhan se vain täyttää korkeat kansainväli- osuudet ovat puolestaan pienentyneet.4set laatuvaatimukset. Tutkimuspolitiikassaon paljolti kyse juuri näiden kahden peri- Suomalaisen tutkimusjärjestelmän merkit-aatteen tasapainosta. tävin viime vuosien muutos on vuoden 2010 alusta toteutettu yliopistouudistus.Eurooppalaisen tutkimusalueen ERAn ke- Valtion tilivirastoina toimivista yliopis-hityksen hidasteiden ja esteiden poistami- toista muodostettiin itsenäisiä julkisoi-nen on myös nähty välttämättömänä Eu- keudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisiaroopan kasvulle. säätiöitä, ja ne saivat entistä autonomi- semman aseman. Pääosa yliopistojen ra-Eräitä nousevia talouksia lukuun ottamatta hoituksesta on edelleen opetus- ja kult-taloudellinen tilanne on kiristynyt kaik- tuuriministeriöstä jaettavaa valtion bud-kialla maailmassa. Joissakin eurokriisin jettirahoitusta. Autonomian lisääntymi-maissa (esimerkiksi Portugali ja Espanja) nen mahdollistaa yliopistoille muun mu-valtion menojen massiiviset leikkaukset assa aikaisempaa aktiivisemman rekry-ovat kohdistuneet voimakkaina myös tutki- tointipolitiikan. Samalla yliopistojen halli-musrahoitukseen. On kuitenkin myös mai- tusten ja rehtorien asema vahvistui. Yli-ta, joissa talouden tiukkuudesta huolimatta opistouudistuksen yhteydessä yliopisto-on haluttu erityisesti panostaa tutkimuk- jen määrä väheni, kun Teknillinen korkea-seen. Näin on tehty muun muassa Ruotsis- koulu, Helsingin kauppakorkeakoulu jasa. Suomessa valtiontalouden leikkaukset on Taideteollinen korkeakoulu muodostivatnykyisessä tilanteessa kohdistettu myös yli- Aalto-yliopiston, Kuopion ja Joensuunopistoihin ja tiederahoittajiin. yliopistot Itä-Suomen yliopiston sekä Tu- run yliopisto ja Turun kauppakorkeakou- lu uuden Turun yliopiston.5 YliopistolainSuomen tiedejärjestelmän muutoksia seurauksena ja osin jo sen valmisteluvai-Valtion tutkimusrahoituksesta kohdistui heessa suuri osa yliopistoista toteutti or-vuonna 2012 yliopistoille 29 prosenttia ganisaatiouudistuksia, jotka pääasiallisesti(583,3 miljoonaa euroa)3. Tekesin osuus oli kasvattivat yliopistojen sisäisten hallin-noin 28 prosenttia (552,4 miljoonaa euroa), nollisten yksiköiden kokoa.Suomen Akatemian 16 prosenttia (320,7 mil-joonaa euroa) ja valtion tutkimuslaitosten 15 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaise-prosenttia (306,3 miljoonaa euroa). Yliopis- man yliopistolain vaikutuksia arvioivan3 Laskennallinen tieto perustuu Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen, mm. kyselyihin valtion keskus- virastoille, ministeriöille ja niiden alaisille tutkimuslaitoksille. Julkisen rahoituksen lisäksi yliopistot rahoittavat tutkimustaan kansainvälisistä lähteistä hankkimallaan rahoituksella, yritysrahoituksella tai muista kotimaisista rahoituslähteistä saamallaan rahoituksella.4 Tilastokeskus 2012. Suomen virallinen tilasto: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2012 [verkkojulkaisu]. Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2012. Helsinki. Saantitapa: http://www. stat.fi/til/tkker/2012/tkker_2012_2012-02-24_tie_001_fi.html, elokuu 2012.5 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011. Korkeakoulut 2011 – yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:10. 16
  16. 16. selvityksen6 mukaan lakimuutoksen vaiku- massa järjestelmässä tohtorikoulut saivattukset ovat kohdentuneet ensisijaisesti yli- rahoituksen opetus- ja kulttuuriministeri-opistojen strategiseen ohjaukseen ja johta- öltä Suomen Akatemian tekemän arvioin-miseen. Myös talousjohtamista on vahvis- nin ja esityksen pohjalta. Uudessa systee-tettu ja sidosryhmäyhteistyötä kehitetty. missä ylhäältä johdettu järjestelmä on pu-Näin lyhyellä aikavälillä on ennenaikaista rettu ja vastuu on siirretty selvemmin yli-arvioida uuden yliopistolain vaikutuksia opistoille itselleen. Useimmat yliopistottutkimus- ja opetustoiminnan laatuun ja ovatkin jo rakentaneet omat tutkijakoulun-vaikuttavuuteen. Voidaan kuitenkin todeta, sa, joiden puitteissa jatkokoulutusta pyri-että Suomen yliopistojen toimintayksiköt tään jäntevöittämään ja systematisoimaan.ovat edelleenkin varsin pieniä niin kansain- 1990-luvun puolivälissä nopealla aikatau-välisesti kilpailukykyisen tutkimuksen kuin lulla pystytetty tutkijakoulujärjestelmäkorkeatasoisen opetuksenkin näkökulmasta. nosti suomalaisen jatkokoulutuksen tasoaTyönjako ja niiltä edellytetty profiloitu- huomattavasti. Nyt on otettu seuraava as-minen on vasta muotoutumassa. kel sen kehittämisessä. Sen tulokset on nähtävissä muutaman vuoden kuluttua.Yliopistojen valtion budjetista tulevan rahoi-tuksen jakoperusteita uudistetaan vuodesta Vuoden 2009 alussa Suomen Akatemia ja2013 alkaen uuden rahoitusmallin avulla. yliopistot alkoivat soveltaa yhteisrahoittei-Uusi malli tuo rahoitukseen mukaan kritee- sissa hankkeissa kokonaiskustannusmallia.rejä, jotka mittaavat eri tavoin tutkimuksen ja Tämän välittömänä seurauksena Akatemi-opetuksen laatua ja vaikuttavuutta. Samoin an yksittäisten rahoituspäätösten kokokansainvälisyys on aikaisempaa vahvemmin kasvoi samalla, kun rahoitettavien hankkei-mukana rahoituskriteereissä.7 Opetus- ja den lukumäärä laski selvästi. Kokonaiskus-kulttuuriministeriön ja yliopistojen ohjaus- tannusmalli on herättänyt tutkijakunnassasuhteelle on luotu uudenlaiset rakenteet yli- paljon kritiikkiä. Järjestelmän sisäänajoonopistolain ja uuden rahoitusmallin myötä. liittyviä pahimpia ongelmakohtia on pys- tytty jo korjaamaan, mutta edelleenkin onLaki Suomen Akatemiasta uudistettiin sa- tärkeää seurata ja pohtia sitä, palveleekomanaikaisesti yliopistolain kanssa. Akatemi- järjestelmä Suomen tieteen kehittymistä.alain keskeisimpiä muutoksia olivat Akate-mian hallituksen kokoonpanon muuttami- Ajanmukaiset tutkimusinfrastruktuuritnen sekä Akatemiaan virkasuhteessa ollei- luovat korkeatasoisen tutkimuksen perus-den akatemiaprofessoreiden ja akatemiatut- edellytyksen. Opetus- ja kulttuuriministe-kijoiden aseman muuttaminen siten, että riön päätöksellä vuonna 2011 kansallisenheillä on nyt työsuhde tutkimuksen suori- tutkimusinfrastruktuuripolitiikan hallin-tuspaikkaan. Lakiuudistus ei näytä muutta- nointi annettiin Suomen Akatemian hoi-neen akatemiaprofessoreiden ja akatemia- toon. Akatemia asetti päätöksen mukaisestitutkijoiden tieteen tekemisen edellytyksiä. laajapohjaisen kansallisen tutkimusinfra- struktuurien asiantuntijaryhmän, jonka teh-Huomattava muutos on tapahtunut tohto- tävinä on muun muassa kansallisten tutki-rikoulutuksen rahoituksessa. Aikaisem- musinfrastruktuurien tiekartan päivitys ja6 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012. Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arviointi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:21.7 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011. Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto – ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:26. 17
  17. 17. eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuuri- politiikan välillä ovat vähentyneet. Tutki-työhön liittyvän kansallisen valmistelun muksen keskeinen rooli innovaatioiden taus-koordinointi. Valtion budjetista on vuodesta talla on yleisesti tunnustettu, samoin kuin se,2012 alkaen osoitettu suoraa rahoitusta tut- että kansainvälisen tason tutkimus, laadukaskimusinfrastruktuurin kehittämiseen. opetus ja innovaatiotoiminta eivät kilpaile keskenään, vaan päinvastoin tukevat onnis-Suomen tiedejärjestelmän kehitystä seura- tuessaan toisiaan. Strategiset huippuosaami-taan säännöllisin väliajoin toteutettavilla sen keskittymät (SHOKit) ovat uudehkokansainvälisillä arvioinneilla. Tekesin toi- instrumentti, joka osaltaan pyrkii kansainvä-minnan kansainvälinen arviointi julkistet- lisesti kilpailukykyisten tieteen ja teknolo-tiin kesäkuussa 2012. Suomen Akatemian gian osaamiskeskittymien ja huippuyksiköi-toiminnan kansainvälinen arviointi valmis- den synnyttämiseen ja vahvistamiseen.tuu vuonna 2013. Arvioinnin on määrä SHOK-toiminnassa keskeistä on tieteellisentuottaa laaja-alainen näkemys siitä, miten tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan näke-Akatemia on selviytynyt tehtävistään ja minen entistä enemmän toisiaan tukevinamiten toimintaa on kehitettävä muuttuvas- kansallisina voimavaroina ja hyvinvoinninsa toimintaympäristössä. edellytystekijöinä. SHOK-toiminta arvioi- daan vuoden 2012 loppuun mennessä.Valtion tutkimuslaitoksilla on tärkeä rooliSuomen tutkimusjärjestelmässä. Viran-omaistehtävien lisäksi tutkimuslaitosten 1.2 Koulutuksen laajuus ja tasotehtäviin kuuluu monipuolinen tutkimus-toiminta. Tutkimus- ja innovaationeuvos- Yleissivistävä ja perustutkintokoulutuston aloitteesta opetus- ja kulttuuriministe-riön asettama valtion tutkimuslaitoskentän Korkeatasoisella yleissivistävällä ja perus-kokonaisuudistusta pohtinut asiantuntija- tutkintokoulutuksella on merkittävä rooliryhmä esitti syyskuussa 2012, että tutki- kansakunnan osaamisen ylläpitämisessä jamusvoimavaroja kootaan päätöksenteon kehittämisessä. Se on keskeinen edellytystueksi ja tutkimusperusteiseksi yhteiskun- myös laadukkaalle tieteelliselle jatkokoulu-nan merkittävien haasteiden ratkaisemisek- tukselle ja tieteen kehitykselle. Suomalaistasi. Ryhmä myös esitti tutkimuslaitoksista yhteiskuntaa ei voida rakentaa osaamisenkoottavaksi toiminnallisesti ja rakenteelli- tuonnin varaan.sesti vahvempia, tieteidenvälisyyttä ja mo-nitieteisyyttä vahvistavia laitoksia. Ryhmän Peruskoululaisten oppimistuloksia ja perus-näkemyksen mukaan yliopistoista ja tutki- koulun laatua mitataan kansainvälisellä PI-muslaitoksista tulisi muodostaa tutkimuk- SA-tutkimuksella. Vuosien 2003, 2006 jasen, innovaatioiden ja korkeimman ope- 2009 PISA-tulosten mukaan 15-vuotiaattuksen keskittymiä ja keskeisiä toimijoita suomalaisten koulujen oppilaat sijoittuivatyhteiskuntaa tukevassa tutkimuksessa. lukutaidossa, matematiikassa sekä luonnon- tieteisiin liittyvissä tiedoissa ja osaamisessaTiede- ja innovaatiopolitiikan luomisessa ja selkeästi kahdeksan vertailumaan (Alanko-kehittämisessä Tutkimus- ja innovaationeu- maat, Irlanti, Itävalta, Norja, Ruotsi, Suomi,vostolla (TIN) on keskeinen rooli. Viime Sveitsi, Tanska8) kärkeen (kuva 1). Suoma-vuosina jännitteet tutkimus- ja innovaatio- laisnuorten lukutaitotulokset ovat kuiten-8 Näissä maissa korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmät ovat Suomeen verrattuna suhteellisen samankokoisia ja toiminnaltaan riittävän samankaltaisia. 18
  18. 18. 580 560 Pistemäärien keskiarvot 540 520 500 480 460 440 420 Suomi Alankomaat Norja Sveitsi Ruotsi Irlanti Tanska OECD Itävalta Lukutaito 2003 Lukutaito 2006 Lukutaito 2009 580 560 Pistemäärien keskiarvot 540 520 500 480 460 440 420 Suomi Sveitsi Alankomaat Tanska Norja OECD Itävalta Ruotsi Irlanti Matematiikka 2003 Matematiikka 2006 Matematiikka 2009 580 560 Pistemäärien keskiarvot 540 520 500 480 460 440 420 Suomi Alankomaat Sveitsi Irlanti OECD Norja Tanska Ruotsi Itävalta Luonnontieteet 2003 Luonnontieteet 2006 Luonnontieteet 2009Kuva 1. PISA-menestys (pistemäärien keskiarvot kyseisellä mittarilla) lukutaidossa, matematiikassa jaluonnontieteissä 2003, 2006 ja 2009.Lähde: OECD, vuodet 2003 ja 2006 PISA Country Profiles database, vuosi 2009 PISA 2009 database.Huomautukset: Maat on esitetty kunkin mittarin vuoden 2009 tulosten mukaisessa järjestyksessä. 19
  19. 19. kin jonkin verran heikentyneet 2000-luvul- opiskelijaan, jonka jälkeen määrä on hie-la. Heikkojen lukijoiden osuus on jonkin man pienentynyt.11verran kasvanut ja erinomaisten lukijoidenosuus vähentynyt. Myös koulujen välinen Vuosina 2000–2010 korkeakoulutettujenvaihtelu oppimistuloksissa on lisääntynyt.9 osuus 25–64-vuotiaista on ollut SuomessaSama laskeva trendi lukutaidossa on ha- vertailumaista suurin (kuva 2). Vuonna 2010vaittavissa myös Alankomaissa, Ruotsissa, Suomessa korkeakoulutettujen osuus oli 38Irlannissa ja Itävallassa. Vuoden 2009 PI- prosenttia, Irlannissa 37 prosenttia ja Nor-SA-tutkimuksessa Suomen jälkeen lukutai- jassa 37 prosenttia. Irlannissa ja Sveitsissädossa menestyivät vertailumaista parhaiten koulutustaso on noussut vertailumaista eni-Alankomaat ja Norja. Matematiikassa ja ten. Vuodesta 2000 vuoteen 2010 muutos oliluonnontieteissä parhaiten menestyviä mai- Irlannissa peräti 15 prosenttiyksikköä jata olivat Suomi, Sveitsi ja Alankomaat. Sveitsissä 11 prosenttiyksikköä. Näin suur- ten muutosten taustalla saattavat olla muu-Suomessa yliopisto-opiskelijoiden koko- tokset tilastointikäytännöissä.naismäärä on kasvanut viime vuosikymme-ninä voimakkaasti. Kun yliopisto-opiskeli- EU:n tavoitteena on, että vuonna 2020 vä-joita oli 1950–1960-lukujen vaihteessa noin hintään 40 prosentilla 30–34-vuotiaista on20 000, oli määrä vuosituhannen vaihteessa korkea-asteen koulutus. Suomen osalta vas-jo noin 160 000.10 Opiskelijamäärä kasvoi taavaksi kansalliseksi tavoitteeksi on kirjattuedelleen vuoteen 2006 saakka yli 176 000 42 prosenttia.12 Eurostatin tilastojen mu- 40 Korkeakoulutettujen %-osuus 25–64-vuotiaasta västöstä 30 20 10 0 Suomi Irlanti Norja Sveitsi Tanska Ruotsi Alankomaat EU27 Itävalta 2000 2005 2010Kuva 2. Korkeakoulutettujen osuus (%) 25–64-vuotiaasta väestöstä 2000, 2005 ja 2010.Lähde: EUROSTAT Statistical database, Education, toukokuu 2012.Huomautukset: Maat on esitetty vuoden 2010 korkeakoulutettujen (tertiary education) prosenttiosuu-den mukaisessa järjestyksessä. Itävallan vuoden 2000 tieto puuttuu.9 Sulkunen Sari ja Välijärvi Jouni (toim.) 2012. PISA09. Kestääkö osaamisen pohja? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:12.10 Pekkala Sari, Intonen Nina ja Järviö Maija-Liisa 2005. Suomen koulutusmenojen kehitys 1900-luvulla ja tulevaisuudessa. VATT-keskustelualoitteita 365.11 Opetus- ja kulttuuriministeriön KOTA-tietokanta.12 European Commission 2011. Europe 2020 targets. http://ec.europa.eu/europe2020/pdf/targets_en.pdf. 20
  20. 20. 50 Suomi Norja Ruotsi 40 Irlanti Tanska 30 Alankomaat Naiset, % EU27 Sveitsi 20 Itävalta 10 0 0 10 20 30 40 50 Miehet, %Kuva 3. Korkeakoulutettujen naisten ja miesten osuudet (%) 25–64-vuotiaasta väestöstä 2010.Lähde: EUROSTAT Statistical database, Education, toukokuu 2012.kaan tavoite saavutettiin jo vuonna 2003. Ruotsi kolmanneksi. TohtorintutkintojenVuonna 2011 Suomessa oli korkeakoulutut- lukumäärän kehityksessä Irlannissa (61kinto jo 46 prosentilla 30–34-vuotiaista.13 %), Tanskassa (44 %) ja Norjassa (36 %) muutos on ollut merkittävin. IrlannissaSuomessa korkeakoulutettujen naisten jatko-opiskelijoille suunnattua rahoitustaosuus 25–64-vuotiaasta väestöstä oli 44 on lisätty tohtoreiden määrän kasvattami-prosenttia, mikä oli vertailumaiden suurin seksi. Tanskassa ja Norjassa tohtorikoulu-osuus vuonna 2010 (kuva 3). Miesten vas- tettujen määrän voimakasta suhteellistataava osuus oli 32 prosenttia. Korkeakoulu- kasvua selittää osaltaan nuorten tutkijoi-tettujen naisten osuus väestöstä oli toiseksi den hyvä palkkaustaso, minkä ansiostasuurin Norjassa ja Irlannissa (molemmissa maat ovat saaneet houkutelluksi ulkomai-41 %). Vertailumaista Sveitsissä (42 %), sia jatko-opiskelijoita. Norjassa haasteenaAlankomaissa (34 %) ja Itävallassa (21 %) on kuitenkin tämän kansainvälisenmiesten osuus oli naisten osuutta suurempi. tutkijapoten­ iaalin pitäminen pitkällä ai- t kavälillä.14Tohtorikoulutus Vuosina 2000–2010 tohtorintutkinnon suo-Vuonna 2009 Suomessa suoritettiin 308 rittaneiden mediaani-ikä on vaihdellut kai-tohtorintutkintoa miljoonaa asukasta kissa Pohjoismaissa 33 ja 36 vuoden välillä.kohden (taulukko 1). Vertailumaista Suo- Tanskassa väitellään keskimäärin hiemanmi sijoittuu Sveitsin jälkeen toiseksi ja nuorempana kuin muissa Pohjoismaissa.1513 EUROSTAT Statistical database, Education, elokuu 2012.14 Viljamaa Kimmo, Lehenkari Janne, Lemola Tarmo ja Tuominen Terhi 2010. Tutkimuspolitiikan välineet ja käytännöt – Viiden maan vertailu. Suomen Akatemian julkaisuja 2/10.15 NIFU (Nordic Institute for Studies in Innovation, Research and Education) R&D Statistics Bank / NORBAL, kesäkuu 2012. 21
  21. 21. Taulukko 1. Tohtorintutkintojen lukumäärä miljoonaa asukasta kohden ja naisten suorittamien tohtorin-tutkintojen osuus (%) 2004 ja 2009. Vertailumaat Tohtorintut- Naisten Tohtorin- Naisten Muutos-%,   kintojen lkm./ suorittamien tutkintojen suorittamien tohtorin- milj. asukasta tohtorin- lkm./milj. tohtorin- tutkintojen tutkintojen asukasta tutkintojen lkm./milj. asukasta osuus, % osuus, % 2004 2004 2009 2009 2004–2009 Sveitsi 375 38 442 42 18 Suomi 268 45 308 52 15 Ruotsi 306 45 304 50 –1 Itävalta 299 40 273 43 –9 Irlanti 169 46 272 46 61 Norja 165 40 224 46 36 Tanska 146 36 211 43 44 Alankomaat 165 39 200 42 21Lähde: EUROSTAT Statistical database, Science and technology, toukokuu 2012. Asukasmäärätietojenlähde OECD Statistical database, Country statistical profiles, kesäkuu 2012.Huomautukset: Maat on esitetty vuoden 2009 miljoonaa asukasta kohden lasketun tohtorintutkintojenmäärän mukaisessa järjestyksessä. Tiedot ovat saatavilla vasta vuodesta 2004 alkaen.Suomessa tohtorit työllistyvät paremmin Suomen yliopistoissa suoritetusta 1518kuin koulutustasoltaan ylemmän korkea- tohtorintutkinnosta 202 (13 %) oli muidenkoulututkinnon suorittaneet henkilöt, kuin Suomen kansalaisten suorittamiavaikka tohtoreiden työttömyysaste on kas- vuonna 2010 (taulukko 2). Tanskassa javanut 2000-luvulla (kuva 4). Tohtorikoulu- Norjassa tohtorintutkinnoista lähes kol-tetusta työvoimasta oli työttömänä 2,6 mannes oli ulkomaalaisten suorittamia.prosenttia vuonna 2009. Vastaavasti mais- Myös Ruotsissa ulkomaalaisten suoritta­tereiden työttömyysaste oli 4,7 prosenttia. mien tohtorintutkintojen osuus (18 %) oliParhaiten työllistyvät lääke- ja terveystie- suurempi kuin Suomessa.teiden alojen tohtorit, joista työttömänä olialle prosentti.16 Eniten tohtorintutkintoja ovat vuosina 2000–2010 suorittaneet Suomessa ulkomaa-Tohtorit sijoittuvat pääasiassa yliopistoihin laiset, jotka tulevat kansalaisuuden perus-(37 % kaikista työllisistä tohtoreista vuon- teella Euroopasta (kuva 6). Aasian merkitysna 2009, kuva 5). Toiseksi eniten tohtoreita on jonkin verran kasvanut 2000-luvulla.työskentelee terveys- ja sosiaalipalvelujentoimialalla (15 %). Vastavalmistuneiden Ulkomaalaisten työllisten tohtoreidentohtoreiden sijoittuminen ei suuresti eroa määrä on 2000-luvulla kasvanut suhteessakaikkien tohtoreiden sijoittumisesta eri enemmän kuin työllisten suomalaisten toh-toimialoille. toreiden määrä (kuva 7). Ulkomaalaisten16 Tilastokeskus 2012. Suomen virallinen tilasto: Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2010 [verkkojulkaisu]. Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2012. Helsinki. Saantitapa: http://www.stat.fi/ til/tthv/2010/tthv_2010_2012-03-22_tie_001_fi.html, kesäkuu 2012. 22
  22. 22. työllisten tohtoreiden määrä oli peräti 171 työllisten tohtoreiden määrä oli 718 ja suo-prosenttia suurempi vuonna 2009 kuin malaisten 19 321. Suhteessa eniten tarkaste-2000, suomalaisten vastaavasti 66 prosent- lujaksolla on kasvanut EU27-maista tullei-tia suurempi. Vuonna 2009 ulkomaalaisten den tohtoreiden määrä. 5,0 4,5 4,0 Työttömyysaste, % 3,5 3,0 Maisterit Tohtorit 2,5 2,0 1,5 1,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009Kuva 4. Tohtoreiden ja maistereiden työttömyysaste Suomessa 2000–2009.Lähde: Tilastokeskus, Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat, tietokantataulukot, kesäkuu 2012.Huomautukset: Tohtoreiden työttömyysaste tarkoittaa työttömien tohtoreiden prosenttiosuutta työvoi-man kaikista tohtoreista. Yliopistot Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu korkea-asteen koulutus ja muu koulutus Julkisen sektorin tutkimus- laitokset Julkinen hallinto Teollisuus Palvelut Luokittelematon Muu tutkimus ja kehittäminen Ammatillinen, tekninen toiminta 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Kaikki tohtorit, % 2007–2008 valmistuneet, %Kuva 5. Tohtoreiden sijoittuminen Suomessa toimialoittain (%-osuus kaikista ja vuosina 2007–2008valmistuneista, työllisistä tohtoreista) vuonna 2009.Lähde: Tilastokeskus 2011, Suomen Akatemian tilaama erillisaineisto tohtoreiden sijoittumisesta.Huomautukset: Toimialaluokitus TOL 2008. Luokittelematon tarkoittaa niiden tohtoreiden osuutta, joi-den osalta sijoittumistietoa ei ole saatavilla. 23
  23. 23. Taulukko 2. Ulkomaalaisten suorittamien tohtorintutkintojen lukumäärä ja osuus (%) kaikista tohtorin-tutkinnoista neljässä Pohjoismaassa 2008 ja 2010. Vertailumaat Ulkomaalaisten Ulkomaalaisten Ulkomaalaisten Ulkomaalaisten   suorittamien suorittamien suorittamien suorittamien tohtorintutkintojen tohtorintutkintojen tohtorintutkintojen tohtorintutkintojen lkm. osuus, % lkm. osuus, % 2008 2008 2010 2010 Tanska 207 18 503 29 Norja 308 25 326 28 Ruotsi 481 17 461 18 Suomi 176 12 202 13Lähde: NIFU (Nordic Institute for Studies in Innovation, Research and Education) R&D Statistics Bank/ NORBAL, kesäkuu 2012.Huomautukset: Ulkomaalainen on määritelty tässä tilastossa ”non-native” Ruotsin ja Tanskan tiedot .saattavat olla osittain aliedustavia, koska tietoa kaikkien tohtorintutkinnon suorittaneiden kansallisuu-desta ei näistä maista ole saatavilla. Jos kaikki ne tohtorit, joiden kansallisuutta ei tiedetä, ovat ulko-maalaisia, ulkomaalaisten suorittamien tohtorintutkintojen osuus olisi ollut Tanskassa 36 ja Ruotsissa22 prosenttia vuonna 2010. Tiedot ovat saatavilla vuodesta 2008 alkaen. Aineisto ei kata Alankomaita,Irlantia, Itävaltaa ja Sveitsiä. Lkm. 250 200 150 Ulkomaalaiset yhteensä Eurooppa (pl. Suomi) 100 Aasia Muut maat 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010Kuva 6. Ulkomaalaisten suomalaisissa yliopistoissa suorittamat tohtorintutkinnot lähtömaanosan mu-kaan 2000–2010.Lähde: Tilastokeskus 2012, Suomen Akatemian tilaama erillisaineisto tohtorintutkinnoista.Huomautukset: Luokka muut maat sisältää myös ne tohtorintutkinnot, joiden suorittajan kansalaisuuson tuntematon. 24
  24. 24. 400 Työllisten tohtorien määrän indeksoitu 350 300 EU27 (pl. Suomi) kehitys, 2000=100 Ulkomaalaiset tohtorit yhteensä 250 Muut maat kuin EU27 200 Suomi 150 100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009Kuva 7. Työllisten tohtoreiden määrän indeksoitu kehitys (2000=100) Suomessa kansalaisuuden mu-kaan 2000–2009.Lähde: Tilastokeskus, Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat, tietokantataulukot, kesäkuu 2012.Huomautukset: Työllisten tohtoreiden määrä kattaa kaikki tohtorintutkinnon suorittaneet työlliset, siismyös muut kuin t&k-tehtävissä työskentelevät.1.3 Tutkimuksen rahoitus bruttokansantuotteesta kuvaa tietystä näkökulmasta yhteiskunnan tutkimustoi- minnan intensiteettiä ja on perinteinen jaKokonaiskuva tutkimus- ja kehitysmenoista eniten käytetty t&k-toiminnan indikaat-Suomi panosti noin seitsemän miljardia eu- tori. Monissa tutkimusintensiivisissäroa tutkimus- ja kehitystoimintaan17 vuon- maissa suurin osa tutkimus- ja kehitys-na 2010. Julkisella rahoituksella katettiin työstä tehdään kuitenkin yrityssektorilla,26 prosenttia (1,8 miljardia euroa) t&k- joten indikaattori kuvaa osuvammin maanmenoista. Kotimaisen yritysrahoituksen tuotekehitystoiminnan kuin yliopistojenosuus oli 66 prosenttia (4,6 miljardia eu- perustutkimuksen määrää. Suomen halli-roa). Seitsemän prosenttia (0,48 miljardia tusohjelmassa (22.6.2011) on tutkimus-,euroa) t&k-toiminnan rahoituksesta tuli kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle ase-ulkomaisista rahoituslähteistä. tettu neljän prosentin tavoite bruttokan- santuotteesta. Suomen 3,73 prosentinSuomi on tutkimus- ja kehitysmenojen osuus vuonna 2011 on huomattavastibruttokansantuoteosuudella mitattuna OECD-maiden keskimääräistä osuuttamaailman kärkimaita. T&k-menojen osuus suurempi, vaikka osuus on pienentynyt17 ”Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (t&k) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain oleellisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö.” Lähde: Tilastokeskus 2012. Suomen virallinen tilasto: Tutkimus- ja kehittämis- toiminta [verkkojulkaisu]. Helsinki. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkke/kas.html, kesäkuu 2012. 25
  25. 25. 4,5 4 Suomi T&k-menojen BKT-osuus, % Ruotsi 3,5 Tanska 3 Itävalta OECD 2,5 EU27 Alankomaat 2 Irlanti Norja 1,5 1 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 1,2 1,1 Julkisesti rahoitettujen t&k-menojen 1 Itävalta 0,9 Suomi Ruotsi BKT-osuus, % 0,8 Tanska 0,7 Norja 0,6 Alankomaat OECD 0,5 EU27 0,4 Irlanti 0,3 0,2 2001 2003 2005 2007 2009 2010Kuva 8. Tutkimus- ja kehittämismenojen osuus (%) bruttokansantuotteesta 2000–2010 ja julkisesti ra-hoitettujen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus (%) bruttokansantuotteesta 2001–2009/2010.Lähde: OECD Main Science and Technology Indicators MSTI 2011/2 dataset.Huomautukset: Maat on esitetty uusimman saatavilla olevan vuoden tietojen mukaisessa järjestyk-sessä. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2009 tai 2010. Ruotsin t&k-menojen BKT-osuutta koskeva tietovuodelta 2002 puuttuu, joten kuvan luku on vuosien 2001 ja 2003 keskiarvo. Julkisesti rahoitettujent&k-menojen BKT-osuus on esitetty vuodesta 2001 alkaen, koska useiden maiden vuoden 2000 tietopuuttuu tilastosta. Koska vain muutaman maan tiedot ovat saatavilla jokaiselta vuodelta, kuva perus-tuu pääosin joka toisen vuoden tietoihin. Sveitsi ei ole mukana tarkasteluissa, koska Sveitsin tiedotovat saatavilla tilastoista vain muutamalta vuodelta. Vuonna 2008 Sveitsin t&k-menojen osuus brutto-kansantuotteesta oli 2,99 prosenttia ja julkisesti rahoitettujen t&k-menojen osuus 0,68 prosenttia. 26
  26. 26. vuodesta 2010 al­ aen18 ja näyttäisi piene- k euroa). Kun tutkimus- ja kehitysmenotnevän edelleen. suhteutetaan asukasmäärään, Suomi sijoit- tuu vertailumaiden kärkeen noin 1 400 dol-Vuonna 2010 eniten maailmassa t&k-toi- larilla asukasta kohden vuonna 2010.21mintaan bruttokansantuotteestaan panosti-vat Israel (4,40 %), Suomi (3,87 %) ja Ete- Vertailumaista ainoastaan Alankomaissalä-Korea (3,74 %).19 Kahdeksasta vertailu- tehdään enemmän kuin puolet tutkimus-maasta Itävallan osuus on kasvanut eniten ja kehitystyötä julkisissa organisaatioissa(kuva 8). Ruotsi ja Alankomaat ovat ainoat (kuva 9). Alankomaissa korkeakoulusek-maat, joiden bruttokansantuotteesta pie- torin osuus t&k-menoista oli 41 prosent-nempi osuus kohdistui t&k-toimintaan tia ja muiden julkisten organisaatioiden 12vuonna 2010 kuin 2000-luvun alussa. prosenttia vuonna 2010. Suomen korkea- koulusektorin osuus, 20 prosenttia (1,4Julkisesti rahoitettujen t&k-menojen osuus miljardia euroa), oli vertailumaista kaikis-bruttokansantuotteesta oli Suomessa noin ta pienin. Muun julkisen tutkimuksenyksi prosentti (0,99 %) vuonna 2010. osuus oli Suomessa 10 prosenttia (0,7 mil-Ruotsin vastaava osuus oli yhtä suuri (tieto jardia euroa). Norjassa (16 %) julkisenvuodelta 2009). Vertailumaista suurin sektorin t&k-toiminnan osuus oli vertai-osuus oli Itävallalla (1,07 %). Irlantia lu- lumaiden suurin. Yrityssektorin t&k-toi-kuun ottamatta kaikkien vertailumaiden minnan osalta vertailumaat voidaan jakaaosuudet olivat suuremmat kuin EU27- ja kahteen ryhmään: Alankomaissa ja Nor-OECD-maissa keskimäärin vuonna 2009. jassa yritysten osuus on noin puolet t&k-Kaikki vertailumaat Alankomaita lukuun toiminnan menoista, muissa vertailumais-ottamatta panostivat enemmän julkista ra- sa noin 70 prosenttia (Suomessa 4,9 mil-hoitusta t&k-toimintaan julkisesti rahoitet- jardia euroa).tujen t&k-menojen bruttokansantuote-osuudella mitattuna tarkastelujakson lo- Maiden erilaiset elinkeinorakenteet, histo-pussa (2009/2010) kuin 2000-luvun alussa. rialliset ja taloudelliset olosuhteet sekä koulutuksen ja politiikan prioriteetit vai-Absoluuttisesti tarkasteltuna vertailumaista kuttavat t&k-toiminnan suhteellisiin pai-Alankomaat (12,8 miljardia dollaria20) ja notuksiin, erityisesti yrityssektorin t&k-Ruotsi (12,5 miljardia dollaria) panostivat toiminnan määrään. Esimerkiksi Norjaneniten tutkimus- ja kehittämistoimintaan elinkeinorakenteen kivijalan muodostavatvuonna 2010. Suomen t&k-menot olivat öljy, maakaasu, kalastus ja metsäteolli-7,6 miljardia dollaria (noin 7,0 miljardia suus. Raaka-aineiden ja luonnonvarojen18 BKT 2011 on valtionvarainministeriön ennuste. Lähde: Tilastokeskus 2011. Suomen virallinen tilasto: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010 [verkkojulkaisu]. Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2011. Helsinki. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkke/2010/tkke_2010_2011-10-27_tie_001_fi.html, kesäkuu 2012.19 OECD Main Science and Technology Indicators MSTI 2011/2 dataset.20 OECD Research and Development Statistics (RDS) Database, kesäkuu 2012. T&k-menot on ilmoitettu ostovoimakorjattuina käyvin hinnoin (current PPP$, PPP = Purchasing power parity). Tilastokeskus määrittelee ostovoimapariteetin seuraavasti: ”Ostovoimapariteetti on valuuttakurssi, jolla laskettuna kahden maan hyödykekorin hinta on täysin sama yhteiseksi valuutaksi muutettuna.” Lähde: Tilastokeskus, Kansainvälinen hintavertailu, http://www.stat.fi/meta/til/kvhv.html, syyskuu 2012.21 OECD Main Science and Technology Indicators MSTI 2011/2 dataset. T&k-menot on ilmoitettu ostovoimakorjattuina käyvin hinnoin. 27
  27. 27. Alankomaat Norja Tanska Irlanti Ruotsi Itävalta Sveitsi (2008) Suomi 20 10 70 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Suorittajasektoreiden %-osuudet t&k-menoista Korkeakoulusektori Muu julkinen sektori (sis.YVT) YrityksetKuva 9. Tutkimus- ja kehittämistoiminta suorittajasektoreittain (eri sektoreiden %-osuus maan t&k-menoista) 2010.Lähde: OECD Research and Development Statistics (RDS) Database, kesäkuu 2012.Huomautukset: Sveitsin tiedot ovat vuodelta 2008. Maat on esitetty korkeakoulusektorin osuuden mu-kaisessa järjestyksessä. Korkeakoulusektoriin kuuluvat yliopistot, ammattikorkeakoulut ja esim. Suo-men tilastoissa myös yliopistolliset sairaalat. Muu julkinen sektori (government sector) kattaa muutjulkiset t&k-toimintaa harjoittavat organisaatiot. Suomessa valtion tutkimuslaitokset tekevät valtaosanjulkisen sektorin t&k-toiminnasta. Julkinen sektori sisältää tässä kuvassa myös yksityiset voittoa tavoit-telemattomat organisaatiot (YVT), joiden osuus t&k-menoista oli Sveitsissä 1,6 prosenttia ja muissavertailumaissa 0–0,7 prosenttia, joka oli Suomen osuus vuonna 2010.jalostukseen perustuva yritystoiminta ei tettu Tutkimus- ja innovaatiorahasto onole yhtä tutkimusintensiivistä kuin taannut vakaan ja pitkäjänteisen tutkimuk-esimerkiksi lääke- ja elektroniikkateolli- sen julkisen rahoituksen24, lähes puoletsuus.22 Alankomaissa palvelusektori on (suurin osuus 47 %) t&k-toiminnasta ra-suuri, mikä osaltaan selittää yritysten suh- hoitettiin valtion varoilla vuonna 2009teellisesti pienempää osuutta t&k-toimin- (kuva 10). Sveitsissä (23 %, vuoden 2008nan kansainvälisessä vertailussa.23 tieto) ja Suomessa (26 %, 1,8 miljardia eu- roa vuonna 2010) julkisen rahoituksen osuudet olivat vertailumaista pienimmät.Julkinen rahoitus ja muut rahoituslähteet Valtion budjettirahoituksen lisäksi 0,4–3Julkisen rahoituksen suhteellinen painoar- prosentin osuus vertailumaiden t&k-rahoi-vo koko tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuksesta tuli muista kansallisista lähteistärahoituksessa vaihtelee suuresti vertailu- (Suomessa 1 % eli 93 miljoonaa euroamaissa. Norjassa, jossa vuonna 1999 perus- vuonna 2010).22 The Research Council of Norway 2011. Report on Science & Technology Indicators for Norway 2011. Oslo.23 Viljamaa Kimmo, Lehenkari Janne, Lemola Tarmo ja Tuominen Terhi 2010. Tutkimuspolitiikan välineet ja käytännöt – Viiden maan vertailu. Suomen Akatemian julkaisuja 2/10.24 Viljamaa Kimmo, Lehenkari Janne, Lemola Tarmo ja Tuominen Terhi 2010. Tutkimuspolitiikan välineet ja käytännöt – Viiden maan vertailu. Suomen Akatemian julkaisuja 2/10. 28
  28. 28. Norja (2009) Alankomaat (2009)Itävalta (2010) Irlanti (2009)Tanska (2010) Ruotsi (2009) Suomi (2010) 26 1 66 7 Sveitsi (2008) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Eri rahoituslähteiden %-osuudet Julkinen rahoitus Muu kansallinen rahoitus Kotimainen yritysrahoitus Ulkomainen rahoitusKuva 10. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusrakenne (eri rahoituslähteiden %-osuudet) 2009/2010.Lähde: OECD Research and Development Statistics (RDS) Database, kesäkuu 2012.Huomautukset: Maat on esitetty julkisen rahoituksen osuuden mukaisessa järjestyksessä. Sveitsin tie-dot ovat vuodelta 2008.Julkisrahoitteisen t&k-toiminnan (t&k- vertailla yleiseen tieteen edistämiseen25 elimenot) suhteellinen kasvu on ollut erityi- pääasiassa tieteelliseen perustutkimukseensen voimakasta (139 %) Irlannissa 2000-lu- suunnatun rahoituksen kehitystä. Esimer-vulla (kuva 11). Suomessa kehitys on ollut kiksi Suomen Akatemian rahoitus kuuluumaltillisempaa: vuonna 2010 julkisesti ra- kokonaisuudessaan tähän luokkaan. Ylei-hoitetut t&k-menot olivat 38 prosenttia seen tieteen edistämiseen suunnatun rahoi-suuremmat kuin vuonna 2001. tuksen osuudet vaihtelivat Itävallan ja Norjan 13 prosentista Irlannin 31 prosent-Julkista rahoitusta voidaan tarkastella tiin julkisesta t&k-rahoituksesta vuonnamyös rahoituksen yhteiskunnallisten ta- 2011. Kaikissa vertailumaissa yleiseen tie-voitteiden kautta. Julkisen rahoituksen tar- teen edistämiseen suunnatun rahoituksenkastelu perustuu tällöin valtioiden budje- määrä on kasvanut 2000-luvulla.26 Suomes-teissa esitettyihin suunnitelmiin ja kansalli- sa osuus oli 18 prosenttia (366,6 milj. eu-siin kyselyihin. Erityisen kiinnostavaa on roa) vuonna 2011.2725 Tässä tarkastelussa ”muu” yleinen tieteen edistäminen ei sisällä sitä yleiseksi tieteen edistämiseksi luokiteltavaa tutkimusta, joka rahoitetaan yliopistojen budjettirahoituksella.26 OECD Main Science and Technology Indicators MSTI 2011/2 dataset. Yleiseen tieteen edistämiseen suunnatun rahoituksen kasvu on nimellismuutos, koska rahoituksen määrä on tietokannassa ilmoitettu käyvin hinnoin.27 Tilastokeskus 2012. Suomen virallinen tilasto: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2012 [verkkojulkaisu]. Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2012. Helsinki. Saantitapa: http://www. stat.fi/til/tkker/2012/tkker_2012_2012-02-24_tie_001_fi.html, elokuu 2012. 29
  29. 29. 250 Julkisen rahoituksen indeksoitu kehitys, 225 Irlanti 200 Norja Itävalta 2001=100 Suomi 175 Tanska Ruotsi Alankomaat 150 125 100 2001 2003 2005 2007 2009 2010Kuva 11. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan julkisen rahoituksen indeksoitu kehitys (2001=100) 2001–2009/2010.Lähde: OECD Research and Development Statistics (RDS) Database, kesäkuu 2012.Huomautukset: Julkinen rahoitus = julkisrahoitteiset t&k-menot ostovoimakorjattuina vuoden 2005dollareissa. Koska vain muutaman maan tiedot ovat saatavilla jokaiselta vuodelta, kuva perustuu jokatoisen vuoden tietoihin. Sveitsin tiedot eivät ole saatavilla tarkastelluilta vuosilta. Sveitsissä julkisestirahoitetut t&k-menot kasvoivat 36 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2008.Kotimaisen yritysrahoituksen osuudet oli- tus yritysvertailussa laskenut vuoden 2009vat Sveitsissä (68 %) ja Suomessa (66 %, kolmannelta sijalta. Keskimäärin 20 eniten4,6 miljardia euroa) vertailumaiden suu- t&k-toimintaan panostavaa yritystä ohjasi-rimmat. Sveitsissä tutkimus- ja kehittämis- vat noin 11 prosenttia liikevaihdostaan tut-toimintaa rahoittavat erityisesti useat lää- kimukseen ja tuotekehitykseen.29keteollisuuden, kemianteollisuuden ja ko-nepajateollisuuden yritykset.28 Suomessa Ulkomaisen rahoituksen osuus vaihtelivaltaosa yritysrahoituksesta on ollut peräi- vertailumaissa 6–16 prosenttiin. Itävallassasin Nokia Oyj:sta, joka sijoittui yritysten ja Irlannissa ulkomaisen rahoituksen osuu-absoluuttisten t&k-panostusten vertailussa det olivat suurimmat (16 %), Suomessakahdeksanneksi koko maailmassa. Vuonna osuus oli seitsemän prosenttia (479 miljoo-2010 Nokia panosti noin 14 prosenttia lii- naa euroa). Itävallassa ulkomainen rahoituskevaihdostaan t&k-toimintaan, vaikka pa- tulee erityisesti ulkomaisilta yrityksiltä.30nostus on pienentynyt ja vastaavasti sijoi- Irlanti puolestaan on osallistunut aktiivi-28 Research in Switzerland: http://www.swissuniversity.ch/research-in-switzerland.htm, kesäkuu 2012.29 Booz&Company 2011: THE GLOBAL INNOVATION 1000. Why Culture Is Key. Strategy+business 65/2011.30 Statistics Austria: www.statistik.at/web_en/statistics/research_and_development_r_d_innovation/ index.html, kesäkuu 2012. 30

×