Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Palkkatasotutkimus 2017

406 views

Published on

Ekonomien palkkatasotutkimus 2017

Published in: Career
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Palkkatasotutkimus 2017

  1. 1. PalkkasiDin lön 2017 Näin ekonomi ansaitsi 2017 – tarkista, onko palkkasi oikealla tasolla! Så här förtjänade ekonomen 2017 – kontrollera att din lön ligger på rätt nivå!
  2. 2. Kokopäiväistä työtä tekevät ekonomit työskentelevät viikossa 41,1 tuntia (keskiarvo). Asiantuntijat tekevät töitä 40,2, keskijohto 41,8 ja johto 43,4 tuntia viikossa. De heltidsanställda ekonomer arbetar i genomsnitt 41,1 timmar i veckan. Experter ägnar 40,2 timmar i veckan åt arbete, ekonomer i middle management 41,8 timmar och ekonomer på ledande poster 43,5. Usko omaan työpaikkaan on kohentunut. Tron på den egna arbetsplatsen har ökat. Työpaikan tilanne lähitulevaisuudessa vakaa tai melko vakaa Arbetsplatsen stabil eller ganska stabil under de närmaste åren 2015: 67 % 2017: 78 % 5 120 e 53 % 38 % 5 % 41,1 h Mediaanipalkka toistaiseksi voimassa olevassa kokopäiväisessä työsuhteessa 5 120 €, määräaikaisessa kokopäiväisessä työsuhteessa 3 300 €. Medianlön tillsvidare heltidsanställning är 5 120 €, tidsbunden heltidsanställning 3 300 €. 86 % työskentelee kokopäiväisesti toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Vakituisessa työsuhteessa olevien määrä nousi kolme prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna. 86 % är fast anställda på heltid. Antalet fast anställda ökade med tre procent från i fjol. Lähde:Palkkatutkimuskyselyyn2017vastanneet Källa:svarandeniLöneundersökningen2017 Palkka nousi 53 prosentilla. Höjd lön 53 procent. Palkka pysyi ennallaan 38 prosentilla. Oförändrad lön 38 procent. Palkka laski 5 prosentilla. Sänkt lön 5 procent. 4 758 4 307 5 400 4 445 Hur ekonomer fördelar sig på arbetsmarknaden Ekonomit työmarkkinoilla KANSIKUVA:ISTOCKPHOTO,PÄÄKIRJOITUKSENKUVA:SAMPOKORHONEN 57 %57 prosentilla vuoden kokonaistyöaika piteni viime vuonna 24 tunnilla kilpailukykysopimuksen mukaisesti. 57 %Ifjol ökade årsarbetstiden med 24 timmar hos 57 procent av ekonomerna till följd av konkurrenskraftsavtalet (kiky). MEDIAANIPALKAT MEDIANLÖN © SU O MEN EKONOMIT | F INLANDS EKONOMER2
  3. 3. Palkkatasotutkimus kertoo ekonomien mediaanipalkan pysyneen 5 000 eurossa eli edellisvuotisella tasolla. Ihan näin jähmeää ei todellisuus ollut, sillä yksittäisten ekonomien palkoissa on voinut tapahtua suuriakin muutoksia, nousuja ja laskuja. Palkkausta pidetään Suomessa hyvin henkilökohtaisena asiana. Vain pienellä osalla ekonomeja palkka määritellään työehtosopimuksissa, yleensä jokainen neuvottelee omasta palkastaan itse: määrittelee palkkatoiveensa työtä hakiessaan tai neuvottelee palkkaan liittyvistä muutoksista esimiehensä ja työnantajansa kanssa. Kädessäsi oleva palkkatilasto on Suomen Ekonomien palvelu, joka auttaa löytämään oman ver- tailuasemasi suomalaisilla ekonomien palkkamarkkinoilla. Ekonomien kotimaiset työmarkkinat ovat erityisesti yksi- tyisissä yrityksissä, ja ne painottuvat pääkaupunkiseudulle ja palveluihin. Kolme neljästä ekonomista työskentelee palvelu- sektorilla. Palkkojen hajontakin on ekonomeilla varsin suurta, sillä alimman ja ylimmän neljänneksen palkkaero on lähes 2 800 euroa. Työn vaativuus, kokemusvuodet ja alueellinen sijoittu- minen selittävät siitä paljon, mutta osansa tuovat luonnolli- sesti myös yksilölliset erot suoriutumisessa ja tulokselli- suudessa. Palkkauksen yhteydessä puhutaan usein oikeu- denmukaisuudesta. Silloin omaa palkkaa vertaillaan oman organisaation sisällä kollegoihin, esimieheen, alaisiin, tai kollegoihin vastaavissa tehtävissä samalla toimialalla. Kunnon vertailu edellyttäisi sellaista avoimuutta, joka on Suomessa vielä hyvin harvinais- ta. Palkitsemisen toimivuuteen kuuluisi, ideaali- maailmassa, tieto oman tehtävän vaativuu- desta, omasta onnistumisesta sekä siitä millä tavoin toimien voi vaikuttaa omaan palkitsemisensa kokonaisuuteen. Ar- vostusta välittävä palaute on osa tätä kokemusta. Anja Uljas Toiminnanjohtaja (vt) Verksamhetsledare (tf) Suomen Ekonomit Finlands Ekonomer Den senaste lönenivåundersökningen visar att ekonomernas medianlön ligger på 5 000 euro, alltså på samma nivå som året innan. På individnivå ser verkligheten annorlunda ut: Lönen har i vissa fall förändrats avsevärt, både uppåt och nedåt. I Finland betraktas lönen som en uttalat privat angelä- genhet. Endast en ringa del av ekonomernas löner följer kollektivavtal. I allmänhet förhandlar ekonomerna själva om sina lönevillkor: De anger löneanspråk vid anställningen och förhandlar om löneförhöjningar med sina chefer och arbetsgivare. I föreliggande lönestatistik, som är framtagen av Finlands Ekonomer, hittar Du referensuppgifter gällande de finländska ekonomernas arbetsmarknad. Ekonomernas inhemska arbetsmarknad, som främst finns inom näringslivet, är starkt bunden till huvudstadsregionen och servicesektorn. I dag arbetar tre av fyra ekonomer inom servicesektorn. Ekonomernas lönespridning är betydande: Löneskillnaden mellan den bäst betalda och den sämst betalda fjärdedelen är nästan 2 800 euro. Arbetets natur, arbetserfarenheten och den geografiska placeringen förklarar en stor del av löneskill- naderna, men även de individuella resultaten och prestationerna inverkar på lönebilden. Rättvisan är en vanlig komponent i lönediskus- sioner. Man jämför ofta sin lön med kollegornas, chefernas och medarbetarnas löner och med motsvarande löner inom andra företag och organisationer i bran- schen. En lyckad jämförelse skulle tarva sådan öppenhet som är ovanlig i Finland. I ett välfungerande och idealiskt belö- ningssystem känner var och en till hur krävande det egna arbetet är, hur väl man har lyckats i sitt värv och hur man kan påverka belöningshelhe- ten. Uppskattande respons är en viktig del av helheten. Palkkavertailutietoa, olkaa hyvä! Löneinfo, varsågod! KANSIKUVA:ISTOCKPHOTO,PÄÄKIRJOITUKSENKUVA:SAMPOKORHONEN 3PALKKATASOTUTKIMUS | LÖNEUNDERSÖKNING
  4. 4. TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVAT VESA TYNI Työn murros ravistelee myös työelämän palkitsemisjärjestelmiä. Nyt fiksu organisaatio palkitsee työntekijöitä parantamalla näiden elämänlaatua muutenkin kuin rahalla ja perinteisillä luontoiseduilla. Vastuullista palkitsemista M iten työstä palkitaan ja miten siitä pitäisi palkita? Pelkkä rahapalkka kertoo tästä enintään murto-osan eikä riitä vastaamaan kysymykseen siitä, miten palkit- sevana työ koetaan. Palkitsemisen menetelmiä Aalto-yliopistossa tutkinut Kiisa Hulkko-Nyman on väitellyt palkkiojärjestelmien toimivuudesta ja työskentelee nykyisin palkitse- miseen erikoistuneena konsulttina Mandatum Life -yhtiössä. Hänen mukaansa nykyaikainen palkkiojärjestelmä on kokonaisuus, joka tarjoaa työntekijälle riihikuivan rahan ja aineellisten etujen lisäksi erilaisia aineettomia palkintoja. ”Näitä voivat olla mahdollisuudet kouluttau- tua ja kehittyä työssä, mutta myös kannustava ja rakentava palaute, palautteen saamista edistävät palaverikäytännöt ja muut palkitsevina koetut tekijät”, Hulkko-Nyman huomauttaa. Palkitsemisen uusista suuntauksista hän mainitsee esimerkiksi vastuullisen palkitsemi- sen, joka pyrkii osaltaan työntekijöiden elämän- laadun parantamiseen ja organisaation eettisen ja sosiaalisen vastuunkannon tukemiseen. ”Palkitsemisella voidaan pyrkiä tukemaan esi- merkiksi työntekijöiden liikkumista tai terveyden- huoltoa panostamalla liikuntaseteleihin, harjoitus- tiloihin tai työterveyshuoltoon.” JOS PALKITSIJA OLISIKIN KOLLEGA? Muutokset työelämässä ovat tuoneet haasteita myös toimivien ja tehokkaiden palkitsemisjärjestelmi- en rakentamiseen. Työ pirstaloituu ja on entistä vähemmän sidoksissa paikkaan, aikaan ja jopa työpaikkaan. Yhdellä työntekijällä voi olla samaan aikaan käynnissä useita projekteja, jotka poikkeavat toisistaan paljonkin. ”Tällaisessa tilanteessa suoritusperusteisuus on vahva elementti palkitsemisessa”, Hulkko-Nyman arvioi. Toisena suurena haasteena on luoda yhteisöl- lisyyttä ja arvostuksen tunnetta, kun työntekijät saattavat vaihtua kiihtyvällä tahdilla. Miten tällaisia tehtäviä tarjoava organisaatio voi samaan aikaan toimia houkuttelevana työpaikkana? 4 © SU O MEN EKONOMIT | F INLANDS EKONOMER
  5. 5. 5PALKKATASOTUTKIMUS | LÖNEUNDERSÖKNING
  6. 6. ”SUORIUTUMISESTA PALKITSEMISEN KESKIÖSSÄ OVAT HYVÄ VIESTINTÄ JA ARVOSTUSTA VÄLITTÄVÄ PALAUTE.” Palaute ja palkkiot ovat äärimmäisen tärkeitä tässäkin yhteydessä. Jokainen haluaa kuulla saaneensa aikaan hyviä tuloksia ja myös kehittää omaa osaamistaan. ”On eräitä suhteellisen tuoreita aineettomia palkitsemistapoja, joissa kaikki huomioivat toisi- aan. Käyttöön saattaa tulla esimerkiksi palkit- semispisteitä, joita kukin voi antaa työtoverille tai yhteistyökumppanille. Tämän suuntainen yhteisöllinen palkitseminen on alan uusimpia suuntauksia”, Hulkko-Nyman kertoo. HENKILÖSTÖRAHASTOT TEKEVÄT PALUUN Nousevana trendinä Hulkko-Nyman pitää myös palkitsemismuotoja, jotka auttavat työntekijöitä varautumaan erilaisiin tulevaisuuden tilantei- siin. Esimerkiksi vanhanaikaiset henkilöstö­ rahastot ovat kokemassa uutta tulemista. Henkilöstörahasto on työntekijöiden omistama rahasto, johon sijoitetaan työnantajan maksa- mat tulos- tai voittopalkkiot. ”Henkilöstörahaston avulla kukin voi varautua tulevaisuuteen, esimerkiksi opinto- tai vanhempainvapaan varalle. Se on suoran tulospalkkion sijaan kiintoisa ratkaisu”, Hulkko- Nyman pohtii. ONNISTUMISIA JA OIKEUDENMUKAISTA HUOMIOTA Usein palkitsemisessa kyse on asioista, joita organisaatiot voivat melko yksinkertaisesti järjestää entistä paremmin. ”Kun mietitään, mitä ihmiset pitävät itselleen tärkeimpinä – mikä meitä oikeasti lämmittää ja saa pitämään työpaikastamme – vastaukset liittyvät tyypillisesti kehittymismahdollisuuk- siin sekä palautteen ja arvostuksen saamiseen. Sekin voidaan kokea palkitsevana, että ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja esimerkiksi työajan järjestelyyn.” Toki rahakin on tärkeää. Suomalaiset palkan- saajat katsovat usein, että oikeudenmukainen palkka määräytyy toisaalta työn vaativuuden ja toisaalta työssä suoriutumisen perusteella. Yhä useampi odottaa, että oma työsuoritus huomi- oidaan myös rahallisesti, mutta se on vain osa palkitsemista. © SU O MEN EKONOMIT | F INLANDS EKONOMER6
  7. 7. Palkitsemisen kokonaisuus PALKITSEMINEN ON KILPAILUETU Harkitun etuvalikoiman ohella parhaimpina työn- antajina pidetyissä firmoissa esimiehiä valmen- netaan palautteen antajiksi. ”Hyvät aineettoman palkitsemisen tavat voivat olla organisaatiolle jopa selkeä kilpailuetu.” Mittaamisessa tosin riittää haasteita. Palkka- summat ovat helppoja vertailla milloin hyvänsä, kun taas aineettoman palkitsemisen tapoja voi arvioida kunnolla vasta ajan kuluessa. Huonosti hoidettu palkitsemisjärjestelmä voi sitä vastoin aiheuttaa ikäviä seurauksia. Ihmiset voivat kokea rahapalkinnot epäreiluiksi, mikä voi murentaa työmotivaatiota ja lisätä kiinnostusta etsiä uusia työpaikkoja. ”Palkitsemisella on myös kääntöpuolensa. Jos sitä ei hoideta hyvin, siitä voi seurata tyytymät- tömyyttä. On tärkeä pitää huolta, että palkitaan oikeista asioista”, Hulkko-Nyman muistuttaa. ”Erilaiset tulospalkkiojärjestelyt ovat tehok- kaimmillaan silloin, kun niihin yhdistyy hyvä viestintä ja palaute, joka välittää arvostusta. Palkitsevuuden tunteeseen kuuluu sekä onnistu- misen tunne että siitä saatava oikeudenmukainen huomio”, Hulkko-Nyman sanoo. HYVINVOIVAN TYÖYHTEISÖN TAKANA HARKITTU PALKITSEMINEN ”Peruspalkka, bonukset ja työsuhde-edut eivät yleensä riitä saavuttamaan kaikkia tavoitteita, joihin palkitsemisella tähdätään. Organisaation palkitsemisjärjestelmä on kokonaisuus, joka vas- taa ainakin kolmeen palkitsemisen tyypilliseen tavoitteeseen”, Hulkko-Nyman selittää. Yksi palkitsemisen tavoite on toimia houkut- telutekijänä, joka tekee organisaatiosta vetovoi- maisen. Houkutteleva palkitsemisen kokonaisuus innostaa ihmisiä eikä ainakaan aseta esteitä töihin tulemiselle. Toinen tavoite on ohjata työntekijöitä organi- saation strategian kannalta oikeaan suuntaan. Esimerkiksi tulospalkkiojärjestelmillä organi- saatio voi alleviivata tärkeimpiä tavoitteitaan ja palkita arvojen kannalta oleellisia saavutuksia. ”Palkitsemisen kolmas tavoite on luoda innostuneisuuden tunnelmaa. Se pitää sisällään sen, että työntekijä haluaa pysyä työpaikassaan ja kokee tulevansa oikeudenmukaisesti kohdelluk- si”, Hulkko-Nyman sanoo. ”Kokonaisuus ratkaisee. On selvää, että rahal- lisen palkitsemisen on oltava kunnossa. Toisaalta voi sanoa, että pelkkä raha ei riitä. Jos miettii hyvää työyhteisöä, jossa ihmiset ovat innostuneita ja jaksavat tehdä töitä, niin melkeinpä poikkeuk- setta nuo organisaatiot ovat todella tarkasti miet- tineet myös palkitsemisen aineettoman puolen.” Summat kohdilleen Suomen Ekonomit tarjoaa jäsenilleen henkilökohtaista palkkaneuvontaa ja sparrausta esimerkiksi palkkakeskustelun alla. Työelämän tietopankissa käytössäsi on Paranna palkkaasi -opas, ja sisään­ kirjautuneena voit laskea oman vertailupalkkasi Palkkatutkassa. Lue lisää: www.ekonomit.fi/palkkaneuvonta www.ekonomit.fi/tyoelaman-tietopankki > Palkka-osio Kokonais­ kompensaatio Peruspalkka Työn ­sisältö, ura- ja koulutus­ mahdollisuudet Johtamis­ kulttuuri ja esimiestyö Työympäristö, arvot ja asenteet Työsuhteen pysyvyys, työn joustot Tulospalkka Edut Ylityöt ja matka-aika Osakkeet ja optiot 7PALKKATASOTUTKIMUS | LÖNEUNDERSÖKNING
  8. 8. TEXT MATTI KOSKINEN BILD VESA TYNI Förändringarna på arbetsmarknaden och i arbetslivet inverkar även på belöningssystemen. Den smarta organisationen belönar sina anställda genom att förbättra deras livskvalitet med också annat än pengar och traditionella naturaförmåner. Ansvarsfull premiering Finlands Ekonomer erbjuder sina medlemmar personlig lönerådgivning och sparring. På webben har du hjälp av våra guider och räknare. www.ekonomit.fi/lon www.ekonomit.fi/ loneradgivning © SU O MEN EKONOMIT | F INLANDS EKONOMER8
  9. 9. FRAMGÅNG OCH RÄTTVISA Belöning handlar ofta om system som organisationen relativt lätt kan förbättra. ”På frågan om vad människor anser vara viktigt och vad som gör att de trivs på sina arbetsplatser är svaret ofta uppskattning, respons och goda utvecklingsmöjligheter. De flesta vill därtill kunna påverka sina arbetsuppgifter och sin arbetstid”, säger Kiisa Hulkko-Nyman. Lönen är förvisso viktig. De finländska löntagarna anser i allmänhet att en rättvis lön baserar sig på både prestation och arbetsnatur. Allt fler förväntar sig att den egna insatsen uppmärksammas pekuniärt, som en del av belöningssystemet. ”Resultatlönesystemen är effektivast när de kombineras med uppskattande respons och kommunikation. Lyckad belö- ning omfattar både rättvis uppmärksamhet och erkänsla för väl utfört värv.” GOD BELÖNINGSPRAXIS TRYGGAR ARBETSGEMENSKAPENS VÄLBEFINNANDE ”Grundlönen, bonusen och naturaförmånerna räcker i regel inte till för att uppnå belöningsmålen. Organisationens belö- ningssystem bör vara en helhet som svarar mot åtminstone tre av de centrala målen”, säger Kiisa Hulkko-Nyman. Ett av målen för belöningssystemet är att fungera som attraktionsfaktor. En organisation med en lockande belö- ningshelhet upplevs som tilltalande och inspirerande av bland annat arbetssökande. Ett annat mål är att leda de anställda i en för organisatio- nens strategi gynnsam riktning. Med exempelvis resultatlön kan organisationen betona sin centrala målsättning och belöna insatser som rimmar med de centrala värdena. ”Belöningssystemets tredje syfte är att föda inspiration. In- spirationen får de anställda att trivas med sina jobb och känna sig rättvist behandlade.” ”Helheten avgör. Den pekuniära belöningen bör vara i skick, men den räcker inte. I välmående organisationer i vilka de anställda är motiverade och orkar lägga manken till har man nästan undantagslöst beaktat även den immateriella belöningsbiten.” BELÖNINGSSYSTEM SOM KONKURRENSFÖRDEL De organisationer som upplevs som de bästa arbetsgivarna har, vid sidan om uttänkta förmånspaket, även ett responsgiv- ningsprogram för cheferna. ”Ett attraktivt immateriellt belöningssystem kan vara en klar konkurrensfördel för organisationen.” Mätningen medför stora utmaningar. Lönebelopp är lätta att jämföra när som helst, men värdet av immateriella belö- ningar kan i regel bedömas först efter en tid. Ett dåligt eller bristfälligt belöningssystem kan få otrev- liga konsekvenser. En pekuniär ersättning som upplevs som orättvis kan hämma motivationen och leda till att de anställda börjar se sig om efter andra jobb. ”Illa planerade och skötta belöningssystem kan väcka miss- nöje. Premieringen bör absolut vara rätt riktad och utformad”, avrundar Kiisa Hulkko-Nyman. H ur belönas de anställda och hur borde de belönas? Penninglönen, som endast utgör en del av ett lyckat paket, ger inte ensamt svar på frågan hur belönande jobbet upplevs. Kiisa Hulkko-Nyman, som har forskat i belö- ningssystem på Aalto-universitetet, har disputerat på ämnet belöningssystemens funktionalitet. I dag jobbar hon som belöningskonsult hos företaget Mandatum Life. Enligt henne bör ett modernt belöningssystem vara en helhet som, förutom pengar och materiella förmåner, erbju- der de anställda olika immateriella belöningar. ”Dessa kan utgöras av exempelvis möjligheter till utbild- ning och vidareutveckling, uppmuntrande och konstruktiv feedback, responsfrämjande mötespraxis och annat som upplevs som belönande”, säger Kiisa Hulkko-Nyman. De nya belöningsinriktningarna omfattar bland annat sådan ansvarsfull premiering som syftar till att förbättra och stöda de anställdas livskvalitet och organisationens etiska och sociala ansvar. ”Belöningssystemet kan stöda exempelvis de anställdas motionering och välbefinnande genom tillhandahållande av motionssedlar, träningsutrymmen och välfungerande före- tagshälsovård.” KOLLEGORNA SOM PREMIERARE Förändringarna i arbetslivet medför utmaningar ifråga om skapandet av effektiva och välfungerande belöningssystem. Dagens arbetsuppgifter är i allt mindre omfattning bundna till en viss plats, en viss tid eller ens en viss arbetsplats. Den anställda kan samtidigt vara engagerad i flera projekt med helt olika profil. ”I sådana fall är prestationerna ett viktigt och centralt ele- ment i belöningsfilosofin”, säger Kiisa Hulkko-Nyman. Dagens snabba personalcirkulation medför stora utma- ningar ifråga om respekten och samhörigheten inom arbetsge- menskapen. Hur kan en organisation med en sådan verksam- hetsprofil framstå som en attraktiv arbetsgivare? Feedbacken och belöningarna är uttalat viktiga faktorer. Alla vill få erkänsla för sina insatser och kunna vidareutveckla sin kompetens. ”Vissa relativt nya immateriella belöningssystem går ut på att alla beaktar varandra. Systemen kan bygga på exempel- vis belöningspoäng som de anställda ger varandra och sina samarbetspartner. Denna typ av kollektiv belöning är en ny inriktning inom belöningspraxisen.” RENÄSSANS FÖR PERSONALFONDERNA Kiisa Hulkko-Nyman ser belöningssystem som hjälper perso- nalen att förbereda sig för olika situationer som en stigande trend. De traditionella personalfonderna upplever en renäs- sans. I de av personalen ägda fonderna placerar arbetsgivaren resultat- och vinstmedel. ”Fonderna hjälper de anställda att förbereda sig för kom- mande situationer så som studie- eller föräldraledighet. Lösningen är ett intressant alternativ till direkt resultatlön”, säger hon. 9PALKKATASOTUTKIMUS | LÖNEUNDERSÖKNING
  10. 10. S uomen Ekonomien vuotuinen palkkatasotutkimus antaa hyvän kuvan liiton jäsenten palkkauksesta sekä sijoit­ tumisesta työmarkkinoille. Viimeisin tutkimus tehtiin lokakuussa 2017. Kyselyyn vastaajista 86 prosenttia oli toistaiseksi voimassa ole­ vassa ja kuusi prosenttia määräaikaisessa kokopäivätyössä. Vakituisten osuus nousi jopa kolme prosenttiyksikköä viime vuo­ teen verrattuna. Sivutoimisina yrittäjinä työskenteli kuusi prosenttia vastaajista. Asiantuntijatasolla toimi 43 prosenttia työssä olevista vastaajista, ylimmässä joh­ dossa tai johdossa 22 prosenttia. Viimeksi mainittu osuus laski vuoden takaisesta prosenttiyksikön verran. PALKKAKEHITYS OLEMATONTA, SUURTA VAIHTELUA ASEMATASOITTAIN Ekonomien keskimääräinen palkkakehi­ tys näyttää lokakuusta 2016 lokakuuhun 2017 pysähtyneen paikalleen. Säännöllisen työajan ansioista (ilman tulospalkkioita) laskettu mediaanipalkka oli sama kuin edellisenä vuonna, kun se vuosi sitten vas­ taavassa kyselyssä oli noussut 2,0 prosent­ tia. Keskiarvopalkka nousi 0,8 prosenttia. TEKSTI JUHA OKSANEN Ekonomin mediaanipalkka 5 000 euroa Lokakuussa 2017 kokopäivätyössä olleen ekonomin keskiarvopalkka oli ilman tulospalkkioita 5 736 euroa ja mediaanipalkka 5 000 euroa kuukaudessa. Vastavalmistunut kauppatieteilijä ansaitsi mediaanitasolla 3 095 euroa. Palkkaa maksetaan selvästi muita vähemmän alle 10 henkilön organisaa­ tioissa, joissa mediaanipalkka oli 4 500 euroa. Tässä ryhmässä mediaanin lasku edellisvuotisesta oli huomattava, jopa 200 euroa. Helsingin talousalueella mediaani­ palkka oli 5 400 euroa. Tuolla alueella palkkojen mediaani nousi vuoden aikana 1,9 prosenttia. Muualla Suomessa vastaava luku oli 4 500 euroa, mikä ei muuttunut edellisvuotisesta. Helsingin talousalueella työskenteli edelleen selvä enemmistö, kolme viidestä vastaajasta. Osuus kuitenkin laski edellisvuotisesta kahdella prosenttiyksiköllä. Koko aineistossa ns. alkupalkka­ mediaani oli 3 095 euroa kuukaudessa. Edellisenä syksynä mediaani oli 3 200 euroa kuukaudessa. 105 euron lasku alkupalkkamediaanissa on prosentteina mitaten jopa 3,2. Tosin vastavalmistunei­ den vastaajamäärä oli valitettavan pieni. On myös muistettava, että eri vuosien vastaajajoukko ei ole henkilöidenttinen, vaan kyselyn kohderyhmä muodostetaan aina erikseen samojen satunnaisotos­ periaatteiden mukaan Suomen Ekonomi­ en jäsenrekisteristä. Työn vaativuutta kuvataan pelkis­ tetysti asematasolla. Sivun 14 kuviossa 53 % TYÖSSÄ OLLEISTA VASTAAJISTA ILMOITTI ANSIOIDENSA NOUSSEEN VUODEN AIKANA. kokopäivätyössä olleiden vastaajien mediaani- ja keskiarvopalkat on kuvattu asematasoittain. Johtotasolla mediaani­ palkka nousi 3,1 prosenttia. Keskijohdossa mediaanipalkka pysyi ennallaan, ja suu­ rimmassa ryhmässä eli asiantuntijoilla se nousi 3,3 prosenttia. Ylimmässä johdossa mediaanipalkka laski 1,1 prosenttia. Luontoisetujen yhteenlaskettu vero­ tusarvo oli kokopäiväisten vastaajien osal­ ta hieman suurempi kuin vuotta aiem­ min, keskimäärin 381 euroa kuukaudessa. Mediaanitasolla se oli yhä puhelinedun verran, 20 euroa. YKSITYINEN SEKTORI TYÖLLISTÄÄ EKONOMEJA Ekonomit työllistyvät erityisesti yksityi­ selle palvelusektorille. Valtion palveluk­ sessa työskenteli viisi prosenttia työssä olleista vastaajista, ja kuntasektorilla niin © SU O MEN EKONOMIT | F INLANDS EKONOMER10
  11. 11. ikään viisi prosenttia. Järjestöt tai säätiöt puolestaan työllistivät kaksi prosenttia haastatelluista työssä käyvistä ekono­ meista. Palkkatutkimuksen mukaan yksityisen sektorin mediaanipalkka oli 5 200 euroa ja keskiarvopalkka 6 012 euroa. Mediaani nousi vuoden aikana 1,6 ja keskiarvo 3,1 prosenttia. Valtion palveluksessa olevien mediaani oli 4 520 euroa, tässä nousua 2,5 prosenttia, eli valtiolla työskentelevän ”euro” on 87 senttiä yksityiseen sektoriin verrattuna. Kuntasektorin mediaani­ palkka oli 4 400 euroa, tässä nousua 3,1 prosenttia. Tulospalkkausjärjestelmien yleisyys ei muuttunut vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. 54 prosenttia työssä olleista vastaajista kuului järjestelmien piiriin, yksityisellä sektorilla osuus oli jopa 64 prosenttia. Lähes neljä viidestä tulos­ palkkiojärjestelmän piiriin kuuluneista sai vuoden aikana tulokseen perustuvia palkaneriä, missä oli nousua suhteessa syksyn 2016 tilanteeseen kuusi prosentti­ yksikköä. Järjestelmät ovat yleisimmin käytössä suurissa yrityksissä. Tulospalkkioiden osuus vuosiansiois­ ta mediaanilla ilmaistuna oli tälläkin kerralla kymmenen prosenttia. Tulok­ seen perustuvat palkanosat vaihtelevat: osuuden keskiarvo, 16,2 prosenttia vuosiansiosta, oli samaa tasoa kuin vuosi aiemmin. Osuus vaihtelee muun muassa asematason mukaan. Asiantuntijoilla mediaani oli 9, keskijohdolla 10 ja johdolla 15 prosenttia vuosiansioista. Ekonomit työskentelevät ilmoituk­ sensa mukaan viikossa keskimäärin 41,1 tuntia, taso on vakiintunut tähän viime vuosina. Kokoaikaisessa työsuhteessa olleilla luku oli 41,4 tuntia ja asematasoit­ tain tarkasteltuna asiantuntijoilla 40,2, keskijohdossa 41,8 ja johtotasolla 43,4 tuntia. YLEISKOROTUSTEN OSUUS PIENENI ODOTETUSTI Yli puolet, 53 prosenttia, työssä olleista vastaajista ilmoitti ansioidensa nousseen tarkasteluvuoden aikana. Vuosi sitten osuus oli jopa kymmenen prosenttiyk­ sikköä suurempi. 38 prosenttia ilmoitti palkkansa pysyneen ennallaan ja viisi prosenttia palkkansa laskeneen. Yleiskorotuksen ilmoitti saaneensa 19 prosenttia vastaajista, joilla palkka oli Kyselylomake postitettiin joka toiselle alle 65-vuotiaalle, työvoimaan kuuluvalle Suomen Ekonomien jäsenelle, joka jä- senrekisterin mukaan asuu kotimaassa. 3 280 jäsentä joko palautti lomakkeen tai vastasi siihen verkossa annettuun määräaikaan mennessä. Vastausaste, noin 24 prosenttia, laski varsin paljon viime vuodesta. Vastaajien keskiar- voikä oli 43,4 vuotta ja niin sanottu ekonomi-ikä 16,5 vuotta. Kokopäivä- työn kuukausiansio­tiedon kertoi 3 077 vastaajaa. Vastaajien sekä jäsenrekisteristä poi- mitun perusjoukon rakennetta voidaan verrata toisiinsa joidenkin taustamuuttu- jatietojen – iän, sukupuolen, alueellisen jakauman, toimialan sekä asematason – suhteen. Tutkimuksen luotettavuu- den kannalta nämä ryhmät vastaavat toisiaan varsin hyvin. Vertailtavuus aikaisempiin vuosiin on pääsääntöisesti mahdollista vastaajarakenteen saman- kaltaisuuden ansiosta. Jäsenrekisteri- tietojen mukaan päätoimisina yrittäjinä toimivat jätettiin nyt jo vakiintuneen käy- tännön mukaan pois kyselyotoksesta. Tutkimuksen tuloksia käytetään jä- senten käytössä olevan palkkaneuvonta- ohjelma Palkkatutkan tausta-aineistona. Tutkimuksessa mukana oli yhdessä muiden YTN-liittojen kanssa toteutettu osio, jossa tarkasteltiin työn vaativuuden arviointia, kilpailukykysopimuksen so- veltamista työpaikoilla, niin sanotun har- maan työajan määriä, etätyökäytäntöjä sekä työn ja yksityiselämän yhteensovit- tamista. Lisäksi Suomen Ekonomit kysyi työsopimuksiin mahdollisesti liitetyistä kilpailukieltopykälistä. Näihin teemoihin palataan tulosten osalta tarkemmin myöhemmin tänä vuonna. muuttunut suhteessa vuoden takaiseen. Määrä oli peräti 23 prosenttiyksikköä viime vuotista vähemmän. Vastaavas­ ti henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvän palkankorotuksen, niin sanotun meriittikorotuksen ilmoitti saaneensa rei­ lu kolmannes, 34 prosenttia palkassaan muutoksen kokeneista vastaajista. Tässä oli kahdeksan prosenttiyksikköä kasvua vuoden takaiseen. Viidennes palkassaan tapahtuneen muutoksen kokeneista vastaajista oli aloittanut uudessa tehtävässä ja saman verran oli vaihtanut työnantajaa vuoden aikana. Työpaikan vaihtaminen on tyypil­ lisintä alku-uralla ja erityisen yleistä alle 30-vuotiailla. Noin puolet Suomen Ekonomien jäsenistä työskentelee asiantuntija- tai keskijohdon tehtävissä työehtosopimuk­ settomilla aloilla (esim. kauppa, vakuutus, tilintarkastus ja liikkeenjohdon kon­ sultointi, elintarvikeala). Mahdollinen yleiskorotus perustuu silloin lähinnä työnantajan omaan päätökseen, ja henkilökohtaisten palkkaneuvottelujen merkitys on erityisen suuri. Toki vuosi 2017 oli kilpailukykysopimuksen takia leimallisesti ns. korotukseton vuosi sopi­ musten piirissä olevillakin. Samalla se oli vahvasti neuvotteluvuosi, jolloin uusista työehtosopimuksista ja niihin sisältyvistä palkankorotuksista pyrittiin ja laajalti onnistuttiinkin sopimaan. Työehtosopimuksista ja niihin perus­ tuvista alakohtaisista palkankorotuksista lisätietoa löytyy Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n sivuilta, www.ytn.fi, sekä julki­ sella sektorilla työskentelevien akavalais­ ten virka- ja työehtosopimusten osalta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjes­ tön JUKO ry:n sivuilta, www.juko.fi. KULUTTAJAHINNAT LASKIVAT REAALIANSIOITA Ekonomien palkkakehitystä arvioitaessa kannattaa peilata niitä muihin talouden tunnuslukuihin. Tilastokeskuksen laske­ ma kuluttajahintojen vuosimuutos eli in­ flaatio oli lokakuussa 0,5 ja marraskuussa 0,8 prosenttia. Palkansaajien tutkimus­ laitoksen ennusteessa palkan ostovoiman uskotaan kasvavan prosentilla vuonna 2018. Kuluttajahintaindeksin arvioidaan nousevan 1,4 prosenttia vuonna 2017 (PT). Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 heinä–syyskuussa 0,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattu­ na. Reaaliansiot puolestaan laskivat 0,4 prosenttia edellisen vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna. Reaaliansioi­ den laskuun vaikutti kuluttajahintojen nousu. Näin palkkatutkimus tehtiin 11PALKKATASOTUTKIMUS | LÖNEUNDERSÖKNING
  12. 12. Medianlönen för ekonomer i företag och organisationer med mindre än tio anställda var 4 500 euro. Nedgången var hela 200 euro för denna grupp jämfört med föregående år. Ekonomer i Helsingforsregionen hade en medianlön på 5 400 euro. Medianlö- nen i regionen steg med 1,9 procent under året. I övriga landet låg medianlönen oförändrat kvar på 4 500 euro. En fortsatt klar majoritet eller tre av fem av de svarande hade sin arbetsplats i Helsingforsregionen, men en nedgång med två procentenheter har skett sedan enkäten ett år tidigare. Medianingångslönen var 3 095 euro i månaden, om man ser till hela materialet. Hösten innan uppgick medianen till 3 200 euro per månad. Mediannedgången på 105 euro i ingångslön motsvarar hela 3,2 procent. Antalet svarspersoner i gruppen nyutexaminerade var tyvärr väldigt litet. Det är bra att komma ihåg att svarspo- pulationen inte består av samma individer under olika år. Svarspersonerna tas fram ur förbundets medlemsregister genom ett nytt slumpmässigt urval varje år, men enligt samma principer som åren innan. Svårighetsgraden i ett arbete redovisas som organisationsnivå. Diagrammet här intill visar median- och genomsnittslö- nerna för heltidsanställda ekonomer på olika organisationsnivåer. Medianlönen TEXT JUHA OKSANEN, SVENSK ÖVERSÄTTNING MARINA LJUNGQVIST för ekonomer i ledande ställning steg med 3,1 procent. Mellanchefer hade en oför- ändrad medianlön. Experter fick en 1,3 procent högre medianlön. De utgör den största gruppen. Inom högsta ledningen sjönk medianlönen med 1,1 procent. Totala skattepliktiga värdet på naturaförmåner för svarspersoner med heltidsanställning uppgick till 381 euro per månad i genomsnitt. Det var något högre än föregående år. Motsvarande me- dian var 20 euro liksom året innan, vilket motsvarar skattevärdet för fri telefon. EKONOMERNA SYSSELSÄTTER SIG INOM DEN PRIVATA SEKTORN Flest ekonomer är anställda inom den privata tjänstesektorn. Andelen svarsper- soner som var statligt anställda utgjorde fem procent. En lika stor andel arbetade inom den kommunala sektorn. Två pro- cent av de intervjuade ekonomerna som förvärvsarbetade hade en organisation eller stiftelse som arbetsgivare. Enligt löneundersökningen uppgick medianlönen inom privatsektorn till 5 200 euro och genomsnittslönen till 6 012 euro. Medianen ökade med 1,6 procent och genomsnittet med 3,1 procent under året. För statligt anställda utgjorde medianlönen 4 520 euro, en uppgång med 2,5 procent. Det gick med andra ord 87 ”statliga cent” på en ”privat euro”. Ekono- Ekonomer hade en medianlön på 5 000 euro I oktober 2017 tjänade en heltidsanställd ekonom 5 736 euro per månad i genomsnitt utan resultatbonus. Medianlönen låg på 5 000 euro. En nyutexaminerad ekonom fick 3 095 euro i medianlön. F inlands Ekonomers årliga löne- undersökning ger en bra bild av ekonomernas lön och position i arbetslivet. Den senaste un- dersökningen gjordes i oktober 2017. 86 procent av svarsperso- nerna hade en fast heltidstjänst, medan sex procent var tidsbegränsat heltidsanställda. Andelen fast anställda hade ökat med hela tre procentenheter jämfört med året innan. Sex procent av de svarande drev ett företag vid sidan av sin anställning. 43 procent uppgav att de arbetade som experter. 22 procent satt i högsta ledningen eller på andra ledande poster. Andelen ekonomer i ledande ställning minskade med en procentenhet från samma period i fjol. OBEFINTLIG LÖNEUTVECKLING, STORA VARIATIONER MELLAN ORGANISATIONSNIVÅERNA Den genomsnittliga löneutvecklingen för ekonomer verkar ha stannat av under analysperioden från oktober 2016 till ok- tober 2017. Ekonomernas medianlön för ordinarie arbetstid (utan resultatbonus) var i nivå med föregående år medan förra årets enkätresultat visade en uppgång på två procent. Genomsnittslönen steg med 0,8 procent. © SU O MEN EKONOMIT | F INLANDS EKONOMER12
  13. 13. mer inom den kommunala sektorn hade 4 400 euro i medianlön, en ökning med 3,1 procent jämfört med året innan. Antalet ekonomer som fick resultat- baserad lön var oförändrat jämfört med föregående år. 54 procent av svarsper- sonerna rapporterade att de omfattades av någon typ av bonussystem. Inom den privata sektorn var andelen hela 64 procent. 79 procent av dem som hade rätt till lönebonus hade fått någon form av resultatbaserad ersättning under året, en ökning med sex procentenheter jämfört med läget under hösten 2016. Lönesys- tem som delvis är baserade på resultatet existerar främst inom storföretag. Uttryckt som median står den resultat- baserade lönedelen för tio procent av den totala årsinkomsten för heltidsanställda ekonomer även i årets enkät. Det finns variationer mellan olika grupper vad gäller den andel av lönen som baseras på resultatet. Genomsnittligt uppgick den till 16,2 procent av den totala årslönen, vilket var i nivå med föregående år. An- delen varierar bland annat beroende på ställning i organisationen. Medianen var nio procent bland experter, 10 procent för mellanchefer och 15 procent för personer på ledande poster. De svarande medlemmarna uppgav att de arbetade 41,1 timmar per vecka i genomsnitt. Antalet arbetstimmar har le- gat kvar på samma nivå under de senaste åren. Alla heltidsanställda ekonomer hade en snittarbetstid på 41,4 timmar. Sett till organisationsnivå arbetade experter 40,2 timmar, mellanchefer 41,8 timmar och personer i ledande ställning 43,4 timmar. SOM VÄNTAT, MISKADE ANTALET GENERELLA LÖNEHÖJNINGAR 53 procent av svarspersonerna uppgav att deras inkomster hade ökat under enkätåret. Ett år tidigare var andelen hela tio procentenheter högre. 38 procent av yrkesverksamma ekonomer uppgav att deras lön står och stampar. Fem procent rapporterade att lönen hade minskat. 19 procent av de svarspersoner som uppgav att deras lön hade förändrats jämfört med läget ett år tidigare hade fått en generell löneförhöjning. Det är en minskning med hela 23 procentenheter jämfört med året innan. 34 procent av de svarspersoner vars lön hade förändrats under året meddelade att det berodde på en prestationsbaserad löneförhöjning. Det motsvarade en ökning med åtta pro- centenheter jämfört med föregående år. Tjugo procent av dem som fått ett tjockare lönekuvert under året hade över- gått till en ny befattning och tjugo procent hade bytt arbetsgivare. Ekonomer byter oftast jobb i början av karriären och allra flitigast innan de fyllt 30 år. Cirka hälften av medlemmarna i Finlands Ekonomer – främst experter och mellanchefer – är anställda i bran- scher som saknar kollektivavtal. Hit hör till exempel handel, försäkring, revision, konsultation till företagsledningen och livsmedelsindustrin. Här är det i första hand arbetsgivaren som bestämmer om en eventuell generell löneförhöjning och de individuella löneförhandlingarnas be- tydelse är synnerligen stor. 2017 utmärker sig trots allt på grund av konkurrens- kraftsavtalet som ett år utan löneförhöj- ningar även för dem som omfattades av ett avtal. Samtidigt präglades året starkt av förhandlingar. De anställda strävade efter nya kollektivavtal som innehöll löneförhöjningar och de lyckades i stor utsträckning uppnå det. Mer information om kollektivavtal och löneförhöjningar inom respektive bran- scher finns på www.ytn.fi, den webbplats som drivs av Förhandlingsorganisatio- nen för de högre tjänstemännen, FHT. Språken på sajten är finska och engelska. Intresseorganisationen JUKO, som repre- senterar högutbildade inom den offent- liga sektorn, informerar om tjänste- och arbetskollektivavtal för AKAVA-anslutna på sin hemsida www.juko.fi. Sidan är enbart på finska. KONSUMENTPRISERNA PÅVERKADE REALINKOMSTERNA Det lönar sig att beakta övriga ekono- miska nyckeltal när man undersöker löneutvecklingen för ekonomerna. Statistikcentralen visar att den årliga förändringen i konsumentpriser eller inflationen uppgick till 0,5 procent i ok- tober 2017 och till 0,8 procent i novem- ber samma år. Löneköpkraften väntas öka med en procent under 2018 enligt Löntagarnas forskningsinstitut, LF. LF beräknade att konsumentprisindex gick upp med 1,4 procent under 2017. Löntagarnas nominella inkomster steg med 0,2 procent från juli till september 2017 jämfört med samma period året innan, uppger Statistikcentralen. Under kvartalet minskade dock realinkomsterna med 0,4 procent jämfört med samma period föregående år. Det berodde på att konsumentpriserna steg i snabbare takt. Så här gjorde vi enkäten Enkätblanketten skickades till varannan medlem i vårt register som var under 65 år, bosatt i Finland och förvärvsarbe- tande. Totalt drygt 3 280 medlemmar retur- nerade pappersblanketten eller fyllde i webblanketten före deadline. Svarsfrek- vensen, 24 procent, sjönk märkbart jäm- fört med året innan. Genomsnittsåldern på svarspersonerna var 43,4 år och det genomsnittliga antalet år efter examen 16,5. Av dessa uppgav 3 077 svarsperso- ner sin månadslön för heltidsarbete. Svarspopulationen och den under- sökningspopulation som valdes ut ur medlemsregistret är strukturmässigt jämförbara när det gäller vissa bak- grundsvariabler – ålder, kön, regional fördelning, bransch och organisatorisk nivå. Profilerna på de två populationerna är tillräckligt lika varandra för att enkäten ska vara tillförlitlig. Det går i regel bra att göra jämförelser med tidigare år, efter- som strukturen på svarspopulationen är rätt likartad från år till år. Ekonomer som enligt medlemsregistret är företagare på heltid var inte med i urvalet för andra året i följd. Resultaten från enkäten ger oss underlag för ”Löneradarn”, programmet för lönekonsultation till våra medlemmar. Undersökningen kompletterades med ett frågeavsnitt som var gemensamt för alla förbund inom Förhandlingsorganisatio- nen för högre tjänstemän. Vi frågade hur kraven i deras arbete värderas, hur det så kallade konkurrensavtalet tillämpas ute på arbetsplatserna, hur stor den dolda arbetstiden är, hur distansarbetet fung- erar i praktiken och hur medlemmarna kombinerar arbete och privatliv. Dess- utom frågade vi våra medlemmar om de har en konkurrensklausul i anställnings- avtalet. Vi kommer att behandla dessa teman och titta på resultaten mer i detalj längre fram under 2018. 13PALKKATASOTUTKIMUS | LÖNEUNDERSÖKNING
  14. 14. Ylin johto Högsta ledning Yleisjohto,hallinto Affärsledning,förvaltning Logistiikka,hankinta,vienti,tuonti Logistik,upphandling,export,import Myynti,asiakkuudet Försäljning,kundrelationer Opetus,koulutus,tutkimus Undervisning,utbildning,forskning Muuttehtävät Övrigauppgifter Rahoitusjasijoitus Finansieringochplacering Tilintarkastus,verotus,sisäinentarkastus Revidering,beskattningochinternrevision Sisäinenjaulkoinenlaskenta Internochexternredovisning Markkinointi,viestintä Marknadsföring,kommunikation Kehittäminen,konsultointi,valmennus Utveckling,konsultation,träning HR-tehtävät HR-uppgifter Teollisuus Industri Koulutus Utbildning Palvelut liike-elämälle Företagstjänster Julkinen hallinto Offentlig förvaltning Muut ­toimialat Annan Kauppa Handel Rahoitus Finans ICT-tehtävät/tietohallinto ICT-uppgifter/dataadministration Johto Ledning Keskijohto Middle management Asiantuntija Expert Toimihenkilö Tjänsteman Opetus­ henkilökunta Undervisnings­ sektorn TYÖVOIMAAN KUULUVAT EKONOMIJÄSENET (%) ASEMATASO, JOS TIEDOSSA TEHTÄVÄ ­PÄÄLUOKITTAIN, JOS TIEDOSSA TOIMIALA ­PÄÄLUOKITTAIN, JOS TIEDOSSA 8,1 12,3 0,6 8,8 13,2 7,4 19,9 24,8 41,5 7,3 5,6 10,2 3,4 5,5 4,210,8 13,9 2,5 22,8 10,3 14,9 7,3 7,4 27 10,2 ASEMATASOKOHTAISET PALKAT (€) 8 520 9 915 7 320 8 042 5 500 6 002 4 490 4 732 3 364 3 599 Ylin johto Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö MEDIANLÖNER ENLIGT POSITION (€) FÖRVÄRVSARBETANDE EKONOMER (%) Högsta ledningen Ledningen Mellanledningen Experter Tjänstemän MEDIAANI KESKIARVO MEDIAN GENOMSNITT © SU O MEN EKONOMIT | F INLANDS EKONOMER14
  15. 15. Näin luet tilastoja Mikä tilastoissa on laskettu palkkatuloksi? Palkkatilastoissa on mukana vastaajien päätoimestaan lokakuussa 2016 saamat bruttokuukausiansiot. Summa sisältää ­kuukausittain laskettavat provisiot sekä luontoisetujen verotusarvot, mutta ei tulospalkkauseriä. Myöskään ylityöansiot ja lomalta­paluurahat eivät ole summassa mukana. Lukujen luotettavuus ja vertailtavuus Palkkatutkimuksen vertailukelpoisuus aikaisempien vuosien ­tutkimuksiin on pyritty säilyttämään käyttämällä otoksen valin- nassa samoja taustamuuttujia kuin edellisillä kerroilla. Lukujen luotettavuuden kannalta oleellista on vastaajamäärä kunkin tunnusluvun kohdalla. Tilastoissa on ­ilmoitettu ­mediaani, jos ryhmässä on ­vähintään seitsemän vastausta. Tunnusluvut F10, F25, F75 ja F90 on ilmoitettu, jos kyseessä olevaan ryhmään on saatu vähintään 11 vastausta. N vastaajien ­lukumäärä Ka. | Mv. Keskiarvo F10 Palkka, jota ­pienempiä ­palkkoja on 10 prosentilla ko. ryhmään ­kuuluvista. F25 Palkka, jota ­pienempiä ­palkkoja on 25 prosentilla ko. ryhmään ­kuuluvista. Med Mediaanipalkka, jota pienempi ja suurempi palkka on puolella ko. ryhmään ­kuuluvista. F75 Palkka, jota ­suurempia ­palkkoja on 25 prosentilla ko. ryhmään ­kuuluvista. F90 Palkka, jota ­suurempia ­palkkoja on 10 prosentilla ko. ryhmään ­kuuluvista. Så här läser du statistiken Vad räknas som löneinkomst i statistiken? Lönestatistiken visar enkätdeltagarnas bruttomånadsinkomst från huvudsyssla i oktober 2016. I summan ingår provisioner som räknas månatligen samt beskattningsvärdet av naturaförmåner, men inte resultatbaserad lön. Övertidsersättning och semesterpenning ingår inte heller i summan. Statistikens tillförlitlighet och jämförbarhet Avsikten har varit att löneenkäten ska vara jämförbar med tidigare enkäter genom att använda samma bakgrundsvariabler som tidigare när det gäller avgränsning av urvalet. Med tanke på siffrornas tillförlitlighet är det viktigt att se till antalet enkätdelta- gare för varje nyckeltal. I statistiken anges en medianlön om gruppen har minst sju enkätsvar. Nyckeltalen F10, F25, F75 och F90 har redovisats om gruppen i fråga har minst 11 enkätsvar. N Antal enkätdeltagare Ka. | Mv. Medelvärde F10 10 procent av lönerna i gruppen är lägre än denna lön. F25 25 procent av lönerna i gruppen är lägre än denna lön. Med Hälften av lönerna i gruppen är högre och lägre än medianlönen. F75 25 procent av lönerna i gruppen är högre än denna lön. F90 10 procent av lönerna i gruppen är högre än denna lön. LYHENTEET FÖRKORTNINGAR 15PALKKATASOTUTKIMUS | LÖNEUNDERSÖKNING
  16. 16. Kaikki | Samtliga N F10 F25 Med F75 F90 Ka. | Mv. Kaikki ekonomi-iän mukaan / Samtliga enligt ekonomålder 0 vuotta/år 83 2442 2800 3100 3510 4640 3364 1 vuosi/år 75 2555 2950 3400 3710 4160 3379 2 vuotta/år 108 2666 3000 3385 3863 4800 3599 3 vuotta/år 97 2700 3015 3700 4200 4564 3715 4 vuotta/år 92 2871 3238 3800 4415 5500 3962 5 vuotta/år 93 3003 3390 4020 4990 6443 4349 6–7 vuotta/år 186 2800 3500 4100 4820 5500 4220 8–9 vuotta/år 250 3300 3805 4574 5661 7000 4879 10–12 vuotta/år 276 3388 4000 4978 6050 7510 5278 13–17 vuotta/år 397 3585 4400 5400 6850 8568 5935 18–23 vuotta/år 458 4037 4828 6004 8000 10860 6789 24–30 vuotta/år 481 4080 5000 6370 8500 12500 7531 31– vuotta/år 318 3500 4542 5710 7613 10930 6691 Yhteensä / Totalt 2914 3110 3879 5000 6660 9000 5740 Kaikki toimipaikan aluetyypin mukaan / Samtliga enligt arbetsplatsens region Helsingin talousalue / Helsingforsregionen 1799 3320 4161 5400 7200 10000 6233 Turun talousalue / Åboregionen 226 3104 3713 4758 6230 8045 5243 Tampereen talousalue / Tammerforsregionen 162 3000 3533 4307 5655 7515 4837 Muu kaupunki > 50 000 as. / Annan stad > 50 000 invånare 556 2764 3500 4445 5591 7425 4920 Muu kaupunki < 50 000 as. / Annan stad < 50 000 invånare 204 3132 3723 4547 5664 7259 5039 Muu kunta / Annan kommun 81 3100 3500 4500 6000 7300 4945 Toimipaikka ei ole Suomessa / Arbetsplatsen inte i Finland 13 6225 8000 10000 14500 23153 12281 Yhteensä / Totalt 3041 3120 3900 5000 6666 9050 5756 Kaikki työnantajan henkilöstömäärän mukaan / Samtliga enligt antal anställda 1–9 187 2500 3160 4500 6143 8240 5162 10–29 251 3100 3752 4940 6468 8800 5436 30–99 383 3200 3935 4860 6805 8702 5643 100–249 421 3200 3950 5100 6940 9500 5797 250–499 339 3220 4000 5072 6544 8900 5769 500–999 337 3280 4023 5000 6483 9400 5766 1000–2999 372 3161 3948 4971 6677 9108 5807 3000 tai enemmän / eller flera 754 3223 3927 5159 6777 9470 6024 Yhteensä / Totalt 3044 3129 3900 5000 6683 9078 5760 Kaikki työnantajittain / Samtliga enligt arbetsgivare Valtio / Staten 150 3340 3965 4520 5688 6905 4884 Valtion liikelaitos / Statligt affärsverk 42 3679 4359 5423 6165 7360 5571 Kunta, kuntayhtymä / Kommun, samkommun 149 3162 4000 4538 5450 6722 4815 Kunnallinen liikelaitos / Kommunalt affärsverk 83 3466 4020 4900 5937 7150 5171 Muu julkisyhteisö / Annan offentlig inrättning 79 3170 3839 4750 5600 8264 5191 Yksityinen sektori yhteensä / Privat företag, samtliga 2342 3200 3950 5200 7000 9823 6012 Yksityinen, kotimainen / Privat företag, finländskt 1727 3100 3850 5050 6907 9500 5875 Yksityinen, ulkomainen / Privat företag, utländskt 615 3400 4100 5500 7410 10509 6396 Yliopisto / Universitet 86 2605 3000 3790 4496 5550 3922 Järjestö, säätiö, vast. / Organisation, stiftelse, motsv. 67 2642 3414 4300 6365 8008 4872 Yrittäjä, ammatinharj. / Egenföretagare, yrkesutövare 17 2372 3200 4000 5400 8050 4812 Muu / Annan 28 3140 4088 4885 6129 8740 5927 Yhteensä / Totalt 3043 3126 3900 5000 6673 9049 5756 Kaikki tehtävittäin / Samtliga enligt arbetsuppgift Yleishallinto / Administration 858 3500 4400 5720 8000 11500 6846 Yleishallinnolliset tehtävät / Allmän administration 116 2943 3375 4620 6223 9207 5374 Yleisjohto / Allmän företagsledning 411 4400 5500 7614 10200 13700 8587 Strateginen konsultointi / Strategisk konsultation 57 3972 4560 6000 7195 8552 6194 Juridiset tehtävät / Juridiska frågor 12 3100 4188 4618 7032 8000 5327 Kehittäminen ja konsultointi / Utveckling och konsultation 218 3450 3996 4769 5800 6965 5025 Viestintä ja tiedotus / Kommunikation, information och PR 44 3274 3813 4343 5025 7062 4747 Tietojenkäsittely, ICT-tehtävät / IT och ICT 110 3197 3800 4708 6000 7200 5203 Henkilöstöhallinnolliset tehtävät / Personaladministration 146 2650 3305 4391 5700 6770 4764 Henk. hall. yleistehtävät / Allmän personaladministration 83 2520 3190 4480 5855 6817 4747 Kehittäminen ja konsultointi / Utveckling, konsultation 36 3635 4096 4708 5727 7060 5176 Suunnittelu ja osaamisen hallinta / Personalplanering 16 2710 3213 4070 4544 6160 4123 Rekrytointi / Personalrekrytering 11 2500 2700 3246 4459 6100 4479 © SU O MEN EKONOMIT | F INLANDS EKONOMER16
  17. 17. › Kolme viidestä vastaajasta työskentelee Helsingin talousalueella. Osuus laski hieman edellisvuodesta. Kokopäiväisten työntekijöiden keskimääräinen luontoisetujen verotusarvo nousi hieman edellisvuodesta ja on nyt 381 €. 54 % työssä olevista ekonomeista useampi kuin joka toinen kuuluu tulospalkkausjärjestelmien piiriin. Tulospalkkioiden osuus vuosiansioista on heillä keskimäärin 16,2 prosenttia. 3/5 N F10 F25 Med F75 F90 Ka. | Mv. Taloudelliset tehtävät / Ekonomi 1030 3150 3950 5020 6573 8566 5689 Taloudelliset yleistehtävät / Allmän ekonomi 299 3463 4650 5873 8173 11000 6861 Sisäisen laskennan tehtävät / Intern redovisning 168 3435 4028 4860 5746 6890 5024 Ulkoisen laskennan tehtävät / Extern redovisning 117 2728 3200 4050 5050 6316 4334 Rahoitus- ja sijoitustoiminta / Finansiering, investering 161 3550 4450 5800 8100 10300 6553 Sisäinen tarkastus / Intern revision 26 4209 4654 5300 6500 7900 5883 Tilintarkastus / Revision 84 2935 3265 4350 5725 7224 4718 Verotus / Skatter 50 3008 3630 4470 5587 6910 4882 Yritystutkimus / Due diligence 9 4420 4813 Tal. hall. kehittäminen ja konsultointi / Ekonomiutveckling 63 3200 3901 4600 5850 6933 4918 Muu / Annat 53 3322 3700 4300 5500 6797 4819 Markkinointitehtävät / Marknadsföring 551 3100 3800 5000 6474 8200 5455 Markkinoinnin yleistehtävät / Allmän marknadsföring 97 3100 3600 4560 6220 8200 5230 Markkinointisuunnittelu / Marknadsplanering 35 2940 3275 3700 4315 5650 3974 Markkinatutkimus / Marknadsundersökningar 17 3306 4000 4700 5500 6652 4858 Myynti / Försäljning 209 3500 4300 5600 7300 9500 6274 Vienti / Export 27 3212 3773 5000 5450 6712 4960 Kehittäminen ja konsultointi / Marknadsutveckling 28 3191 3500 4725 5775 6200 4782 Asiakasvastuulliset tehtävät / Arbete med kundansvar 116 3000 3688 4817 6263 7637 5160 Muu / Annat 22 3024 3475 4300 5338 6090 4507 Logistiikka / Logistik 105 3278 3620 4560 5568 6749 4773 Opetus- ja tutkimustehtävät / Undervisning och forskning 135 2800 3545 4300 4800 5247 4212 Opetus ja tutkimus / Undervisning och forskning 31 2800 3450 4361 4802 5442 4223 Koulutuksen suunnittelu / Utbildningsplanering 18 2655 3525 3840 4275 4950 3870 Opetus / Undervisning 52 3509 4000 4653 4908 5161 4527 Tutkimus / Forskning 34 2408 2925 4070 4458 5055 3900 Palvelu ja neuvonta / Service och rådgivning 36 2033 2350 3340 3866 4333 3193 Palvelu- ja neuvontatehtävät / Service och rådgivning 17 2146 2400 3329 3610 4336 3224 Sihteerin, assistentin teht. / Sekreterar-, assistentarbete 17 2000 2112 3000 3851 4136 3096 Muut tehtävät / Övriga uppgifter 78 2670 3200 4025 4965 7290 4664 Yhteensä / Totalt 3049 3144 3900 5000 6680 9058 5758 Kaikki asematasoittain / Samtliga enligt ställningen Ylin johto / Högsta ledning 207 5000 6500 8520 12000 16120 9915 Johto / Ledning 466 4560 5856 7320 9400 12000 8042 Ylempi keskijohto / Upper middle management 455 4000 4853 5980 7310 9460 6384 Alempi keskijohto / Lower middle management 230 3520 4263 5004 5941 7010 5236 Asiantuntija / Fackexpert 1319 3120 3700 4485 5400 6500 4731 Toimihenkilö, ei esimiesas. / Tjänsteman, inte i chefsställning 330 2400 2830 3364 4100 5186 3597 Yrittäjä / Egenföretagare 13 1670 2940 4000 5000 10280 4791 Muu / Annan 18 2160 2663 3025 4087 8022 4512 Yhteensä / Totalt 3038 3141 3900 5000 6660 9050 5754 17PALKKATASOTUTKIMUS | LÖNEUNDERSÖKNING
  18. 18. Kaikki | Samtliga N F10 F25 Med F75 F90 Ka. | Mv. Kaikki toimialoittain / Samtliga enligt bransch Teollisuus / Tillverkning 585 3436 4200 5300 6938 9500 6133 Elint., juomien, tup. valm / Tillverkning av livsmedel, drycker, tobak 89 3500 4753 5800 7300 11120 6636 Tekstiilien, vaatteiden, nahkat. valm./ Tillverkning av textiler, ­kläder, läder, lädervaror 11 4500 4500 5300 8042 9020 6682 Sahatavaran, puu- ja korkkituotteiden valm. / Tillverkning av ­sågat virke, trävaror 9 5100 5845 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valm./ Tillverkning av papper, pappersvaror, kartong 53 3606 4365 6215 7436 9620 6742 Jalostettujen öljytuotteiden, kemikaalien ym. valm. / Tillverkning av oljeprodukter, läkemedel 68 3427 4643 5499 6708 7409 5796 Perusmetallien jalostus, metallituott. valm. / Framställning av metall och produkter av metall 45 3446 3850 5040 6500 8399 5574 Koneiden, laitt., kulkun. valm / Tillverkning av maskiner, utrustning, motorfordon 172 3202 3815 5000 6766 8600 5721 Tietokoneiden, elektroniikan, sähkötuott. valm. / Tillverkning av datorer, elektronik, optik osv. 65 3440 4578 5200 6740 8924 5985 Painaminen, tall. jäljentäminen / Produktion av tryckt, elektroniskt och digitalt material 10 4690 4576 Muu valmistus / Annan tillverkning 63 3604 4200 5200 7044 11900 7140 Kauppa / Handel 246 3520 4266 5720 8000 11128 6666 Moottoriajoneuvojen tukku- ja väh. kauppa ja korjaus / Parti- och detaljhandel med motorfordon 21 4300 5110 6020 9454 11000 7034 Tukkukauppa / Partihandel 122 4003 4700 6158 8378 11788 7077 Vähittäiskauppa / Detaljhandel 103 3100 3715 5204 7010 9820 6087 Finanssiala / Finansiell verksamhet 438 3321 4100 5400 7100 10030 6182 Rahoituspalvelut / Finanstjänster 287 3400 4200 5500 7460 11008 6454 Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevakuutustoim. / Försäkring, återförsäkring, pensionsfondsverksamhet 74 3379 3874 5107 7061 9270 5766 Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta / Finansiella ­stödtjänster, stödtjänster till försäkring 77 3114 4000 5300 6520 8085 5564 Muut toimialat / Andra branscher Maa-, metsä- ja kalatalous, kaivost. / Jord- och skogsbruk, viltvård, fiskeri 20 2950 3999 4637 8265 11690 6338 Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuolto / Försörjning av el, gas, ­värme, vatten 45 3506 4226 5100 8070 9836 6421 Rakentaminen / Byggverksamhet 79 3200 4100 5588 7725 9840 6369 Kuljetus, varastointi (ml. postitoiminta) / Transport, lagring, inkl. expedition 61 3300 4458 5500 7700 10020 6746 Majoitus- ja ravitsemist. / Hotell-, restaurangverksamhet 22 3410 4061 5500 8770 12980 6925 Televiestintä / Telekommunikation 51 3500 4520 5520 6902 8330 5874 Ohjelmistot, tietopalvelutoiminta / Mjukvara, IT-tjänster 216 3300 3983 5000 6759 8400 5730 Kustannus, radio-, tv-toiminta / Förlagsverksamhet, radio, TV 37 3432 4050 5300 6900 7445 5700 Kiinteistöala / Fastighetsverksamhet 71 3225 3956 5640 6550 9050 6354 Laskentatoimen palvelut / Redovisningstjänster 159 2741 3100 4100 5685 7660 4641 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen / Forskning och utveckling 44 2447 3118 4085 5606 7320 4536 Liikkeenjohdon konsultointi / Konsultation till företagsledningen 98 3214 3925 4760 6350 8086 5288 Mainostoiminta ja markkinatutkimus / Reklam, marknadsundersökningar 43 3007 3650 4600 5825 7160 5043 Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle / Andra typer av ­affärstjänster 102 3102 3672 4764 6681 9578 5545 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta / Administration, stödtjänster 21 2700 3600 4400 5200 7162 4729 Julk. hall., maanpuolustus, sos. vak. / Offentlig förvaltning, försvar, social försäkring 197 3338 3988 4570 5500 6658 4850 Koulutus / Utbildning 183 3000 3500 4400 5015 5788 4495 Terveys- ja sosiaaliala / Hälsovårds- och socialtjänster 85 2820 3647 5000 7000 9038 5881 Järjestöt, säätiöt, tms. / Stiftelser eller liknande 69 2760 3498 4450 6000 7840 4932 Muu palvelutoiminta / Andra tjänster 31 3000 3200 3733 5150 5970 4433 Muu toimiala / Annan bransch 131 2650 3500 4500 6175 10755 5765 Yhteensä / Totalt 3039 3120 3900 5000 6673 9058 5758 © SU O MEN EKONOMIT | F INLANDS EKONOMER18
  19. 19. Ylin johto | Högsta ledningen N F10 F25 Med F75 F90 Ka. | Mv. Ylin johto ekonomi-iän mukaan / Högsta ledningen enligt ekonomålder 8–9 vuotta/år 11 5200 6450 7500 8100 8800 7265 10–12 vuotta/år 14 4396 6064 7850 9505 10000 7515 13–17 vuotta/år 23 4624 6343 8600 11750 13940 8890 18–23 vuotta/år 41 5500 6703 8485 11000 13800 9079 24–30 vuotta/år 62 6423 7850 10678 16735 23000 12841 31– vuotta/år 36 4969 6366 8600 11821 14110 9608 Yhteensä / Totalt 199 5000 6500 8500 11841 16196 9880 Ylin johto toimipaikan aluetyypin mukaan / Högsta ledningen enligt arbetsplatsens region Helsingin talousalue / Helsingforsregionen 109 5184 7800 10000 13200 18124 11107 Turun talousalue / Åboregionen 17 5698 6420 7620 9350 10700 7928 Muu kaupunki > 50 000 as. / Annan stad > 50 000 invånare 30 5486 6865 8283 10323 17047 10035 Muu kaupunki < 50 000 as. / Annan stad < 50 000 invånare 21 4500 5900 6800 8020 13350 7832 Muu kunta / Annan kommun 19 3500 4350 6000 7330 9549 6158 Yhteensä / Totalt 206 5000 6500 8543 12000 16150 9931 Ylin johto työnantajan henkilöstömäärän mukaan / Högsta ledningen enligt antal anställda 1–9 49 3980 5100 6500 7800 11698 7282 10–29 41 5000 6000 7900 9925 11200 8012 30–99 36 5370 7214 9050 12500 14450 9915 100–249 27 6260 7481 9350 11750 14400 9825 250–499 14 6777 7855 9360 13100 21986 12327 500–999 13 8146 9214 11100 16300 17516 12709 1000–2999 14 6468 7115 13600 21450 23230 13982 3000 tai enemmän / eller flera 13 9360 12000 15000 22000 24800 16262 Yhteensä / Totalt 207 5000 6500 8520 12000 16120 9915 Ylin johto työnantajittain / Högsta ledningen enligt arbetsgivare Kunta, kuntayhtymä / Kommun, samkommun 11 4600 5199 6703 7450 8020 6435 Kunnallinen liikelaitos / Kommunalt affärsverk 11 6000 6332 7000 7900 10000 7334 Yksityinen sektori yhteensä / Privat företag, samtliga 161 5300 7140 9455 13150 17700 10640 Yksityinen, kotimainen / Privat företag, finländskt 130 5110 6613 8675 12092 15648 10044 Yksityinen, ulkomainen / Privat företag, utländskt 31 7620 8900 11000 15500 23000 13138 Järjestö, säätiö, vast. / Organisation, stiftelse, motsv. 9 6020 6664 Yhteensä / Totalt 207 5000 6500 8520 12000 16120 9915 Ylin johto tehtävittäin / Högsta ledningen enligt arbetsuppgift Yleishallinto / Administration 185 5108 6650 8800 12120 16708 10144 Yleishallinnolliset tehtävät / Allmän administration 12 5280 6375 8340 11760 15870 9912 Yleisjohto / Allmän företagsledning 167 5112 6925 9050 12500 17248 10239 Taloudelliset tehtävät / Ekonomi 10 7635 9186 Markkinointitehtävät / Marknadsföring 9 6600 6719 Yhteensä / Totalt 207 5000 6500 8520 12000 16120 9915 Ylin johto toimialoittain / Högsta ledningen enligt bransch Teollisuus / Tillverkning 24 5326 6484 8115 15000 16536 10131 Koneiden, laitt., kulkun. valm / Tillverkning av maskiner, utrustning, motorfordon 7 8209 10735 Kauppa / Handel 33 5941 7900 9925 13200 17260 11046 Tukkukauppa / Partihandel 21 6500 7900 10000 13200 15500 10760 Vähittäiskauppa / Detaljhandel 10 8450 11558 Finanssiala / Finansiell verksamhet 23 5056 5950 8000 12855 16044 9955 Rahoituspalvelut / Finanstjänster 16 5260 6750 9215 12432 17150 10446 Muut toimialat / Andra branscher Rakentaminen / Byggverksamhet 11 8169 8350 9800 10450 16000 10939 Ohjelmistot, tietopalvelutoiminta / Mjukvara, IT-tjänster 15 5288 7150 8800 10250 11900 8585 Kiinteistöala / Fastighetsverksamhet 11 6420 7275 11000 13750 25000 12793 Liikkeenjohdon konsultointi / Konsultation till företagsledningen 7 7800 7589 Julk. hall., maanpuolustus, sos. vak. / Offentlig förvaltning, försvar, social försäkring 9 6703 6650 Koulutus / Utbildning 8 8607 8286 Järjestöt, säätiöt, tms. / Stiftelser eller liknande 9 10000 11928 Muu palvelutoiminta / Andra tjänster 9 7500 7964 Muu toimiala / Annan bransch 13 4548 5000 6000 13150 19724 10009 Yhteensä / Totalt 207 5000 6500 8520 12000 16120 9915 19PALKKATASOTUTKIMUS | LÖNEUNDERSÖKNING
  20. 20. Johto | Ledningen N F10 F25 Med F75 F90 Ka. | Mv. Johto ekonomi-iän mukaan / Ledningen enligt ekonomålder 6–7 vuotta/år 11 4500 4900 5500 5750 6000 5345 8–9 vuotta/år 25 4120 4570 6020 8000 8928 6394 10–12 vuotta/år 46 4300 4928 6025 7380 8325 6223 13–17 vuotta/år 67 4560 5598 7250 8275 9580 7267 18–23 vuotta/år 98 5600 6849 8098 10243 12370 8870 24–30 vuotta/år 115 5582 6500 8000 10548 13000 9074 31– vuotta/år 57 5141 6468 8065 10256 12783 9255 Yhteensä / Totalt 436 4625 5867 7320 9400 12025 8063 Johto toimipaikan aluetyypin mukaan / Ledningen enligt arbetsplatsens region Helsingin talousalue / Helsingforsregionen 266 5475 6600 8200 10500 13000 9137 Turun talousalue / Åboregionen 34 4143 5245 6960 7989 9226 6899 Tampereen talousalue / Tammerforsregionen 26 4725 5600 7125 8338 9211 6999 Muu kaupunki > 50 000 as. / Annan stad > 50 000 invånare 75 4380 5300 6400 7894 9380 6759 Muu kaupunki < 50 000 as. / Annan stad < 50 000 invånare 37 4160 5049 5663 7300 8900 6319 Muu kunta / Annan kommun 25 3440 4300 5100 6466 7380 5404 Yhteensä / Totalt 464 4556 5849 7320 9400 12000 8042 Johto työnantajan henkilöstömäärän mukaan / Ledningen enligt antal anställda 1–9 20 2711 3395 5296 7108 8344 5436 10–29 52 3755 4500 5867 7293 8541 6101 30–99 91 4600 5510 6900 8133 9359 6961 100–249 85 4788 6000 7020 8970 11560 7610 250–499 50 5046 6425 8000 9801 12500 8339 500–999 55 4952 5950 8480 10010 12467 8279 1000–2999 46 5800 7000 8400 10375 13060 9101 3000 tai enemmän / eller flera 67 6342 7318 9000 12250 18000 11201 Yhteensä / Totalt 466 4560 5856 7320 9400 12000 8042 Johto työnantajittain / Ledningen enligt arbetsgivare Valtio / Staten 9 7200 6743 Kunta, kuntayhtymä / Kommun, samkommun 40 4182 4893 5795 6576 7910 5935 Kunnallinen liikelaitos / Kommunalt affärsverk 13 4020 4800 6200 7100 8020 6196 Muu julkisyhteisö / Annan offentlig inrättning 13 3578 4100 5600 7500 8944 6002 Yksityinen sektori yhteensä / Privat företag, samtliga 358 4920 6100 8000 9909 12574 8570 Yksityinen, kotimainen / Privat företag, finländskt 273 4794 6000 7500 9590 12440 8312 Yksityinen, ulkomainen / Privat företag, utländskt 85 5640 6900 8450 10795 13120 9400 Järjestö, säätiö, vast. / Organisation, stiftelse, motsv. 20 4918 5980 7000 7855 8546 5809 Yhteensä / Totalt 464 4556 5849 7313 9400 12000 8025 Johto tehtävittäin / Ledningen enligt arbetsuppgift Yleishallinto / Administration 168 4270 5488 7500 9200 11720 7862 Yleishallinnolliset tehtävät / Allmän administration 23 3026 3700 5847 8088 9420 6272 Yleisjohto / Allmän företagsledning 131 4500 5600 7633 9300 12800 8192 Kehittäminen ja konsultointi / Utveckling och konsultation 7 7040 7444 Tietojenkäsittely, ICT-tehtävät / IT och ICT 8 8123 10141 Henkilöstöhallinnolliset tehtävät / Personaladministration 27 4860 5844 6600 7335 8640 6825 Henk. hall. yleistehtävät / Allmän personaladministration 19 4970 5844 6450 7856 9160 6982 Kehittäminen ja konsultointi / Utveckling, konsultation 7 7020 6443 Taloudelliset tehtävät / Ekonomi 182 4913 5900 7412 9869 12469 8396 Taloudelliset yleistehtävät / Allmän ekonomi 145 5150 6000 7800 10000 12647 8700 Rahoitus- ja sijoitustoiminta / Finansiering, investering 13 5694 7300 9000 10500 12612 9541 Markkinointitehtävät / Marknadsföring 68 4985 6300 7700 9538 10860 7925 Markkinoinnin yleistehtävät / Allmän marknadsföring 18 5330 6500 7700 10000 10589 7879 Yhteensä / Totalt 466 4560 5856 7320 9400 12000 8042 © SU O MEN EKONOMIT | F INLANDS EKONOMER20
  21. 21. Joka kolmannella työssä olevalla ekonomilla on työsopimuksessa kilpailukieltolauseke. Johtoon tai ylimpään johtoon kuuluvista kilpailukieltolauseke on 47 prosentilla. Johtotasolla palkkakehitys oli vuonna 2017 reilumpaa kuin ekonomeilla keskimäärin: mediaanipalkka nousi 3,1 prosenttia. Ylimmällä johdolla mediaanipalkka puolestaan laski edellisvuodesta 1,1 prosenttia. 3,1 % N F10 F25 Med F75 F90 Ka. | Mv. Johto toimialoittain / Ledningen enligt bransch Teollisuus / Tillverkning 106 5200 6010 7817 9613 12650 8867 Elint., juomien, tup. valm / Tillverkning av livsmedel, drycker, tobak 15 6716 7201 8500 11894 12680 9653 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valm./ Tillverkning av papper, pappersvaror, kartong 7 9500 12307 Jalostettujen öljytuotteiden, kemikaalien ym. valm. / Tillverkning av oljeprodukter, läkemedel 10 6851 7906 Koneiden, laitt., kulkun. valm. / Tillverkning av maskiner, utrustning, motorfordon 27 5280 5844 8000 9970 11540 8139 Tietokoneiden, elektroniikan, sähkötuott. valm. / Tillverkning av datorer, elektronik, optik osv. 14 5597 6248 6620 8681 9745 7560 Muu valmistus / Annan tillverkning 17 5200 6100 8970 9500 20000 11193 Kauppa / Handel 61 4950 6650 8420 10500 12500 8559 Moottoriajoneuvojen tukku- ja väh. kauppa ja korjaus / Parti- och detaljhandel med motorfordon 7 9454 8252 Tukkukauppa / Partihandel 36 5509 6913 8125 10064 12500 8499 Vähittäiskauppa / Detaljhandel 18 3200 7078 8750 11109 12885 8800 Finanssiala / Finansiell verksamhet 31 6900 7500 9300 10500 12500 9808 Rahoituspalvelut / Finanstjänster 22 7320 8159 9763 10988 14750 10656 Muut toimialat / Andra branscher Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuolto / Försörjning av el, gas, värme, vatten 11 7800 7910 8500 9545 13000 9573 Rakentaminen / Byggverksamhet 13 5383 7195 8020 9400 12513 9097 Kuljetus, varastointi (ml. postitoiminta) / Transport, lagring, inkl. expedition 15 5540 6340 7895 8379 9812 7914 Ohjelmistot, tietopalvelutoiminta / Mjukvara, IT-tjänster 22 4616 5065 6964 8300 14555 8857 Kustannus, radio-, tv-toiminta / Förlagsverksamhet, radio, TV 7 7500 8947 Kiinteistöala / Fastighetsverksamhet 12 5573 6163 6500 6800 8678 6670 Laskentatoimen palvelut / Redovisningstjänster 7 8500 8363 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen / Forskning och utveckling 7 7500 7556 Mainostoiminta ja markkinatutkimus / Reklam, marknadsundersökningar 7 6000 5943 Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle / Andra typer av affärstjänster 19 5360 6087 7900 9828 11264 8063 Julk. hall., maanpuolustus, sos. vak. / Offentlig förvaltning, försvar, social försäkring 28 3954 4300 5849 6509 7290 5630 Koulutus / Utbildning 17 3920 4550 5600 6500 7040 5544 Terveys- ja sosiaaliala / Hälsovårds- och socialtjänster 26 4100 4943 7015 8000 9025 6852 Järjestöt, säätiöt, tms. / Stiftelser eller liknande 20 4090 4928 6425 7033 8113 6119 Muu palvelutoiminta / Andra tjänster 8 4435 5197 Muu toimiala / Annan bransch 20 4428 5094 6783 10725 12815 7709 Yhteensä / Totalt 462 4552 5856 7320 9400 12000 8043 21PALKKATASOTUTKIMUS | LÖNEUNDERSÖKNING
  22. 22. Keskijohto | Mellanledningen N F10 F25 Med F75 F90 Ka. | Mv. Keskijohto ekonomi-iän mukaan / Mellanledningen enligt ekonomålder 0 vuotta/år 7 3600 3744 1 vuosi/år 10 3675 3657 2 vuotta/år 13 3280 3500 3820 4250 8025 4678 3 vuotta/år 14 3630 3705 3925 4361 4718 4083 4 vuotta/år 13 3040 3500 4500 5500 6084 4633 5 vuotta/år 12 3912 4164 4450 5223 5770 4772 6–7 vuotta/år 39 3500 3966 4555 5260 5784 4655 8–9 vuotta/år 57 3818 4430 5072 5750 6898 5256 10–12 vuotta/år 68 3839 4605 5475 6325 7678 5805 13–17 vuotta/år 118 4200 4805 5630 7000 8407 6067 18–23 vuotta/år 128 4500 5300 6492 7519 9234 6757 24–30 vuotta/år 105 4432 5050 6120 7200 9251 6491 31– vuotta/år 67 4405 4932 6200 7940 10645 7007 Yhteensä / Totalt 651 3816 4505 5500 7000 8500 6000 Keskijohto toimipaikan aluetyypin mukaan / Mellanledningen enligt arbetsplatsens region Helsingin talousalue / Helsingforsregionen 405 4205 5046 6020 7400 9500 6524 Turun talousalue / Åboregionen 49 3820 4475 5200 6700 8110 5778 Tampereen talousalue / Tammerforsregionen 37 3589 4285 5008 6020 6936 5121 Muu kaupunki > 50 000 as. / Annan stad > 50 000 invånare 123 3620 4200 4976 5824 7006 5151 Muu kaupunki < 50 000 as. / Annan stad < 50 000 invånare 47 3660 4165 4670 5653 6544 4987 Muu kunta / Annan kommun 19 3324 3560 4325 5025 6094 4501 Yhteensä / Totalt 682 3823 4554 5500 6984 8500 5999 Keskijohto työnantajan henkilöstömäärän mukaan / Mellanledningen enligt antal anställda 1–9 19 2966 3215 4500 5583 7060 5077 10–29 53 3304 3800 4840 5910 7246 5158 30–99 77 3760 4230 5140 6200 7000 5315 100–249 95 3940 4528 5200 6845 7562 5839 250–499 77 3860 4579 5400 6250 7889 5734 500–999 68 3973 4606 5455 6428 7360 5571 1000–2999 87 4160 4804 5800 7500 9186 6336 3000 tai enemmän / eller flera 208 4300 5000 6275 7506 10000 6721 Yhteensä / Totalt 684 3829 4555 5500 6999 8500 5999 Keskijohto työnantajittain / Mellanledningen enligt arbetsgivare Valtio / Staten 26 4368 4591 5152 6450 7198 5523 Valtion liikelaitos / Statligt affärsverk 8 6257 6047 Kunta, kuntayhtymä / Kommun, samkommun 30 3870 4400 4635 4957 5512 4621 Kunnallinen liikelaitos / Kommunalt affärsverk 16 4290 4595 5066 5310 5880 5059 Muu julkisyhteisö / Annan offentlig inrättning 14 3323 4000 5000 5800 7416 5182 Yksityinen sektori yhteensä / Privat företag, samtliga 570 3847 4663 5745 7088 9000 6182 Yksityinen, kotimainen / Privat företag, finländskt 403 3760 4537 5520 7000 8580 6003 Yksityinen, ulkomainen / Privat företag, utländskt 167 4006 5148 6120 7410 9844 6615 Yliopisto / Universitet 11 4000 4175 5050 5660 6050 5025 Yhteensä / Totalt 684 3850 4559 5500 6999 8500 6002 Keskijohto tehtävittäin / Mellanledningen enligt arbetsuppgift Yleishallinto / Administration 188 3820 4494 5500 7073 8930 6069 Yleishallinnolliset tehtävät / Allmän administration 33 3540 4357 5000 5640 7025 5275 Yleisjohto / Allmän företagsledning 102 3938 4725 5850 7500 9974 6475 Strateginen konsultointi / Strategisk konsultation 11 5000 5650 7000 9950 10700 7595 Kehittäminen ja konsultointi / Utveckling och konsultation 31 3750 4490 5500 6350 7200 5505 Viestintä ja tiedotus / Kommunikation, information och PR 9 4500 4853 Tietojenkäsittely, ICT-tehtävät / IT och ICT 26 4283 5088 6070 6800 8003 6168 Henkilöstöhallinnolliset tehtävät / Personaladministration 34 3930 4300 4760 5650 6570 5274 Henk. hall. yleistehtävät / Allmän personaladministration 23 3920 4320 5130 5500 6360 5016 Taloudelliset tehtävät / Ekonomi 210 4326 5000 5933 7200 9128 6424 Taloudelliset yleistehtävät / Allmän ekonomi 65 4303 4950 5400 6300 6964 5826 Sisäisen laskennan tehtävät / Intern redovisning 38 4808 5142 5877 7150 8329 6304 Ulkoisen laskennan tehtävät / Extern redovisning 32 3832 4475 5112 6130 7106 5508 Rahoitus- ja sijoitustoiminta / Finansiering, investering 36 5040 6164 7372 9234 11620 8016 Tilintarkastus / Revision 8 7645 7260 Tal. hall. kehittäminen ja konsultointi / Ekonomiutveckling 13 3957 4600 6000 7000 7690 5957 Muu / Annat 11 3850 4685 6700 7510 8500 6348 © SU O MEN EKONOMIT | F INLANDS EKONOMER22
  23. 23. N F10 F25 Med F75 F90 Ka. | Mv. Markkinointitehtävät / Marknadsföring 165 3540 4500 5520 6940 7988 5845 Markkinoinnin yleistehtävät / Allmän marknadsföring 26 3708 4272 5410 6190 6750 5523 Markkinointisuunnittelu / Marknadsplanering 8 4515 4898 Myynti / Försäljning 71 3900 5000 6200 7400 9500 6411 Vienti / Export 8 5300 5394 Asiakasvastuulliset tehtävät / Arbete med kundansvar 34 3120 3925 4817 6340 7662 5371 Kehittäminen ja konsultointi / Utveckling, konsultation 12 3540 4875 5600 6200 7370 5524 Logistiikka / Logistik 38 3724 4570 5000 5808 7224 5288 Opetus- ja tutkimustehtävät / Undervisning och forskning 8 4450 4707 Muut tehtävät / Övriga uppgifter 13 2926 4200 4480 4789 7332 4995 Yhteensä / Totalt 684 3829 4555 5500 6999 8500 6000 Keskijohto toimialoittain / Mellanledningen enligt bransch Teollisuus / Tillverkning 179 4200 4933 6000 7084 8929 6362 Elint., juomien, tup. valm / Tillverkning av livsmedel, drycker, tobak 33 4551 5140 5850 6700 8358 6278 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valm./ Tillverkning av papper, pappersvaror, kartong 20 4431 5538 6965 8450 9990 7232 Jalostettujen öljytuotteiden, kemikaalien ym. valm. / Tillverkning av oljeprodukter, läkemedel 16 5058 6296 6770 7325 7715 6780 Perusmetallien jalostus, metallituott. valm. / Framställning av metall och produkter av metall 15 4210 5215 5800 7500 12416 7058 Koneiden, laitt., kulkun. valm. / Tillverkning av maskiner, utrustning, motorfordon 55 4040 4675 5916 7000 8380 6172 Tietokoneiden, elektroniikan, sähkötuott. valm. / Tillverkning av datorer, elektronik, optik osv. 20 4220 4765 5150 7148 9191 6093 Muu valmistus / Annan tillverkning 13 4024 4325 5200 6500 7304 5693 Kauppa / Handel 62 3903 4705 5535 6451 7835 5701 Moottoriajoneuvojen tukku- ja väh. kauppa ja korjaus / Parti- och detaljhandel med motorfordon 7 5594 5999 Tukkukauppa / Partihandel 30 4490 4975 5740 6866 7715 5828 Vähittäiskauppa / Detaljhandel 25 3870 4000 5250 5848 7992 5464 Finanssiala / Finansiell verksamhet 90 3992 5225 6275 8566 11502 7242 Rahoituspalvelut / Finanstjänster 60 3992 5093 6200 8925 11722 7407 Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevakuutustoim. / Försäkring, återförsäkring, pensionsfondsverksamhet 16 3970 5703 6650 7779 10870 7025 Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta / Finansiella stödtjänster, stödtjänster till försäkring 14 4880 5438 6407 7806 8840 6785 Muut toimialat / Andra branscher Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuolto / Försörjning av el, gas, värme, vatten 14 4060 4331 4963 5695 7750 5438 Rakentaminen / Byggverksamhet 25 3848 4600 5719 6500 7270 5643 Kuljetus, varastointi (ml. postitoiminta) / Transport, lagring, inkl. expedition 14 4265 5065 5475 6092 7350 5775 Televiestintä / Telekommunikation 18 4130 5075 6050 7425 7814 6076 Ohjelmistot, tietopalvelutoiminta / Mjukvara, IT-tjänster 49 3970 4900 5850 7031 8252 6082 Kustannus, radio-, tv-toiminta / Förlagsverksamhet, radio, TV 11 4213 4950 6620 7100 7200 6031 Kiinteistöala / Fastighetsverksamhet 18 4380 5094 5660 6340 8605 5980 Laskentatoimen palvelut / Redovisningstjänster 18 3340 3740 5100 7808 8871 5764 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen / Forskning och utveckling 7 6050 5760 Liikkeenjohdon konsultointi / Konsultation till företagsledningen 15 4040 4660 5500 7080 9648 6118 Mainostoiminta ja markkinatutkimus / Reklam, marknadsundersökningar 8 5660 5553 Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle / Andra typer av affärstjänster 24 3574 4296 4892 5818 6755 5420 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta / Administration, stödtjänster 9 4475 4863 Julk. hall., maanpuolustus, sos. vak. / Offentlig förvaltning, försvar, social försäkring 37 3606 4480 4976 5500 6760 5092 Koulutus / Utbildning 21 4000 4350 4787 5300 5720 4737 Terveys- ja sosiaaliala / Hälsovårds- och socialtjänster 18 3170 4318 4950 5590 5923 4826 Muu palvelutoiminta / Andra tjänster 10 4110 4309 Muu toimiala / Annan bransch 25 2866 4430 5300 7123 10900 6351 Yhteensä / Totalt 684 3829 4559 5500 6999 8500 6002 23PALKKATASOTUTKIMUS | LÖNEUNDERSÖKNING
  24. 24. Asiantuntijat | Experter N F10 F25 Med F75 F90 Ka. | Mv. Asiantuntijat ekonomi-iän mukaan / Experter enligt ekonomålder 0 vuotta/år 36 2611 3000 3275 3866 4650 3439 1 vuosi/år 37 2800 3200 3500 3720 4140 3489 2 vuotta/år 58 2800 3070 3375 4043 4860 3633 3 vuotta/år 55 2670 3008 3700 4150 4400 3622 4 vuotta/år 61 2880 3300 3800 4200 4800 3826 5 vuotta/år 52 3153 3398 4150 4782 5803 4349 6–7 vuotta/år 109 3000 3550 4005 4700 5420 4140 8–9 vuotta/år 133 3300 3617 4123 5000 5990 4422 10–12 vuotta/år 117 3390 3880 4500 5320 6500 4717 13–17 vuotta/år 162 3660 4158 4925 5960 6695 5214 18–23 vuotta/år 163 3754 4335 5085 5800 7159 5308 24–30 vuotta/år 161 3932 4458 5168 6450 7793 5726 31– vuotta/år 121 3570 4300 4900 5860 6914 5237 Yhteensä / Totalt 1265 3100 3700 4460 5400 6500 4727 Asiantuntijat toimipaikan aluetyypin mukaan / Experter enligt arbetsplatsens region Helsingin talousalue / Helsingforsregionen 833 3300 3865 4700 5650 6895 4981 Turun talousalue / Åboregionen 94 3045 3578 4400 5133 5954 4472 Tampereen talousalue / Tammerforsregionen 66 3035 3572 4015 4636 5450 4171 Muu kaupunki > 50 000 as. / Annan stad > 50 000 invånare 232 2755 3361 4086 4750 5584 4156 Muu kaupunki < 50 000 as. / Annan stad < 50 000 invånare 71 3250 3630 4100 4794 5270 4223 Muu kunta / Annan kommun 12 3109 3430 3650 4125 4532 3808 Yhteensä / Totalt 1313 3120 3700 4495 5400 6500 4732 Asiantuntijat työnantajan henkilöstömäärän mukaan / Experter enligt antal anställda 1–9 58 2735 3308 4005 4990 5815 4327 10–29 74 2930 3563 4475 5000 5921 4503 30–99 138 3011 3603 4273 4876 5860 4432 100–249 159 3228 3700 4500 5278 6520 4792 250–499 158 3300 3878 4585 5545 6622 4869 500–999 165 3150 3850 4499 5150 6400 4800 1000–2999 188 3041 3692 4375 5413 6228 4560 3000 tai enemmän / eller flera 373 3260 3800 4650 5700 6850 4917 Yhteensä / Totalt 1313 3120 3700 4483 5400 6500 4730 Asiantuntijat työnantajittain / Experter enligt arbetsgivare Valtio / Staten 105 3369 3900 4400 5115 5896 4547 Valtion liikelaitos / Statligt affärsverk 28 3760 4250 5200 5895 6244 5056 Kunta, kuntayhtymä / Kommun, samkommun 56 2925 3758 4200 4566 4920 4093 Kunnallinen liikelaitos / Kommunalt affärsverk 35 3393 3725 4296 4980 5501 4375 Muu julkisyhteisö / Annan offentlig inrättning 46 3000 3835 4742 5115 7300 4991 Yksityinen sektori yhteensä / Privat företag, samtliga 959 3196 3718 4534 5500 6756 4852 Yksityinen, kotimainen / Privat företag, finländskt 706 3110 3700 4500 5400 6628 4743 Yksityinen, ulkomainen / Privat företag, utländskt 253 3338 3950 4700 5807 7000 5158 Yliopisto / Universitet 50 2493 3000 3545 4283 4810 3700 Järjestö, säätiö, vast. / Organisation, stiftelse, motsv. 20 2790 3300 3520 3935 4657 3666 Muu / Annan 15 2766 3877 4520 5125 7200 4823 Yhteensä / Totalt 1315 3120 3700 4483 5400 6500 4731 Asiantuntijat tehtävittäin / Experter enligt arbetsuppgift Yleishallinto / Administration 265 3500 4000 4675 5600 6980 4964 Yleishallinnolliset tehtävät / Allmän administration 29 2920 3400 4100 4675 5840 4447 Strateginen konsultointi / Strategisk konsultation 38 3924 4357 5500 6975 7880 5728 Juridiset tehtävät / Juridiska frågor 8 6155 6222 Kehittäminen ja konsultointi / Utveckling och konsultation 166 3500 4000 4700 5500 6510 4883 Viestintä ja tiedotus / Kommunikation, information och PR 22 3500 3738 4185 4664 5090 4246 Tietojenkäsittely, ICT-tehtävät / IT och ICT 68 3097 3468 4150 4940 6000 4335 Henkilöstöhallinnolliset tehtävät / Personaladministration 66 2751 3260 3970 4929 5754 4094 Henk. hall. yleistehtävät / Allmän personaladministration 29 2364 2998 3520 4600 5928 3856 Kehittäminen ja konsultointi / Utveckling, konsultation 24 3519 3950 4519 5095 5640 4566 Rekrytointi / Personalrekrytering 7 3940 3765 Taloudelliset tehtävät / Ekonomi 491 3270 3882 4532 5558 6800 4910 Taloudelliset yleistehtävät / Allmän ekonomi 52 3264 3692 4517 5013 5723 4584 Sisäisen laskennan tehtävät / Intern redovisning 106 3510 4005 4500 5293 6332 4716 Ulkoisen laskennan tehtävät / Extern redovisning 41 3100 3620 4100 4881 5970 4373 Rahoitus- ja sijoitustoiminta / Finansiering, investering 101 3500 4200 5270 7000 8578 5909 Sisäinen tarkastus / Intern revision 20 4293 4800 5125 6325 6500 5350 Tilintarkastus / Revision 60 3018 3513 4450 5488 6655 4675 Verotus / Skatter 42 3077 3728 4470 5475 6272 4661 Yritystutkimus / Due diligence 7 4200 4374 Tal. hall. kehittäminen ja konsultointi / Ekonomiutveckling 37 3120 3822 4400 5500 6371 4642 Muu / Annat 25 3425 3854 4100 5400 5680 4437 © SU O MEN EKONOMIT | F INLANDS EKONOMER24
  25. 25. N F10 F25 Med F75 F90 Ka. | Mv. Markkinointitehtävät / Marknadsföring 222 3002 3523 4498 5380 6500 4755 Markkinoinnin yleistehtävät / Allmän marknadsföring 34 2850 3356 3965 4693 5611 4154 Markkinointisuunnittelu / Marknadsplanering 23 2820 3100 3520 3810 5540 3711 Markkinatutkimus / Marknadsundersökningar 13 3528 4000 4640 5204 5482 4646 Myynti / Försäljning 64 3345 4066 5000 6000 7140 5542 Kehittäminen ja konsultointi / Marknadsutveckling 13 3228 3450 3970 4700 4790 4069 Asiakasvastuulliset tehtävät / Arbete med kundansvar 56 3055 3775 4802 5920 7260 4992 Logistiikka / Logistik 40 3410 3542 3873 4781 5410 4176 Opetus- ja tutkimustehtävät / Undervisning och forskning 108 2800 3597 4335 4813 5134 4197 Opetus ja tutkimus / Undervisning och forskning 23 2800 3413 4400 4949 5374 4170 Koulutuksen suunnittelu / Utbildningsplanering 14 2461 3525 3740 4275 4710 3793 Opetus / Undervisning 43 3856 4242 4700 4965 5154 4610 Tutkimus / Forskning 28 2419 2886 4060 4420 4967 3786 Palvelu ja neuvonta / Service och rådgivning 12 3240 3345 3445 4025 4406 3660 Palvelu- ja neuvontatehtävät / Service och rådgivning 8 3355 3652 Muut tehtävät / Övriga uppgifter 46 2934 3460 4146 5085 7010 4904 Yhteensä / Totalt 1318 3120 3700 4490 5400 6500 4732 Asiantuntijat toimialoittain / Experter enligt bransch Teollisuus / Tillverkning 186 3485 3826 4688 5484 6500 4825 Elint., juomien, tup. valm / Tillverkning av livsmedel, drycker, tobak 22 3500 4273 5050 5884 6495 5035 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valm./ Tillverkning av papper, pappersvaror, kartong 19 3702 4000 5300 6118 6580 5131 Jalostettujen öljytuotteiden, kemikaalien ym. valm. / Tillverkning av oljeprodukter, läkemedel 28 3622 4593 5040 5499 5790 4965 Perusmetallien jalostus, metallituott. valm. / Framställning av metall och produkter av metall 17 3372 3850 4500 5040 5380 4462 Koneiden, laitt., kulkun. valm. / Tillverkning av maskiner, utrustning, motorfordon 57 3268 3570 4200 5040 6725 4531 Tietokoneiden, elektroniikan, sähkötuott. valm. / Tillverkning av datorer, elektronik, optik osv. 17 3360 3947 5000 5910 7379 5140 Muu valmistus / Annan tillverkning 21 3562 3730 4674 5150 6500 5008 Kauppa / Handel 64 3312 3711 4360 5315 6114 4540 Tukkukauppa / Partihandel 24 3420 3940 4410 4828 5514 4441 Vähittäiskauppa / Detaljhandel 36 3298 3680 4210 5445 6170 4522 Finanssiala / Finansiell verksamhet 261 3420 4020 5000 6100 7793 5423 Rahoituspalvelut / Finanstjänster 165 3520 4170 5270 6200 7960 5608 Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevakuutustoim. / Försäkring, återförsäkring, pensionsfondsverksamhet 49 3394 3865 4750 6000 8210 5185 Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta / Finansiella stödtjänster, stödtjänster till försäkring 47 3180 3927 4988 5950 6947 5019 Muut toimialat / Andra branscher Maa-, metsä- ja kalatalous, kaivost. / Jord- och skogsbruk, ­viltvård, fiskeri 8 4008 4433 Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuolto / Försörjning av el, gas, värme, vatten 11 3700 4113 4500 5250 6700 4881 Rakentaminen / Byggverksamhet 20 2979 3768 4554 5050 5847 4522 Kuljetus, varastointi (ml. postitoim.) / Transport, lagring, inkl. exped. 13 3306 3940 4430 5412 5458 4495 Televiestintä / Telekommunikation 24 3480 4289 5250 5710 7593 5263 Ohjelmistot, tietopalvelutoiminta / Mjukvara, IT-tjänster 98 3097 3705 4473 5289 6745 4720 Kustannus, radio-, tv-toiminta / Förlagsverksamhet, radio, TV 14 3230 3550 4100 5562 5963 4463 Kiinteistöala / Fastighetsverksamhet 22 2590 3511 3906 5000 5929 4291 Laskentatoimen palvelut / Redovisningstjänster 92 2973 3308 4390 5599 6700 4669 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen / Forskning och utveckling 25 2456 3000 4046 4400 4530 3701 Liikkeenjohdon konsultointi / Konsultation till företagsledningen 63 3236 3750 4400 5212 7139 4795 Mainostoiminta ja markkinatutkimus / Reklam, markn. undersökn. 20 3000 3400 4092 4570 5410 4057 Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle / Andra typer av affärstjänster 43 2900 3550 4200 4950 5682 4307 Julk. hall., maanpuolustus, sos. vak. / Offentlig förvaltning, försvar, social försäkring 113 3199 3958 4400 4900 5600 4556 Koulutus / Utbildning 107 3112 3595 4370 4900 5220 4264 Terveys- ja sosiaaliala / Hälsovårds- och socialtjänster 23 2810 3400 3905 4910 6480 4416 Järjestöt, säätiöt, tms. / Stiftelser eller liknande 23 2640 3195 3540 4525 4816 3709 Muu palvelutoiminta / Andra tjänster 10 3366 3619 Muu toimiala / Annan bransch 57 3000 3450 4100 5250 6113 4643 Yhteensä / Totalt 1311 3120 3700 4495 5400 6500 4734 25PALKKATASOTUTKIMUS | LÖNEUNDERSÖKNING
  26. 26. Toimihenkilöt | Tjänstemän N F10 F25 Med F75 F90 Ka. | Mv. Toimihenkilöt ekonomi-iän mukaan / Tjänstemän enligt ekonomålder 0 vuotta/år 35 2340 2675 3000 3400 3500 3035 1 vuosi/år 21 2400 2600 3010 3320 3600 3083 2 vuotta/år 30 2390 2763 3100 3500 3653 3084 3 vuotta/år 23 2620 2880 3200 3950 4560 3417 4 vuotta/år 13 2160 3030 3320 3808 4216 3424 5 vuotta/år 21 2670 3000 3500 3786 5730 3867 6–7 vuotta/år 22 2495 2500 3301 3800 4100 3321 8–9 vuotta/år 24 2660 2976 3600 4410 5483 3847 10–12 vuotta/år 28 2556 3013 3450 4683 5407 3783 13–17 vuotta/år 23 2278 2697 3500 3940 5184 3469 18–23 vuotta/år 21 3100 3225 4100 4987 5988 4191 24–30 vuotta/år 29 2340 3157 4400 5042 6480 4319 31– vuotta/år 29 3000 3200 3602 4720 5439 4004 Yhteensä / Totalt 319 2413 2873 3370 4075 5191 3600 Toimihenkilöt toimipaikan aluetyypin mukaan / Tjänstemän enligt arbetsplatsens region Helsingin talousalue / Helsingforsregionen 157 2500 3000 3450 4500 5712 3830 Turun talousalue / Åboregionen 30 2556 3000 3349 4155 4958 3576 Tampereen talousalue / Tammerforsregionen 23 2420 2700 3200 3500 4032 3229 Muu kaupunki > 50 000 as. / Annan stad > 50 000 invånare 87 2300 2650 3200 3881 4992 3425 Muu kaupunki < 50 000 as. / Annan stad < 50 000 invånare 26 2408 2805 3185 3826 4459 3398 Yhteensä / Totalt 330 2400 2830 3364 4100 5186 3599 Toimihenkilöt työnantajan henkilöstömäärän mukaan / Tjänstemän enligt antal anställda 1–9 26 1799 2425 2900 3708 4530 3125 10–29 30 2400 2730 3464 3990 5018 3567 30–99 36 2550 3000 3400 4024 4400 3461 100–249 49 2600 2980 3500 4020 5340 3780 250–499 37 2660 2970 3320 4276 4770 3618 500–999 28 2857 3042 3410 4240 5020 3836 1000–2999 36 2443 2675 3300 3863 5125 3512 3000 tai enemmän / eller flera 87 2360 2838 3400 4315 5591 3685 Yhteensä / Totalt 329 2413 2860 3370 4100 5191 3606 Toimihenkilöt työnantajittain / Tjänstemän enligt arbetsgivare Kunta, kuntayhtymä / Kommun, samkommun 10 1959 2248 2910 4050 4381 3073 Yksityinen sektori yhteensä / Privat företag, samtliga 272 2500 2883 3400 4100 5340 3646 Yksityinen, kotimainen / Privat företag, finländskt 199 2483 2800 3300 4075 5191 3585 Yksityinen, ulkomainen / Privat företag, utländskt 73 2600 3010 3500 4300 5684 3814 Yliopisto / Universitet 16 2630 2865 3189 4028 4678 3455 Järjestö, säätiö, vast. / Organisation, stiftelse, motsv. 12 1690 2500 3210 3437 4109 3047 Yhteensä / Totalt 328 2411 2850 3364 4100 5089 3598 Toimihenkilöt tehtävittäin / Tjänstemän enligt arbetsuppgift Yleishallinto / Administration 39 2500 2895 3200 3500 4004 3201 Yleishallinnolliset tehtävät / Allmän administration 18 1833 2740 3000 3326 3860 3004 Kehittäminen ja konsultointi / Utveckling och konsultation 10 3410 3386 Tietojenkäsittely, ICT-tehtävät / IT och ICT 7 3800 4128 Henkilöstöhallinnolliset tehtävät / Personaladministration 17 2397 2500 2700 3100 3308 2821 Henk. hall. yleistehtävät / Allmän personaladministration 12 2393 2475 2700 3138 3313 2845 Taloudelliset tehtävät / Ekonomi 122 2521 2800 3213 3797 4651 3437 Taloudelliset yleistehtävät / Allmän ekonomi 27 2584 2758 3200 3943 4408 3412 Sisäisen laskennan tehtävät / Intern redovisning 20 2918 3158 3520 4100 5703 3930 Ulkoisen laskennan tehtävät / Extern redovisning 36 2200 2638 3010 3413 3818 3075 Rahoitus- ja sijoitustoiminta / Finansiering, investering 10 3600 3847 Tilintarkastus / Revision 9 3350 3317 Tal. hall. kehittäminen ja konsultointi / Ekonomiutveckling 7 3500 3686 Muu / Annat 9 3328 3361 © SU O MEN EKONOMIT | F INLANDS EKONOMER26
  27. 27. Palkan yleiskorotuksen sai vuonna 2017 19 prosenttia vastaajista. Määrä oli jopa 23 prosenttiyksikköä edellisvuotta alhaisempi. Vuonna 2017 työehtosopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden palkkoihin vaikutti muun muassa kilpailukykysopimus. 19 % N F10 F25 Med F75 F90 Ka. | Mv. Markkinointitehtävät / Marknadsföring 81 2500 3106 3808 5181 6000 4225 Markkinoinnin yleistehtävät / Allmän marknadsföring 18 2920 3125 4050 4590 5234 3968 Myynti / Försäljning 30 2860 3525 4945 5950 7000 4803 Vienti / Export 10 3423 3993 Asiakasvastuulliset tehtävät / Arbete med kundansvar 16 2600 3075 3500 4678 5550 3883 Logistiikka / Logistik 20 2997 3195 3660 4320 5920 4084 Opetus- ja tutkimustehtävät / Undervisning och forskning 13 3147 3400 3800 4361 4618 3844 Palvelu ja neuvonta / Service och rådgivning 19 2000 2098 2500 3881 4293 2979 Sihteerin, assistentin teht. / Sekreterar-, assistentarbete 13 2000 2083 3000 3910 4312 3075 Muut tehtävät / Övriga uppgifter 11 2250 2550 3000 3357 3500 2858 Yhteensä / Totalt 329 2400 2860 3370 4100 5076 3595 Toimihenkilöt toimialoittain / Tjänstemän enligt bransch Teollisuus / Tillverkning 85 2836 3030 3500 4300 5500 3787 Elint., juomien, tup.valm / Tillverkning av livsmedel, drycker, tobak 12 3110 3350 4000 4914 5535 4159 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valm./ Tillverkning av papper, pappersvaror, kartong 7 3515 4152 Jalostettujen öljytuotteiden, kemikaalien ym. valm. / Tillverkning av oljeprodukter, läkemedel 11 2900 3060 3300 4560 5800 3926 Koneiden, laitt., kulkun. valm / Tillverkning av maskiner, utrustning, motorfordon 26 2708 3000 3225 3791 5017 3516 Tietokoneiden, elektroniikan, sähkötuott.valm. / Tillverkning av da- torer, elektronik, optik osv. 11 3170 3350 3800 4895 5350 4101 Muu valmistus / Annan tillverkning 7 3820 3777 Kauppa / Handel 24 2056 3008 4025 5050 6303 4075 Tukkukauppa / Partihandel 11 3741 4065 4400 5110 5600 4552 Vähittäiskauppa / Detaljhandel 13 1953 2129 3100 4100 6563 3671 Finanssiala / Finansiell verksamhet 31 2300 2685 3000 3550 4050 3224 Rahoituspalvelut / Finanstjänster 22 2510 2713 3110 3575 4488 3344 Muut toimialat / Andra branscher Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuolto / Försörjning av el, gas, värme, vatten 7 3520 4286 Kuljetus, varastointi (ml. postitoiminta) / Transport, lagring, inkl. expedition 9 4100 4188 Ohjelmistot, tietopalvelutoiminta / Mjukvara, IT-tjänster 29 3000 3370 3520 5000 5826 4288 Laskentatoimen palvelut / Redovisningstjänster 28 2071 2545 3000 3230 3501 2952 Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle / Andra typer av af- färstjänster 7 3400 3367 Julk. hall., maanpuolustus, sos. vak. / Offentlig förvaltning, försvar, social försäkring 8 2962 3081 Koulutus / Utbildning 25 2800 3000 3400 4174 4581 3547 Terveys- ja sosiaaliala / Hälsovårds- och socialtjänster 8 2800 2859 Järjestöt, säätiöt, tms. / Stiftelser eller liknande 11 2500 3100 3400 3726 4180 3344 Muu toimiala / Annan bransch 13 2080 2600 2820 3520 4070 3026 Yhteensä / Totalt 330 2400 2830 3364 4100 5186 3598 27PALKKATASOTUTKIMUS | LÖNEUNDERSÖKNING
  28. 28. Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 16,9 snt / min ja lankapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 6,9 snt / min. Puheluhinnat 0206-alkuisiin matkapuhelimesta mpm + 3 snt / min ja lankapuhelimesta pvm + 3 snt / min. Inrikessamtal från en mobiltelefon till 0210-servicenummer kostar 8,21 cent/samtal + 16,9 cent/min. Från en fast telefon kostar samtal 8,21 cent/ samtal + 6,9 cent/min. Samtal från en mobiltelefon till 0206-servicenummer kostar mobilavgift/samtal + 3 cent/min och från en fast telefon kostar lokalavgift/samtal + 3 cent/min. Kirjautumalla jäsenpalveluumme muutat helposti omia tietojasi. Pääset myös hyödyntämään mm. Palkkatutkaa ja eLaki­palveluamme. jasenpalvelu.ekonomit.fi JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN • Jäsenmaksut – Medlemsförmåner • Jäsenedut – Medlemsavgifter • Työttömyyskassan jäsenyys – Medlemskap i arbetslöshetskassan OIKEUDELLISET PALVELUT – JURIDISKA RÅDGIVNING • Työsuhdeneuvonta – Anställningsrådgivning • Työttömyysturvaneuvonta – Arbetslöshetsskyddsrådgivning URAVALMENNUS, TYÖHAUN NEUVONTA JA PALKKANEUVONTA – KARRIÄRCOACHING RÅDGIVNING I ARBETSSÖKNING OCH LÖNERÅDGIVNING • Uusi suunta urallesi – En ny riktning på karriären • Oman osaamisen tunnistaminen – Identifiering av det egna kunnandet • Työhaun keinot ja kanavat – Metoder och kanaler för arbetssökning • Palkkaneuvonta ja neuvottelusparraus – Lönerådgivning och stöd för lönesamtal • Yrittäjyys uravaihtoehtona – Företagande som karriäralternativ • jasenrekisteri@ekonomit.fi • arkisin – vardagar 9–12: 0206 93200 • Omien yhteystietojen päivitys – Uppdatera dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi • arkisin – vardagar 9–12: 0206 93205 • Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi • eLakipalvelu 24/7 kirjautumalla – eLakipalvelu (eJuristen) 24/7 genom att logga in på: jasenpalvelu.ekonomit.fi • ura@ekonomit.fi • Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn. 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

×