Esitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta Maarakennuspäivillä 2017. Esitys keskittyy kahteen ydinkysymykseen: 1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys 2. Kaupungistumiset alue- ja väestörakenteen muutosvoimana.

1. ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN
MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN
NÄKÖKULMASTA
VTT Timo Aro
@timoaro
syyskuu 2017

2. Esityksen ydinviesti
”Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on
pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja
suurten kaupunkiseutujen kehittäminen eivät
ole kuitenkaan toisiaan poissulkevia vaihtoeh-
toja. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen
merkitys ja tuleva kasvu on tosiasia eikä tunne”

3. ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT
1.Kaupungistumiset eri kokoisilla alueilla
2.Keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitys etenevät
samanaikaisesti
3.Liikenneyhteyksien ja –väylien kasvava merkitys, kehityskäytävät
ja -vyöhykkeet
4.Alueellinen liikkuvuus (muuttoliike ja pendelöinti)
5.Demografinen muutospaine (väestö- ja ikärakenteen muutos,
maahanmuutto, työikäiset)
6.Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen
7.Suurten reformien läpivienti (hallinto- ja koulutusreformit
8.Digitalisaatio.

4. MIKSI KAUPUNGISTUMINEN
ON NYT PINNALLA?
 Kaupunkipolitiikkaan sekä kaupunkien ja kaupunki-
seutujen kehittämiseen liittynyt patoutunut tarve
 Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä
koulutukseen liittyvät reformit
 Demografinen käänne
 Maahanmuuton ja vieraskielisten kasvu ja kes-
kittyminen
 Uudet työn tekemisen ja liikkumisen muodot
 Kovat ja pehmeät vetovoimatekijät sekä mieli- ja
mainekuvien kasvanut merkitys
 Nuorten ja nuorten aikuisten muuttuneet arvot,
asenteet ja preferenssit

5. MISTÄ ME OIKEIN PUHUMME, KUN
PUHUMME KAUPUNGISTUMISISTA?
1. Kaupunkialueiden kasvusta globaalina ja kansallisena
ilmiönä: Suomi on monin tavoin myöhäiskaupungistunut, mutta nopeasti
kaupungistunut maa. Kaupungistumiseen liittyy useita kasautumisetuja ja –
haittoja, joihin vaikuttavat maantieteelliset ja historialliset tekijät sekä julkisen
vallan ja instituutioiden toimet. Kaupungistuminen on keskeinen tekijä alueiden
muutos- ja kehitysdynamiikassa
2. Sujuvista ja nopeista yhteyksistä kaupunkiseutujen sisällä ja
välillä: Liikennepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä. Kaupunkiseutujen
sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen joukko- ja kevyt liikenne, asemanseu-
tujen infra-struktuurin kehittäminen ja liikkuvuuden sujuvoittaminen. Kaupun-
kiseutujen välillä korostu matkaketjut, liikkumisen edistäminen ja erityisesti
nopeat liikenneyhteydet. Liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu.
Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100 km ylärajana.
3. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityk-
sestä: Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittäminen on ollut enem-
män hillitsevää, koordinoimatointa ja reaktiivista ja vähemmän stimuloivaa, koor-
dinoitua ja proaktiivista. Suomessa asuu kaupunki-alueilla tilastointitavasta riip-
puen 70-85 % koko maan asukkaista. Neljä viidestä asuu 20 suurimmalla ja puolet
kuudella suurimmalla seudulla. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osuus
on kaksi kolmasosaa tai neljä viidesosaa kaikille keskeisillä tunnusluvuilla

6. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallinen
merkitys?

7. MAAKUNTA-
LÄHTÖISYYS
KAUPUNKISEUTU-
LÄHTÖISYYS

8. Neljä yli 250 000 asukkaan kaupunkiseudut
(Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudut)

9. 10 yli tai noin 100 000 asukkaan kaupunkiseudut
(Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen,
Hämeenlinnan, Vaasan, Kouvolan ja Lappeenrannan

10. 14 SUUREN JA KESKISUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN* (14/70)
MERKITYS ERÄILLÄ TUNNUSLUVUILLA…
68,6 % väestöstä (2016)
71,8 % työpaikoista (2014)
74,1 % bkt:sta (2014)
90,0 % t&k –menoista (2015)
75,6 % korkea-asteen suorittaneista (2015)
79,5 % uusista asunnoista (2010-2015)
83,7 % vieraskielisistä (2015)
70,6 % työllisistä (2014)
60,9 % yrityksistä (2014)
Ja herraties mitä muuta!
Lähde: Tilastokeskus, väestö, työssäkäynti, aluetilinpito, tutkimus- ja tuotekehitys, koulutusrakenne, rakentaminen;
Analyysi: Timo Aro 2017
* Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan,
Kouvolan ja Lappeenrannan seudut (yli 100 000 asukasta tai noin 100 000 asukasta)

11. C21 –KAUPUNKIEN OSUUS (%) KOKO MAASTA ERÄILLÄ
TUNNUSLUVUILLA
53
58,1
61,1
61,4
64,2
67,7
77,3
79,2
>100
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
OSUUS VÄESTÖSTÄ (7/2017)
ALOITTANEISTA YRITYKSISTÄ (2015)
KORKEA-ASTEEN OPISKELIJOISTA (2016)
OSUUS KAIKISTA TYÖPAIKOISTA (2014)
OSUUS YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKOISTA
(2014)
OSUUS VALMISTUNEISTA ASUNNOISTA
(2015)
VIERASKIELISISTÄ (2016)
BRUTTOKANSANTUOTTEESTA (SEUTU 2014)
OSUUS VÄESTÖNLISÄYKSESTÄ (2010-2016)
C 21 –kaupungit (yli 50 000 asukkaan kaupungit): Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu,
Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Seinäjoki, Rovaniemi, Mikkeli, Kotka, Salo ja Porvoo
Lähde:Tilastokeskus,väestö;rakentaminen;aluetalous;koulutus;työssäkäynti;yritykset
Graafijaluokittelu:TimoAro2017

12. Alue- ja väestörakenteen muutos

13. Kaupunkialueiden kasvu rautalangasta
vääntäen…

14. KAUPUNKI- JA MAASEUTUALUEIDEN
VÄESTÖKEHITYS VUOSINA 1990-2016
Kaupunkialueet + 733 314 (+23,7 %)
Sisempi kaupunkialue + 321 259 (+22,1 %)
Ulompi kaupunkialue + 277 796 (+23,7 %)
Kaupungin kehysalue + 134 259 (+28,6 %)
Maaseutualueet -233 671 (-12,7 %)
Maaseudun paikalliskeskukset -16 597 (-4,9 %)
Kaupungin läheinen maaseutu +22 746 (+6,2 %)
Ydinmaaseutu -111 573 (-15,6 %)
Harvaan asuttu maaseutu -128 247 (-30,8 %)
Lähde: Tilastokeskus, väestö; kaupunki- ja maaseutuluokitus

15. KAUPUNKIALUEIDEN VÄESTÖLISÄYS
JOKA AINOA PÄIVÄ
74 henkilöä päivässä vuosina 1990-2016
78henkilöä päivässä vuosina 2000-2016
85,5 henkilöä päivässä vuosina 2010-2016

16. ESIMERKKINÄ HELSINGIN SEUDUN
MUUTTOVOITTO 2010-2016
Helsingin seutu sai muuttovoittoa maan sisältä ja ulkomailta
yhteensä 75 272 henkilöä vuosina 2010-2016 eli
keskimäärin 10 753 henkilöä vuodessa
Keskimäärin 896 henkilöä kuukaudessa
Keskimäärin 207 henkilöä viikossa
Keskimäärin 29,9 henkilöä päivässä.
Yhdessä kaksikerroksisessa Onnibussissa on 89 asiakaspaikkaa
 Helsingin seutu sai muuttovoittoa 846 Onnibussin verran vuosina 2010-2016
 Keskimäärin 121 Onnibussin verran uusia muuttajia vuodessa
 Keskimäärin 10 Onnibussin verran uusia muuttajia kuukaudessa
 Keskimäärin 2,3 Onnibussin verran uusia muuttajia viikossa!
Avainkysymys: Keitä ovat uudet muuttajat, jotka istuvat
Onnibussissa ja muuttavat Helsingin seudulle

17. -4000
-2000
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
20000
22000
24000
26000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto
Nettomaahanmuutto Väestölisäys yhteensä
HELSINGIN, ESPOON JA VANTAAN YHTEENLASKETTU VÄESTÖ-
LISÄYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA 2000-2016
224 024
VÄESTÖ-
LISÄYS
2000-2016
38,3 %
LUONNOLLINEN
VÄESTÖLISÄYS
15,5 %
KUNTIEN
VÄLINEN
NETTOMUUTTO
46,2 %
NETTOMAA-
HANMUUTTO
Helsingin, Espoon ja Vantaan
väestölisäys osatekijöittäin
vuosina 2000-2016
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Graafit: Timo Aro 2017

18. VÄESTÖMUUTOS 1 X 1 KM TILASTO-
RUUDUISSA VUOSINA 2005-2015
Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto
Kartta: Timo Widbom 2017
Analyysi: Timo Aro 2017
FAKTALAATIKKO
 Vakituisesti asuttuja 1x1 km ruutuja 88 390 eli jokaisessa ruudussa on
asunut vähintään yksi asukas vakituisesti vuosina 2005-2015
 Väestö kasvoi alle joka kolmannessa ruudussa vuosina 2005-2015
=SINISET RUUDUT
 Väestö vähentyi enemmän kuin joka toisessa ruudussa (55,7 %)
vuosina 2005-2015 =PUNAISET RUUDUT
 Väestön määrässä ei ole tapahtunut muutosta joka viidennessä
ruudussa vuosina 2005-2015

19. Länsi- ja Etelä-Suomen väestö-
muutos 1 x 1 km ruuduissa
vuosina 2005-2015

20. Itä-Suomen väestömuutos 1 x
1 km ruuduissa vuosina 2005-
2015

21. Pohjois-Suomen väestömuutos
1 x 1 km ruuduissa vuosina
2005-2015

22. VÄESTÖMUUTOS 5 X 5 KM TILASTO-
RUUDUISSA VUOSINA 2005-2016
FAKTALAATIKKO
 Graafi kuvaa Suomen maapinta-alan 5 x 5 kilometrin ruutuja neljällä
eri ulottuvuudella
 Siniset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön
osuus kasvoi vuosina 2005-2016
 Punaiset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön
osuus väheni vuosina 2005-2016
 Keltaiset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön
määrässä ei tapahtunut muutoksia vuosina 2005-2016
 Valkoisissa ruuduissa ei ollut vakituista asutusta vuosina 2005-2016
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta
Taustakartta: MML, Esri Finland
Kartta: Timo Widbom 2017
Analyysi: Timo Aro 2017

23. VÄESTÖNKEHITYKSEN OSATEKIJÄT KUNNITTAIN (311) 2014-2017/6
81 luonnollinen väestönlisäys positiivinen
65 kuntien välinen muuttoliike positiivinen
296nettomaahanmuutto positiivinen

24. LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS
2014-2017/6
KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO
2014-2017/6
NETTOMAAHANMUUTTO
2014-2017/6
LUONNOLLINEN VÄESTÖN-
LISÄYS 2014-2017/6
Yli +500 hlöä
+100-499 hlöä
+0-99 hlöä
Negatiivinen
KUNTIEN VÄLINEN NETTO-
MUUTTO 2014-2017/6
Yli +500 hlöä
+100-499 hlöä
+0-99 hlöä
Muuttotappiota
NETTOMAAHANMUUTTO
2014-2017/6
Yli +500 hlöä
+100-499 hlöä
+0-99 hlöä
Muuttotappiota
POSITIIVINEN = 81 KUNTAA
NEGATIIVINEN = 230 KUNTAA
POSITIIVINEN = 65 KUNTAA
NEGATIIVINEN = 246 KUNTAA
POSITIIVINEN = 296 KUNTAA
NEGATIIVINEN = 15 KUNTAA
Lähde:Tilastokeskus,väestö;ennakkoväkiluku
Karttajaluokittelu:TimoAro2017

25. KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO
SEUDUITTAIN VUOSINA 2010-2016
KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO
SEUDUITTAIN VUOSINA 2010-2016
Lähde: Tilastokeskus, väestö/muuttoliike
Luokittelu ja graafit: Timo Aro 2017
MUUTTOVOITTOA YLI 1500 HLÖÄ (6)
MUUTTOVOITTOA 1-1499 HLÖÄ (6)
MUUTTOTAPPIOTA -1 - -99 HLÖÄ (4)
MUUTTOTAPPIOTA -100 - -499 HLÖÄ (11)
MUUTTOTAPPIOTA -500 - -1499 HLÖÄ (29)
MUUTTOTAPPIOTA YLI -1500 HLÖÄ (14)
KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ MUUTTOVOITTOA SAANEET SEUDUT JA
MÄÄRÄLLINEN MUUTTOVOITTO VUOSINA 2010-2016
+30 132
+13 736
+6 994
+4 344
+3 148
+3 394
Joensuun seutu +483
Seinäjoen seutu +375
Ålands landbygd +370
Mariehamns stad +170
Tunturi-Lapin seutu +99
Hämeenlinnan seutu +33
+12

26. VALMISTUNEET ASUNNOT
KUNNITTAIN 2010-2015
(asuntojen määrä 10 000 as. kohden/v)
Alle 15 (43 kuntaa)
15 - 29,9 (108 kuntaa)
30 - 44,9 (74 kuntaa)
45 - 59,9 (44 kuntaa)
60 - 74,9 (23 kuntaa)
Yli 75 (18 kuntaa)
VALMISTUNEET ASUNNOT* KUNNITTAIN 10 000 ASU-
KASTA KOHDEN PER VUOSI VUOSINA 2010-2015
155,6
123,6
105,5
100,7
92,9
92,2
90,3
88,3
87,6
87,3
86,5
82,9
80,1
79,6
77,9
77,3
75,5
75,4
73,5
73,4
0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0
JOMALA
PIRKKALA
SEINÄJOKI
YLIVIESKA
OULU
LEMPÄÄLÄ
SIPOO
KEMPELE
VANTAA
ESPOO
KIRKKONUMMI
JOENSUU
KONTIOLAHTI
JÄRVENPÄÄ
JYVÄSKYLÄ
KAUNIAINEN
NURMIJÄRVI
LAPUA
YLÖJÄRVI
ROVANIEMI
TOP 20 –KUNNAT VALMISTUNEIDEN ASUNTOJEN MÄÄRÄSSÄ SUHTEESSA
ASUKASLUKUUN VUOSINA 2010-2015 (10 000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI)
*Valmistuneet asunnot= asuinrakennukset (asumiseen käytettävät rakennukset,
joissa asuinalaa on vähintään puolet kerrosalasta)
Lähde: Tilastokeskus, rakentaminen; kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta
Kartta ja graafi: Timo Aro 2017
Koko maa ka.
53,6

27. 1.Helsinki (Tallinna) ja laajenevan metropolialueen Suomi
2.Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmio ja laajenevan vaikutusalueen Suomi
3.Kasvukäytävien Suomi (Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna-
Tampere-Seinäjoki-Vaasa-Uumaja ja Pohjoinen kasvuvyöhyke Tukholma-
Turku-Helsinki-Pietari vaikutusalueineen
4.Suurten ja monipuolisten korkeakouluseutujen Suomi (6-10 seutua)
5.4-5 laajan työssäkäynti- tai suuralueen Suomi
6.18 kehittyvän maakunnan Suomi
7.Koko maan asuttuna pitävä Suomi?
SUMMA SUMMARUM
ALUERAKENNE SUOMESSA 2030?

28. Timo Aro
@timoaro
timo.aro@pori.fi tai
timokaro@gmail.com
Kiitos!
Lisätietoja