Sosiaalinen yritystoiminta

1,686 views

Published on

Diaesitys Vescun henkilökunnalle 20.3.2012

Published in: Business
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,686
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
879
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Sosiaalinen yritystoiminta

  1. 1. SOSIAALINENYRITYSTOIMINTA Sami Metsäranta (3/2012) Paijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö
  2. 2. Osuuskuntaliike, Yhteiskunnallinen uuden talouden yritys liikkeet Voittoa Sosiaalinen yritys Sosiaalinen tavoittelemattomat yritystoiminta palveluntuottajatMITÄ?
  3. 3. ETSK:n valmisteleva lausunto ”Sosiaalinen Yhteiskunnallinen yritys – ratkaisu 2000- yrittäjyys ja sosiaalinen yritystoiminta” luvun haasteisiin -julkaisu (Jonathan (EU, 2011) Bland & TEM, 2010) TAVOITE: TAVOITE: Sosiaalisella yrityksellä on voiton tavoittelun sijaan Yhteiskunnalliset tavoitteet on kirjattu yrityksen ensisijaisesti sosiaalisia tavoitteita perustamisasiakirjoihin ja niiden vaikuttavuuden on oltava YRITTÄMINEN: mitattavassa. Sosiaaliset yritykset ovat taloudellisia toimijoita, jotka YRITTÄMINEN: tuottavat (usein yleishyödyllisiä) tavaroita ja palveluja ja Yhteiskunnalliset päämääränsä saavuttaakseen joiden toiminnalle on usein ominaista vahva sosiaalinen yhteiskunnallisten yritysten tulee olla menestyviä, voittoa innovointi tuottavia yrityksiä VOITONJAKO: VOITONJAKO: Sosiaalinen yritys on pääasiassa voittoa tuottamaton Voitto käytetään joko investoimalla se takaisin yritykseen tai yritys, ja syntyvä ylijäämä sijoitetaan pääasiassa uudelleen yrityksen lähiyhteisöön - voivat maksaa myös osinkoa eikä sitä jaeta yksityisille osakkeenomistajille tai omistajille sijoittajille, mutta se ei ole yrityksen päätavoite OIKEUDELLINEN MUOTO JA TOIMINTATAVAT: OIKEUDELLINEN MUOTO JA TOIMINTATAVAT: a. Useita eri oikeudellisia muotoja ja malleja, joita a. Läpinäkyvät juridiset muodot ja organisaatiorakenteet, yhdistellään usein ja toisinaan muotoa muutetaan jotka suojaavat yrityksen yhteiskunnallisia tavoitteita tarpeen mukaan b. Yritys on vastuussa toiminnastaan niille ihmisille, joita b. Toimivat itsenäisenä yksikkönä, ja niiden toiminnassa se palvelee korostuvat osallistuminen ja yhteinen päätöksenteko c. Läpinäkyvää, eettistä ja kestävän kehityksen mukaista (henkilöstö, käyttäjät, jäsenet), hallinto ja demokratia yrittäjyyttä  vastareaktio laman aiheuttaneita (joko edustuksellinen tai avoin) finanssiyrityksiä ja niiden hämäriä c. Sosiaaliset yritykset ovat usein lähtöisin kansalais- riskisijoituksia kohtaan yhteiskunnan organisaatioista tai yhteydessä niihin Määritelmissä pääasiassa painotuseroja sen mukaan kuka määritelmän on tehnyt…Lähde:http://www.tem.fi/files/26787/TEM_22_2010_netti.pdfhttp://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2012:024:FULL:FI:PDF
  4. 4. Nyt näyttäisi siltä, että yhteiskunnallisesta yrityksestä on tulossa ”alan” kokoava ylä-käsite…Lähde:http://www.avainlippu.fi/liiton-merkit/yhteiskunnallinen-yritys-merkki
  5. 5. •Lisää mahdollisuuksia toimia ja ajatella vapaasti (kuinka sinä haluaisit ratkaista yksinäisyydestä, toimettomuudesta ja köyhyydestä johtuvia ongelmia?) •Voidaan hyödyntää ja yhdistellä monenlaista osaamista (onko työsi yksipuolista?)TYÖNTEKIJÄ •Henkilöstölähtöinen toimintatapa lisää työhyvinvointia --> sosiaalisten yritysten eloonjäämisaste on karkeasti arvioituna jopa muita yrityksiä parempi •Työelämän on/off-kulttuuri ja sosiaalisesti kestävä kehitys ovat ihmisoikeuskysymyksiä, jotka koskettaa monia (puuttuuko sinulta tai työltäsi merkitys?) •Osatyökykyiset ja heidän ideansa käyttämätön voimavara (voiko tätä parempaa stigman vastaista työkalua olla?) ASIAKAS •Aitoa toimintaa, aidossa ympäristössä --> ”ei isot miehet piirileikkejä leiki” •Pieniltä toimijoilta puuttuu joukkovoiman ja yhteisen oman hyödyntäminen --> projekteista pysyvään ja vaikuttavaan yhteistyöhön •Voidaan tuottaa ja tukea monenlaista toimintaa erilaisten oikeudellisten muotojen avulla --> talkoot, YHTEISÖT asiakkaiden tuottamaa ja/tai omistamaa kuntoutusta, aikapankki, tapahtumat jne. • Kuluttamisesta on vähitellen tullut yhä enenevissä määrin myös vaikuttamiskeino • EU, valtio ja erilaiset kehittämistahot ovat aktiivisesti mukanaYMPÄRISTÖ • Innostavia kokeiluja tehdään tällä hetkellä ympäri maailman jne. MIKSI?
  6. 6. 1) Riittävää innostusta ei ilmene laajemmassa yhteisössä2) Sosiaalisesta yritystoiminnasta haetaan lääkettä jokaiseen vaivaan3) Liiketoimintaosaamisen puute on liian suuri – ei esim. ymmärretä sitä, että osaaminen pitää tuotteistaa ja hinnoitella eritavalla kuin aikaisemmin4) Toiminnalla pyritään pelkästään yksityistämään palveluja5) Ei jostain syystä pystytä täyttämään toiminalle asetettuja arvovaatimuksia6) Ei ymmärretä yhteisyrittämiseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia (suurentelu tai pienentely)MIKSI EI?
  7. 7. Yhteisen talouden talkootLähde:http://yhteinentalous.posterous.com/
  8. 8. Yhteisen talouden talkoot -kehittämissuunnitelman yhtenä lähtökohtana on normaaliuden periaate. Toisin sanoen siinä esitelty toiminta ja sen johtaminen on suunniteltu siten, että ne muistuttavat tarvittavilta osiltaan yritystoiminnan vastaavia. Koska yritystoiminnassa käytetään hallitusta (jo lainkin puitteissa) toiminnan johtamiseen, on siis normaaliuden kannalta luontevaa, että tulevia yhteisen talouden talkoita johtaa ns. esihallitus. Määräaikaisella esihallituksella on kaksi tavoitetta. Kun esihallituksen toimintaa arvioidaan jälkikäteen, on tärkeää kysyä, kuinka se on onnistunut laajentamaan toimintaansa taustayhteisöihin ja aikaan saamaan niissä ideointia, suunnittelua ja kokeiluja. Jos vastaus tähän kysymykseen on positiivinen, voidaan katsoa, että esihallitus on onnistunut saavuttamaan ensimmäisen tavoitteensa. Esihallituksen toisena tavoitteena on synnyttää toteuttamiskelpoinen liiketoimintasuunnitelma. Jotta esihallitus onnistuisi edellä kuvatussa tehtävässään, on sen mitä luultavimmin etsittävä ja testattava erilaisia toiminta- ja päätöksentekotapoja sekä omassa että taustayhteisöjen toiminnassa. Esihallituksen omassa työskentelyssä tämä ”etsi ja testaa -asenne” voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sen toiminnasta tehdään mahdollisimman läpinäkyvää ja avointa heti alusta lähtien. Esihallitus – miksi, mitä?Lähde:http://yhteinentalous.posterous.com/
  9. 9. Esihallituksen kokoonpano: Esihallitukseen valitaan lahtelaisia mielenterveystyöntoimijoita, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa yhteisyrityksen perustamista kohtaan Toimivuuden kannalta esihallituksen koko kannattaa pitää alle kymmenessä osallistujassa Jokaisesta taustayhteisöstä tulisi esihallitukseen kaksi henkilöä: yksi ”vallankäyttäjä” sekä yksi ”jonkun toimialan ammattimies/nainen”, jonka osaaminen on erilaista kuin yhdenkään muun jäsenen ryhmässä Esihallituksen kokoukset ovat lähtökohtaisesti avoimia kaikille asiasta kiinnostuneilleKetkä säätiöltä osallistuvat esi-hallituksen työskentelyyn?
  10. 10. Kiitos! Sami MetsärantaSosiaalisen yritystoiminnan kehittämispäällikkö Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Mobile: +358 40 182 4733 Mail: sami.metsaranta@phsps.fi Vesijärvenkatu 15, 15140 LAHTI, FINLAND

×