Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Hevonen kuntalaisena, käytännön esimerkkejä maankäytöstä, asiantuntija Auli Teppinen ProAgria

7 views

Published on

Luentomateriaalit: Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä -seminaari
15.4.2014, Lahti

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Hevonen kuntalaisena, käytännön esimerkkejä maankäytöstä, asiantuntija Auli Teppinen ProAgria

  1. 1. Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä – seminaari Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi
  2. 2. 16.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi ry Lähde: www.EuEquus 2009.pdf SUOMESSA HEVOSTIHEYS ASUKASTA TAI 1000 /ha KOHDEN ON ERITTÄIN PIENI VERRATTUNA MONEEN EU- MAAHAN !
  3. 3. Hevostiheys ja hevosalan yritysten sijoittuminen Suomessa Lähde:Hevosyrittäjyydentulevaisuuskatsaus2013,HAMK
  4. 4. Hevosalan yritystoiminta Suomessa • Suomessa on hevosia noin 75 000 hevosta • Alan yrityksiä on noin 3000 kpl – yritykset ovat pienyrityksiä, yrittäjän lisäksi ne työllistävät keskimäärin 1 – 2 henkilöä – Keskimääräinen liikevaihto ratsastuskouluissa ja valmennustalleissa on 100 000 – 150 000 € – Liikevaihto vuosittain hevosta kohden on n. 5000 – 12 000 € – Suurimmat suomalaiset hevostallit ovat kooltaan 70 hevospaikkaa, liikevaihdon ollessa lähellä 1 milj € / v ja työllistävyys n. 10 henkilöä – Hevostalous on pääomaa vaativaa toimintaa
  5. 5. Hevostalous on pääomaa vaativaa toimintaa Hevosalan yrityksille tyypillistä: tarvitaan paljon pääomaa, resursseja: Pellot, tontti ( lisämaan hinta vaihtelee paljon, 6000 – jopa 30 000 €/ha) • Talli , lantala ( uudet n. 500 – 750 €/ m2) • Maneesi,(n. 250 €- - 500 €/ m2) • Rehuvarasto, ( kylmä 220 -310 €/m2 ) • hevoset • varusteet • kuljetuskalusto • kentät, radat jne. ( perusratsastuskenttä 20 -25.000 €) • työ paljon käsityötä, kaikkea ei voi koneellistaa ---> Suurien pääomainvestointien vuoksi hevosyritysten liikevaihto täytyy saada riittävän suureksi, jotta toiminta on kannattavaa -> liikevaihtotason saavuttaminen edellyttää erityisesti hevosalan palveluyrityksissä hyvää sijaintia eli lähellä asiakkaita ---> kohtuuttomilla kuntien maankäytön ohjaustoimenpiteillä voidaan tehdä yksittäisten yritysten toiminta käytännössä kannattamattomaksi
  6. 6. Havaintoja ja esimerkkejä maankäytöstä ja rakentamisen ohjaamisesta hevostaloudessa Hevostalouden rakentamisen ohjaus on viety osassa kuntia jo kuntien rakennusjärjestykseen : - > minimi-tilakokovaatimukseksi harrastetalleissa on jossain kunnissa määritetty 20 000 m2, elinkeinotoimintaa harjoittavissa talleissa tilan minimikokovaatimus on vaihdellut mm. 30 000 – 50 000 m2. Rakennusjärjestyksiin on kirjattu myös suojaetäisyysvaatimuksia. - Suojaetäisyysvaatimuksissa on suuria eroja, yleensä 50 m – jopa 250 m. Esimerkki yhdestä rakennusjärjestyksestä : ”Hevostalli, lantala ja maneesi, hevosten ulkotarha- ja laidunalueet, ratsastuskentät ja pysäköintialueet tulee sijoittaa niin, että naapurien asuinrakennuksiin ja oleskelupihoihin jää riittävä vähintään 250 metrin suojaetäisyys. Hevostallin ja lantalan etäisyys kiinteistön rajasta tulee olla vähintään 50 metriä.
  7. 7. Edellä esitetty rakennusjärjestysvaatimus käytännössä Kokonaispinta-ala talliyrityksen ympärillä, missä ei voi sijaita asuinrakennusta, on tässä esimerkissä yhteensä noin 50 ha maata .
  8. 8. Rakennusjärjestys • Maankäyttö ja rakennuslain (132/1999) mukaan alueiden käytön suunnittelulla on tarkoitus edistää mm. luonnon monimuotoisuutta, ympäristönsuojelua, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista
  9. 9. Meiltä löytyy myös toisenlaisia esimerkkejä! On ymmärretty, että hevosalan yritys tarjoaa palveluja lähiseudun asukkaille. Hevosalan yritys lähentää myös ns. maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta !
  10. 10. Esimerkki talliyrityksestä, mikä on perustettu asuinalueen viereen Tallin vasemmalla puolella palstaviljelmä- alue, lähimpiin asuinrakennuk siin matkaa n. 130 metriä, tarhoista vielä lyhyemmät matkat
  11. 11. Talliyritys asemakaava-alueelle Tälle n. 34 000 m2 tontille on kunnan asemakaavassa hyväksytty lisärakennusoikeutta n. 3800 kem2. Alueelle on suunnitelmissa sijoittaa n. 40 – 45 ratsuhevosta sekä maneesi, kenttä ym. tilat. Viereen kaavoitettu asuinalueita. (Ympyrän säde 100m)
  12. 12. Hevostalouden rakentamista voidaan estää tai vaikeuttaa myös maisemallisiin syihin vetoaminen.
  13. 13. Maneesi ei sopinut maisemaan Maatila, 30 ha peltoa 60 ha metsää, kunnan keskustaan matkaa 10 km, tilalla täysihoitohevosia 17 kpl. Maatilan tärkein tulonlähde hoitopaikkojen tulot. Kunnan kaava- suunnittelija suhtautui kielteisesti yrittäjien ajatukseen rakentaa maneesi ratsastuskentän kohdalle: perusteluina se, että ei sovi maisemaan. Ainoastaan tallin pieneen laajennukseen suhtau- duttiin myönteisesti.
  14. 14. Maneesi ei sopinut maisemaan Haja-asutusalueella maatila, missä oli täysihoitohevosia hoidossa n. 25 kpl. Tilalle ei myönnetty rakennuslupaa maneesille maatilan talouskeskuksen yhteyteen vaan kunta määräsi maneesin sijoitettavaksi tallilta n. 300 metrin päähän metsärinteeseen. Yrittäjälle tuli 90 000 € lisäkulu suurista maansiirtotöistä hankalan rakennuspaikan vuoksi ja lisähaaste yrityksen kannattavuuden varmistamiseksi.
  15. 15. Tallille myönnetyn rakennusluvan jälkeen valitti kunnan ympäristötoimi luvasta Kiinteistö sijaitsee haja- asutusalueella, moottoritien vieressä, 3,5 ha tilalla oli jo 13 hevosen talli ja maneesi. Viereinen pelto 3,1 ha oli vuok- rattu laitumeksi. Yrittäjä halusi laajentaa 10 karsinapaikkaa lisää. Tallille myönnetyn rakennusluvan jälkeen kunnan ympäristötoimi valitti luvasta ja vaati selvityksiä ympäristön hoitoon liittyvistä asioista. Ympäristötoimen mielestä ko. maa-alue on liian pieni hevosmäärälle, 23 hevoselle. Selvityksen eri kohdat vaadittiin yrittäjän laativan niin, että niissä viitattiin ympäristölain-säädännön eri kohtiin.
  16. 16. Hevosten hyvinvointi • Eläinsuojelulaki määrää hevosen hoidon minimivaatimukset. Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain avulla pyritään myös edistämään eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. – Ajantasainen eläinsuojelulaki: 247/1996 – Eläinsuojeluasetus 396 / 1996 – Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta 588/2010 + Täsmennys asetukseen 24.10.2013 • HUOMIO: Vain ne hevosyritykset, jotka hakevat rahoitustukea investoniteihin Ely-keskuksesta, on noudatettava : Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista hevostalousrakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista 764/2009
  17. 17. Seminaarin tavoitteet Hevosalan ymmärtäminen kasvaa: Kuntien näkökulmasta hevonen ei ole aina ongelma vaan hevonen tuo mahdollisuuksia: • tuottaa kuntalaisille palveluja, • hyvinvointia, liikuntaa, sosiaalista kanssakäymistä, terapiaa • yritystoimintaa, työpaikkoja • ala työllistää myös välillisesti • hoitaa maisemaa, elävöittää ympäristöä • Hevosesta saadaan myös lantaa – > maanparannusainetta/energiaa /sähköä ( ->keskitettyjä ratkaisuja lannan käsittelyyn) • Ala kehittyminen tarvitsee kuitenkin innostuneita harrastajia ja yrittäjiä , joiden toimintaa myös kunnan toivotaan edistävän • Imagollinen vahvistuminen / vrt. Ypäjä • Jo kaavoituksessa voidaan huomioida myös alueita, minne keskittyy hevosia ”hevoskylät”, hevosurheilualueet ym. KYSYMYS KAIKILLE LÄSNÄOLIJOILLE POHDITTAVAKSI SEMINAARIPÄIVÄN AIKANA : MINKÄLAINEN SUHTAUTUMINEN KUNNASSANNE ON HEVOSALAA KOHTAAN TÄLLÄ HETKELLÄ ? PITÄÄKÖ JOTAIN MUUTTAA JA MITEN ?

×