Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

MONIPAIKKAINEN SOTE? Monipaikkainen elämäntapa ja maaseudun sote-palveluiden järjestäminen

99 views

Published on

Diasarja esittelee vuosina 2017-2019 toteutetun SYKEn ja THLn yhteisen MONISOTE-hankkeen tulokset. Hankkeessa selvitettiin mitä monipaikkaisuus tarkoittaa ja miten lisääntyvä monipaikkaisuus vaikuttaa sote-palvelujen kysyntään ja palvelujen järjestämiseen maaseudulla. Hanketta rahoitti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Maa- ja metsätalousministeriö.

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

MONIPAIKKAINEN SOTE? Monipaikkainen elämäntapa ja maaseudun sote-palveluiden järjestäminen

  1. 1. MONIPAIKKAINEN SOTE? Monipaikkainen elämäntapa ja maaseudun sote-palveluiden järjestäminen Kati Pitkänen, Antti Rehunen, Anna Strandell (SYKE) Kimmo Parhiala, Tuuli Suomela (THL)
  2. 2. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet ● MONISOTE-hanke (2017-2019) • Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteishanke • Rahoitus Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), valtakunnallinen maaseudun tutkimus- ja kehityshanke ● Tavoitteena selvittää miten lisääntyvä monipaikkaisuus vaikuttaa sote-palvelujen kysyntään ja palvelujen järjestämiseen maaseudulla?
  3. 3. 1. Miten monipaikkaisuus ilmenee ja on kehittymässä maaseudulla? (diat 4 – 30) 2. Miten monipaikkaisuus vaikuttaa sote-palveluiden kysyntään? (diat 31 – 46) 3. Miten sote-palvelujen saatavuus vaikuttaa monipaikkaisen elämän valintoihin? (diat 47 – 56) 4. Kuinka sote-palvelut on tarkoituksenmukaista järjestää monipaikkaisille käyttäjille? (diat 57 – 61) 5. Miten monipaikkaisuutta voidaan hyödyntää mahdollisuutena sote-palveluissa maaseudulla? (diat 62 – 66) 3 Tutkimuskysymykset
  4. 4. Monipaikkaisuuden muodot ja kehitys maaseudulla 4
  5. 5. ● Monipaikkaisuudella (multi-locality) tarkoitetaan käytäntöä, jossa yhdistetään samanaikaisesti tai vaihtuvarytmisesti erilaisten paikkojen tarjoamia mahdollisuuksia omien tai kollektiivisten tavoitteiden toteuttamiseksi (Wood ym. 2015) ● Monipaikkainen asuminen = samanaikainen tai vuororytminen asuminen tai yöpyminen useassa eri paikassa ● Erilaisten paikkojen tarjoamien mahdollisuuksien yhdistäminen, ajankäytön jäsentyminen eri paikkojen vuorovaikutuksessa 5 Mitä monipaikkaisuus ja monipaikkainen asuminen tarkoittavat? Kuvan lähde: Schier ym. 2015
  6. 6. Voi liittyä… • Työhön tai opiskeluun • Vapaa-aikaan • Perhesyihin • Parisuhteeseen 6
  7. 7. 7 Merkittävimmät monipaikkaiset ryhmät Suomessa 75,000 80,000 150,000 500,000 2,400,000 0 500,000 1,000,000 1,500,000 2,000,000 2,500,000 työlliset joiden työmatka yli 100 km kausityöntekijät vuoroasuvat lapset opiskelun vuoksi kakkosasuvat vapaa-ajan asukkaat hlöä maaseudulla koko maassa Lähde: Pitkänen & Strandell 2018
  8. 8. • n. 800 000 suomalaista kuuluu kesämökin omistavaan asuntokuntaan • Säännöllisiä käyttäjiä arvioitu olevan 2,4 miljoonaa 8 Vapaa-ajan asuntoja on yli puoli miljoonaa Lähteet: Tilastokeskus 2019, Mökkibarometri 2016 Vapaa-ajanasuminenjamatkailu
  9. 9. 9 64 kunnassa enemmän vapaa-ajan asuntoja kuin vakituisesti asuttuja asuntoja Lähde: Tilastokeskus. Kesämökit 2018 Vapaa-ajanasuminenjamatkailu
  10. 10. Vapaa-ajan asuminen tasoittaa maaseudun väestönmuutoksia 10 Maaseudun väestönmuutos Lähde: Antikainen ym. 2017, raportin liite. Vapaa-ajanasuminenjamatkailu
  11. 11. ● Mökinomistajien keski-ikä on 62 vuotta ● alle 40-vuotiaita omistajia vain noin 6 % ● Mökkejä käyttävät omistajien ohella heidän perheensä, sukulaisensa ja ystävänsä ● Keskimäärin yhdellä mökillä vietetään 79 vrk/v 11 Vapaa-ajan asuntoja käyttävät eniten 55-80-vuotiaat 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 Yötä/vuosi Vapaa-ajan asunnolla vietetty aika ikäryhmittän Lähteet: Tilastokeskus 2019, Adamiak ym. 2015, Mökkibarometri 2016 Vapaa-ajanasuminenjamatkailu
  12. 12. ● 68 % vapaa-ajan asunnon omistajista mökkikunnan ulkopuolella ● 38 % omistajista eri maakunnassa (Etelä-Savossa jopa 64 %) ● Vapaa-ajan asuntojen omistajahenkilöistä vapaa-ajan asunto ja vakituinen asunto • eri kunnassa 380 000 • eri seutukunnassa 288 000 • eri maakunnassa 206 000 12 Suurin osa vapaa-ajan asukkaista tulee mökkikunnan ulkopuolelta Vapaa-ajanasuminenjamatkailu
  13. 13. 13 Kainuussa ja Lapissa mökinomistajat tulevat yhä useammin maakunnan ulkopuolelta, uusmaalaisista yli 70 % mökkeilee Uudenmaan ulkopuolella 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Toisen maakunnan alueella vakituisesti asuvien osuus maakunnan vapaa-ajan asuntojen omistajista 2005 2018 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Asuinmaakunnan ulkopuolella mökkeilevien osuus maakunnassa asuvista vapaa-ajan asuntojen omistajista 2005 2018 Lähde: VTJ/VRK 1/2019 Vapaa-ajanasuminenjamatkailu
  14. 14. 14 Mökkeily oman seutukunnan ja maakunnan ulkopuolella yleistyy Lähde: VTJ/VRK 1/2019. Vapaa-ajanasuminenjamatkailu 30% 35% 40% 45% 50% 55% 60% 65% 70% 75% 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vapaa-ajan asunnon sijainti suhteessa rakennuksen omistajan vakituiseen asuinpaikkaan Eri kunnassa Eri seutukunnassa Eri maakunnassa ● Vapaa-ajan asuntojen omistaja entistä suurempi osuus asuu toisessa seutu- ja maakunnassa kuin vapaa-ajan asunto. ● Vuosina 2005-2009 toisessa seutu- tai maakunnassa mökkeilevien osuudessa ei tapahtunut suuria muutoksia, mutta vuodesta 2010 alkaen osuus on kasvanut tasaisesti. ● Kaupungistumisen kiihtyminen heijastuu myös vapaa-ajan asuntojen omistukseen.
  15. 15. 15 Helsingin seudun mökinomistajat tekevät pitempiä mökkimatkoja kuin muiden seutujen mökinomistajat Vapaa-ajanasuminenjamatkailu
  16. 16. ● Mikäli elämäntavoissa ja vapaa-ajan vieton ja asumisen preferensseissä ei tapahdu muutoksia, vapaa-ajan asuntojen käyttö lisääntyy maltillisesti 2040 saakka ● Vapaa-ajan asuntojen kokonaisvolyymi (= kaikkien suomalaisten mökki-vrk yhteensä) kasvaa skenaariossa n. 5 % ● Volyymin kasvu johtuu väestönkasvusta, kaupungistumisesta ja ikääntymisestä ● Käyttö/hlö muutos n. +2 % 16 Väestön kaupungistuminen ja ikääntyminen lisäävät vapaa-ajan asumista, skenaario vuoteen 2040 Lähde: Strandell ym. tulossa Vapaa-ajanasuminenjamatkailu 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 2018 2020 2025 2030 2035 2040 Vapaa-ajan asuntojen käytön kokonaisvolyymi ja käyttö/hlö skenaariossa 2018-2040, indeksi 2018=100 käytön kokonaisvolyymi käyttö/hlö
  17. 17. Muu vapaa-ajan viettoon liittyvä monipaikkaisuus 17 Viimeisen vuoden aikana tehdyillä lomamatkoilla käytetyt majoituskohteet (prosentit on laskettu vastaajista, jotka viettivät vähintään yhden yön poissa vakituiselta asunnoltaan) [N=994] Lähde Adamiak ym. 2015 ● 85% suomalaista yöpynyt vähintään yhden yön kodin ulkopuolella ● Yöpymiset liittyvät pääosin vapaa- ajan viettoon (hotelli, mökki, risteily) ● 63% yöpynyt sukulaisten tai ystävien luona Vapaa-ajanasuminenjamatkailu
  18. 18. Maaseutumatkailun merkitys on Suomessa suuri 18 Eurostatin tilastojen mukaan EU:n sisäisistä, Suomeen suuntautuvista vapaa-ajan matkoista noin 40 % sisältää maaseutumatkailua, mikä on EU- maista kaikkein suurin osuus (Giulietti ym. 2018) Sitran selvityksen mukaan noin puolet suomalaisista viettää lomia maaseudun haja-asutusalueilla ja viidennes maaseudun taajamissa (Haukkala 2011) Vapaa-ajanasuminenjamatkailu
  19. 19. ● Kakkosasuminen työn takia alkaa yleistyä kun työmatka yli 100 km ● Jos työpaikka sijaitsee yli 100 km päässä, mahdollista saada verotuksessa työasuntovähennystä ● Maaseudulla kausityö etenkin maataloudessa ja matkailussa lisää kakkosasumista työn takia ● Etätyö mahdollistaa työnteon paikkariippumattomasti ● Yhteensä työn vuoksi maaseudulla kakkosasuvia vuoden aikana todennäköisesti useita kymmeniä tuhansia 19 Kakkosasuminen työn takia Työhönjaopiskeluunliittyvämonipaikkaisuus Lähteet: Helminen & Ristimäki 2007; Pitkänen & Strandell 2018
  20. 20. ● Työssäkävijöistä töissä: • toisessa kunnassa 757 000 (33 %) • toisessa seutukunnassa 242 000 (11 %) • toisessa maakunnassa 135 000 (6 %) ● Suomalaisten työmatkojen pituus keskimäärin noin 14 km 20 Työssäkäyntiä on analysoitu hankkeessa hyödyntämällä SYKEn yhdyskuntarakenteen paikkatietopohjaista 250m x 250m ruutuaineistoa, joka sisältää Tilastokeskuksen tuottamaa tietoa työmatkoista, työvoimasta ja työpaikoista. Lasketut tilastot kuvaavat vuotta 2015. Etäisyydet on laskettu linnuntietä pitkin, todelliset työmatkat voivat olla pidempiä. Työhönjaopiskeluunliittyvämonipaikkaisuus Kolmannes suomalaisista käy töissä oman kunnan ulkopuolella
  21. 21. 21 Työmatkojen keskipituus on kasvanut etenkin maaseudulla Lähde:Rehunenym.2018.Aineistot:YKR/SYKEjaTilastokeskus. Työhönjaopiskeluunliittyvämonipaikkaisuus
  22. 22. ● Yli 100 km yhdensuuntaisia työmatkoja 3,3 %:lla työllisistä ● Yli 200 km työmatkoja 1,4 %:lla ● Pitkiä työmatkoja eniten kaupunkien välillä, mutta suhteellisesti eniten kaupungeista maaseudulle suuntautuvissa työmatkoissa ● Maaseudulla käy työssä n. 15 000 henkilöä jolla työmatka yli 100 km (työssäkäyntitilastossa vuodenvaihteen tilanne) 22 Yli 100 km työmatkoja 3,3 %:lla työllisistä 0 10000 20000 30000 40000 50000 2007 2009 2010 2012 2014 2015 Yli 100 km työmatkojen määrä kaupunki- maaseutuluokituksella Maaseudulta maaseudulle Maaseudulta kaupunkiin Kaupungista maaseudulle Kaupungista kaupunkiin 0 5000 10000 15000 20000 2007 2009 2010 2012 2014 2015 Yli 200 km työmatkojen määrä kaupunki- maaseutuluokituksella Maaseudulta maaseudulle Maaseudulta kaupunkiin Kaupungista maaseudulle Kaupungista kaupunkiin SYKEn kaupunki-maaseutuluokitus vuodelta 2010. Työhönjaopiskeluunliittyvämonipaikkaisuus
  23. 23. ● Työasunto verovähennyskelpoinen vuodesta 2008 (TVL 1535/1992, §95 a) ● Vain vuokra-asunnosta ja jos työpaikka ja työasunto sijaitsee yli 100 km päässä vakituiselta asunnolta ● Pääosin suunnattu perheellisille, joille muuttaminen työn perässä hankalaa ● Vuonna 2016 työasuntovähennystä sai n. 10 000 ihmistä. Keskimäärin vähennettävien kulujen määrä oli 2 044 €. Viime vuosina työasuntovähennyksen suosio kasvanut. ● Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotettiin 2018 250 eurosta 450 euroon/kk ● Työmatkakuluvähennystä käytetään huomattavasti enemmän. Vuonna 2016 työmatkakuluvähennystä sai 835 000 ihmistä. Keskimääräinen vähennettyjen matkakustannusten määrä oli 2 541 €. Työmatkakuluvähennyksen määrä on pysynyt viime vuosina ennallaan. 23 Työasuntovähennystä saa noin 10 000 henkilöä Työhönjaopiskeluunliittyvämonipaikkaisuus Lähde: Verohallinto 2018
  24. 24. Kausityöstä ei kattavaa tilastointia 24 Maatalouden alaan kuuluvat toimialat, joihin kuuluu kausiluonteista toimintaa, ovat seuraavat toimialaluokituksen TOL 2008 mukaiset toimialat: 1) A 01 Kasvinviljely ja kotieläintalous ja niihin liittyvät palvelut, ei kuitenkaan A 017 Metsästys ja sitä palveleva toiminta; 2) A 02100 Metsänhoito. Matkailun alaan kuuluvat toimialat, joihin kuuluu kausiluonteista toimintaa, ovat seuraavat toimialaluokituksen TOL 2008 mukaiset toimialat: 1) H 50102 Rannikkovesiliikenteen henkilökuljetus; 2) H 50300 Sisävesiliikenteen henkilökuljetus; 3) I Majoitus- ja ravitsemistoiminta; 4) N 79120 Matkanjärjestäjien toiminta; 5) N 79900 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym.; 6) R 90020 Esittäviä taiteita palveleva toiminta; 7) R 93210 Huvi- ja teemapuistojen toiminta; 8) R 93291 Hiihto- ja laskettelukeskukset. ● Useita käsitteitä: kausityö, sesonkityö, tilapäistyö ● Tieto hajallaan erilaisissa rekistereissä ● Asetus kausiluonteisista toimialoista liittyy kolmansien maiden (esim. EU:n ulkopuolelta tulevien) henkilöiden kausityöskentelyyn. Heillä kausityön enimmäispituus on 9 kk. Valtioneuvoston asetus maatalouden ja matkailun alaan kuuluvista kausiluonteista toimintaa sisältävistä toimialoista (voimaan 1.1.2018) Työhönjaopiskeluunliittyvämonipaikkaisuus
  25. 25. Kausityö maaseudulla merkittävää etenkin maataloudessa ja matkailussa 25 Maatalouden sesonkityö ● Maatalous- ja puutarhayritysten sesonkityö: 32 600 hlöä ● Ulkomaalaiset kausityöntekijät: 15 600 hlöä ● Lyhytaikaisen työvoiman määrä vähentynyt, mutta suhteellinen osuus maataloudessa säilynyt ennallaan ● Maatalouden eniten ja vähiten työllistävän kuukauden ero koko maassa on noin 23 000 työllistä + Muut toimialat kuten kaivosala Matkailun sesonkityö ● Matkailun työvoiman kuukausivaihtelu vuoden sisällä 31 000 työllistä, mutta lyhytaikaisen työvoiman määrä on todennäköisesti kausivaihtelua suurempi ● Kesäkausi työllistää eniten ● Matkailun kausityön jakautumisesta maaseudulle ja kaupunkeihin ei ole tilastoja, todennäköisesti iso osa sijoittuu maaseudulle, sillä kaupungeissa työmatkat tasoittavat paremmin lomasesonkeja ● Lapissa matkailuyritysten työvoimasta jopa yli 60% sesonkityöntekijöitä Työhönjaopiskeluunliittyvämonipaikkaisuus Lähteet: Tilastokeskus 2018, LUKE, Pirttijärvi 2008
  26. 26. ● Etätyö on viime vuosina voimakkaasti yleistynyt ● Säännöllisesti vähintään kuukausittain etätyötä tekee noin viidennes palkansaajista ja satunnaisesti 14 prosenttia ● Etätyötä tekevät pääasiassa ylemmät toimihenkilöt ● Kaupungeissa etätyötä tehdään useammin kuin maaseudulla ● Maaseudulle suuntautuvat pitkät työmatkat ja kausityö toimialoiltaan ja luonteeltaan sellaisia, joissa etätyö ei yleensä ole mahdollista ● Sen sijaan tietoliikenneyhteyksien paraneminen ja etätyö voivat korvata lähinnä maaseudulta kaupunkeihin suuntautuvia työmatkoja ja mahdollistaa etätyön tekemisen vapaa-ajan asunnolta käsin tai maaseudulle pysyvästi muuttamisen niillä toimialoilla, joilla työn luonne on paikkariippumatonta 26 Etätyö ja paikkariippumaton työ Työhönjaopiskeluunliittyvämonipaikkaisuus Lähde: TEM 2018
  27. 27. ● Kakkosasuminen opiskelun vuoksi yleisempää kuin työn vuoksi ● Yleisintä kaupungeissa, maaseudulta tullaan kaupunkeihin opiskelemaan ● Koko maassa noin 727 000 perusasteen jälkeistä tutkintotavoitteista opiskelijaa, joista 97 % opiskelee kaupunkimaisissa tai taajaan asutuissa kunnissa, maaseutumaisissa kunnissa 25 000 opiskelijaa ● Maaseutumaisissa kunnissa 218 perusasteen jälkeistä oppilaitosta vuonna 2017: • 110 lukiota (32 % koko maan lukioista) • 15 ammatillista oppilaitosta (10 %) • ei yhtään korkeakoulua • 93 muuta oppilaitosta tai opistoa (24 %) ● Ei tilastoja kuinka moni opiskelijoista kakkosasuu opiskelupaikkakunnalla 27 Kakkosasuminen opiskelun vuoksi yleisintä kaupungeissa Työhönjaopiskeluunliittyvämonipaikkaisuus Lähde: Tilastokeskus
  28. 28. ● Vuoroasumisen määrää ei tilastoida - eri lähteistä tietoa potentiaalisesti vuoroasuvista lapsista ● Suomessa arviolta 150 000 vuoroasuvaa lasta • Suurin osa kaupungeissa, maaseutumaisissa kunnissa n. 16 000 lasta • Laskettu oletuskertoimilla kouluterveyskyselyn sekä yksinhuoltajaperheiden ja uusperheiden ei- yhteisten lasten määrän ja iän perusteella, eniten epävarmuutta alle kouluikäisten vuoroasumisessa • Kouluterveyskysely 2017 (THL): 4.-5.-luokkalaisista 18 %, 8.-9.-luokkalaisista 14 %, lukiolaisista 9 % ja ammattioppilaitosten oppilaista 8 % vuoroasuu • Vuoroasumiskysely 2018 (Tilastokeskus): Äideistä 14 %:lla ja isistä 17 %:lla on vuoroasuvia lapsia • Yksinhuoltajaperheiden lapsia ja uusperheiden ei-yhteisiä lapsia yhteensä 270 000 lasta (Tilastokeskus) • Kaupunkimaisissa kunnissa vuoroasuminen on 3-5 prosenttiyksikköä yleisempää kuin maaseutumaisissa kunnissa 28 Noin 150 000 lasta asuu vuorotellen eri vanhempien luona Perhesyihinliittyvämonipaikkaisuus Lähteet: Tilastokeskus, THL 2018
  29. 29. ● Lapsenhuoltolain uudistaminen, työryhmän ehdotus 9/2017 • Väestörekisteriin merkittäisiin vuoroasuvalle lapselle kaksi asuinpaikkaa, mutta vain yksi voi olla virallinen asuinpaikka (kotikuntalaki) • Ehdotus ei vaikuta palvelujen saatavuuteen, mutta jatkossa tavoitteena on, että palveluja ja etuuksia voisi saada joustavammin lapsen molempiin asuinpaikkoihin (asumistuki, koulukuljetus, terveydenhoitopalvelut, lapsilisä jne). • Lapsenhuoltolaki uudistuu 2019 ja ehdotuksen mukainen menettely kirjattu hallitusohjelmaan 2019 (kirjataan kaksi asuinpaikka, mutta ei vaikutusta etuuksiin) 29 Lasten vuoroasuminen lainsäädännössä ● STM:n jatkotyöryhmä lasten vuoroasumisen vaikutuksista lainsäädäntöön, loppuraportti 5/2018, työryhmän ehdotuksia • Vuoroasumisen kirjaaminen väestörekisteriin, mutta vain yksi virallinen asuinpaikka • Lapsilisän ja asumistuen jakaminen vuoroviikkovanhempien kesken • Kotihoidon ja yksityisen hoidon tukia, elatustukia, vammaisetuuksia ja Kelan matkakuluja voisi saada molempiin koteihin • Sosiaali- ja terveyspalvelut pitäisi järjestää tarpeiden mukaan riippumatta siitä, asuvatko vanhemmat samassa kunnassa • Palvelut, kuten koulumatkatuen ehdot, pitäisi saada joustavammaksi Perhesyihinliittyvämonipaikkaisuus Lähteet: VN 2017, STM 2018
  30. 30. • Suomessa noin 350 000 omaishoitajaa. Heistä vain hieman yli 10 % on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä • Etäomaishoitajia arvioidaan olevan 19 % kaikista omaishoitajista • Etäomaishoitajasta ei ole virallista käsitettä. Etäomaishoitajaksi määritellään henkilöä, joka auttaa läheistään yli 50 km päästä • Kasvava merkitys maaseudulla väestön ikärakenteen vanhenemisen myötä 30 Omaishoito ja etäomaishoito Lähteet: STM 2014; Vuorijärvi 2010; Hyvärinen 2013 Perhesyihinliittyvämonipaikkaisuus
  31. 31. Monipaikkaisuuden vaikutukset sote- palvelujen kysyntään 31
  32. 32. Monipaikkaisten asukkaiden oikeus käyttää terveyspalveluja lainsäädännössä 32 ● Kiireetöntä hoitoa mahdollista saada myös omasta terveyskeskuksesta saatavalla hoitosuunnitelmalla (Terveydenhuoltolaki 47 §, 1 momentti) • ”jos henkilö asuu tai oleskelee säännönmukaisesti tai pidempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi” • Vaatii kirjallisen hoitosuunnitelman omalta terveysasemalta • Esim. kontrollikäynnit, laboratoriotutkimukset, lääkkeiden annot mökkipaikkakunnalla • Laskutetaan kotikuntaa ● Kiireettömän hoidon osalta vuodesta 2014 lähtien vapaus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kotikunnasta riippumatta (Terveydenhuoltolaki 48 §) • Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana, terveysasemaa voi vaihtaa enintään vuoden välein • Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin kanssa • Valinta ei koske kouluterveydenhuoltoa, opiskeluterveydenhuoltoa, pitkäaikaista laitoshoitoa, eikä kunnalle ole velvollisuutta järjestää kotisairaanhoitoa oman alueensa ulkopuolelle Kiireellistä hoitoa annetaan asuinkunnasta riippumatta!
  33. 33. ● Nettikysely mökkiläisille 2018: levitys sosiaalisen median kanavissa ● 143 vastausta ympäri maata • Erit. suurista kaupungeista: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu • Korkeasti koulutettuja, pääosin yli 50- vuotiaita • Innokkaita mökkeilijöitä 33 Asukaskysely: Millaisia sote-palveluita käytetään ja haluttaisiin käyttää? Asukaskyselyntuloksia Lähde: Pitkänen ym. 2019
  34. 34. ● 57 vastaajaa käyttänyt terveyspalveluita: • 33 julkisia (terveyskeskus tai päivystys) • 18 yksityisiä • 6 molempia ● Sosiaalipalveluita käytetään vain vähän • kotihoito (2 vastaajaa) • sosiaalityöntekijän palvelut (1) 34 40% käyttänyt sote- palveluita mökkipaikka- kunnalla viimeisen vuoden aikana Asukaskyselyntuloksia
  35. 35. ● 2 vastaajaa vaihtanut omaa terveysasemaa lähemmäksi vapaa-ajan asuntoa ● 13 vastaaja voisi harkita vaihtavansa omaa terveysasemaa ● 2 vastaajalla hoitosuunnitelma, jolla saa kiireettömän hoidon mökkipaikkakunnalla ● 35 vastaajalla vapaaehtoinen sairaskuluvakuutus yksityisten sote- palveluiden käyttöä varten 35 Mökkeilijät varautuneet yksityisten palveluiden käyttöön Asukaskyselyntuloksia
  36. 36. ● Yli puolet tuntee palvelut joko huonosti tai melko huonosti ● Erityisesti yksityisten palveluiden tarjontaa ei koeta riittäväksi ● Suurimmiksi ongelmiksi sote-palvluiden käytössä mökkipaikkakunnalla • Ei riittävästi tietoa (15 vastaajaa) • Aukioloajat suppeat (11) • Hankala päästä (8) • Pitkät jonot (8) • Palvelut liian kaukana (5) • Tarvittavaa hoitoa ei ole saanut mökkikunnasta (4) 36 Mökkipaikkakunnan sote- paveluita ei tunneta kovin hyvin Asukaskyselyntuloksia
  37. 37. ● Laboratoriopalvelut ● Hammashoito ● Etäpalvelut ● Yksityiset palvelut ● Kiireetön hoito ● Liikkuvat palvelut 37 Kiinnostuttu laajasti erilaisista palveluista mökki- paikkakunnalla Asukaskyselyntuloksia
  38. 38. ● Julkisten palveluiden käyttäjiä kiinnostavat muita enemmän • Luontokäynnit, luontoterapia ja luontopalvelut sairauksien ennalta ehkäisyssä • Kotihoito ● Yksityisten palveluiden käyttäjiä kiinnostavat muita enemmän • Yksityiset lääkäriasemat • Työterveys • Kuntoutus ja fysioterapia ● Yhtä paljon kiinnostaa: pitkäaikaissairauksien hoito, etäpalvelut 38 Julkisten ja yksityisten palveluiden käyttäjät kiinnostuneita samanlaisista palveluista Asukaskyselyntuloksia
  39. 39. 39 Sote-palveluiden saatavuus voi tulevaisuudessa vaikuttaa vapaa-ajan asumiseen Asukaskyselyntuloksia
  40. 40. ● Hoitoilmoitusrekisteristä (HILMO, 2017 tilasto) selvitettiin kiireellisen hoidon käyntejä: • kausivaihtelua päivystyskäynneissä eri alueilla • sairaanhoitopiirin ulkopuolelta tulleiden asiakkaiden määriä ● Sote-palvelujen kysyntä ei jakaudu tasaisesti eri kuukausien välillä - epätasainen kysyntä on suurinta alueilla, joissa on paljon vapaa-ajan asukkaita ja matkailua 40 THL:n rekisteriaineistot: Miten monipaikkaisuus näkyy sote-palvelujen käytössä? THL:nrekisteriaineistot
  41. 41. 41 Erityisesti kesämökki-rikkailla alueilla päivystyksen käytössä on kysyntäpiikki heinäkuussa – Lapissa ja Kainuussa talvimatkailu lisää päivystyksen käyttöä THL:nrekisteriaineistot Lähteet: Hilmo-rekisteri, Parhiala ym. 2019 0.0 0.2 0.4 0.6 0.8 1.0 1.2 1.4 1.6 1.8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuopion yliopistollinen sairaala Savonlinnan keskussairaala Lapin keskussairaala Mikkelin keskussairaala ESSOTE Kainuun keskussairaala Erishp:nalueeltatulevienosuuskokovuodenkäytöstä
  42. 42. Sairaanhoitopiirin ulko- puolelta tulleiden päivystys- käynnit Etelä-Savossa 42 ● Mikkelin keskussairaalassa reilut 1500 käyntiä SHP:n ulkopuolelta vuonna 2017 ● Selkeä kausivaihtelu ● Ulkopuolelta tulleiden kotipaikkakunnat erit. Helsinki, ulkomaat, Vantaa, Espoo ● Esim. helsinkiläisille heinäkuussa 6. eniten poliklinikkakäyntejä, enemmän käyntejä kuin pertunmaalaisilla THL:nrekisteriaineistot
  43. 43. ● Potilaat hakevat hoitoa oman sairaanhoitopiirinsä ulkopuolelta vaihtelevasti. ● Keski-Pohjanmaan korkeaa osuutta saattavat selittää kielikysymykset sekä Pohjois- Pohjanmaan pitkät etäisyydet. 43 Miten paljon palveluja haetaan oman kunnan ulkopuolelta? Lähteet: Hilmo-rekisteri, Parhiala ym. 2019 THL:nrekisteriaineistot
  44. 44. 44 Ulkomaalaisten ja kunnattomien potilaiden päivystyskäyntejä on eniten pääkaupunkiseudulla Lähteet: Hilmo-rekisteri, Parhiala ym. 2019 THL:nrekisteriaineistot
  45. 45. ● Oikeutta valita terveysasema minkä tahansa kunnan alueelta käytetään vain harvoin ● STM:n palveluseteli- kokeilu näkyy vahvasti tilastoissa ● Vuonna 2018 terveysasemavalintoja tehtiin yhteensä 17 104. 45 Suomessa terveysasemaa vaihdetaan harvoin THL:nrekisteriaineistot
  46. 46. ● Suomalaisista 58,9 % tiesi mahdollisuudesta valita terveysasema (Finsote) ● Varsinais-Suomessa vain noin joka toinen tietää mahdollisuudesta terveysasemavalintaan. ● Tiedon saanti terveyspalveluista on merkittävä haaste Suomessa – ei edistä monipaikkaista asumista. 46 Mahdollisuudesta vaihtaa terveysasemaa ei tiedetä THL:nrekisteriaineistot Lähde: Pentala-Nikulainen ym. 2018
  47. 47. Sote-palvelujen saavutettavuus eri alueilla 47
  48. 48. 48 Vaikka asukasmäärä vähenee pääosassa seutukuntia, terveyspalvelu- tarpeet kasvavat väestön ikääntyessä ja maaseudun taajamien palvelujen merkitys kasvaa Väestöennuste seutukunnittain 2019-2040 YKR/SYKE
  49. 49. 49 1 000 asukkaan taajamista noin 70 prosentissa on terveysasema Lähteet: Rehunen ym. 2016
  50. 50. 50 Julkiset ja yksityiset sote-palvelut Suomessa SOTE- organisaatiorekisteri geokoodattuna – Palveluverkko Suomessa 2017 Lähteet: Parhiala K, Hetemaa T & Nuorteva L. SOTE-organisaatiorekisterin hyödyntämisen mahdollisuudet, THL 2017.
  51. 51. ● Järvi-Suomen kunnissa ja muissa vilkkaissa mökkikunnissa vapaa- ajan asutus tuo merkittävästi lisää terveysaseman potentiaalisia kävijöitä varsinkin kesäkaudella ja muiden sesonkien aikana. 51 Kuusamo Mäntyharju AsikkalaSysmä Orivesi Puumala MustasaariKangasniemi RuokolahtiTaipalsaari Pudasjärvi LeppävirtaKustavi Kuhmoinen Hirvensalmi Lieksa Äänekoski Mäntsälä 0 2,000 4,000 6,000 8,000 0 2,000 4,000 6,000 8,000 10,000 Käesämökkienmäärä/terveysasema Asuntokuntien määrä / terveysasema Vapaa-ajan asutus tuo lisäkysyntää tiettyjen kuntien terveysasemille Kesämökkien ja vakituisesti asuttujen asuntojen määrä terveysasemaa kohti maaseutukunnissa Asuntokuntien ja mökkien määrä terveysasemaa kohti kunnittain Lähde: SYKE, THL, VTJ/VRK 3/2018, Maanmittauslaitos.
  52. 52. 52 ● Lähes 90 % vakituisista asukkaista asui enintään 10 min. päässä terveysasemasta. ● Vapaa-ajan asunnoistakin 87 % sijaitsi enintään puolen tunnin päässä terveysasemasta. Terveysasemien saavutettavuus on melko hyvä, mutta palvelutarjonnassa on eroja 3% 6% 72% 62% 16% 35% 25% 26% 46% 49% 3% 9% 21% 8% 11% 0% 20% 40% 60% 80% 100% VAPAA-AJAN ASUKKAAT Vakituiset asukkaat haja- asutusalueella Vakituiset asukkaat taajamassa VAKITUISET ASUKKAAT YHTEENSÄ Aikaetäisyys terveysasemalle 0-5 min. 5-10 min. 10-20 min. 20-30 min. 30-60 min. 1-1,5 h 1,5 h -
  53. 53. 53 Iltaisin ja viikonloppuisin matkat lääkäriin pitenevät 18% 32% 85% 77% 47% 47% 13% 18% 24% 15% 2% 4% 8% 0% 20% 40% 60% 80% 100% VAPAA-AJAN ASUKKAAT Vakituiset asukkaat haja- asutusalueella Vakituiset asukkaat taajamassa VAKITUISET ASUKKAAT YHTEENSÄ Aikaetäisyys ilta- ja viikonloppupäivystykseen 0-20 min. 20-40 min. 40-60 min. 1-1,5 h 1,5-2 h 2-3 h 3 h - ● Yli kolmanneksella vapaa-ajan asukkaista ilta- ja viikonloppupäivystys on yli 40 min päässä. ● Maakuntien välillä on isoja eroja päivystyksen saavutettavuudessa.
  54. 54. 5411% 22% 78% 70% 41% 45% 16% 20% 28% 21% 4% 6% 14% 9% 3% 0% 20% 40% 60% 80% 100% VAPAA-AJAN ASUKKAAT Vakituiset asukkaat haja- asutusalueella Vakituiset asukkaat taajamassa VAKITUISET ASUKKAAT YHTEENSÄ Aikaetäisyys ympärivuorokautiseen päivystykseen 0-20 min. 20-40 min. 40-60 min. 1-1,5 h 1,5-2 h 2-3 h 3 h - ● Vakituisista asukkaista noin 4 % ja vapaa-ajan asukkaista 20 % asui yli tunnin päässä ympärivuorokautisesta päivystyksestä Monilla vapaa-ajan asukkailla pitkä matka 24h-päivystykseen
  55. 55. 55 Pohjois-Suomessa matka keskussairaalaan kestää jopa tunteja 5% 13% 69% 61% 27% 36% 18% 20% 35% 30% 8% 11% 22% 16% 0% 20% 40% 60% 80% 100% VAPAA-AJAN ASUKKAAT Vakituiset asukkaat haja- asutusalueella Vakituiset asukkaat taajamassa VAKITUISET ASUKKAAT YHTEENSÄ Aikaetäisyys keskussairaalaan 0-20 min. 20-40 min. 40-60 min. 1-1,5 h 1,5-2 h 2-3 h 3 h - ● Lapissa 39 % vapaa-ajan asunnoista sijaitsee yli kahden tunnin päässä sairaalasta ja 14 % yli kolmen tunnin päässä
  56. 56. 56 Etenkin rannikolla vapaa-ajan asukkailla pitemmät matkat terveyspalveluihin kuin haja-asutusalueen vakituisilla asukkailla ● Vapaa-ajan asukkailla on samanlaisia haasteita saavutettavuudessa kuin haja- asutusalueen vakituisilla asukkailla. ● Vapaa-ajan asukkaiden keskimääräinen aikaetäisyys terveysasemalle on monissa kunnissa selvästi pitempi kuin haja- asutusalueen asukkailla. ● Ympärivuorokautisen päivystyksen saavutettavuudessa erot ovat pienempiä. ● Osassa kuntia sekä terveysasema että päivystys on vapaa-ajan asukkailla selvästi hankalammin saavutettavissa kuin haja- asutusalueiden asukkailla. Lähde: SYKE, THL, VTJ/VRK 3/2018, Maanmittauslaitos Lähde: SYKE, THL, VTJ/VRK 3/2018, Maanmittauslaitos
  57. 57. Sote-palvelujen järjestäminen monipaikkaisille käyttäjille 57
  58. 58. ● Verkkotyöpaja 6 – 14.2.2019, tekninen toteutus Fountain Park Oy ● 3 tapauskuvausta, joita vastaajat kommentoivat, 2 vaihetta 1. Ikääntyneiden mökkiläisten kiireetön hoito 2. Matkailukeskuksen yksityiset terveyspalvelut 3. Pääsy akuuttiin hoitoon vaikeiden kulkuyhteyksien alueella ● 30 osallistujaa eri puolilta maata, yht. 149 kommenttia • Käyttäjät (esim. mökkeilijöiden edustajat) • Tuottajat (esim. terveyskeskuslääkärit ja hoitajat) • Järjestäjät (päätöksentekijät) ● Lopputuloksena 10 ratkaisua monipaikkaisuuden haasteisiin 58 Verkkotyöpaja: Ratkaisuja sote-palvelujen järjestämiseen maaseudun monipaikkaisille asukkaille Verkkotyöpaja
  59. 59. ● Liikkuvien ja kustannustehokkaiden palvelujen jatkokehittäminen siten, että ne toimisivat osana muita liikkuvia palveluja, kuten kirjasto- tai kauppa-autoja. ● Yksityisen ja julkisen palvelutuotannon yhteistyön syventäminen esimerkiksi niin, että yksityinen myy erikoislääkäripalveluja ja hyvinvointia tukevia palveluja kunnille hyödyntämällä eri rahoituskanavia. ● Liikkuvien tukipalvelujen kuten näytteenoton ja kuvantamisen kehittäminen ja niiden sujuvampi yhteiskäyttö. ● Lääketoimitusten kehittäminen soveltaen esimerkiksi drone/lennokkitekniikkaa. ● Haja-asutusalueen yhteisöjen kannustaminen poikkeustilanteisiin varautumiseen ja yhteisöjen ja julkisen palvelutuotannon yhteistyön syventäminen. 59 Asiakasrajapinnan ratkaisuja monipaikkaisuuden haasteisiin Verkkotyöpaja
  60. 60. ● Reseptinkirjoitusoikeuksien laajentaminen siten, että yksityisissä yrityksissä toimivat sairaanhoitajat voisivat myös kirjoittaa rajatusti reseptejä haja-asutusalueilla. ● Monipaikkaisuuden parempi huomioiminen tulevissa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntökokonaisuuksissa ja reformeissa. ● Kansallisen etäterveyskeskuksen käynnistäminen, johon kunnat ja kuntayhtymät voisivat tulla halutessaan kumppaneiksi. ● Raha seuraa asiakasta -tyyppisten rahoitusmekanismien käyttöönotto Suomessa, esimerkiksi terveystilimalli. ● Apteekkipalvelujen integrointi osaksi muita kauppapalveluja haja- asutusalueilla. 60 Systeemitason ratkaisuja monipaikkaisuuden haasteisiin Verkkotyöpaja
  61. 61. Päätösten tueksi: Miten huomioida monipaikkainen elämä terveyspalveluiden järjestämisessä? 61 ● Kansalliset ratkaisut • Kansallisen etäterveyskeskuksen käynnistäminen • Kiireettömän hoitopaikan uudelleenvalinnan määräajan laskeminen puoleen vuoteen • Ohjeistukset ja laajempi tuki hoitosuunnitelman tekoon ● Alueelliset ratkaisut • Palveluista viestiminen monipaikkaisille asukkaille • Julkisten palvelujen yhteiskäytön ja yhteistyön lisääminen • Julkisten ja yhteiskäytössä olevien rakennusten käyttö osana liikkuvien palvelujen palveluverkkoa Lue lisää: Päätösten tueksi: Miten huomioida monipaikkainen elämä sote-palvelujen järjestämisessä (linkki)
  62. 62. Monipaikkaisuuden hyödyntäminen maaseudun sote- palveluissa 62
  63. 63. ● Maaseudun vakituisen väestön muutos: ikääntyminen, työikäisen väestön väheneminen, naisten poismuutto ● Pistäytyjien ja monipaikkaisten asukkaiden merkityksen korostuminen: vapaa-ajan asuminen, kausityö, matkailu ● Työvoiman riittävyys: ammattitaitoisen työvoiman puute ja väheneminen ● Harva asutus: pitkät välimatkat, palvelurakenteen keskittyminen, vapaa-ajan asunnot irrallaan muusta maaseudun yhdyskunta- ja palvelurakenteesta, heikko kustannustehokkuus 63 Maaseudun sote-palveluiden järjestämisen haasteita Lähteet: Ford 2016; Parhiala ym. 2016a; 2016b; Pitkänen & Strandell 2018; Rehunen ym. 2012; 2016;
  64. 64. 64 Sote-palvelujen järjestäminen on yhteydessä moniin muihin alueellisen suunnittelun kysymyksiin ja suunnittelukohteisiin Elinkeinopolitiikka Palvelutarpeiden muutokset Työvoiman saatavuus Asuntopolitiikka Joukkoliikenteen suunnittelu Erityis- asumispalvelut Koulutuksen järjestäminen Julkisen talouden muutokset Asiointiliikenteen järjestäminen Sote- palvelujen järjestäminen Muidenjulkisten palvelujenjärjestäminen Rehunen A, ym. (2016) Sosiaali- ja terveyspalvelut: Tarpeen, käytön ja tuottamisen alueelliset muutokset ja tulevaisuuden vaihtoehdot
  65. 65. 65 Mahdollisia palveluratkaisuja keskuksen tai yhdyskunnan koon ja aluerakenteellisen sijainnin perusteella Pieni kuntakeskus tai kaupunginosakeskus Iso kuntakeskus tai kaupungin alakeskus Pieni seutukeskus tai suuri alakeskus Suuri seutukeskus tai erittäin suuri alakeskus Suuri tai keskisuuri maakuntakeskus Suuri kasvukeskus ja yliopistokaupunki Lähde: Rehunen A, ym. (2016) Sosiaali- ja terveyspalvelut: Tarpeen, käytön ja tuottamisen alueelliset muutokset ja tulevaisuuden vaihtoehdot
  66. 66. ● Mökkirikkailla alueilla huomattava ero väestön määrässä eri vuodenaikoina ● Ei silti kustannustehokasta avata uusia pysyviä terveysasemia ● Erityisesti kesällä palvelujen hajauttaminen monipalvelupisteiden avulla voisi kuitenkin olla liikkumiskustannusten näkökulmasta kannattavaa 66 Lehtonen ym. 2019: monipaikkaisuus lisäisi paikallisten terveyspalveluiden kannattavuutta, jos heidät otettaisiin huomioon potentiaalisena asiakasryhmänä Lähde: Lehtonen ym. 2019a; 2019b
  67. 67. Päätösten tueksi –policy brief: Parhiala, K., Pitkänen, K., Strandell, A., Rehunen, A., Suomela, T. (2019). Miten huomioida monipaikkainen elämä terveyspalvelujen järjestämisessä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päätösten tueksi 1/2020. Artikkelit ja katsaukset Pitkänen, K. & Strandell, A. (2018). Suomalaisen maaseudun monipaikkaisen asumisen muodot ja tulevaisuuden kehitys. Maaseutuja tulevaisuudessa. Maaseutupolitiikan 30-vuotisjuhlanumero. Maaseudun Uusi Aika, 26(2-3), 6-23. Strandell, A., Pitkänen, K. & Rehunen, A. (tulossa). Miten kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen vaikuttavat vapaa-ajan asumisen suosioon? Valtakunnallinen vapaa-ajan asumisen skenaario vuoteen 2040. Parhiala, K., Suomela, T., Rehunen, A., Pitkänen, K., Strandell, A. (2019). Näkyykö monipaikkaisuus kiireellisessä hoidossa? Alueelliset kausivaihtelut sairaaloiden päivystyksen käytössä 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 21. Toukokuu 2019. Pitkänen, K., Strandell, A., Parhiala, K., Rehunen, A., Suomela T. (2019). Monipaikkaisten vapaa-ajan asukkaiden kokemukset sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeesta ja käytöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 17. Toukokuu 2019. Rehunen, A., Pitkänen, K., Strandell, A., Parhiala, K., Suomela, T. (2020, tulossa). Monipaikkaisen asumisen huomioonotto muuttaa kuvaa terveyspalvelujen alueellisesta käytöstä ja saavutettavuudesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti. Maaliskuu 2020. Muut: Parhiala, K., Rehunen, A., Pitkänen, K. & Strandell, A. (2018). Monipaikkaisuus haastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuuden. Maaseutupolitiikan blogi 18.6.2018. Pitkänen, K. & Strandell, A. (2018). Monenlaiset maaseudun monipaikkaiset asukkaat lisäävät maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutusta. Maaseutupolitiikan blogi 25.10.2018. Pitkänen, K. & Parhiala, K. (2019). Sote-palvelut pitää jatkossa sovittaa monipaikkaiseen asumiseen. Mielipide. Helsingin Sanomat 24.11.2019. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006318720.html Miten huomioida monipaikkainen elämä terveyspalvelujen järjestämisessä? YouTube: https://www.youtube.com/watch?v=6P03UIla844&feature=youtu.be 67 Hankkeen julkaisut
  68. 68. Adamiak, C., Vepsäläinen, M., Strandell, A., Hiltunen, M., Pitkänen, K., Hall, C.M., Rinne, J., Hannonen, O., Paloniemi, R., Åkerlund, U. (2015). Vapaa-ajan asuminen Suomessa - Asukas- ja kuntakyselyn tuloksia vapaa-ajan asumisen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/2015. http://hdl.handle.net/10138/155089 Antikainen, J., Honkaniemi, T., Jolkkonen, A., Kahila, P., Kotilainen, A., Kurvinen, A., Lemponen, V., Lundström, N., Luoto, I., Niemi, T., Pyykkönen, S., Rehunen, A., Saukkonen, S., Viinamäki, O.-P., Viinikka A. (2017). Smart countryside. Maaseudun palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen digitalisaatiota ja kokeiluja hyödyntämällä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9/2017. https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/9_Smart+Countyside/2559835c-f503-4b03-a7f5- 43aff632228a/9_Smart+Countyside.pdf?version=1.0 Liitekuvat lukuun 2.2. https://tietokayttoon.fi/documents/1927382/2158283/LIITE+1.+Liitekuvat+lukuun+2.2.pdf/e1612bde-a2de- 4492-b165-d5f52ada4919 Ford DM (2016) Four persistent rural healthcare challenges. Healthc Manage Forum. 2016 Nov;29(6):243-246. Epub 2016 Oct 15.DOI: 10.1177/0840470416658903 Giulietti, S., Romagosa, F., Fons Esteve, J. & Schröder, C. (2018). Tourism and the environment. Towards a reporting mechanism in Europe. European Environment Agency, European Topic Centre on Urban Land and Soil Systems. ETC/ULS Report | 01/2018 Haukkala, Teresa (toim.) (2011). Monipaikkaisuus – ilmiö ja tulevaisuus. Sitra. Sitran selvityksiä 54. Helminen, V. & Ristimäki, M. (2007). Relationships between commuting distance, frequency and telework in Finland. Journal of Transport Geography 15(5): 331–342. Hyvärinen, Soili 2013. ”Vaikka missä olis niin se elämä pyörii sen hoidon ympärillä” Etäomaishoitajien kokemuksia hoivasta. Pro Gradu -tutkielma. Yhteiskuntapolitiikka, sosiaaligerontologian linja. Yhteiskuntatieteiden ja ilosivian laitos, Jyväskylän yliopisto Lehtonen, O., Muilu, T., & Vihinen, H. (2019). Monipaikkaisuus maaseudun terveyspalveluiden mahdollistajana. Maaseudun uusi aika 2/2019, 7-29. Lehtonen, O., Muilu, T., & Vihinen, H. (2019). Multi-Local Living–An Opportunity for Rural Health Services in Finland?. European Countryside. LUKE, tilastotietokannat: http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__02%20Rakenne__04%20Maa- %20ja%20puutarhatalouden%20tyovoima/?tablelist=true&rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db ja http://stat.luke.fi/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne-2017_fi-0 Mökkibarometri 2016. Saaristoasiainneuvottelukunta, Maa- ja metsätalousministeriö. https://mmm.fi/documents/1410837/1880296/Mokkibarometri+2016/7b69ab48-5859-4b55- 8dc2-5514cdfa6000/Mokkibarometri+2016.pdf Parhiala K, Hetemaa T, SinervoT, Nuorteva L, Luoto E & Krohn M. (2016a) Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015. Tutkimuksesta tiiviisti 7.5.2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Parhiala K, Hetemaa T, Sinervo T, Nuorteva L, Luoto E, Krohn M. (2016b). Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt - Kyselytutkimuksen tuloksia 2: Kiireellinen hoito. Tutkimuksesta tiiviisti 16.8.2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. (…jatkuu seuraavalla dialla) 68 Muut lähteet
  69. 69. Pentala-Nikulainen, O; Koskela, T; Parikka, S; Aalto, A-M & Muuri, A. (2018) Alueelliset erot aikuisväestön palvelukokemuksissa ja hyvinvoinnissa: FinSote 2018. Tulospalvelu: www.terveytemme.fi Pirttijärvi, Tiina (2008). Matkailutyötä koskevan tilastoinnin kartoitus ja kehittäminen: Esiselvitys. Turismi työnä –hanke. Suomen Akatemia. https://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=6c5cb003-501b-484f-910b-24219ffd95c2 Rehunen A, Rantanen M, Lehtola I, Hiltunen M J (toim.) (2012). Palvelujen saavutettavuus muutoksessa – Maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden palveluympäristön kehityssuunnat ja uudet mahdollisuudet. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 88. Rehunen A, Reissell E, Honkatukia J, Tiitu M & Pekurinen M (2016). Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen, käytön ja tuottamisen alueelliset muutokset ja tulevaisuuden vaihtoehdot. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 41/2016. Rehunen, A., Ristimäki, M., Strandell, A., Tiitu, M. & Helminen, V. (2018). Katsaus yhdyskuntarakenteen kehitykseen Suomessa 1990–2016. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 13/2018. Schier, M., Hilti, N., Schad, H., Tippel, C., Dittrich‐Wesbuer, A., & Monz, A. (2015). Residential Multi‐Locality Studies–The Added Value for Research on Families and Second Homes. Tijdschrift voor economische en sociale geografie, 106(4), 439-452. STM (2014). Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:2. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. STM (2018). Vuoroasumistyöryhmän loppuraportti. http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lapsen-etu-ensin-vuoroasumisjarjestelyissa TEM (2018). Työolobarometri 2017, Ennakkotiedot. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työelämä 3/2018. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160557/TEMrap_3_2018_Tyoolobarometri.pdf THL 2018. Kouluterveyskysely 2017, Lasten ja nuorten vuoroasuminen maakunnittain ja tilastollisen kuntaryhmän mukaan. Tutkimusta varten hankittu tilastopoiminta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely Tilastokeskus. StatFin-palvelu ja Tilastokeskuksen perhetilaston vuosikatsaus. Tilastokeskus (2018). Työlliset toimialan mukaan maakunnittain ja kuukausittain maatalouden ja matkailun toimialoilla 2016-17. Tutkimusta varten hankittu tilastopoiminta. Tilastokeskus (2019). Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit, Kesämökit 2018 . Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/rakke/2018/rakke_2018_2019- 05-21_kat_001_fi.html Verohallinto (2018). Verovähennykset tulonsaajaryhmittäin. Verohallinnon tilastotietokanta. VN (2017). Lapsenhuoltolain uudistaminen, työryhmän ehdotus. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80751 Vuorijärvi, Petri 2010. Työaikalain ja työsuojelun tuolla puolen – etäomaishoitajien toiminta ja velvollisuudentunto Suomessa. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, PohjoisPohjanmaan yksikkö. Wood, G., Hilti, N., Kramer, C., & Schier, M. (2015). A Residential Perspective on Multi‐Locality. Tijdschrift voor economische en sociale geografie, 106(4), 363-377. 69
  70. 70. 70 Kati Pitkänen kati.pitkanen@ymparisto.fi @kati_pitkanen Kimmo Parhiala kimmo.parhiala@thl.fi @parhialakimmo Antti Rehunen antti.rehunen@ymparisto.fi Anna Strandell anna.strandell@ymparisto.fi

×