SlideShare a Scribd company logo
1 of 44
Download to read offline
Informaatiovaikuttamisen
tunnistaminen
24.11.2022
Harto Pönkä
Innowise
Kuva: Pixabay
Harva ajattelee olevansa kuplassa, mutta informaatiovaikuttamiseen uskotaan
2
Lähde: Matikainen, Ojala, Horowitz & Jääsaari, 2020, Media ja yleisön Luottamuksen ulottuvuudet: Instituutiot, journalismi ja mediasuhde,
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti.pdf
3
Lähde: Pew, 2017,
http://www.people-press.org/2017/02/23/partisan-conflict-and-congressional-outreach/pdl-02-23-17_antipathy-new-00-02/
Tuohtuneet viestit saivat 2 kertaa enemmän tykkäyksiä
ja 3-4 kertaa enemmän kommentteja kuin viestit,
joissa ei tuotu esiin erimielisyyttä.
Somessa reagoidaan helposti tunteella
Facebook suosi vihaisuutta
Tutkija Aleksi Knuutila selvitti puolueiden
Facebook-viestintää 1.2.2017–14.4.2019.
Suuttumusta aiheuttavat viestit saivat eniten
klikkauksia, kommentteja ja jakoja.
Eniten vihanaama-emojia käytettiin
Perussuomalaisten ja Vasemmiston julkaisuihin
reagoinnissa.
Haha-emojia käytettiin mm. kritisointiin ja ivaan.
Myöhemmin paljastui, että emoji-reaktioiden arvo
oli v. 2017 Facebookin algoritmissa viisinkertainen
normaaliin tykkäykseen verrattuna.
(Syksyllä 2021 vihanaaman arvoksi muutettiin nolla tykkäystä.)
4
Lähde: Aleksi Knuutila, 2019, https://politiikasta.fi/narkastyksen-kone-miksi-uusoikeiston-aani-kuuluu-verkossa-muita-vahvemmin/
Lisää Facebookin emojireaktioista ja algoritmista blogissa: https://harto.wordpress.com/2021/10/31/infografiikka-facebookin-viha-reaktio-ja-algoritmin-muutokset/
Yleisimpien tunnereaktioiden osuus eniten tunteita
herättävissä viesteissä puolueiden ja ehdokkaiden
Facebook-sivuilla.
Informaatiovaikuttaminen Suomessa
“
Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään
järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen,
ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä
kautta yhteiskunnan toimintakykyyn.
Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai
harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä
sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö.
Kyse on strategisesta toiminnasta, jonka tavoitteena on saada
kohde tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan
omaa etuaan vastaan.
6
Lähde: Valtionhallinnon viestintäsuositus, 2016, https://vnk.fi/documents/10616/3541383/Valtionhallinnon-viestintasuositus-2016.pdf
7
"Todennäköisesti Venäjä pyrkisi vaikuttamaan
Suomen Nato-kansanäänestykseen
informaatiovaikuttamisella.”
(Antti Pelttari, 29.3.2022)
▪ Sosiaalinen media on keskeinen kanava
informaatiovaikuttamisessa
▪ Supon mukaan Venäjän keinovalikoimaan voivat
kuulua mm. väitteet venäläistaustaisen henkilöiden
kaltoinkohtelusta Suomessa, poliitikkojen
mustamaalaus ja väärennetyt deep fake -videot.
▪ Tärkeää: medialukutaito, kriittisyys ja tiedon
oikeellisuuden tarkistaminen
▪ Muista myös tietoturva:
"Tavallinen kännykkä ei ole oikea väline valtion
turvallisuutta koskeville keskusteluille."
Kuvakaappaus: HS, 29.3.2022, Suojelupoliisin tiedotustilaisuus,
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008711456.html
Venäläinen strateginen ”totuus”
8
Kuvakaappaukset: Venäjän suurlähetystö Suomessa, @RussianEmbFinla, 16.3.2022, https://twitter.com/RussianEmbFinla/status/1504087251009081348 ja Venäjän ulkoministeriö
@mod_russia, 3.4.2022, https://twitter.com/MID_RF/status/1510635762332712963 (käännökset: Google Kääntäjä)
Strategiset narratiivit
9
▪ Esimerkiksi etnisistä tai uskonnollisista ryhmistä voidaan väittää asioita niin, että ne sopivat
laajempaan historialliseen tai poliittisen narratiiviin sekä ihmisten ennakkokäsityksiin
kyseisistä ryhmistä.
▪ Strategisen narratiivin kohteena voi olla myös somessa kriittinen keskustelija, toimittaja tms.
Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512
Informaatiovaikuttamisen tekniikoita
10
Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512
Tunnistatko informaatiovaikuttamisen ja osaatko vastata siihen?
Disinformaatio ja kuvamanipulaatiot
12
Lähde: Faktabaari, 27.1.2018, https://twitter.com/Faktabaari/status/957230461184507904
Lisätietoa: https://faktabaari.fi/baaripuhetta/disinformaation-analysointi-ja-faktantarkistusprosessi/
Havainnut netissä epätosia tai epäilyttäviä tietoja edellisen 3 kk:n aikana
Datalähde: SVT, 2021, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, https://www.stat.fi/til/sutivi/2021/sutivi_2021_2021-11-30_tie_001_fi.html (N=6000, 16-89-vuotiaat),
kuvaaja: Pönkä H., 27.4.2022
13
TikTokissa leviävä disinformaatio
14
Lähde: NewsGuard’s Misinformation Monitor, 11.9.2022, https://www.newsguardtech.com/misinformation-monitor/september-2022/
Hakusana Suomeksi
Vääriä tai
harhaanjohtavia
tietoja 20
hakutuloksesta
2020 voter fraude Vuoden 2020 äänestyspetos 7
COVID vaccine injury COVID-rokotteen aiheuttama vahinko 6
Was the 2020 election
stolen?
Varastettiinko vuoden 2020 vaalit? 6
Ukraine bioweapons Ukrainan bioaseet 6
Bucha fake Bucha väärennös 6
mRNA vaccine mRNA-rokote 5
Is covid a bioweapon? Onko covid bioase? 4
Ukraine Neonazi Ukraina Neonazi 4
Is global warming real Onko ilmaston lämpeneminen totta 3
COVID vaccine truths COVID-rokotteen totuuksia 3
Fake
15
Alkuperäisessä kuvassa vuodelta 2014 Obamalla ei ole RIP Epstein -paitaa
Lähde: Janne Ahlberg, HoaxEye –blogi, 16.8.2019, https://hoaxeye.com/2019/08/16/obamas-t-shirt/
Alkuperäinen kuva: Julie Thurston, Getty Images, https://www.gettyimages.fi/detail/news-photo/president-obama-greets-well-wishers-at-marine-corps-base-news-photo/531682369
Kuvamanipulaatiot ja valeuutiset
Fake Original
MH17-lennosta kertova feikkiuutinen venäläisellä TV-kanavalla (2014)
▪ Tämä kuva esitettiin venäläisellä tv-kanavalla 14.11.2014 – juuri ennen G20-maiden kokousta Australiassa
▪ Todellisuudessa lentoturman tutkinnan mukaan kone ammuttiin venäläisellä BUK-ohjuksella.
▪ Kuvamanipulaatiossa oli käytetty Googlen ja Yandexin karttojen osia. Kuvassa on myös väärän mallinen
Boeing-kone ja se on väärässä mittakaavassa.
Alkuperäinen tv-juttu: https://www.1tv.ru/news/2014-11-14/29049-za_mgnoveniya_do_krusheniya_boinga_pod_donetskom_unikalnyy_kadr_v_analiticheskoy_programme_odnako (käännös: Google kääntäjä)
Tarkan kuvan lähde: https://thinkmorebetterer.wordpress.com/2014/11/15/does-this-satellite-photo-prove-mh17-was-shot-down-by-a-jet/
Tietoa MH17-turman tutkinnasta: Wikipedia, https://fi.wikipedia.org/wiki/Malaysia_Airlinesin_lento_17
16
”Kuvassa olevien
koordinaattien mukaan
voidaan olettaa, että
kuvan on ottanut
amerikkalainen tai
brittiläinen satelliitti.
Teimme tämän kuvan
yksityiskohtaisen
analyysin emmekä
paljastaneet merkkejä
väärennöksestä", sanoi
Ivan Andrievsky,
Venäjän insinööriliiton
ensimmäinen
varapuheenjohtaja.”
Fake
Salaliittoteorioita levitetään esimerkiksi meemikuvien avulla
▪ Faktantarkastajien mukaan tällaista puhetta Kissinger ei ole pitänyt. Valesitaattia on levitetty somessa 2019 lähtien monella eri kielellä.
▪ AFP: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1
▪ Reuters: https://www.reuters.com/article/uk-factcheck-henry-kissinger-quote-manda-idUSKBN22Y251
▪ AAP: https://www.aap.com.au/factcheck/henry-kissingers-claim-about-using-vaccinations-for-social-and-population-control-is-false/
Kuvan lähde: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1
Kuvaa on levitetty viime aikoina myös Twitterissä esim. @SusanSundqvist, 25.4.2022, https://twitter.com/SusanSundqvist/status/1518509456660873216/photo/1
17
Fake
Valeuutisten levittämisen mekanismit
18
1. Tunteisiin vetoava väite, huhu tai oikea
uutinen, jolle annetaan haluttu merkitys.
2. Synnyttää lukijoissa helposti tunnereaktion:
tykkäyksen, kommentin, jakamisen.
3. Tehosteena huomiota herättävä kuva tai video.
4. Valeuutisen tekijä ja lähipiiri levittävät julkaisua
sosiaalisen median kanavissa.
5. Valeuutisten levittämisen tueksi voidaan
perustaa joukoittain some-tunnuksia ja
esimerkiksi Facebook-ryhmiä, joilla
”rekrytoidaan” apulaisia mukaan.
6. Kriitikot käännetään eduksi esim. leimaamalla
heidät virallisen propagandan edustajiksi.
7. Valeuutinen saavuttaa suurimman
näkyvyytensä, jos sitä lainataan valtamediassa.
Deep fake -videot
19
▪ Väärennetyllä videolla Zelenskyi ”sanoi” Ukrainan antautuvan.
▪ Videota levitettiin mm. Facebookissa, YouTubessa ja
Twitterissä.
▪ Ukraina julkaisi nopeasti Zelenskyin vastausvideon (oikealla).
Lähde: BBC, 18.3.2022, Deepfake presidents used in Russia-Ukraine war, https://www.bbc.com/news/technology-60780142
Kuvakaappaus oikealla: Ukrainan puolustushallinnon Twitter-tilillä julkaistu vastausvideo, https://twitter.com/DefenceU/status/1504054999793512449
(käännös: Google Kääntäjä)
Kuvien ja videoiden aitouden selvittäminen
20
▪ Mistä kuvan/videon väitetään olevan?
▪ Onko kuvaaja voinut olla ko. paikassa?
▪ Näyttääkö ko. paikassa samalta kuin
kuvassa/videossa?
▪ Onko kuva/video varmistettavissa
jostakin muusta lähteestä?
▪ Onko kuvassa/videossa jotain, mikä
voisi olla merkki sen muokkauksesta?
▪ Onko sama kuva, video tai videon
pysäytyskuva julkaistu aikaisemmin?
Työkaluja kuvien ja videoiden tutkintaan:
▪ Googlen kuvahaku: https://images.google.com/
▪ TinEye-kuvahaku: https://tineye.com/
▪ Yandex-kuvahaku: https://yandex.com/images/
(venäläinen, mutta tehokas)
Trollit, maalittaminen, botit ja valeprofiilit
Trollaus
▪ Tarkoituksena ärsyttää muita.
▪ Trolli-sanaa käytetään myös yksittäisistä
provosoivista viesteistä.
▪ Trollaus synnyttää ristiriitoja ja voi estää
järkevän keskustelun aiheesta.
▪ Trolleiksi voidaan kutsua myös käyttäjiä,
jotka levittävät tiettyä aatetta tai
mielipidettä tukevaa tietoa tai
suoranaista propagandaa.
▪ Trollaamisen yhteyttä valtiolliseen
toimijaan ei yleensä voida osoittaa.
▪ Twitter poisti esim. ”Pietarin
trollitehtaaseen” (virall. Internet Research
Agency, IRA) yhdistettyjä käyttäjiä 3613
kpl lokakuussa 2018.
22
Kuvakaappaus: käyttäjän @tux_86 vastaus valtiovarainministeri @AnnikaSaarikko twiittiin, 27.4.2022, https://twitter.com/tux_86/status/1519406250139824131
Esimerkki: trollaaja vastaa ministerin twiittiin
esittämällä kärjistettyjä perättömiä väitteitä.
Maalittaminen
▪ Tarkoittaa henkilön ”ottamista maalitauluksi”
ja ihmisten usuttamista hänen kimppuunsa.
▪ Maalittamisen osana saatetaan hankkia
kohdehenkilön yhteys- ja muita tietoja.
▪ Maalittamiseen puuttumisen ongelmana on
näyttää sen tarkoituksellisuus toteen.
▪ Maalittamisesta syytetään joskus perusteetta.
▪ Kyse on osittain sosiaalisen verkoston
ilmiöstä: tuhansien ihmisten joukossa on
todennäköisesti aina häiriköintiin alttiita.
▪ Maalittaminen voi olla rikos, jos siihen liittyy
esim. kunnianloukkaus, uhkaus tai
kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
▪ Maalittaminen voi liittyä mm. kehystykseen ja
valheelliseen uhriutumiseen.
23
Kuvakaappaus: Keijo Kaarisade, 14.1.2020, https://twitter.com/keijomedia/status/1216852020528865282
Lisätietoa esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maalittaminen_(sosiaalinen_media) ja Nytin Vihapuhepoliisi-artikkelista: https://www.hs.fi/nyt/art-2000006065927.html
Esimerkki: Twitter-tunnus, joka on olevinaan
parodiatili poliisista, maalittaa poliitikkoa.
Tapausesimerkki maalittamisesta: ”Lassen päivä”
▪ Lasse Lehtonen on HUS:in diagnostiikkajohtaja ja
terveysoikeuden professori.
▪ Taustalla Lehtosen omat julkiset kannanotot ja
kommentit ”rokotekriittisistä öyhöttäjistä”
▪ Lehtonen joutui mm. Twitterissä ja Facebookissa
laajan maalittamisen kohteeksi 11.11.2022.
▪ Toistuva teema: ”Lassen päivä” tai #lassenpäivä,
yhteensä satoja viestejä
▪ Julkaisuja tehostettiin Lehtosta esittävillä
meemikuvilla ja kuvamanipulaatioilla.
▪ Maalittaminen oli muutaman tunnuksen
aloittamaa, jonka jälkeen se levisi verkoston
kautta. Monet kannustivat muita mukaan.
▪ Mukana oli myös ns. haamutunnuksia
▪ Erään osallistujan mielestä kyse oli ”hauskasta
teemapäivästä”
Kuvakaappaus: @lasleh, 19.11.2022, https://twitter.com/lasleh/status/1593868668072443904
24
Häiriköinnin ja maalittamisen keinoja
25
Perättömät
ilmiannot
• Somejulkaisujen ja -tunnusten raportointi ylläpidolle
• Somejulkaisuista kertominen työnantajalle
Häiriköinti
• Trollaaminen, kehystäminen ja leimaaminen
• Häiriköintikampanjat somessa, blogikirjoitukset ym.
• Häiriköintiviestit ja -puhelut
Viranomais-
keinot
• Lastensuojeluilmoitukset
• Valitukset ja tietopyynnöt viranomaisille
• Kantelut viranomaisista eduskunnan oikeusasiamiehelle
Botit
▪ Botti tarkoittaa Twitter-tiliä, joka toimii
tietokoneohjelman ohjaamana.
▪ Hyödyllisiä botteja ovat esimerkiksi uutisista
ja päivän keskustelunaiheista automaattisesti
twiittaavat Twitter-tilit
▪ Haitallisia botteja ovat esimerkiksi
spämmibotit ja trollibotit.
▪ Usein oheisen kuvan mukaisia Twitter-
tunnuksia luullaan usein boteiksi, vaikka ne
ovat ilman käyttöä jääneitä Twitter-tilejä.
▪ Bottitoiminnan osoittaminen on joskus
helppoa: esimerkiksi samanlaisten viestin
julkaisu tai liian tiheä julkaisunopeus voivat
olla merkkejä botista.
26
Esimerkki: pelkästään tunnuksen ja profiilin
perusteella ei voi tietää, että kyse olisi botista.
Bottien epäaidot reaktiot ovat kaupan
27
Lähde: NATO StratCom, 2020, Social media manipulation report 2020, https://www.stratcomcoe.org/social-media-manipulation-report-2020
Twitter-bottien ja –trollien analyysityökalu
https://www.tweeps.net/
28
Spämmääjä, trolli vai botti?
Lisätietoa: https://www.tweeps.net/fi/ukk/#bottipisteet-tulkinnat
29
Poliittinen botti
Kuvakaappaukset: Twitter-tunnus @PMinister_Naeem ja Tweeps.net:in bottianalyysin tulos (2.5.2022)
Tunnus kampanjoi Marine Le Penin puolesta. Aiemmin toiminut ns. patrioottien puolesta Yhdysvalloissa. Tunnus myös Instagramissa.
30
Tutkimus: Pro Ukraina vs. Pro Venäjä –tunnukset Twitterissä
▪ Pro Ukraina –tunnusten aktiivisuus oli sodan alussa
selvästi suurempaa kuin Pro Venäjä –tunnusten.
▪ Pro Venäjä –tunnusten viestit kohdistuivat
useimmin suoraan Pro Ukraina –tunnuksille.
▪ Analyysin mukaan venäläismieliset ei-botti-tilit
olivat vaikuttavampia kuin botit.
▪ Boteilla pystyttiin vaikuttamaan siihen, mistä
keskusteltiin ja mitä sanoja käytettiin.
Lähde: Smart, B., Watt, J., Benedetti, S., Mitchell, L., & Roughan, M., 2022, #IStandWithPutin versus #IStandWithUkraine: The interaction of bots and humans in discussion of the
Russia/Ukraine waw, https://arxiv.org/abs/2208.07038, PDF: https://arxiv.org/pdf/2208.07038.pdf
31
“
Huolestuttavin löytämäni vaikutus oli se, että
valetilit olivat voittaneet joidenkin aitojen suomalaisten
ihmisten luottamuksen.
Aidot ihmiset levittivät trollien materiaalia eteenpäin
omissa verkostoissaan.
- Jessikka Aro
(Putinin trollit, 2019)
32
Tekoälyn luoman profiilikuvan tunnistaminen
▪ Usein ”mallikasvoinen” nainen
▪ Epäselvä tausta, oudot
muodot, kiiltävät täplät
(GAN-algoritmin tunnettu vika)
▪ Silmät keskellä kuvaa
▪ Puuttuva korvakoru tai eri pari
korvat
▪ Välillä katkeavat tai taustaan
häipyvät hiukset
▪ Virheet hampaissa, esim.
toinen etuhammas paksumpi
▪ Muut epäsymmetriat
▪ Värivirheet ihossa tai taustassa
Kuvakaappaus ja lähteet: NPR, 2022, https://www.npr.org/2022/03/27/1088140809/fake-linkedin-profiles,
Lifehacker, 2019, https://lifehacker.com/how-to-spot-an-ai-generated-photo-1834558395
33
Työkalu AI-profiilikuvien tunnistamiseen
▪ Jos käytät Chrome-selainta, voit
asentaa Fake Profile Detector –
selainlaajennuksen
▪ Tämän jälkeen voit testata, onko
profiilikuva feikki klikkaamalla
sitä hiiren oikealla napilla ja
valitsemalla kohdan ”Check fake
profile picture”
▪ Tulos tulee hetken kuluttua
selaimen ilmoituksena
▪ Kyse on uudesta palvelusta,
toiminnassa on katkoksia
Laajennuksen sivu: https://chrome.google.com/webstore/detail/fake-profile-detector-dee/jbpcgcnnhmjmajjkgdaogpgefbnokpcc
34
Tutkijat löysivät yli tuhat LinkedIn-
valeprofiilia…
35
▪ Profiilikuvat luotu tekoälyn avulla
▪ Kuvausteksti yleistä korporaatiokieltä
▪ Runsaasti kontakteja, mutta vain vähän omaa
aktiivisuutta
▪ Työkokemus ja opintotiedot osoittautuivat
väärennetyiksi
▪ Työnantajaorganisaatio saattaa olla aito,
vaikka profiili olisi keksitty
▪ LinkedInissä on tavallista hyväksyä
kontakteiksi tuntemattomia henkilöitä
▪ LinkedIn-feikkiprofiileja käytetään mm.
markkinointiin, mutta myös huijauksiin ja
tietojenkalasteluun
Lähde: NPR, 2022, https://www.npr.org/2022/03/27/1088140809/fake-linkedin-profiles
LinkedIn-huijari
36
▪ Tyypillinen huijari-profiili
▪ Epäilin huijariksi jo alun perin,
koska vastaavia on paljon.
▪ Miksi tarjoaa rahoitusta juuri
minulle ja kysyy yhteystietojani?
▪ Profiilikuva löytyi kuvapankista
Profiilikuvan lähde:
https://br.depositphotos.com/72737961/stock-photo-
businessman-in-building-hallway.html
Fake
Informaatiovaikuttamiseen reagointi
Suojaudu etukäteen
▪ Julkaise netissä vain työhön liittyvät yhteystiedot.
▪ Harkitse, mitä työasioita kannattaa kertoa somessa.
▪ Älä jaa somessa henkilökohtaisia tietoja tai esimerkiksi lasten kuvia.
▪ Viesti selkeästi, niin sanojasi on vaikeaa vääristellä.
▪ Älä ruoki trollia. Maalittajia ei kannata houkutella.
▪ Huolehdi tietoturvasta, mm. käytä kaksivaiheista tunnistautumista.
▪ Työnantaja vai laatia ohjeistuksen somessa toimimiseen sekä
maalittamiseen reagointiin ja työntekijöiden tukemiseen.
38
Ilmianna epäilyttävät käyttäjätunnukset
Mene käyttäjän profiilisivulle ja klikkaa … -ikonista tai Lisää/More-napista:
39
Twitter Facebook LinkedIn
Snapchat Instagram
WhatsApp
Ammattilaisen vinkit lähdekritiikkiin
40
1. Todisteet pöytään
2. Mene lähteelle
3. Epäile täydellisyyttä
4. Luetko ”uutisia”?
5. Mieti motiivia
6. Erota mielipiteet faktoista
7. Älä anna kuvan hämätä
8. Tarkkana meemien kanssa
9. Tunteilla voi manipuloida
10. Varo vääriä profeettoja
11. Älä usko feikkitohtoria
12. Lainaa laadukasta
tutkimusta
13. Vältä yksipuolisuutta
Lähde: Pasi Kivioja, 2022, Salaliittoteorioiden ihmemaassa: Tositarinoita ihmisistä kaninkolossa (Docendo)
Faktantarkistusta suomeksi
Katso myös: EUvsDisinfo https://euvsdisinfo.eu/
41
https://faktabaari.fi/ https://faktantarkistus.afp.com/
Disinformaation oikaisu eli debunkkaus
Oikaisu kohdistuu asiaan, josta on levitetty väärää tietoa (esim. valeuutinen tai
deep fake -video). Oikaisu on haastavaa, koska faktat ovat jo levinneiden väärien
käsitysten ja ennakko-odotusten vastaisia.
1. Korosta oikeaa tietoa. Kerro faktat, perusteet ja lähteet.
2. Kerro sen jälkeen, mitä väärää tietoa aiheesta oli levitetty.
Merkitse väärä tieto selkeästi tai varoita ennen sen esittämistä.
3. Anna selitys, miksi aiheesta levitetään väärää tietoa, ja mihin
vaikutukseen sillä saatetaan pyrkiä.
4. Havainnollista kuvalla tai grafiikalla– se jättää muistijäljen.
42
Lähteitä: NATO Strategic Communications, Fact-checking and debunking, 2021, nato_stratcom_coe_fact-checking_and_debunking_02-02-2021-1.pdf (stratcomcoe.org)
George Mason University, Debunking handbook, 2020, https://www.climatechangecommunication.org/debunking-handbook-2020/
Kuvan lähde: https://knowyourmeme.com/photos/533460-abraham-lincoln
43
44
Kysymyksiä tai
kommentteja?
Yhteystiedot
Harto Pönkä
0400500315
@hponka
harto.ponka@innowise.fi
https://www.innowise.fi/
Kiitos!

More Related Content

Similar to Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen

Sosiaalinen media yrityksen markkinoinnissa
Sosiaalinen media yrityksen markkinoinnissaSosiaalinen media yrityksen markkinoinnissa
Sosiaalinen media yrityksen markkinoinnissa
Harto Pönkä
 

Similar to Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen (20)

Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessaInformaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
 
Sosiaalisen median katsaus 02/2015
Sosiaalisen median katsaus 02/2015Sosiaalisen median katsaus 02/2015
Sosiaalisen median katsaus 02/2015
 
Uusimmat some-palvelut ja journalismi - WhatsApp, Snapchat ja median muutos
Uusimmat some-palvelut ja journalismi - WhatsApp, Snapchat ja median muutosUusimmat some-palvelut ja journalismi - WhatsApp, Snapchat ja median muutos
Uusimmat some-palvelut ja journalismi - WhatsApp, Snapchat ja median muutos
 
Sosiaalinen media markkinoinnin välineenä
Sosiaalinen media markkinoinnin välineenäSosiaalinen media markkinoinnin välineenä
Sosiaalinen media markkinoinnin välineenä
 
Somen tilastoja ja mahdollisuuksia
Somen tilastoja ja mahdollisuuksiaSomen tilastoja ja mahdollisuuksia
Somen tilastoja ja mahdollisuuksia
 
Sosiaalinen media yrityksen markkinoinnissa
Sosiaalinen media yrityksen markkinoinnissaSosiaalinen media yrityksen markkinoinnissa
Sosiaalinen media yrityksen markkinoinnissa
 
Miten tilastotiede ja tilastot haastavat vaihtoehtoiset totuudet? Tilastojen ...
Miten tilastotiede ja tilastot haastavat vaihtoehtoiset totuudet? Tilastojen ...Miten tilastotiede ja tilastot haastavat vaihtoehtoiset totuudet? Tilastojen ...
Miten tilastotiede ja tilastot haastavat vaihtoehtoiset totuudet? Tilastojen ...
 
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiin
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiinTilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiin
Tilannekatsaus sosiaaliseen mediaan ja some-journalismiin
 
Häiriköt, tietoturva ja some-ohjeistukset
Häiriköt, tietoturva ja some-ohjeistuksetHäiriköt, tietoturva ja some-ohjeistukset
Häiriköt, tietoturva ja some-ohjeistukset
 
Sosiaalista mediaa järjestöissä - mitä, miten ja miksi
Sosiaalista mediaa järjestöissä - mitä, miten ja miksiSosiaalista mediaa järjestöissä - mitä, miten ja miksi
Sosiaalista mediaa järjestöissä - mitä, miten ja miksi
 
Sosiaalisen median tulevaisuuden näkymiä
Sosiaalisen median tulevaisuuden näkymiäSosiaalisen median tulevaisuuden näkymiä
Sosiaalisen median tulevaisuuden näkymiä
 
Sosiaalisen median katsaus 10/2016
Sosiaalisen median katsaus 10/2016Sosiaalisen median katsaus 10/2016
Sosiaalisen median katsaus 10/2016
 
Nettihuijaukset ja valemedia
Nettihuijaukset ja valemediaNettihuijaukset ja valemedia
Nettihuijaukset ja valemedia
 
Monilukutaito lukion opetuksessa
Monilukutaito lukion opetuksessaMonilukutaito lukion opetuksessa
Monilukutaito lukion opetuksessa
 
Turvallisuutta ja järkeä somen käyttöön
Turvallisuutta ja järkeä somen käyttöönTurvallisuutta ja järkeä somen käyttöön
Turvallisuutta ja järkeä somen käyttöön
 
Sosiaalisen median katsaus 04/2019
Sosiaalisen median katsaus 04/2019Sosiaalisen median katsaus 04/2019
Sosiaalisen median katsaus 04/2019
 
Nuoret, some ja opetus
Nuoret, some ja opetusNuoret, some ja opetus
Nuoret, some ja opetus
 
Sosiaalinen media - tilannekatsaus ja yrityksen toiminnassa
Sosiaalinen media - tilannekatsaus ja yrityksen toiminnassaSosiaalinen media - tilannekatsaus ja yrityksen toiminnassa
Sosiaalinen media - tilannekatsaus ja yrityksen toiminnassa
 
Sosiaalisen median analytiikka ja big data liiketoiminnan tukena
 Sosiaalisen median analytiikka ja big data liiketoiminnan tukena Sosiaalisen median analytiikka ja big data liiketoiminnan tukena
Sosiaalisen median analytiikka ja big data liiketoiminnan tukena
 
Some ja nuoret - Mitä opettajan on hyvä tietää niin sanotuista diginatiiveista?
Some ja nuoret - Mitä opettajan on hyvä tietää niin sanotuista diginatiiveista?Some ja nuoret - Mitä opettajan on hyvä tietää niin sanotuista diginatiiveista?
Some ja nuoret - Mitä opettajan on hyvä tietää niin sanotuista diginatiiveista?
 

More from Harto Pönkä

More from Harto Pönkä (20)

Tietosuoja ja informaatioturvallisuus Euroopassa
Tietosuoja ja informaatioturvallisuus EuroopassaTietosuoja ja informaatioturvallisuus Euroopassa
Tietosuoja ja informaatioturvallisuus Euroopassa
 
Kriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatio
Kriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatioKriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatio
Kriittinen tekoälylukutaito, algoritmit ja disinformaatio
 
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmastaSosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
Sosiaalinen media, analytiikka ja evästeet tietosuojan näkökulmasta
 
Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?
Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?
Mitä kirjastoissa on hyvä tietää TikTokista?
 
Sosiaalisen median katsaus 02/2024
Sosiaalisen median katsaus 02/2024Sosiaalisen median katsaus 02/2024
Sosiaalisen median katsaus 02/2024
 
Some, algoritmit ja tekoäly
Some, algoritmit ja tekoälySome, algoritmit ja tekoäly
Some, algoritmit ja tekoäly
 
Informaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinot
Informaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinotInformaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinot
Informaatiovaikuttamisen ajankohtaiset aiheet ja keinot
 
Tietoturva ja luotettava tieto
Tietoturva ja luotettava tietoTietoturva ja luotettava tieto
Tietoturva ja luotettava tieto
 
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaika
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaikaSosiaalinen media, pelit ja ruutuaika
Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaika
 
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmit
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmitJuuri nyt: Somen trendit ja algoritmit
Juuri nyt: Somen trendit ja algoritmit
 
Henkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminen
Henkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminenHenkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminen
Henkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminen
 
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissa
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissaToiminta tietoturvaloukkaustapauksissa
Toiminta tietoturvaloukkaustapauksissa
 
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessaInformaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa
 
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteella
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteellaTietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteella
Tietosuoja perusopetuksessa ja toisella asteella
 
Twitter taitekohdassa
Twitter taitekohdassaTwitter taitekohdassa
Twitter taitekohdassa
 
Sosiaalinen media, koulu ja opetus
Sosiaalinen media, koulu ja opetusSosiaalinen media, koulu ja opetus
Sosiaalinen media, koulu ja opetus
 
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuoja
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuojaVerkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuoja
Verkkopalvelujen datankeruu ja opetuksen tietosuoja
 
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuoja
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuojaSome- ja pikaviestisovellusten tietosuoja
Some- ja pikaviestisovellusten tietosuoja
 
Mikä se some oikein on?
Mikä se some oikein on?Mikä se some oikein on?
Mikä se some oikein on?
 
Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?
Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?
Opetuksen tietosuoja - mikä muuttui?
 

Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen

  • 2. Harva ajattelee olevansa kuplassa, mutta informaatiovaikuttamiseen uskotaan 2 Lähde: Matikainen, Ojala, Horowitz & Jääsaari, 2020, Media ja yleisön Luottamuksen ulottuvuudet: Instituutiot, journalismi ja mediasuhde, https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti.pdf
  • 3. 3 Lähde: Pew, 2017, http://www.people-press.org/2017/02/23/partisan-conflict-and-congressional-outreach/pdl-02-23-17_antipathy-new-00-02/ Tuohtuneet viestit saivat 2 kertaa enemmän tykkäyksiä ja 3-4 kertaa enemmän kommentteja kuin viestit, joissa ei tuotu esiin erimielisyyttä. Somessa reagoidaan helposti tunteella
  • 4. Facebook suosi vihaisuutta Tutkija Aleksi Knuutila selvitti puolueiden Facebook-viestintää 1.2.2017–14.4.2019. Suuttumusta aiheuttavat viestit saivat eniten klikkauksia, kommentteja ja jakoja. Eniten vihanaama-emojia käytettiin Perussuomalaisten ja Vasemmiston julkaisuihin reagoinnissa. Haha-emojia käytettiin mm. kritisointiin ja ivaan. Myöhemmin paljastui, että emoji-reaktioiden arvo oli v. 2017 Facebookin algoritmissa viisinkertainen normaaliin tykkäykseen verrattuna. (Syksyllä 2021 vihanaaman arvoksi muutettiin nolla tykkäystä.) 4 Lähde: Aleksi Knuutila, 2019, https://politiikasta.fi/narkastyksen-kone-miksi-uusoikeiston-aani-kuuluu-verkossa-muita-vahvemmin/ Lisää Facebookin emojireaktioista ja algoritmista blogissa: https://harto.wordpress.com/2021/10/31/infografiikka-facebookin-viha-reaktio-ja-algoritmin-muutokset/ Yleisimpien tunnereaktioiden osuus eniten tunteita herättävissä viesteissä puolueiden ja ehdokkaiden Facebook-sivuilla.
  • 6. “ Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn. Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö. Kyse on strategisesta toiminnasta, jonka tavoitteena on saada kohde tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan omaa etuaan vastaan. 6 Lähde: Valtionhallinnon viestintäsuositus, 2016, https://vnk.fi/documents/10616/3541383/Valtionhallinnon-viestintasuositus-2016.pdf
  • 7. 7 "Todennäköisesti Venäjä pyrkisi vaikuttamaan Suomen Nato-kansanäänestykseen informaatiovaikuttamisella.” (Antti Pelttari, 29.3.2022) ▪ Sosiaalinen media on keskeinen kanava informaatiovaikuttamisessa ▪ Supon mukaan Venäjän keinovalikoimaan voivat kuulua mm. väitteet venäläistaustaisen henkilöiden kaltoinkohtelusta Suomessa, poliitikkojen mustamaalaus ja väärennetyt deep fake -videot. ▪ Tärkeää: medialukutaito, kriittisyys ja tiedon oikeellisuuden tarkistaminen ▪ Muista myös tietoturva: "Tavallinen kännykkä ei ole oikea väline valtion turvallisuutta koskeville keskusteluille." Kuvakaappaus: HS, 29.3.2022, Suojelupoliisin tiedotustilaisuus, https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008711456.html
  • 8. Venäläinen strateginen ”totuus” 8 Kuvakaappaukset: Venäjän suurlähetystö Suomessa, @RussianEmbFinla, 16.3.2022, https://twitter.com/RussianEmbFinla/status/1504087251009081348 ja Venäjän ulkoministeriö @mod_russia, 3.4.2022, https://twitter.com/MID_RF/status/1510635762332712963 (käännökset: Google Kääntäjä)
  • 9. Strategiset narratiivit 9 ▪ Esimerkiksi etnisistä tai uskonnollisista ryhmistä voidaan väittää asioita niin, että ne sopivat laajempaan historialliseen tai poliittisen narratiiviin sekä ihmisten ennakkokäsityksiin kyseisistä ryhmistä. ▪ Strategisen narratiivin kohteena voi olla myös somessa kriittinen keskustelija, toimittaja tms. Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512
  • 10. Informaatiovaikuttamisen tekniikoita 10 Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512 Tunnistatko informaatiovaikuttamisen ja osaatko vastata siihen?
  • 12. 12 Lähde: Faktabaari, 27.1.2018, https://twitter.com/Faktabaari/status/957230461184507904 Lisätietoa: https://faktabaari.fi/baaripuhetta/disinformaation-analysointi-ja-faktantarkistusprosessi/
  • 13. Havainnut netissä epätosia tai epäilyttäviä tietoja edellisen 3 kk:n aikana Datalähde: SVT, 2021, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, https://www.stat.fi/til/sutivi/2021/sutivi_2021_2021-11-30_tie_001_fi.html (N=6000, 16-89-vuotiaat), kuvaaja: Pönkä H., 27.4.2022 13
  • 14. TikTokissa leviävä disinformaatio 14 Lähde: NewsGuard’s Misinformation Monitor, 11.9.2022, https://www.newsguardtech.com/misinformation-monitor/september-2022/ Hakusana Suomeksi Vääriä tai harhaanjohtavia tietoja 20 hakutuloksesta 2020 voter fraude Vuoden 2020 äänestyspetos 7 COVID vaccine injury COVID-rokotteen aiheuttama vahinko 6 Was the 2020 election stolen? Varastettiinko vuoden 2020 vaalit? 6 Ukraine bioweapons Ukrainan bioaseet 6 Bucha fake Bucha väärennös 6 mRNA vaccine mRNA-rokote 5 Is covid a bioweapon? Onko covid bioase? 4 Ukraine Neonazi Ukraina Neonazi 4 Is global warming real Onko ilmaston lämpeneminen totta 3 COVID vaccine truths COVID-rokotteen totuuksia 3 Fake
  • 15. 15 Alkuperäisessä kuvassa vuodelta 2014 Obamalla ei ole RIP Epstein -paitaa Lähde: Janne Ahlberg, HoaxEye –blogi, 16.8.2019, https://hoaxeye.com/2019/08/16/obamas-t-shirt/ Alkuperäinen kuva: Julie Thurston, Getty Images, https://www.gettyimages.fi/detail/news-photo/president-obama-greets-well-wishers-at-marine-corps-base-news-photo/531682369 Kuvamanipulaatiot ja valeuutiset Fake Original
  • 16. MH17-lennosta kertova feikkiuutinen venäläisellä TV-kanavalla (2014) ▪ Tämä kuva esitettiin venäläisellä tv-kanavalla 14.11.2014 – juuri ennen G20-maiden kokousta Australiassa ▪ Todellisuudessa lentoturman tutkinnan mukaan kone ammuttiin venäläisellä BUK-ohjuksella. ▪ Kuvamanipulaatiossa oli käytetty Googlen ja Yandexin karttojen osia. Kuvassa on myös väärän mallinen Boeing-kone ja se on väärässä mittakaavassa. Alkuperäinen tv-juttu: https://www.1tv.ru/news/2014-11-14/29049-za_mgnoveniya_do_krusheniya_boinga_pod_donetskom_unikalnyy_kadr_v_analiticheskoy_programme_odnako (käännös: Google kääntäjä) Tarkan kuvan lähde: https://thinkmorebetterer.wordpress.com/2014/11/15/does-this-satellite-photo-prove-mh17-was-shot-down-by-a-jet/ Tietoa MH17-turman tutkinnasta: Wikipedia, https://fi.wikipedia.org/wiki/Malaysia_Airlinesin_lento_17 16 ”Kuvassa olevien koordinaattien mukaan voidaan olettaa, että kuvan on ottanut amerikkalainen tai brittiläinen satelliitti. Teimme tämän kuvan yksityiskohtaisen analyysin emmekä paljastaneet merkkejä väärennöksestä", sanoi Ivan Andrievsky, Venäjän insinööriliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja.” Fake
  • 17. Salaliittoteorioita levitetään esimerkiksi meemikuvien avulla ▪ Faktantarkastajien mukaan tällaista puhetta Kissinger ei ole pitänyt. Valesitaattia on levitetty somessa 2019 lähtien monella eri kielellä. ▪ AFP: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1 ▪ Reuters: https://www.reuters.com/article/uk-factcheck-henry-kissinger-quote-manda-idUSKBN22Y251 ▪ AAP: https://www.aap.com.au/factcheck/henry-kissingers-claim-about-using-vaccinations-for-social-and-population-control-is-false/ Kuvan lähde: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1 Kuvaa on levitetty viime aikoina myös Twitterissä esim. @SusanSundqvist, 25.4.2022, https://twitter.com/SusanSundqvist/status/1518509456660873216/photo/1 17 Fake
  • 18. Valeuutisten levittämisen mekanismit 18 1. Tunteisiin vetoava väite, huhu tai oikea uutinen, jolle annetaan haluttu merkitys. 2. Synnyttää lukijoissa helposti tunnereaktion: tykkäyksen, kommentin, jakamisen. 3. Tehosteena huomiota herättävä kuva tai video. 4. Valeuutisen tekijä ja lähipiiri levittävät julkaisua sosiaalisen median kanavissa. 5. Valeuutisten levittämisen tueksi voidaan perustaa joukoittain some-tunnuksia ja esimerkiksi Facebook-ryhmiä, joilla ”rekrytoidaan” apulaisia mukaan. 6. Kriitikot käännetään eduksi esim. leimaamalla heidät virallisen propagandan edustajiksi. 7. Valeuutinen saavuttaa suurimman näkyvyytensä, jos sitä lainataan valtamediassa.
  • 19. Deep fake -videot 19 ▪ Väärennetyllä videolla Zelenskyi ”sanoi” Ukrainan antautuvan. ▪ Videota levitettiin mm. Facebookissa, YouTubessa ja Twitterissä. ▪ Ukraina julkaisi nopeasti Zelenskyin vastausvideon (oikealla). Lähde: BBC, 18.3.2022, Deepfake presidents used in Russia-Ukraine war, https://www.bbc.com/news/technology-60780142 Kuvakaappaus oikealla: Ukrainan puolustushallinnon Twitter-tilillä julkaistu vastausvideo, https://twitter.com/DefenceU/status/1504054999793512449 (käännös: Google Kääntäjä)
  • 20. Kuvien ja videoiden aitouden selvittäminen 20 ▪ Mistä kuvan/videon väitetään olevan? ▪ Onko kuvaaja voinut olla ko. paikassa? ▪ Näyttääkö ko. paikassa samalta kuin kuvassa/videossa? ▪ Onko kuva/video varmistettavissa jostakin muusta lähteestä? ▪ Onko kuvassa/videossa jotain, mikä voisi olla merkki sen muokkauksesta? ▪ Onko sama kuva, video tai videon pysäytyskuva julkaistu aikaisemmin? Työkaluja kuvien ja videoiden tutkintaan: ▪ Googlen kuvahaku: https://images.google.com/ ▪ TinEye-kuvahaku: https://tineye.com/ ▪ Yandex-kuvahaku: https://yandex.com/images/ (venäläinen, mutta tehokas)
  • 21. Trollit, maalittaminen, botit ja valeprofiilit
  • 22. Trollaus ▪ Tarkoituksena ärsyttää muita. ▪ Trolli-sanaa käytetään myös yksittäisistä provosoivista viesteistä. ▪ Trollaus synnyttää ristiriitoja ja voi estää järkevän keskustelun aiheesta. ▪ Trolleiksi voidaan kutsua myös käyttäjiä, jotka levittävät tiettyä aatetta tai mielipidettä tukevaa tietoa tai suoranaista propagandaa. ▪ Trollaamisen yhteyttä valtiolliseen toimijaan ei yleensä voida osoittaa. ▪ Twitter poisti esim. ”Pietarin trollitehtaaseen” (virall. Internet Research Agency, IRA) yhdistettyjä käyttäjiä 3613 kpl lokakuussa 2018. 22 Kuvakaappaus: käyttäjän @tux_86 vastaus valtiovarainministeri @AnnikaSaarikko twiittiin, 27.4.2022, https://twitter.com/tux_86/status/1519406250139824131 Esimerkki: trollaaja vastaa ministerin twiittiin esittämällä kärjistettyjä perättömiä väitteitä.
  • 23. Maalittaminen ▪ Tarkoittaa henkilön ”ottamista maalitauluksi” ja ihmisten usuttamista hänen kimppuunsa. ▪ Maalittamisen osana saatetaan hankkia kohdehenkilön yhteys- ja muita tietoja. ▪ Maalittamiseen puuttumisen ongelmana on näyttää sen tarkoituksellisuus toteen. ▪ Maalittamisesta syytetään joskus perusteetta. ▪ Kyse on osittain sosiaalisen verkoston ilmiöstä: tuhansien ihmisten joukossa on todennäköisesti aina häiriköintiin alttiita. ▪ Maalittaminen voi olla rikos, jos siihen liittyy esim. kunnianloukkaus, uhkaus tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan. ▪ Maalittaminen voi liittyä mm. kehystykseen ja valheelliseen uhriutumiseen. 23 Kuvakaappaus: Keijo Kaarisade, 14.1.2020, https://twitter.com/keijomedia/status/1216852020528865282 Lisätietoa esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maalittaminen_(sosiaalinen_media) ja Nytin Vihapuhepoliisi-artikkelista: https://www.hs.fi/nyt/art-2000006065927.html Esimerkki: Twitter-tunnus, joka on olevinaan parodiatili poliisista, maalittaa poliitikkoa.
  • 24. Tapausesimerkki maalittamisesta: ”Lassen päivä” ▪ Lasse Lehtonen on HUS:in diagnostiikkajohtaja ja terveysoikeuden professori. ▪ Taustalla Lehtosen omat julkiset kannanotot ja kommentit ”rokotekriittisistä öyhöttäjistä” ▪ Lehtonen joutui mm. Twitterissä ja Facebookissa laajan maalittamisen kohteeksi 11.11.2022. ▪ Toistuva teema: ”Lassen päivä” tai #lassenpäivä, yhteensä satoja viestejä ▪ Julkaisuja tehostettiin Lehtosta esittävillä meemikuvilla ja kuvamanipulaatioilla. ▪ Maalittaminen oli muutaman tunnuksen aloittamaa, jonka jälkeen se levisi verkoston kautta. Monet kannustivat muita mukaan. ▪ Mukana oli myös ns. haamutunnuksia ▪ Erään osallistujan mielestä kyse oli ”hauskasta teemapäivästä” Kuvakaappaus: @lasleh, 19.11.2022, https://twitter.com/lasleh/status/1593868668072443904 24
  • 25. Häiriköinnin ja maalittamisen keinoja 25 Perättömät ilmiannot • Somejulkaisujen ja -tunnusten raportointi ylläpidolle • Somejulkaisuista kertominen työnantajalle Häiriköinti • Trollaaminen, kehystäminen ja leimaaminen • Häiriköintikampanjat somessa, blogikirjoitukset ym. • Häiriköintiviestit ja -puhelut Viranomais- keinot • Lastensuojeluilmoitukset • Valitukset ja tietopyynnöt viranomaisille • Kantelut viranomaisista eduskunnan oikeusasiamiehelle
  • 26. Botit ▪ Botti tarkoittaa Twitter-tiliä, joka toimii tietokoneohjelman ohjaamana. ▪ Hyödyllisiä botteja ovat esimerkiksi uutisista ja päivän keskustelunaiheista automaattisesti twiittaavat Twitter-tilit ▪ Haitallisia botteja ovat esimerkiksi spämmibotit ja trollibotit. ▪ Usein oheisen kuvan mukaisia Twitter- tunnuksia luullaan usein boteiksi, vaikka ne ovat ilman käyttöä jääneitä Twitter-tilejä. ▪ Bottitoiminnan osoittaminen on joskus helppoa: esimerkiksi samanlaisten viestin julkaisu tai liian tiheä julkaisunopeus voivat olla merkkejä botista. 26 Esimerkki: pelkästään tunnuksen ja profiilin perusteella ei voi tietää, että kyse olisi botista.
  • 27. Bottien epäaidot reaktiot ovat kaupan 27 Lähde: NATO StratCom, 2020, Social media manipulation report 2020, https://www.stratcomcoe.org/social-media-manipulation-report-2020
  • 28. Twitter-bottien ja –trollien analyysityökalu https://www.tweeps.net/ 28
  • 29. Spämmääjä, trolli vai botti? Lisätietoa: https://www.tweeps.net/fi/ukk/#bottipisteet-tulkinnat 29
  • 30. Poliittinen botti Kuvakaappaukset: Twitter-tunnus @PMinister_Naeem ja Tweeps.net:in bottianalyysin tulos (2.5.2022) Tunnus kampanjoi Marine Le Penin puolesta. Aiemmin toiminut ns. patrioottien puolesta Yhdysvalloissa. Tunnus myös Instagramissa. 30
  • 31. Tutkimus: Pro Ukraina vs. Pro Venäjä –tunnukset Twitterissä ▪ Pro Ukraina –tunnusten aktiivisuus oli sodan alussa selvästi suurempaa kuin Pro Venäjä –tunnusten. ▪ Pro Venäjä –tunnusten viestit kohdistuivat useimmin suoraan Pro Ukraina –tunnuksille. ▪ Analyysin mukaan venäläismieliset ei-botti-tilit olivat vaikuttavampia kuin botit. ▪ Boteilla pystyttiin vaikuttamaan siihen, mistä keskusteltiin ja mitä sanoja käytettiin. Lähde: Smart, B., Watt, J., Benedetti, S., Mitchell, L., & Roughan, M., 2022, #IStandWithPutin versus #IStandWithUkraine: The interaction of bots and humans in discussion of the Russia/Ukraine waw, https://arxiv.org/abs/2208.07038, PDF: https://arxiv.org/pdf/2208.07038.pdf 31
  • 32. “ Huolestuttavin löytämäni vaikutus oli se, että valetilit olivat voittaneet joidenkin aitojen suomalaisten ihmisten luottamuksen. Aidot ihmiset levittivät trollien materiaalia eteenpäin omissa verkostoissaan. - Jessikka Aro (Putinin trollit, 2019) 32
  • 33. Tekoälyn luoman profiilikuvan tunnistaminen ▪ Usein ”mallikasvoinen” nainen ▪ Epäselvä tausta, oudot muodot, kiiltävät täplät (GAN-algoritmin tunnettu vika) ▪ Silmät keskellä kuvaa ▪ Puuttuva korvakoru tai eri pari korvat ▪ Välillä katkeavat tai taustaan häipyvät hiukset ▪ Virheet hampaissa, esim. toinen etuhammas paksumpi ▪ Muut epäsymmetriat ▪ Värivirheet ihossa tai taustassa Kuvakaappaus ja lähteet: NPR, 2022, https://www.npr.org/2022/03/27/1088140809/fake-linkedin-profiles, Lifehacker, 2019, https://lifehacker.com/how-to-spot-an-ai-generated-photo-1834558395 33
  • 34. Työkalu AI-profiilikuvien tunnistamiseen ▪ Jos käytät Chrome-selainta, voit asentaa Fake Profile Detector – selainlaajennuksen ▪ Tämän jälkeen voit testata, onko profiilikuva feikki klikkaamalla sitä hiiren oikealla napilla ja valitsemalla kohdan ”Check fake profile picture” ▪ Tulos tulee hetken kuluttua selaimen ilmoituksena ▪ Kyse on uudesta palvelusta, toiminnassa on katkoksia Laajennuksen sivu: https://chrome.google.com/webstore/detail/fake-profile-detector-dee/jbpcgcnnhmjmajjkgdaogpgefbnokpcc 34
  • 35. Tutkijat löysivät yli tuhat LinkedIn- valeprofiilia… 35 ▪ Profiilikuvat luotu tekoälyn avulla ▪ Kuvausteksti yleistä korporaatiokieltä ▪ Runsaasti kontakteja, mutta vain vähän omaa aktiivisuutta ▪ Työkokemus ja opintotiedot osoittautuivat väärennetyiksi ▪ Työnantajaorganisaatio saattaa olla aito, vaikka profiili olisi keksitty ▪ LinkedInissä on tavallista hyväksyä kontakteiksi tuntemattomia henkilöitä ▪ LinkedIn-feikkiprofiileja käytetään mm. markkinointiin, mutta myös huijauksiin ja tietojenkalasteluun Lähde: NPR, 2022, https://www.npr.org/2022/03/27/1088140809/fake-linkedin-profiles
  • 36. LinkedIn-huijari 36 ▪ Tyypillinen huijari-profiili ▪ Epäilin huijariksi jo alun perin, koska vastaavia on paljon. ▪ Miksi tarjoaa rahoitusta juuri minulle ja kysyy yhteystietojani? ▪ Profiilikuva löytyi kuvapankista Profiilikuvan lähde: https://br.depositphotos.com/72737961/stock-photo- businessman-in-building-hallway.html Fake
  • 38. Suojaudu etukäteen ▪ Julkaise netissä vain työhön liittyvät yhteystiedot. ▪ Harkitse, mitä työasioita kannattaa kertoa somessa. ▪ Älä jaa somessa henkilökohtaisia tietoja tai esimerkiksi lasten kuvia. ▪ Viesti selkeästi, niin sanojasi on vaikeaa vääristellä. ▪ Älä ruoki trollia. Maalittajia ei kannata houkutella. ▪ Huolehdi tietoturvasta, mm. käytä kaksivaiheista tunnistautumista. ▪ Työnantaja vai laatia ohjeistuksen somessa toimimiseen sekä maalittamiseen reagointiin ja työntekijöiden tukemiseen. 38
  • 39. Ilmianna epäilyttävät käyttäjätunnukset Mene käyttäjän profiilisivulle ja klikkaa … -ikonista tai Lisää/More-napista: 39 Twitter Facebook LinkedIn Snapchat Instagram WhatsApp
  • 40. Ammattilaisen vinkit lähdekritiikkiin 40 1. Todisteet pöytään 2. Mene lähteelle 3. Epäile täydellisyyttä 4. Luetko ”uutisia”? 5. Mieti motiivia 6. Erota mielipiteet faktoista 7. Älä anna kuvan hämätä 8. Tarkkana meemien kanssa 9. Tunteilla voi manipuloida 10. Varo vääriä profeettoja 11. Älä usko feikkitohtoria 12. Lainaa laadukasta tutkimusta 13. Vältä yksipuolisuutta Lähde: Pasi Kivioja, 2022, Salaliittoteorioiden ihmemaassa: Tositarinoita ihmisistä kaninkolossa (Docendo)
  • 41. Faktantarkistusta suomeksi Katso myös: EUvsDisinfo https://euvsdisinfo.eu/ 41 https://faktabaari.fi/ https://faktantarkistus.afp.com/
  • 42. Disinformaation oikaisu eli debunkkaus Oikaisu kohdistuu asiaan, josta on levitetty väärää tietoa (esim. valeuutinen tai deep fake -video). Oikaisu on haastavaa, koska faktat ovat jo levinneiden väärien käsitysten ja ennakko-odotusten vastaisia. 1. Korosta oikeaa tietoa. Kerro faktat, perusteet ja lähteet. 2. Kerro sen jälkeen, mitä väärää tietoa aiheesta oli levitetty. Merkitse väärä tieto selkeästi tai varoita ennen sen esittämistä. 3. Anna selitys, miksi aiheesta levitetään väärää tietoa, ja mihin vaikutukseen sillä saatetaan pyrkiä. 4. Havainnollista kuvalla tai grafiikalla– se jättää muistijäljen. 42 Lähteitä: NATO Strategic Communications, Fact-checking and debunking, 2021, nato_stratcom_coe_fact-checking_and_debunking_02-02-2021-1.pdf (stratcomcoe.org) George Mason University, Debunking handbook, 2020, https://www.climatechangecommunication.org/debunking-handbook-2020/