Oppijan henkilökohtaisten vahvuuksien tukeminen Oppimistyylit moninaisuutta kunnioittavan oppimisympäristön palveluksessa ...
Pitäisikö kaikkien oppia samalla tavalla?
Oppimistyylit <ul><li>Jokainen ihminen on ainutlaatuinen </li></ul><ul><li>Ei ole olemassa yhtä ja oikeata tapaa oppia </l...
Merkittävimpiä lähestymistapoja oppimistyyleihin <ul><li>David Kolbin kokemuksellisen oppimisen malli </li></ul><ul><li>Ko...
Merkittävimpiä lähestymistapoja oppimistyyleihin <ul><li>Anthony Gregorcin malli </li></ul><ul><li>Kuinka mieli toimii – h...
Merkittävimpiä lähestymistapoja oppimistyyleihin <ul><li>Sudburyn demokraattisen kasvatuksen malli </li></ul><ul><li>Perus...
Merkittävimpiä lähestymistapoja oppimistyyleihin <ul><li>Flemingin VARK -malli </li></ul><ul><li>Yksi käytetyimmistä oppim...
Merkittävimpiä lähestymistapoja oppimistyyleihin <ul><li>Dunnin & Dunnin malli </li></ul><ul><li>Professorit Rita & Kennet...
Kritiikkiä ja ylistystä – onko todisteita riittävästi? <ul><li>Oppimistyylianalyysejä käytetään valtavasti eri maissa. Pel...
LSA™ - Dunnin & Dunnin mallin uudelleen muotoileminen <ul><li>LSA™ perustuu Dunnin & Dunnin malliin. LSA™:ssa on pyritty h...
LSA™ - oppimiseen vaikuttavat tekijät <ul><li>Aivot </li></ul><ul><li>Aistit </li></ul><ul><li>Fyysiset tekijät </li></ul>...
Aivot Holistinen Analyyttinen
Aistit
CLS 2005 Taktillinen ärsyke
CLS 2005 Taktillinen keskustelu
CLS 2005 Kinesteettinen oppiminen = TEKEMÄLLÄ oppiminen
Liikkuvuus
Liikunnan tarve on usein voimakkaampaa miehillä kuin naisilla
Aivojumppa –  Energiaa antavia harjoituksia Liikkuminen ja puhuminen LIIKKEEN tarve
Ravinnon tarve – suun stimulointi
Kellonaika
Työympäristö
Sosiaalisuus Asenteet
Oppimistyylin hierarkia
Oppimiseen liittyvät mieltymykset
Oppimiseen liittyvät vastenmielisyysalueet
 
 
” Opittu” analyyttinen tyyli Luonteva holistinen tyyli
Kysymyksiä <ul><li>Millä tavalla oppijoiden erilaiset oppimistyylit huomioidaan oppilaitoksessasi? </li></ul><ul><li>Mitä ...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Johdatus Oppimistyyleihin Koulutus

173 views

Published on

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
173
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Johdatus Oppimistyyleihin Koulutus

  1. 1. Oppijan henkilökohtaisten vahvuuksien tukeminen Oppimistyylit moninaisuutta kunnioittavan oppimisympäristön palveluksessa PETRA-hanke 2009
  2. 2. Pitäisikö kaikkien oppia samalla tavalla?
  3. 3. Oppimistyylit <ul><li>Jokainen ihminen on ainutlaatuinen </li></ul><ul><li>Ei ole olemassa yhtä ja oikeata tapaa oppia </li></ul><ul><li>Ihmiset eivät aina tunne omia vahvuuksiaan oppijana </li></ul><ul><li>Oppimistyylien avulla yritetään hahmottaa ihmisen ainutlaatuista tapaa oppia </li></ul><ul><li>Tavoitteena on auttaa oppijaa oppimisessa hänelle luonteenomaisella tavalla </li></ul>
  4. 4. Merkittävimpiä lähestymistapoja oppimistyyleihin <ul><li>David Kolbin kokemuksellisen oppimisen malli </li></ul><ul><li>Kokemuksen syntymisen pääelementit ovat konkreettinen kokemus ja abstrakti käsitteellistäminen </li></ul><ul><li>Kokemuksen välittämisen keskeiset elementit ovat reflektiivinen tarkkailu ja aktiivinen kokeminen </li></ul><ul><li>Menestyksellinen oppiminen vaatii kaikkien neljän elementin toteutumista </li></ul><ul><li>Kukin ihminen painottaa enemmän toista kokemuksen syntymisen ja toista kokemuksen välittämisen elementtiä </li></ul><ul><li>Erilaiset painotukset johtavat neljään erilaiseen oppimistyyliin, jotka ovat: </li></ul><ul><ul><li>Konvergentti (converger): Suosivat abstraktia käsitteellistämistä ja aktiivista kokemista. Etenevät ongelmanratkaisussa holistisesti ja ovat hyviä tekemään ideoista käytännön sovelluksia. </li></ul></ul><ul><ul><li>Divergentti (diverger): Suosivat konkreettista kokemusta ja reflektiivistä tarkkailua. Mielikuvituksellisia, idearikkaita ja näkevät asiat uusista näkökulmista. </li></ul></ul><ul><ul><li>Sulautuja (assimilator): Suosivat abstraktia käsitteellistämistä ja reflektiivistä tarkkailua. Pystyvät teoreettisten mallien luomiseen etenemällä ongelmanratkaisussa askel kerrallaan. </li></ul></ul><ul><ul><li>Mukautuja (accomodator): Suosivat konkreettista kokemusta ja aktiivista kokemista. Ovat vahvasti läsnä tapahtumissa ja mieluummin tekevät asioita kuin lukevat tai opiskelevat niitä. </li></ul></ul><ul><li>Kolbin Learning Style Inventory auttaa oppijaa tunnistamaan omat mieltymyksensä neljästä oppimistyylistä </li></ul><ul><li>David Kolb (1984). Experiential learning: Experience as the source of learning and development. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall. </li></ul>
  5. 5. Merkittävimpiä lähestymistapoja oppimistyyleihin <ul><li>Anthony Gregorcin malli </li></ul><ul><li>Kuinka mieli toimii – havaintomme maailmasta perustuvat siihen, mitä pidämme merkittävänä. </li></ul><ul><li>Erilaiset oppimistyylit perustuvat siihen, että ihmiset pitävät havainnoissaan erilaisia asioita merkittävinä. </li></ul><ul><li>Kaksi erilaista havainnoinnin ulottuvuutta: 1) konkreettinen ja 2) abstrakti </li></ul><ul><li>Kaksi erilaista havainnoinnin tapaa: 1) sattumanvarainen ja 2) eteneminen askel kerrallaan </li></ul><ul><ul><li>Konreettinen: Havainnointi viiden aistin kautta </li></ul></ul><ul><ul><li>Abstrakti: Ideoiden ja käsitteiden ymmärtäminen, joita ei voida nähdä </li></ul></ul><ul><ul><li>Askel kerrallaan: Tiedon käsittely peräkkäisessä, loogisessa järjestyksessä </li></ul></ul><ul><ul><li>Sattumanvarainen: Tiedon käsittely isoina paloina ilman loogista järjestystä </li></ul></ul><ul><li>Kaikki ulottuvuudet ilmenevät jokaisella ihmisellä, mutta mieltymykset voivat vaihdella neljällä eri tavalla: 1) Konkreettinen-askel kerrallaan, 2) Abstrakti-sattumanvarainen, 3) Abstrakti-askel kerrallaan, 4) konkreettinen-sattumanvarainen. </li></ul><ul><li>Mills, D. W. (2002). Applying what we know: Student learning styles . Retrieved Oct. 17, 2008, http://www.csrnet.org/csrnet/articles/student-learning-styles.html </li></ul>
  6. 6. Merkittävimpiä lähestymistapoja oppimistyyleihin <ul><li>Sudburyn demokraattisen kasvatuksen malli </li></ul><ul><li>Perustuu oppijan ainutlaatuisuuteen. Oppiminen on prosessi, jonka oppija tekee – ei prosessi, joka tehdään oppijalle. </li></ul><ul><li>On monia tapoja oppia ilman opettajan puuttumista oppimiseen (esimerkiksi pelien ohjeista, kirjoista, merkeistä jne.) </li></ul><ul><li>Sudburyn mallin mukaisissa kouluissa oppijaa ei pakoteta oppimaan – esimerkiksi lukemaan tai kirjoittamaan – tietyllä tavalla. </li></ul><ul><li>Sudburyn mallin kouluissa ei ole todettu lainkaan lukihäiriötä ja oppijat ovat oppineet lukemaan hämmästyttävän nopeasti. </li></ul><ul><li>Opetuksen tasapäistämisen, pakollisen ja aikajärjestyksessä etenevän opetussuunnitelman sijasta Sudburyn mallin kouluissa korostetaan henkilökohtaisesta vapaudesta nauttimista, henkilökohtaista vastuuta ja oman oppimistyylin hyödyntämistä. </li></ul><ul><li>Greenberg, D. (1987) The Sudbury Valley School Experience Back to Basics. </li></ul><ul><li>Greenberg, D. (1987) Free at Last, The Sudbury Valley School, Chapter 5, The Other 'R's . </li></ul><ul><li>Greenberg, D. (1992), Education in America, A View from Sudbury Valley, &quot;Special Education&quot; -- A noble Cause Sacrificed to Standardization . </li></ul>
  7. 7. Merkittävimpiä lähestymistapoja oppimistyyleihin <ul><li>Flemingin VARK -malli </li></ul><ul><li>Yksi käytetyimmistä oppimistyyleistä - Laajennus aiemmista neuro-lingvistisistä malleista (VAK) </li></ul><ul><li>Fleming erotti neljä erilaista oppimistyyliä oppijoiden mieltymysten perusteella: </li></ul><ul><ul><li>Visuaaliset oppijat: Mieltymys painottuu näkemiseen (mielikuvitus, erilaisten esitysten katselu jne.) </li></ul></ul><ul><ul><li>Auditiiviset oppijat: Mieltymys painottuu kuulemiseen (luennot, keskustelut, ääninauhat jne.) </li></ul></ul><ul><ul><li>Lukemista/kirjoittamista suosivat oppijat: Mieltymys painottuu jompaankumpaan tai molempiin </li></ul></ul><ul><ul><li>Kinesteettiset tai taktilliset oppijat: Mieltymys painottuu liikkumiseen, käsillä tekemiseen tai toimintaan. </li></ul></ul><ul><li>LdPride. (n.d.). What are learning styles? Retrieved October 17, 2008 </li></ul><ul><li>Thomas F. Hawk, Amit J. Shah (2007) &quot;Using Learning Style Instruments to Enhance Student Learning&quot; Decision Sciences Journal of Innovative Education </li></ul>
  8. 8. Merkittävimpiä lähestymistapoja oppimistyyleihin <ul><li>Dunnin & Dunnin malli </li></ul><ul><li>Professorit Rita & Kenneth Dunn ovat kehittäneet käytetyimmän oppimistyylianalyysin luokkahuoneisiin </li></ul><ul><li>Oppijoiden mieltymyksiin vaikuttaa neljä ulottuvuutta: </li></ul><ul><ul><li>Välitön ympäristö: Äänet, valot, lämpitila ja muotoilu </li></ul></ul><ul><ul><li>Oma tunnetila: Motivaatio, sinnikkyys, vastuullisuus, joustavuus </li></ul></ul><ul><ul><li>Sosiaaliset tarpeet: Yksin, parin kanssa, vertaisryhmässä, tiimissä, aikuisen valvomana, vaihteleva </li></ul></ul><ul><ul><li>Fyysiset tarpeet: Havainnointitapa, ravinnontarve, vuorokaudenaika, liikkuvuus </li></ul></ul><ul><li>Oppijoiden opettaminen heidän mieltymystensä mukaisesti johtaa parempaan opiskelumenestykseen. </li></ul><ul><li>Moninaisuutta kunnioittava opetustyyli sisältää seuraavat elementit: 1) Selkeä käsitys siitä, mitä oppijan tarvitsee oppia, 2) useiden aistikanavien käyttäminen (visuaalinen, auditiivinen, taktillinen, kinesteettinen), 3) opetustoiminnot, joissa vasta opittua tietoa voidaan käyttää luovasti, 4) oppimisprojektien toteuttaminen luovasti pienryhmissä, 5) useiden pienryhmätekniikoiden käyttäminen sekä 6) alkutestaus, itsearviointi ja jälkitestaus. </li></ul><ul><li>Dunn, R, & Dunn, K (1978). Teaching students through their individual learning styles: A practical approach. Reston, VA: Reston Publishing Company. </li></ul>
  9. 9. Kritiikkiä ja ylistystä – onko todisteita riittävästi? <ul><li>Oppimistyylianalyysejä käytetään valtavasti eri maissa. Pelkästään Dunnin & Dunnin pohjalta on tuotettu lähes 200 tieteellistä artikkelia ja lähes 3 miljoona oppimistyyliprofiilia. </li></ul><ul><li>Jotkut psykologit ja neurotieteilijät ovat epäilleet, voidaanko oppimistyyleihin liittyviä väitteitä todistaa neurotieteellisestä näkökulmasta (Greenfield 2007). </li></ul><ul><li>Kolbin mallia on kritisoitu siitä, että malli ei paneudu riittävästi reflektion käsitteeseen prosessina. Mallia pidetään myös liian yleisenä monimutkaisen oppimisprosessin kuvaamiseen. Kolbin malli saa kritiikkiä myös vähäisestä empiirisestä tutkimusaineistosta. (Smith 2001) </li></ul><ul><li>Laajan englantilaisen selvityksen perusteella useimmilta oppimistyylianalyyseilta puuttuu riittävä teoreettinen pohja. Esimerkiksi Gregorcin mallia kritisoitiin teoreettisesti hajanaiseksi ja sopimattomaksi ihmisten arviointiin. Myös Dunnin & Dunnin mallia kritisoitiin vankasta tieteellisestä näytöstä huolimatta siitä, että malliin ei ole sovellettu riittävästi puolueetonta tutkimusta. (Coffield ed al 2004) </li></ul><ul><li>Useissa tutkimuksissa on kuitenkin tuotettu Dunnin & Dunnin mallia puoltavia näkökulmia. Eräässä tuoreimmista tutkimuksista löydettiin yhtymäkohtia oppijan oppimistyylin, oppimismenestyksen ja oppimismotivaation väliltä. (Lovelace 2005) </li></ul><ul><li>Inssbruckin yliopisto toteuttaa ensimmäistä kertaa vuonna 2009 kansainvälisen konferenssin, joka on rakennettu Dunnin & Dunnin mallin sovellusten ympärille. Konferenssista tekee poikkeuksellisen se, että sinne saapuu sekä tutkijoita, opettajia, oppilaiden vanhempia että oppilaita. </li></ul><ul><li>Opekon näkökulmasta oppimistyylit ovat oikein käytettynä erinomainen lähtökohta oppijoiden vahvuuksien tukemiseen ja moninaisuutta kunnioittavan oppimisympäristön rakentamiseen. Oppimistyylejä ei tule kuitenkaan ottaa liian vakavasti. Oppimistyylejä ei tulisi koskaan käyttää opetuksessa päätöksenteon, vaan ainoastaan opetusta tukevana välineenä. </li></ul>
  10. 10. LSA™ - Dunnin & Dunnin mallin uudelleen muotoileminen <ul><li>LSA™ perustuu Dunnin & Dunnin malliin. LSA™:ssa on pyritty huomioimaan Dunnia & Dunnia kohtaan esitetty kritiikki. LSA™ pyrkii viemään Dunnin & Dunnin mallia käytännön läheisempään suuntaan. Menetelmän käytännön validoinnista vastaavat ensisijaisesti opettajat, eivät tutkijat. Menetelmä on käytössä Ruotsissa, USA:ssa, Chilessä, Australiassa, Itävallassa, Puerto Ricossa, Turkissa ja Suomessa. </li></ul><ul><li>LSA™:ssa oppimistyyleihin liittyviä ominaisuuksia ei nähdä niin pysyvinä kuin alkuperäisessä Dunnin & Dunnin mallissa. </li></ul><ul><li>LSA™:ssa erotetaan yhteensä 49 oppimistyyliin vaikuttavaa ominaisuutta, kun niitä oli alkuperäisessä Dunnin & Dunnin mallissa 24. </li></ul><ul><li>LSA™ ei ole testi, vaan se perustuu oppijan omaan arvioon omista oppimiseen liittyvistä mieltymyksistään ja vastenmielisyyksistään. </li></ul><ul><li>LSA™:n oikeudet omistaa uusi-seelantilainen Creative Learning Centre, www.creativelearningcentre.com . Opekolla on oikeus käyttää menetelmää Suomessa. </li></ul>
  11. 11. LSA™ - oppimiseen vaikuttavat tekijät <ul><li>Aivot </li></ul><ul><li>Aistit </li></ul><ul><li>Fyysiset tekijät </li></ul><ul><li>Ympäristö </li></ul><ul><li>Sosiaaliset tekijät </li></ul><ul><li>Asenteet </li></ul>
  12. 12. Aivot Holistinen Analyyttinen
  13. 13. Aistit
  14. 14. CLS 2005 Taktillinen ärsyke
  15. 15. CLS 2005 Taktillinen keskustelu
  16. 16. CLS 2005 Kinesteettinen oppiminen = TEKEMÄLLÄ oppiminen
  17. 17. Liikkuvuus
  18. 18. Liikunnan tarve on usein voimakkaampaa miehillä kuin naisilla
  19. 19. Aivojumppa – Energiaa antavia harjoituksia Liikkuminen ja puhuminen LIIKKEEN tarve
  20. 20. Ravinnon tarve – suun stimulointi
  21. 21. Kellonaika
  22. 22. Työympäristö
  23. 23. Sosiaalisuus Asenteet
  24. 24. Oppimistyylin hierarkia
  25. 25. Oppimiseen liittyvät mieltymykset
  26. 26. Oppimiseen liittyvät vastenmielisyysalueet
  27. 29. ” Opittu” analyyttinen tyyli Luonteva holistinen tyyli
  28. 30. Kysymyksiä <ul><li>Millä tavalla oppijoiden erilaiset oppimistyylit huomioidaan oppilaitoksessasi? </li></ul><ul><li>Mitä hyötyä erilaisista oppimistyyleihin liittyvistä työkaluista voisi olla oppilaitoksessasi? </li></ul><ul><li>Millainen on mielestäsi oppilaitos, jossa oppijoiden erilaiset oppimistyylit olisi huomioitu ihanteellisella tavalla? </li></ul>

×