1. Hevonen kaavoituksessa,
rakentamisessa ja ympäristössä –
seminaari
Lahti 15.4.2014
Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi

2. 16.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi ry
Lähde: www.EuEquus
2009.pdf
SUOMESSA
HEVOSTIHEYS
ASUKASTA TAI
1000 /ha
KOHDEN ON
ERITTÄIN PIENI
VERRATTUNA
MONEEN EU-
MAAHAN !

3. Hevostiheys ja hevosalan yritysten sijoittuminen Suomessa
Lähde:Hevosyrittäjyydentulevaisuuskatsaus2013,HAMK

4. Hevosalan yritystoiminta Suomessa
• Suomessa on hevosia noin 75 000 hevosta
• Alan yrityksiä on noin 3000 kpl
– yritykset ovat pienyrityksiä, yrittäjän lisäksi ne työllistävät
keskimäärin 1 – 2 henkilöä
– Keskimääräinen liikevaihto ratsastuskouluissa ja
valmennustalleissa on 100 000 – 150 000 €
– Liikevaihto vuosittain hevosta kohden on n. 5000 – 12 000 €
– Suurimmat suomalaiset hevostallit ovat kooltaan 70
hevospaikkaa, liikevaihdon ollessa lähellä 1 milj € / v ja
työllistävyys n. 10 henkilöä
– Hevostalous on pääomaa vaativaa toimintaa

5. Hevostalous on pääomaa vaativaa toimintaa
Hevosalan yrityksille tyypillistä: tarvitaan paljon pääomaa, resursseja:
Pellot, tontti ( lisämaan hinta vaihtelee paljon, 6000 – jopa 30 000 €/ha)
• Talli , lantala ( uudet n. 500 – 750 €/ m2)
• Maneesi,(n. 250 €- - 500 €/ m2)
• Rehuvarasto, ( kylmä 220 -310 €/m2 )
• hevoset
• varusteet
• kuljetuskalusto
• kentät, radat jne. ( perusratsastuskenttä 20 -25.000 €)
• työ paljon käsityötä, kaikkea ei voi koneellistaa
---> Suurien pääomainvestointien vuoksi hevosyritysten liikevaihto
täytyy saada riittävän suureksi, jotta toiminta on kannattavaa ->
liikevaihtotason saavuttaminen edellyttää erityisesti hevosalan
palveluyrityksissä hyvää sijaintia eli lähellä asiakkaita
---> kohtuuttomilla kuntien maankäytön ohjaustoimenpiteillä voidaan
tehdä yksittäisten yritysten toiminta käytännössä kannattamattomaksi

6. Havaintoja ja esimerkkejä maankäytöstä ja
rakentamisen ohjaamisesta hevostaloudessa
Hevostalouden rakentamisen ohjaus on viety osassa kuntia jo kuntien
rakennusjärjestykseen :
- > minimi-tilakokovaatimukseksi harrastetalleissa on jossain kunnissa
määritetty 20 000 m2, elinkeinotoimintaa harjoittavissa talleissa tilan
minimikokovaatimus on vaihdellut mm. 30 000 – 50 000 m2.
Rakennusjärjestyksiin on kirjattu myös suojaetäisyysvaatimuksia.
- Suojaetäisyysvaatimuksissa on suuria eroja, yleensä 50 m – jopa 250 m.
Esimerkki yhdestä rakennusjärjestyksestä : ”Hevostalli, lantala ja
maneesi, hevosten ulkotarha- ja laidunalueet, ratsastuskentät ja
pysäköintialueet tulee sijoittaa niin, että naapurien asuinrakennuksiin ja
oleskelupihoihin jää riittävä vähintään 250 metrin suojaetäisyys.
Hevostallin ja lantalan etäisyys kiinteistön rajasta tulee olla vähintään 50
metriä.

7. Edellä esitetty rakennusjärjestysvaatimus käytännössä
Kokonaispinta-ala
talliyrityksen
ympärillä, missä ei
voi sijaita
asuinrakennusta,
on tässä
esimerkissä
yhteensä noin
50 ha maata .

8. Rakennusjärjestys
• Maankäyttö ja rakennuslain (132/1999)
mukaan alueiden käytön suunnittelulla on
tarkoitus edistää mm. luonnon
monimuotoisuutta, ympäristönsuojelua,
elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä
yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää
rakentamista

9. Meiltä löytyy myös toisenlaisia esimerkkejä!
On ymmärretty, että hevosalan yritys tarjoaa
palveluja lähiseudun asukkaille. Hevosalan yritys
lähentää myös ns. maaseudun ja kaupungin
vuorovaikutusta !

10. Esimerkki talliyrityksestä, mikä on perustettu
asuinalueen viereen
Tallin
vasemmalla
puolella
palstaviljelmä-
alue, lähimpiin
asuinrakennuk
siin matkaa n.
130 metriä,
tarhoista vielä
lyhyemmät
matkat

11. Talliyritys asemakaava-alueelle
Tälle n. 34 000 m2
tontille on kunnan
asemakaavassa
hyväksytty
lisärakennusoikeutta n.
3800 kem2.
Alueelle on
suunnitelmissa sijoittaa
n. 40 – 45 ratsuhevosta
sekä maneesi, kenttä
ym. tilat. Viereen
kaavoitettu
asuinalueita. (Ympyrän
säde 100m)

12. Hevostalouden rakentamista voidaan
estää tai vaikeuttaa myös
maisemallisiin syihin vetoaminen.

13. Maneesi ei sopinut maisemaan
Maatila, 30 ha peltoa 60
ha metsää, kunnan
keskustaan matkaa 10 km,
tilalla täysihoitohevosia 17
kpl. Maatilan tärkein
tulonlähde hoitopaikkojen
tulot. Kunnan kaava-
suunnittelija suhtautui
kielteisesti yrittäjien
ajatukseen rakentaa
maneesi ratsastuskentän
kohdalle: perusteluina se,
että ei sovi maisemaan.
Ainoastaan tallin pieneen
laajennukseen suhtau-
duttiin myönteisesti.

14. Maneesi ei sopinut maisemaan
Haja-asutusalueella maatila, missä
oli täysihoitohevosia hoidossa n.
25 kpl. Tilalle ei myönnetty
rakennuslupaa maneesille
maatilan talouskeskuksen
yhteyteen vaan kunta määräsi
maneesin sijoitettavaksi tallilta n.
300 metrin päähän
metsärinteeseen. Yrittäjälle tuli 90
000 € lisäkulu suurista
maansiirtotöistä hankalan
rakennuspaikan vuoksi ja
lisähaaste yrityksen
kannattavuuden varmistamiseksi.

15. Tallille myönnetyn rakennusluvan jälkeen valitti kunnan
ympäristötoimi luvasta
Kiinteistö sijaitsee haja-
asutusalueella, moottoritien
vieressä, 3,5 ha tilalla oli jo 13
hevosen talli ja maneesi.
Viereinen pelto 3,1 ha oli vuok-
rattu laitumeksi. Yrittäjä halusi
laajentaa 10 karsinapaikkaa
lisää. Tallille myönnetyn
rakennusluvan jälkeen kunnan
ympäristötoimi valitti luvasta ja
vaati selvityksiä ympäristön
hoitoon liittyvistä asioista.
Ympäristötoimen mielestä ko.
maa-alue on liian pieni
hevosmäärälle, 23 hevoselle.
Selvityksen eri kohdat
vaadittiin yrittäjän laativan
niin, että niissä viitattiin
ympäristölain-säädännön eri
kohtiin.

16. Hevosten hyvinvointi
• Eläinsuojelulaki määrää hevosen hoidon minimivaatimukset.
Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla
mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain avulla
pyritään myös edistämään eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua.
– Ajantasainen eläinsuojelulaki: 247/1996
– Eläinsuojeluasetus 396 / 1996
– Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta 588/2010 + Täsmennys
asetukseen 24.10.2013
• HUOMIO: Vain ne hevosyritykset, jotka hakevat rahoitustukea
investoniteihin Ely-keskuksesta, on noudatettava : Maa- ja
metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista
hevostalousrakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista
vaatimuksista 764/2009

17. Seminaarin tavoitteet
Hevosalan ymmärtäminen kasvaa:
Kuntien näkökulmasta hevonen ei ole aina ongelma vaan hevonen tuo
mahdollisuuksia:
• tuottaa kuntalaisille palveluja,
• hyvinvointia, liikuntaa, sosiaalista kanssakäymistä, terapiaa
• yritystoimintaa, työpaikkoja
• ala työllistää myös välillisesti
• hoitaa maisemaa, elävöittää ympäristöä
• Hevosesta saadaan myös lantaa – > maanparannusainetta/energiaa /sähköä (
->keskitettyjä ratkaisuja lannan käsittelyyn)
• Ala kehittyminen tarvitsee kuitenkin innostuneita harrastajia ja yrittäjiä , joiden
toimintaa myös kunnan toivotaan edistävän
• Imagollinen vahvistuminen / vrt. Ypäjä
• Jo kaavoituksessa voidaan huomioida myös alueita, minne keskittyy hevosia
”hevoskylät”, hevosurheilualueet ym.
KYSYMYS KAIKILLE LÄSNÄOLIJOILLE POHDITTAVAKSI SEMINAARIPÄIVÄN
AIKANA :
MINKÄLAINEN SUHTAUTUMINEN KUNNASSANNE ON HEVOSALAA
KOHTAAN TÄLLÄ HETKELLÄ ?
PITÄÄKÖ JOTAIN MUUTTAA JA MITEN ?