2. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Tiedän mitä tahdon! – Henkilökohtaisen
budjetoinnin kehittämishanke
vammaispalveluissa
• Eksote lähti mukaan hankkeeseen kesäkuussa 2011 toiseksi
pilottialueeksi Vantaan kanssa ajalle 1.7.2011-31.12.2012.
Päämiehiä lähti mukaan alkuun viisi.
• Eksote lähti mukaan myös pilotoinnin II vaiheeseen ajalle
1.8.2012-31.12.2013. Päämiehiä uudessa ryhmässä on tällä
hetkellä kolmetoista. Mukaan pääsee nyt nonstop.
Henkilökohtainen budjetointi on nyt vakiintunut palvelujen
tuottamistapa vammaispalveluissa (taloussuunnitelmassa).
3. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Tiedän mitä tahdon! – Henkilökohtaisen
budjetoinnin kehittämishanke Eksotessa – miksi
mukaan
• Kiinnostus lähteä kokeilemaan uusia tapoja toteuttaa
asiakkaiden tarpeiden mukaisia palveluja
• Halu haastaa kehitysvammahuollon ja vammaispalvelujen
perinteinen toimintatapa ja ajattelu vastaamaan tämän
vuosituhannen haasteisiin
4. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Kenelle henkilökohtainen budjetti?
• Vammaisille (kehitysvammaiset/vaikeavammaiset) henkilöille,
joilla vammaispalvelujen asiakkuus
• Päämiehen oma motivaatio tärkeä
• Halu/tarve muutokseen – tyytymättömyys tähän hetkeen
(halutaan muuttaa/vaihtaa palvelua)
• Tarvittava tuki, joko lähipiiristä tai muilta tahoilta
• Kykyä suunnitella itse omaa elämää, mahdollisesti tukikeinoja
apuna käyttäen (tukisuunnitelman laadinta)
5. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Esimerkkejä tukisuunnitelmien
toteuttamisesta
• Asumispalveluista omaan asuntoon henkilökohtaisten
avustajien avulla
• Työtoiminnasta itselle mielekkäämpään työhön
• Päivätoiminnasta kuvataideterapiaan
• Henkilökohtaisen avun pitkäaikaispäätöksiä
6. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Tavoitteena on…..
• Asiakkaan osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden
lisääntyminen ja elämänhallinnan parantaminen.
• Asiakas saa tarpeenmukaiset ja mielekkäät palvelut.
• Tyytyväiset ja hyvinvoivat asiakkaat.
• Palvelut ovat asiakas-, ei organisaatiolähtöisiä.
• Asennemuutos
7. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Mitä on tehty?
• Asiakasvalinnat ( I vaihe + II vaihe ).
• Asiakaskohtaisten budjettien määrittelyä.
• Päämiesten, tukijoukkojen, työntekijöiden ja esimiesten
valmennukset ja konsultaatiot, vertaistoiminta.
• Tukisuunnitelmat ja niiden hyväksyntä (HB oma tiimi ja VP
johtoryhmä).
• Tietojärjestelmään rakentunut polku henkilökohtaiselle
budjetille (tarkennettu 1.1.2014).
• Päämiehet elävät todeksi tukisuunnitelmiaan.
• Päämiesten ohjaus ja neuvonta esim. tukipalvelujen
hankkimiseen
8. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Tulokset HB:ssä
• Asennemuutos: osataan ajatella, mikä on asiakkaan
oma tahto, työ on mielekkäämpää kun asiakas on
”kumppani”, työtä tehdään kokonaisvaltaisemmin
• Tietotaito on kasvanut ja avoimuus lisääntynyt
• Päämiesten voimaantuminen ja haaveiden toteutuminen
= Asiakkaat itseohjautuvampia
• Koulutus (opinnäytetyö Eksoten vammaispalvelun
opintopiiritoiminnasta tuo näkyviin työntekijöissä koulutuksen
kautta tapahtuneen muutoksen)
9. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Tulokset HB:ssä
• Yksilökeskeisen suunnittelun avulla asiakas pystyy tuomaan
paremmin julki ne avuntarpeet, joita hänellä todellisesti on.
• Asumisyksiköiden ja toiminnallisten palvelujen yksiköiden
asiakkaiden säännölliset kokoukset.
• Palvelusuunnitelmapalavereissa näkyvä muutos ( asiakas
määrittää mm. missä haluaa pidettäväksi, ketä kutsutaan jne.).
• Taloudellisesti järkevää.
10. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Oivalluksia
• Luovia ratkaisuja voidaan löytää ja tehdä nykyisenkin
järjestelmän puitteissa, vaikka ”puhdasta” henkilökohtaista
budjetointia ei vielä voida toteuttaa suomalaisen
lainsäädännön/verotuksen johdosta.
• Henkilökohtainen budjetointi sopii hyvin myös
henkilökohtaiseen apuun, esimerkiksi silloin, kun henkilön
avun tarpeen määrä vaihtelee ajankohdasta riippuen.
11. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Yhteiskunnallisesti ilahduttavaa
• Henkilökohtainen budjetointi on hyvä asennemuutoksen
”moottori”, niin työntekijöille, asiakkaille itselleen,
asiakkaiden lähiomaisille ja koko yhteiskunnalle.
• Tukee työllistymistä
• Tukee sosiaalityön muutosta
-> kumppanuus
-> luottamus
-> asiakkaan ja työntekijän tasavertaisuus
• Tukee kehitysvammahuollon ja myös vammaispalvelujen
kehittämistä tähän päivään yhdessä valtakunnallisten
linjausten kanssa (mm. kehas, vampo yms.)
12. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Haasteet
• Päämiesten valinta => kenelle henkilökohtainen budjetti?
• Päämiehen tulee ymmärtää, mitä HB tarkoittaa
• Budjetin määrittely ja laadinta => palvelujen hintalappu ei ole
ollut itsestäänselvyys.
• Tukisuunnitelmien toteuttaminen (esim. jos palveluita ei ole
paikkakunnalla saatavana tai päämiehen ”haastava” toive).
• Työntekijöiden ajankäyttö => ristiriita innostuksen ja ajan
riittävyyden välillä.
13. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Ratkaistavia kysymyksiä
• Budjetin koostaminen. Eksoten oman mallin luominen vai
saataisiinko luotua valtakunnallinen malli? Palvelujen tarpeen
määrittely ja tarpeen määrän muuttaminen euroiksi
(yksilöllisyys)?
• Tiedottaminen henkilökohtaisen budjetoinnin
mahdollisuudesta
• Henkilökohtaisen budjetoinnin laajentaminen
(kuljetuspalvelut). Olisiko mahdollista ottaa käyttöön myös
muilla vastuualueilla Eksotessa.
• Vaikuttamistoimet valtakunnallisesti (esim. verotus,
lainsäädäntö, Kelan etuudet…)
14. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Lopuksi
• Valtakunnalliselle kehittämistyölle tulisi saada jatkoa, liittyen
budjetin koostamiseen, päätösprosessiin, verotukseen, hb:n
laajentamiseen sekä integroidun palvelujärjestelmän
syventämiseen (päättäjät/lainsäätäjät).
• Koulutus tukiverkostoille ja apu tukisuunnitelmien tekemiseen
(esim. järjestöt).
• Luottamus henkilökohtaisen budjetoinnin tuomiin
mahdollisuuksiin on vahvistunut I vaiheen aikana ja innostus II
vaiheessa on ollut edelleen hyvä, vaikka kehittämistyötä
tarvitaan vielä paljon.
• Ilo nähdä onnellisia päämiehiä ja innostuneita työntekijöitä!
KIITOS!
