SlideShare a Scribd company logo
Euroopan talouskriisi ja elinolot
Kansainvälinen palkkavertailu
11.3.2013
Esityksen aiheita
 Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut
hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä
seuraavina vuosina
 Euroopan maiden palkkatasossa ei vielä näy suuria
muutoksia
 Palkkaerot ovat säilyneet Suomessa pieninä.
Tuntiansiot Euroopassa vuonna 2006
 Suomalaisten palkansaajien tuntiansio oli vuonna
2006 Euroopan kymmenenneksi korkein.
 Ostovoiman mukaan tarkasteltuna suomalainen
palkansaaja oli vuonna 2006 eurooppalaisessa
palkkavertailussa 13. sijalla
 Suomen ohi menivät Alankomaat, Italia ja Itävalta.
 Ostovoimakorjatut ansiotiedot saadaan jakamalla
maakohtaiset bruttoansiot yksityisen kulutuksen
ostovoimapariteeteilla. Eurostat suorittaa laskelmat ja
julkaisee ansiotiedot euromääräisinä ja
ostovoimapariteetein korjattuna. Ansioverotuksen
eroja ei ole tässä otettu huomioon.
Tuntiansiot Euroopassa vuonna 2010
 Palkansaajien tuntiansio oli vuonna 2010 Suomessa
18,67 euroa tunnissa ja Euroopan kuudenneksi
korkein
 Suomalainen palkansaaja oli ansioiden
ostovoimaltaan eurooppalaisittain yhdeksänneksi
parhaiten palkattu.
 Vuonna 2010 suomalaisen palkansaajan
ostovoimakorjattu ansio oli 17 prosenttia EU-maiden
keskiarvoa suurempi, kun vuonna 2006 ero oli vain
viisi prosenttia.
Palkkaerot ja niiden muutos Euroopan maissa
vuosina 2006 ja 2010
 Suuri- ja pienipalkkaisten ansioiden erot näyttäisivät
yleisesti pienentyneen hieman Euroopan maissa
tarkastelujakson aikana.
 Palkkaero on laskettu maittain kokoaikaisten
palkansaajien kuukausiansioiden 9. desiilin ylärajan ja
1. desiilin ylärajan suhteena.
 Suomessa palkkaerot ovat aavistuksen verran
kasvaneet, mutta ovat kuitenkin eurooppalaisittain
tarkasteltuna vähäisiä. Pohjoismaissa on yleisestikin
Euroopan pienimmät palkkaerot.
 Kaikista eniten palkkaerot ovat kasvaneet Saksassa,
Maltalla ja Tšekissä.
0,00
5,00
10,00
15,00
20,00
25,00
30,00
35,00
Valuuttakurssein Ostovoimapariteetein
Keskituntiansiot teollisuustoimialoilla vuonna 2010
 Teollisuudessa työskennellyt suomalainen
palkansaaja oli vuonna 2010 viidenneksi parhaiten
palkattu Euroopassa. Kun hintataso otetaan
huomioon, sijoitus putosi yhdeksänneksi. Ohi menivät
Belgia, Alankomaat ja Saksa.
 Ansioiden ostovoima oli vuonna 2010 suomalaisilla
palkansaajilla 23 prosenttia EU-maiden keskiarvoa
suurempi.
 Ansioiden ostovoima on parantunut
teollisuustoimialoilla tarkasteluvälillä yli kymmenen
prosenttiyksikköä.
0,00
5,00
10,00
15,00
20,00
25,00
30,00
Valuuttakurssein Ostovoimapariteetein
Keskituntiansiot palvelutoimialoilla vuonna 2010
 Palvelutoimialoilla Suomalainen palkansaaja ansaitsi
17,74 euroa tunnissa, ja oli kuudenneksi parhaiten
palkattu vuonna 2010.
 Kun ostovoiman otetaan huomioon, sijoitus oli
seitsemäs.
 Suomalaiset palkansaajat nostivat eurooppalaisessa
palkkavertailussa sijoitustaan neljällä sijalla vuodesta
2006 vuoteen 2010 mennessä.
 Saksalaisiin verrattuna ostovoimakorjatut ansiot olivat
neljä prosenttia suuremmat ja Euroopan maiden
keskiarvoon verrattuna 19 prosenttia suuremmat.
Tarkempi ammateittainen tarkastelu
 Teollisuuden palkansaajat on tarkastelussa jaoteltu
kahteen ryhmään, toimihenkilöihin ja työntekijöihin.
Jako on tehty kansainvälisen ammattiluokituksen
(ISCO08) avulla.
 Toimihenkilöihin on valittu ammattiluokituksen
pääluokat 1−5 ja työntekijöihin pääluokat 7−8.
 Tarkasteluun on valittu muutamia Euroopan maita.
Teollisuuden toimihenkilöiden
tuntiansiot vuosina 2006 ja 2010.
Teollisuuden työntekijöiden
tuntiansiot vuonna 2006 ja 2010
 Vuonna 2010 suomalaisten teollisuuden toimihenkilöiden ansiot
olivat 35 prosenttia Euroopan keskiarvoa korkeammat. Ruotsiin
verrattuna ansiot olivat 13 prosenttia paremmat ja Saksan kanssa
oltiin tasoissa.
 Teollisuuden toimihenkilöt olivat vuonna 2010 ansiovertailussa
viidentenä ja ostovoimapariteetein laskettuna kahdeksantena.
 Vuonna 2010 teollisuuden työntekijöiden tuntiansio oli Suomessa
66 prosenttia Euroopan keskiarvoa korkeampi, seitsemän
prosenttia ruotsalaisten ja yhdeksän prosenttia saksalaisten
tuntiansioita korkeampi.
 Suomalaiset teollisuuden työntekijät olivat vuonna 2010
ansiovertailussa Euroopan maista kolmantena ja
ostovoimapariteetein kuudentena.
 Palvelualojen palkansaajat on tarkastelussa jaoteltu
kahteen ryhmään, asiantuntijoihin ja palvelu- ja
myyntityöntekijöihin. Jako on tehty kansainvälisen
ammattiluokituksen (ISCO08) avulla.
 Tarkasteluun on valittu muutamia Euroopan maita.
Palvelualojen asiantuntijoiden
ansiot vuosina 2006 ja 2010.
Palvelualojen palvelu- ja
myyntityöntekijöiden
ansiot vuosina 2006 ja 2010.
 Vuonna 2010 suomalaisilla palvelualojen asiantuntijoilla ansiot
olivat 26 prosenttia Euroopan keskiarvoa korkeammat. Ruotsiin
verrattuna ansiot olivat neljä prosenttia suuremmat ja Saksaan
verrattuna 11 prosenttia pienemmät.
 Palvelualojen asiantuntijat olivat vuonna 2010 Euroopan maiden
välisessä vertailussa seitsemäntenä ja ostovoimapariteetein
yhdentenätoista.
 Vuonna 2010 palvelualojen palvelu- ja myyntityöntekijöillä
suomalaisten ansiot olivat 49 prosenttia Euroopan keskiarvoa
korkeammat. Ruotsiin verrattuna ansiot olivat kolme prosenttia
pienemmät ja Saksaan verrattuna 20 prosenttia suuremmat.
 Palvelualojen palvelu- ja myyntityöntekijät olivat vuonna 2010
Euroopan maiden välisessä vertailussa viidentenä ja
ostovoimapariteetein seitsemäntenä.
Vuosien 2011 ja 2012 ansiokehitys
Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot
aikavälillä 2005/1–2012/3, vuosimuutosprosentti
 Vuosina 2011 ja 2012 palkansaajien ansioiden kehitys
suhteessa hintatason kehitykseen on ollut Suomessa
melko vaatimatonta.
 Vuonna 2011 oltiin jopa tilanteessa, missä hintojen
nousu ylitti ansioiden nousun.
 Eurostat tai muut kansainväliset organisaatiot eivät
olleet julkaisseet vielä vuoden 2010 jälkeisiä tietoja
ansioista.
Esimerkkejä ansioiden kehityksestä 2010–2012
Euroopassa kansallisten tilastovirastojen lukujen perusteella
Ruotsi: 5 % Puola: 9 %
Saksa: 5 %
Italia: 3,5 % Suomi: 6,3 %
Hintatason (HICP) kehitys maissa samalla ajanjaksolla
Ruotsi: 2,3 % Puola: 7,7 %
Saksa: 4,7 %
Italia: 6,3 % Suomi: 6,6 %

More Related Content

More from Tilastokeskus

13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
Tilastokeskus
 
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
Tilastokeskus
 
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
Tilastokeskus
 
Kasvoiko Suomen bruttokansantuote 2023? Yliaktuaari Samu Hakala, Tilastokeskus
Kasvoiko Suomen bruttokansantuote 2023? Yliaktuaari Samu Hakala, TilastokeskusKasvoiko Suomen bruttokansantuote 2023? Yliaktuaari Samu Hakala, Tilastokeskus
Kasvoiko Suomen bruttokansantuote 2023? Yliaktuaari Samu Hakala, Tilastokeskus
Tilastokeskus
 
Miten rakentaminen, teollisuus ja palvelut kehittyivät? Yliaktuaari Eljas Tuo...
Miten rakentaminen, teollisuus ja palvelut kehittyivät? Yliaktuaari Eljas Tuo...Miten rakentaminen, teollisuus ja palvelut kehittyivät? Yliaktuaari Eljas Tuo...
Miten rakentaminen, teollisuus ja palvelut kehittyivät? Yliaktuaari Eljas Tuo...
Tilastokeskus
 
Mitä tapahtui ulkomaankaupassa? Yliaktuaari Reetta Karinluoma, Tilastokeskus
Mitä tapahtui ulkomaankaupassa? Yliaktuaari Reetta Karinluoma, TilastokeskusMitä tapahtui ulkomaankaupassa? Yliaktuaari Reetta Karinluoma, Tilastokeskus
Mitä tapahtui ulkomaankaupassa? Yliaktuaari Reetta Karinluoma, Tilastokeskus
Tilastokeskus
 
Millaisia muutoksia tapahtui yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa, yl...
Millaisia muutoksia tapahtui yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa, yl...Millaisia muutoksia tapahtui yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa, yl...
Millaisia muutoksia tapahtui yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa, yl...
Tilastokeskus
 
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
Tilastokeskus
 
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
Tilastokeskus
 
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
Tilastokeskus
 
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
Tilastokeskus
 
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
Tilastokeskus
 
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
Tilastokeskus
 
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
Tilastokeskus
 
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
Tilastokeskus
 

More from Tilastokeskus (20)

13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
 
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
 
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
 
Kasvoiko Suomen bruttokansantuote 2023? Yliaktuaari Samu Hakala, Tilastokeskus
Kasvoiko Suomen bruttokansantuote 2023? Yliaktuaari Samu Hakala, TilastokeskusKasvoiko Suomen bruttokansantuote 2023? Yliaktuaari Samu Hakala, Tilastokeskus
Kasvoiko Suomen bruttokansantuote 2023? Yliaktuaari Samu Hakala, Tilastokeskus
 
Miten rakentaminen, teollisuus ja palvelut kehittyivät? Yliaktuaari Eljas Tuo...
Miten rakentaminen, teollisuus ja palvelut kehittyivät? Yliaktuaari Eljas Tuo...Miten rakentaminen, teollisuus ja palvelut kehittyivät? Yliaktuaari Eljas Tuo...
Miten rakentaminen, teollisuus ja palvelut kehittyivät? Yliaktuaari Eljas Tuo...
 
Mitä tapahtui ulkomaankaupassa? Yliaktuaari Reetta Karinluoma, Tilastokeskus
Mitä tapahtui ulkomaankaupassa? Yliaktuaari Reetta Karinluoma, TilastokeskusMitä tapahtui ulkomaankaupassa? Yliaktuaari Reetta Karinluoma, Tilastokeskus
Mitä tapahtui ulkomaankaupassa? Yliaktuaari Reetta Karinluoma, Tilastokeskus
 
Millaisia muutoksia tapahtui yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa, yl...
Millaisia muutoksia tapahtui yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa, yl...Millaisia muutoksia tapahtui yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa, yl...
Millaisia muutoksia tapahtui yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa, yl...
 
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
 
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
 
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
 
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
 
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
 
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
 
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
 
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
 

Euroopan talouskriisi ja elinolot: Kansainvälinen palkkavertailu

  • 1. Euroopan talouskriisi ja elinolot Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013
  • 2. Esityksen aiheita  Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä seuraavina vuosina  Euroopan maiden palkkatasossa ei vielä näy suuria muutoksia  Palkkaerot ovat säilyneet Suomessa pieninä.
  • 4.  Suomalaisten palkansaajien tuntiansio oli vuonna 2006 Euroopan kymmenenneksi korkein.  Ostovoiman mukaan tarkasteltuna suomalainen palkansaaja oli vuonna 2006 eurooppalaisessa palkkavertailussa 13. sijalla  Suomen ohi menivät Alankomaat, Italia ja Itävalta.  Ostovoimakorjatut ansiotiedot saadaan jakamalla maakohtaiset bruttoansiot yksityisen kulutuksen ostovoimapariteeteilla. Eurostat suorittaa laskelmat ja julkaisee ansiotiedot euromääräisinä ja ostovoimapariteetein korjattuna. Ansioverotuksen eroja ei ole tässä otettu huomioon.
  • 6.  Palkansaajien tuntiansio oli vuonna 2010 Suomessa 18,67 euroa tunnissa ja Euroopan kuudenneksi korkein  Suomalainen palkansaaja oli ansioiden ostovoimaltaan eurooppalaisittain yhdeksänneksi parhaiten palkattu.  Vuonna 2010 suomalaisen palkansaajan ostovoimakorjattu ansio oli 17 prosenttia EU-maiden keskiarvoa suurempi, kun vuonna 2006 ero oli vain viisi prosenttia.
  • 7. Palkkaerot ja niiden muutos Euroopan maissa vuosina 2006 ja 2010
  • 8.  Suuri- ja pienipalkkaisten ansioiden erot näyttäisivät yleisesti pienentyneen hieman Euroopan maissa tarkastelujakson aikana.  Palkkaero on laskettu maittain kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansioiden 9. desiilin ylärajan ja 1. desiilin ylärajan suhteena.  Suomessa palkkaerot ovat aavistuksen verran kasvaneet, mutta ovat kuitenkin eurooppalaisittain tarkasteltuna vähäisiä. Pohjoismaissa on yleisestikin Euroopan pienimmät palkkaerot.  Kaikista eniten palkkaerot ovat kasvaneet Saksassa, Maltalla ja Tšekissä.
  • 10.  Teollisuudessa työskennellyt suomalainen palkansaaja oli vuonna 2010 viidenneksi parhaiten palkattu Euroopassa. Kun hintataso otetaan huomioon, sijoitus putosi yhdeksänneksi. Ohi menivät Belgia, Alankomaat ja Saksa.  Ansioiden ostovoima oli vuonna 2010 suomalaisilla palkansaajilla 23 prosenttia EU-maiden keskiarvoa suurempi.  Ansioiden ostovoima on parantunut teollisuustoimialoilla tarkasteluvälillä yli kymmenen prosenttiyksikköä.
  • 12.  Palvelutoimialoilla Suomalainen palkansaaja ansaitsi 17,74 euroa tunnissa, ja oli kuudenneksi parhaiten palkattu vuonna 2010.  Kun ostovoiman otetaan huomioon, sijoitus oli seitsemäs.  Suomalaiset palkansaajat nostivat eurooppalaisessa palkkavertailussa sijoitustaan neljällä sijalla vuodesta 2006 vuoteen 2010 mennessä.  Saksalaisiin verrattuna ostovoimakorjatut ansiot olivat neljä prosenttia suuremmat ja Euroopan maiden keskiarvoon verrattuna 19 prosenttia suuremmat.
  • 14.  Teollisuuden palkansaajat on tarkastelussa jaoteltu kahteen ryhmään, toimihenkilöihin ja työntekijöihin. Jako on tehty kansainvälisen ammattiluokituksen (ISCO08) avulla.  Toimihenkilöihin on valittu ammattiluokituksen pääluokat 1−5 ja työntekijöihin pääluokat 7−8.  Tarkasteluun on valittu muutamia Euroopan maita.
  • 15. Teollisuuden toimihenkilöiden tuntiansiot vuosina 2006 ja 2010. Teollisuuden työntekijöiden tuntiansiot vuonna 2006 ja 2010
  • 16.  Vuonna 2010 suomalaisten teollisuuden toimihenkilöiden ansiot olivat 35 prosenttia Euroopan keskiarvoa korkeammat. Ruotsiin verrattuna ansiot olivat 13 prosenttia paremmat ja Saksan kanssa oltiin tasoissa.  Teollisuuden toimihenkilöt olivat vuonna 2010 ansiovertailussa viidentenä ja ostovoimapariteetein laskettuna kahdeksantena.  Vuonna 2010 teollisuuden työntekijöiden tuntiansio oli Suomessa 66 prosenttia Euroopan keskiarvoa korkeampi, seitsemän prosenttia ruotsalaisten ja yhdeksän prosenttia saksalaisten tuntiansioita korkeampi.  Suomalaiset teollisuuden työntekijät olivat vuonna 2010 ansiovertailussa Euroopan maista kolmantena ja ostovoimapariteetein kuudentena.
  • 17.  Palvelualojen palkansaajat on tarkastelussa jaoteltu kahteen ryhmään, asiantuntijoihin ja palvelu- ja myyntityöntekijöihin. Jako on tehty kansainvälisen ammattiluokituksen (ISCO08) avulla.  Tarkasteluun on valittu muutamia Euroopan maita.
  • 18. Palvelualojen asiantuntijoiden ansiot vuosina 2006 ja 2010. Palvelualojen palvelu- ja myyntityöntekijöiden ansiot vuosina 2006 ja 2010.
  • 19.  Vuonna 2010 suomalaisilla palvelualojen asiantuntijoilla ansiot olivat 26 prosenttia Euroopan keskiarvoa korkeammat. Ruotsiin verrattuna ansiot olivat neljä prosenttia suuremmat ja Saksaan verrattuna 11 prosenttia pienemmät.  Palvelualojen asiantuntijat olivat vuonna 2010 Euroopan maiden välisessä vertailussa seitsemäntenä ja ostovoimapariteetein yhdentenätoista.  Vuonna 2010 palvelualojen palvelu- ja myyntityöntekijöillä suomalaisten ansiot olivat 49 prosenttia Euroopan keskiarvoa korkeammat. Ruotsiin verrattuna ansiot olivat kolme prosenttia pienemmät ja Saksaan verrattuna 20 prosenttia suuremmat.  Palvelualojen palvelu- ja myyntityöntekijät olivat vuonna 2010 Euroopan maiden välisessä vertailussa viidentenä ja ostovoimapariteetein seitsemäntenä.
  • 20. Vuosien 2011 ja 2012 ansiokehitys
  • 21. Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot aikavälillä 2005/1–2012/3, vuosimuutosprosentti
  • 22.  Vuosina 2011 ja 2012 palkansaajien ansioiden kehitys suhteessa hintatason kehitykseen on ollut Suomessa melko vaatimatonta.  Vuonna 2011 oltiin jopa tilanteessa, missä hintojen nousu ylitti ansioiden nousun.  Eurostat tai muut kansainväliset organisaatiot eivät olleet julkaisseet vielä vuoden 2010 jälkeisiä tietoja ansioista.
  • 23. Esimerkkejä ansioiden kehityksestä 2010–2012 Euroopassa kansallisten tilastovirastojen lukujen perusteella Ruotsi: 5 % Puola: 9 % Saksa: 5 % Italia: 3,5 % Suomi: 6,3 % Hintatason (HICP) kehitys maissa samalla ajanjaksolla Ruotsi: 2,3 % Puola: 7,7 % Saksa: 4,7 % Italia: 6,3 % Suomi: 6,6 %