Materiaalituntemus4.12.2012
Puuvilla• Kansainvälinen lyhenne CO• saadaan pensaina kasvavan puuvillakasvien (Gossypium spp.)siemenhahtuvista• koostuu l...
Puuvillan ominaisuuksia• Eri puuvillalaatujen lujuus vaihtelee merkittävästi• hyvä kosteuden imukyky– Kosteuslisäprosentti...
• Puuvillakuidun pituus vaihtelee 10- 60 mm• Leveys vaihtelee 10-40 µm , yleensä 16-22 µm• Kypsän kuidun pituuden suhde pa...
• Laadukkaimmat puuvillakankaat on valmistettukampapuuvillasta.– lyhyet kuidut on kammattu yhdensuuntaisiksi, jolloinkanka...
Puuvillan laatuluokat• Laadukkaimmat puuvillakankaat on valmistettu kampapuuvillasta.– lyhyet kuidut on kammattu yhdensuun...
• Emästen vaikutus:– Riippuu väkevyydestä, lämpötilasta ja ajasta– Laimeat emäkset vaikuttavat keitettäessä• Puuvilla hape...
Puuvillatuotteiden hoito• Vesipesu– Valkopesu enint. 95– Kirjopesu enint. 60– Huom. Erikoiskäsitellyille tuotteille annetu...
Puuvillan historia• Puuvilla tunnettiin Keski-Amerikassa jo 5800 vuotta eKr ja Kiinassa ja Intiassa 3000 vuotta eKr.• Inti...
Puuvillan tuotanto• Puuvilla tarvitsee lämpimän tai kuuman ilmaston• Tärkeimmät puuvillantuottajamaat: Yhdysvallat, Kiina,...
Puuvillan hinta• Tekstiilituotteiden hintoihin vaikuttavat ratkaisevastiniihin käytettyjen raaka-aineiden hinnat.– Raaka-a...
Puuvillatuotteiden ominaisuudetPositiiviset• Pesuominaisuudet• Miellyttävän tuntuinen• Hengittävä• Imee kosteutta• Ei sähk...
Lähteet• http://fi.wikipedia.org/wiki/Puuvilla . Viitattu 4.12.2012– Ander, Gunilla: Puuvillan likainen tarina. (Bomull: E...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Materiaalituntemus

1,341 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,341
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Materiaalituntemus

  1. 1. Materiaalituntemus4.12.2012
  2. 2. Puuvilla• Kansainvälinen lyhenne CO• saadaan pensaina kasvavan puuvillakasvien (Gossypium spp.)siemenhahtuvista• koostuu lähes pelkästään selluloosasta.• Puuvilla on pehmeä kuitu– Puuvillasta tehdyt vaatteet ovat hengittäviä, eivät kutita tai ärsytä ihoa.– aiheuttaa harvoin allergisia reaktioita.• Puuvilla on väriltään yleensä luonnonvalkoinen, joskus myös todella vaaleakeltainen.• Kaikista tekstiilikuiduista noin 45 prosenttia on puuvillaa• Puuvilla on yleisin luonnonkuitu.• Ekopuuvilla nimitystä käytetään puuvillalle sen markkinoinnissa, joskaan sensisältöä ei ole yleispätevästi määritelty.• ICAN (= International Cotton Advisory Committee) perustettiin 1939. Setuottaa tietoa puuvillasta, seuraa puuvillan tilannetta maailmanlaajuisesti jatuottaa tätä koskevaa aineistoa. http://www.icac.org
  3. 3. Puuvillan ominaisuuksia• Eri puuvillalaatujen lujuus vaihtelee merkittävästi• hyvä kosteuden imukyky– Kosteuslisäprosentti 8,5% (kosteuden määrästandardikoetusolosuhteissa mitattuna)• Puuvillakuidun murtolujuus ja murtovenymälisääntyvät kosteuden kasvaessa– Pesunkestävyys on siis erittäin hyvä– Kosteuden lisääminen tekee puuvillakuidusta myöstaipuisamman• rypistyvyys– Puuvillakuitujen elastisuus on varsin huono• hidas kuivuminen• Maatuminen• Kemialliset käsittelyt muuttavat puuvillanominaisuuksia– Esim. merseroitu (puuvillalangan tai -kankaanlipeäkäsittely. Lisää kiiltoa, lujuutta ja siliävyyttä)puuvilla imee enemmän kosteutta kuinmerseroimaton• Puuvilla palaa nopeasti sekä melko suurella liekillä0200400600800SeaIslandEgyptiläinenAmer,UplandIntialainenlujuus N/mm²lujuusN/mm²
  4. 4. • Puuvillakuidun pituus vaihtelee 10- 60 mm• Leveys vaihtelee 10-40 µm , yleensä 16-22 µm• Kypsän kuidun pituuden suhde paksuuteen on parhailla laaduillanoin 5000 ja huonommilla vajaa 1000• Pitkäkuituiset puuvillat ovat yleensä hienompia ja lyhytkuituisetpaksumpia• Puuvillan tiheys on 1,5 g/cmᶟ, joten se on melko raskas kuitu• Puuvillakuidusta 94% on selluloosaa ja loput erilaisia vahoja jarasvoja• Puuvillalla on erinomaisia kehruuteknisiä ominaisuuksia.– Kuitu on ohut nauha varustettuna korkkiruuvintapaisilla kierroksilla.Nämä kierrokset vaihtavat usein suuntaa. Liukkaasta pinnastahuolimatta kuidut kiertyvät kehrätessä helposti toisiinsa kuitujenkierteisen rakenteen ansiosta.
  5. 5. • Laadukkaimmat puuvillakankaat on valmistettukampapuuvillasta.– lyhyet kuidut on kammattu yhdensuuntaisiksi, jolloinkankaaseen saadaan sileä pinta, joka ei nukkaannukovin helposti.• Kampapuuvillatuotteet ovat halpapuuvillaahuomattavasti kalliimpia» käyttöikä on pidempi ja käyttömukavuus suurempi.• Pellavan ja puuvillan sekoitusta kutsutaan nimelläparkkumi.» pellavan lujuus ja kestävyys sekä puuvillan miellyttävyysiholle.
  6. 6. Puuvillan laatuluokat• Laadukkaimmat puuvillakankaat on valmistettu kampapuuvillasta.– lyhyet kuidut on kammattu yhdensuuntaisiksi, jolloin kankaaseen saadaan sileä pinta, joka einukkaannu kovin helposti.• Kampapuuvillatuotteet ovat halpapuuvillaa huomattavasti kalliimpia» käyttöikä on pidempi ja käyttömukavuus suurempi.• Pellavan ja puuvillan sekoitusta kutsutaan nimellä parkkumi.» pellavan lujuus ja kestävyys sekä puuvillan miellyttävyys iholle.• Puuvilla voidaan kaupallisesti jakaa kolmeen perustyyppiin kuidun pituuden, kuidunhienouden ja maantieteellisen kasvupaikan mukaan:– Tyyppi 1• Pitkä, hieno, luja kuitu jolla on hyvä kiilto ja keskipituus on 25 – 60 mm• Sea Island- ja egyptiläiset puuvillat• Kallein puuvillatyyppi– Tyyppi 2• Keskimittainen puuvilla (13 – 33 mm)• Edellistä heikompi ja vähäisempi kiilto• Maailmassa eniten viljelty amerikkalainen Upland-puuvilla• Edullisempaa, siksi teollisuuden pääasiassa käyttämä puuvillayyppi– Tyyppi 3• Lyhyt, karkea ja kiilloton puuvillakuitu, jonka keskipituus 10-25 mm• Esim. aasialaiset puuvillat• Eri maissa viljeltävät puuvillat jaetaan vielä paljon tarkemmin useisiin erikauppalaatuihin
  7. 7. • Emästen vaikutus:– Riippuu väkevyydestä, lämpötilasta ja ajasta– Laimeat emäkset vaikuttavat keitettäessä• Puuvilla hapettuu oksiselluloosaksi ja heikkenee– Väkevät liuoksen aiheuttavat merseroitumisen• Happojen vaikutus:– Lämpimät hapot muuttavat puuvillan pitemmän ajan kuluessa hydro- ja oksiselluloosaksi• lujuus alenee– Väkevät hapot lämpiminä liuottavat puuvillaa• Orgaaniset liuottimet:– Puuvilla kestää hyvin esim. alkoholia, eetteriä, bensiiniä ja tärpättiä• Valkaisuaineiden vaikutus– Eivät oikein käytettyinä vahingoita puuvillaa• Ajan ja valon vaikutus– Suhteellisen kuivan ilman vaikutus pimeässä on vähäinen– Uv- säteet heikentävät puuvillaa• Myös lämpötilalla ja kosteudella on vaikutusta heikkenemiseen• Lämmön vaikutus:– Kestää tavallisten käyttöolosuhteiden lämpötilanmuutokset hyvin• Kellastuu 5 tunnissa 120 °C• Hajaantuminen alkaa 150 °C lämmössä• Helposti steriloitava• Homesienen vaikutus– Alttiina on valkaisematon kosteassa ja lämpimässä tilassa oleva puuvilla.– Valkaistuun ja värjättyyn puuvillaan vaikutus vähäinen.
  8. 8. Puuvillatuotteiden hoito• Vesipesu– Valkopesu enint. 95– Kirjopesu enint. 60– Huom. Erikoiskäsitellyille tuotteille annetut hoito-ohjeet• Kloorivalkaisu– Valkoiset tuotteet voidaan valkaista klooripitoisilla aineilla.• Silitys– Normaalisti kosteana enintään 200• Kemiallinen pesu– Yleensä sallittu kaikilla liuottimilla• Rumpukuivaus– Kestävät normaalin rumpukuivauksen• Neulokset saattavat kutistua, niillä suosituksena lievennetty rumpukuivaus tairumpukuivaus kokonaan kielletty
  9. 9. Puuvillan historia• Puuvilla tunnettiin Keski-Amerikassa jo 5800 vuotta eKr ja Kiinassa ja Intiassa 3000 vuotta eKr.• Intiasta puuvilla levisi Egyptiin, Kiinaan ja Persiaan• Vasta noin 800 vuotta jKr puuvillavalmisteet tulivat arabialaisten kauppiaiden mukanaEuroppaan• Euroopassa puuvillateollisuus lähti liikkeelle Espanjasta 1100-luvulla.• Parkkumikangasta alettiin valmistaa Saksassa ja Flanderissa (osittain yhteneväinen nykyisen Belgian Flanderin alueenkanssa) 1300-luvulla• 1600-luvulle Augsburg johti puuvillan teollista massatuotantoa, sen jälkeen johtoasemaanpääsivät flanderilaiset ja englantilaiset.• Suomessa alettiin kehrätä ja kutoa puuvillaa 1700-luvulla.• Keksinnöt, kuten kehruukone vuonna 1764 ja mekaaniset kangaspuut 1784, kasvattivattuotantomääriä huomattavasti.• Puuvilla kattaa tänäkin päivänä noin 44% koko tekstiilikuitujen kulutuksesta.– Vuodesta 1969 tähän päivään mennessä on puuvillan maailmanlaajuinen tuotanto läheskaksinkertaistunut, vaikkakin viljelypinta-ala on kasvanut vain hiukan. Tämä huomattavatuotannonkasvu johtuu kasvaneesta sadosta viljeltyyn pinta-alaan nähden.• Yleinen, luonnonkuituja suosiva trendi mahdollisti puuvillalle jopa vahvistuvan asemankodintekstiilien ja päällysvaatteiden kohdalla.
  10. 10. Puuvillan tuotanto• Puuvilla tarvitsee lämpimän tai kuuman ilmaston• Tärkeimmät puuvillantuottajamaat: Yhdysvallat, Kiina, Intia ja Pakistan– yli 60 % maailman puuvillasta• Puuvilla on monien Länsi- ja Keski-Afrikan maiden yksi tärkeimmistä vientituotteista• Pohjois-Kiinan geenimuunneltu puuvilla vähentää Helicoverpa zea -perhostoukkien kantoja– Bt-bakteeri tuottaa tuholaismyrkkyä, jonka epäillään olevan haitaton ihmisille, muille nisäkkäille, kasveille, kaloille ja useille hyönteisille. Sekuitenkin tappaa perhosentoukkia hyvin valikoivasti.• Puuvillaviljelmien koko riippuu mm. tuotantomaasta.– Yhdysvalloissa viljelmät ovat suuria, kun taas esim. Etelä-Amerikassa ja Afrikassa on pieniä perheviljelmiä, joilla työt tehdään alkeellisinvälinein ja käsin.– Suurilla viljelmillä kasvitautien ja tuholaisten torjunta saatetaan suorittaa lentokoneita käyttäen. Pienillä viljelmillä taas saatetaan tuottaaekopuuvillaa ilman kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita.• Puuvillan laatu riippuu kasvuolosuhteista, erityisesti kosteudesta.– Osalla puuvillapelloista käytetään keinokastelua, jolloin kasvit saavat riittävästi kosteutta.– Jos peltojen kastelu on sateiden varassa, säävaihtelut saattavat vaikuttaa sadon laatuun.– Yö- ja päivälämpötilojen tulisi olla mahdollisimman lähellä toisiaan. Pakkasta ei saa esiintyä.– Auringon valo on tärkeää puuvillan kasvulle.• Suurilla viljelmillä puuvillan korjuu suoritetaan koneellisesti puimureilla, jolloin kaikki puuvillakuidut kerätään samalla kertaa.– Kuitujen mukaan joutuu kasvin varren ja lehtien palasia. Saatava kuituaines ei ole siten kovin puhdasta. Kypsien kuitujen mukana on myöskuolleita ja epäkypsiä kuituja sekä siemenkotien osia. Roskaisuus vaikuttaa kuituaineksen laatuluokkaan ja hintaan. Roskat pitää poistaaseuraavissa käsittelyvaiheissa.• Pienillä viljelmillä sadonkorjuu suoritetaan käsinpoimintana.– Kypsistä, avautuneista siemenkodista kuidut poimitaan käsin, kypsymättömät jätetään kypsymään. Viljelmä poimitaan näin useaan kertaan.Tuloksena on kuitenkin puhdasta, tasalaatuista puuvillaa, usein myös ilman torjunta-aineita tuotettua.• Poiminnan jälkeen puuvilla kuivataan ja loukutetaan eli kuidut irrotetaan siementen pinnalta.• Sadasta puuvillakilosta saadaan noin 35 kg kuituja, 62 kg siemeniä ja 3 kg jätettä.– Siemenistä voidaan puristaa öljyä, siemenjäte voidaan käyttää karjan rehuksi.
  11. 11. Puuvillan hinta• Tekstiilituotteiden hintoihin vaikuttavat ratkaisevastiniihin käytettyjen raaka-aineiden hinnat.– Raaka-aineen määrä ja laatu– jalostuskustannukset– Viimeistelykäsittelyt• ICAC Julkaisi 2007 hintamallin puuvillankeskimääräisestä hinnasta• Puuvillan hinta kohosi 2010 ja 2011.• Viime vuonna puuvillaa tuotettiin maailmallaennätysmäärä ja sen hinta on lähtenyt putoamaan.– markkinointivuoden 2010- 2011 huippuhinnoista on tultualas jopa 40 prosenttia.
  12. 12. Puuvillatuotteiden ominaisuudetPositiiviset• Pesuominaisuudet• Miellyttävän tuntuinen• Hengittävä• Imee kosteutta• Ei sähköisty• Suhteellisen kestävä• Koi ei syö puuvillaa• Helppo värjätäNegatiiviset• Kutistuvuus• Rypistyvyys• Huono lämmön eristäjä• Haittoja voidaan poistaaviimeistelymenetelmienavulla.
  13. 13. Lähteet• http://fi.wikipedia.org/wiki/Puuvilla . Viitattu 4.12.2012– Ander, Gunilla: Puuvillan likainen tarina. (Bomull: En solkig historia, 2010.) Suomentanut Petri Stenman. Helsinki:Like, 2011. ISBN 978-952-01-0635-5.– Geenipuuvilla suojaa naapureitaankin Tiede.fi. Viitattu 14.2.2009.– Hyvä tietää puuvillasta Reilun kaupan edistämisyhdistys ry• Markkula, Raija: Tekstiilitieto. Porvoo: WSOY 1990. ISBN 951-0-15926-3• Boncamper, Irma: Tekstiilioppi – kuituraaka-aineet. Hämeenlinna: Hämeenammattikorkeakoulu 2004. ISBN 951-784-228-7• http://www.virtuaaliamk.fi/opintojaksot/030507/1086702266491/1146637794621/1146638150975/1146638627795.html . Viitattu 4.12.2012• http://yle.fi/uutiset/puuvillan_hinta_laski_-_vaatteiden_hinnat_eivat_laske/6233046 .Viitattu 4.12.2012• http://www.puuvilla.info/ . Viitattu 4.12.2012

×