Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen

21 views

Published on

Professori Heikki Ruskoahon esitys Kansallisessa Diabetesfoorumissa 12.12.2017 Finlandia-talossa

Published in: Health & Medicine
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen

  1. 1. www.helsinki.fi/yliopisto Kansallinen Diabetesfoorumi 2017 Lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian tiedekunta 1
  2. 2. Kela
  3. 3. Suomen Lääketilasto 2016 Fimea & Kela Lääkekorvaukset korvausluokittain vuosina 2000-2016
  4. 4. Lääkekorvausjärjestelmän eräitä muutoksia 1964-2017 • Osittain (50 %) ja kokonaan korvattavat (100 %) lääkkeet, sairauksia 27 (1964) • Kokonaan korvattavia sairauksia vuonna 1972 47 kpl • Uusi korvausluokka, alempi erityiskorvaus (90 %) 1986 – Tähän luokkaan siirrettiin verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta, reumaattiset niveltulehdukset, keuhkoastma ja krooninen virtsatietulehdus – Uusia sepelvaltimotauti, sydämen rytmihäiriöt, haavainen paksunsuolen tulehdus ja Chronin tauti • Alempi erityiskorvaus 1992 90 % > 80 % • Alempi erityiskorvaus 1994 80 % > 75 % – Tähän luokkaan siirrettiin kokonaan korvattavista kihti ja sidekudostaudit – Krooninen virtsatietulehdus peruskorvattavaksi • Alempi erityiskorvaus 1994 75 % > 72 % • Alempi erityiskorvaus 2013 72 % > 65 % • Alempi erityiskorvaus 2017 65 % – Tähän luokkaan siirrettiin kokonaan korvattavista diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet
  5. 5. Alemman erityiskorvausryhmän (65 %) sairaudet • Krooninen sydämen vajaatoiminta – Noin 50 % kuolee 6 vuoden kuluessa diagnoosista – ACE:n estäjiä tai angiotensiinireseptorin salpaajia ja beetasalpaajia tulee käyttää kaikille potilaille systolisen sydämen vajaatoiminnan lääkehoidossa • Verenpainetauti – Korkea keuhkovaltimopaine (pulmonaaliarteriahypertensio, PAH) – Esim. bosentaani • primaarissa (idiopaattisessa ja perinnöllisessä) keuhkovaltimoiden verenpainetaudissa • sklerodermasta aiheutuneessa sekundaarisessa keuhkovaltimoiden verenpainetaudissa, johon ei liity merkitsevää interstitiaalista keuhkosairautta • synnynnäiseen sentraaliseen oikovirtaukseen ja Eisenmengerin oireyhtymään liittyvän keuhkovaltimoiden verenpainetaudin hoidossa
  6. 6. Alemman erityiskorvausryhmän (65 %) sairaudet • Krooniset sydämen rytmihäiriöt – Amiodaroni • Kaikentyyppiset symptomaattiset takyarytmiat, kuten ventrikulaarinen ja supraventrikulaarinen takyarytmia Wolff- Parkinson-Whiten oireyhtymän yhteydessä. • Paroksysmaalinen eteislepatus/-värinä, kammiovärinä, kun muu lääkitys ei tehoa tai on aiheuttanut haittavaikutuksia, tai kun leikkaus tai katetri-interventiot ovat kontraindisoidut tai eivät ole auttaneet • Periytyvät rasva-aineenvaihdunnan vaikea-asteiset häiriöt – Familiaalinen hyperkolesterolemia – Statiinit
  7. 7. Diabetes Käypä hoito –suositus 2016 • Elämäntapahoito ja -ohjaus on aina keskeistä diabeteksen kokonaishoidossa ja erityisesti ehkäisyssä • Makrovaskulaarikomplikaatiot ovat diabeetikoiden tärkein kuoleman ja sairastavuuden syy. Niiden ehkäisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista riskitekijöiden (dyslipidemia, kohonnut verenpaine, tupakointi, hyperglykemia) hoitoa terveellisten elämäntapojen ja lääkkeiden avulla • Hyperglykemian hoidon tärkeimpänä tavoitteena on estää ketoasidoosi ja kuolema insuliininpuutosdiabeetikoilla – ehkäistä mikrovaskulaarikomplikaatioita (retinopatia, nefropatia, neuropatia) – parantaa potilaan hyperglykemiasta johtuvat oireet – tukea potilaan fyysistä ja psyykkistä jaksamista
  8. 8. Terhi Kurko, Katri Aaltonen, Hanna Rättö, Jaana Martikainen
  9. 9. Toimeksiannon tavoitteet 1. Lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen nykyjärjestelmän pohjalta – järjestelmän selkeyttäminen (korvausluokat, niiden taso ja sisältö ja miten niitä jatkossa tarkastellaan) – korvausjärjestelmän laajuus (korvattavuuden edellytykset) 2. Lääkekorvausjärjestelmän kehittämistarpeet muuttuvassa toimintaympäristössä ja rajapinnat – Sote-uudistuksen huomioiminen (esim. monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen) – uudistuva myyntilupamenettely (EMA:n mahdolliset toimintamallit) – uudet ja kalliit lääkkeet, harvinaislääkkeet – rationaalinen lääkehoito (esim. lääkkeettömät hoitovaihtoehdot) 3. Arvio mahdollisista lääkekorvausjärjestelmän toimenpiteistä lääkekustannusten hallitsemiseksi Loppuraportti 31.5.2018 mennessä
  10. 10. Muuttuva lääkehoito • Lääkehoidon merkitys kasvaa terveyden- ja sairaanhoidossa • Lääkehoitojen mahdollisuudet lisääntyvät sairauksissa, joihin ei ole vielä tehokasta hoitoa (mm. harvinaissairauksien tutkimus ja lääkekehitys) • Lääkkeen määritelmä muuttuu – Uudenlaiset biologiset lääkkeet, geenien toimintaan ja proteiinien tuotantoon vaikuttavat valmisteet, geeni- ja soluterapiatuotteet, kudosmuokkaustuotteet, lääke-laiteyhdistelmät • Lääkkeiden – määrä kasvaa – uudet vaikutusmekanismit – poikkeavat turvallisuusongelmat – käyttöaiheiden tarkentuminen – kustannusvaikuttavuus • Monilääkitys
  11. 11. 11 Yksilöllistetty lääkehoito Syövän toteaminen Lääkeherkkyystutkimus Lääkehoidon valinta potilaskohtaisesti Hoidon tehon ja siedettävyyden seuranta
  12. 12. Lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita • Parhaiden käytäntöjen mukainen lääkehoito kaikille sitä tarvitseville • Turvaa erityisesti paljon lääkkeitä käyttävien ja pienituloisten henkilöiden asianmukaisen lääkehoidon • Mahdollistaa uusien innovatiivisten lääkkeiden käyttöönoton • Kannustaa edullisempien valmisteiden käyttöön
  13. 13. Keskeisiä tarkasteltuja aihealueita • Nykyisen sairausperusteisen lääkekorvaus- järjestelmän kehittäminen • Hilan ja Kelan tehtävät • Lääkekorvausjärjestelmän rahoitus • Lääkkeen määräämisen ohjaaminen ja keinot • Erityisen kalliiden ja innovatiivisten lääkkeiden sekä harvinaissairauksien lääkkeiden korvattavuus Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2017:40 Selvityshenkilön väliraportti 30.9.2017
  14. 14. Lääkkeiden käyttöönotto sekä korvattavuus- ja hintasääntely • Hilan tehtävänä olisi jatkossakin valtakunnallinen lääkkeiden hinnanvahvistusmenettely • Yksiportainen päätöksenteko, kustannusvaikuttavuusarviointi ja ohjaus • Yhdenvertaisuus maakuntien kesken lääkehoidossa • Yhtenäinen kansallinen lääkkeiden hoidollisen arvon arviointi, ohjaus ja kustannusvaikuttavuusarviointi tulisi tehdä kattavasti kansallisella tasolla kaikille lääkkeille lääkemuodosta (per os, iv) riippumatta
  15. 15. Korvauspäätösten toimeenpano • Kelan tehtävänä olisi päätökset korvausoikeuksien lääketieteellisistä edellytyksistä ja asiakkaiden korvausoikeuksista myös uudistetussa Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä • Näin asiakkaat voivat hankkia tarpeelliset lääkkeensä mahdollisimman joustavasti ja saavat lääkekorvauksen ostaessaan lääkkeet kuten nykyisinkin • On tärkeää, että toimeenpanojärjestelmää edelleen kehitetään muuttuvissa palvelurakenteissa
  16. 16. Erityisen kalliit lääkkeet • Innovatiiviset lääkkeet, ”Unmet medical need”- valmisteet, PRIME/Breakthrough-valmisteet, harvinaislääkkeet • Selvitystyössä on tarkastelu mahdollisuutta laajentaa ehdollisen korvattavuuden mallia (riskinjakomalli, hallitun käyttöönoton sopimus) mahdollistamaan erityisen kalliiden ja innovatiivisten lääkkeiden hallittu käyttöönotto myös sairaaloissa • Vaikuttavuuden seuranta • Yhdenvertaisuuden varmistaminen alueiden välillä
  17. 17. Lääkkeiden rahoituksesta • Kaksi julkista rahoituskanavaa – Kustannusten siirto rahoittajalta toiselle mahdollista – Avohoidon reseptilääkkeet • Sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutus – Julkinen terveydenhuolto, tartuntalain mukaiset lääkkeet • Kunnat • Rokotteet – Valtio • Lääkehoidon kustannuksista avohoidossa syntyy n. 75 % • Uudistuva lääkehoito – Hoitojen siirtyminen enenevässä määrin avohoitoon
  18. 18. Jatkotyön keskeisiä aihealueita • Erityiskorvausoikeuksien edellytysten lääketieteellisten perusteiden arviointi • Sairauksien luokittelun ajantasaisuus eri korvausluokissa • Peruskorvattavuuden edellytykset ja yksittäisten lääkeryhmien/lääkkeiden asema korvausjärjestelmässä • Lisäksi tarkastelleen yksityiskohtaisemmin mm. – lääkkeen määräämisen ohjaamista – erityisen kalliiden ja harvinaissairauksien lääkkeiden hallittua käyttöönottoa – hoidollisen ja taloudellisen arvioinnin yhteyttä päätöksentekoon – pienituloisten mahdollisuuksia hankkia lääkkeitä

×