Skip to main content
UploadLanguage (EN)Support
BusinessMobileSocial MediaMarketingTechnologyArt & PhotosCareerDesignEducationPresentations & Public SpeakingGovernment & NonprofitHealthcareInternetLawLeadership & ManagementAutomotiveEngineeringSoftwareRecruiting & HRRetailSalesServicesScienceSmall Business & EntrepreneurshipFoodEnvironmentEconomy & FinanceData & AnalyticsInvestor RelationsSportsSpiritualNews & PoliticsTravelSelf ImprovementReal EstateEntertainment & HumorHealth & MedicineDevices & HardwareLifestyle
Tilastokeskus, profile picture
Uploaded byTilastokeskus
54 views

Vienti talouskasvun ajuri – vai toisin päin? Pääekonomisti Mauri Kotamäki, Finnvera

25.11.2025 Tilastokeskus Globalisaatiowebinaari: Miten keskittynyttä Suomen vienti on?

Government & Nonprofit◦
Download to read offline
Vienti talouskasvun ajuri – vai toisin päin? 25.11.2025 (Tilastokeskus) Mauri Kotamäki, Finnvera Pääekonomisti
Sisältö • Kommentti viennin keskittyneisyyteen Finnveran näkökulmasta • Tarkoitus pohtia vientiä talouskasvun ajurina – mikä vaikuttaa mihin? • Mitä on vientivetoinen kasvu? • Lopulta palataan Blanchard & Quah (1989) –tyyppiseen ajatteluun 25.11.2025
Kommentti viennin keskittyneisyyteen 25.11.2025
Finnveran rahoituksen jakautuminen 25.11.2025 Kotimaan rahoitus Vastuukanta toimialoittain: lainat ja takaukset 0,6 mrd. EUR MYÖNNETTY RAHOITUS 2,9 mrd. EUR VASTUUKANTA Teollisuus 58 % (59 %) Liike-elämän palvelut 21 % (19 %) Kauppa ja kuluttajapalvelut 13 % (13 %) Matkailu 7 % (7 %) Maaseutuelinkeinot 1 % (1 %) Alus- ja telakka 51 % (47 %) Metsäteollisuus 15 % (14 %) Muut 14 % (8 %) Tele 10 % (21 %) Energia 5 % (4 %) Muu teollisuus 2 % (3 %) Kaivos ja metalli 2 % (3 %) Viennin rahoitus Vastuukanta toimialoittain: vientitakuut ja takaukset sekä erityistakaukset 3,7 mrd. EUR MYÖNNETTY RAHOITUS 22,2 mrd. EUR VASTUUKANTA Luvut 30.6.2025 (vs. 30.6.2024) Vientitakuut, vientitakaukset ja erityistakaukset Lainat ja takaukset
Talouskasvun ja viennin kasvun korrelaatioon 25.11.2025
Talous- ja viennin kasvun korrelaatio • Viennin -ja talouskasvun korrelaatio 0,92 – Viipeiden ja leadien korrelaatio pienehkö • Miksi niin voimakas korrelaatio? – Vienti on osa talouskasvua (huoltotase) 25.11.2025
Vienti on iso osa kokonaistuotantoa • Viennin suhde bkt:hen on suurehko – Voisi se suurempikin olla • Staattisen laskelman mukaan bkt:n vientijousto = 0,4 • ”Todellinen” malli on dynaaminen 25.11.2025
Talouskasvun tekijät
Talouskasvun tekijät 1/2 25.11.2025 Huom skaalat!
Talouskasvun tekijät 2/2 25.11.2025 Huom skaalat!
Väliyhteenveto: • Tuottavuus ja vienti korreloivat – … muut talouskasvun tekijät vähemmän •Mutta kyseessähän ”vain” korrelaatio – mikä vaikuttaa mihin? 25.11.2025
Taustaa: Blanchard-Quah (AER, 1989) • Kysyntäshokilla ei ole pysyvää vaikutusta tuotannon tasoon • Tarjontashokki voi muuttaa tuotannon tasoa pysyvästi • Johtopäätös viennin osalta – Tuottavuuden parantuminen johtaa viennin kasvuun 25.11.2025
”Antaa datan puhua” • Asiaa voi tutkia monella tavalla – DSGE-mallit – Empiiriset rakennemallit – Puhtaasti empiiriset mallit • VAR-tyyppiset mallit melko pitkälti vahvistavat Blanchardin ja Quahin tuloksen eli tarjontashokit johtavat pysyvämpään viennin kasvuun 25.11.2025
Yhteenveto • Kysyntäshokit ovat lyhytaikaisia ja kohdistuvat pienempään porukkaan • Tarjontashokit ovat yleensä pysyvämpiä – Kilpailukyky paranee → vienti kasvaa pysyvämmin (tai toisin päin) • Tulos yleistyy kansantalouteen laajemminkin (klassinen dikotomia, suhdanneteoria ja AD-AS -malli) 25.11.2025
Kiitos! 25.11.2025