2. Puuvilla
• Kansainvälinen lyhenne CO
• saadaan pensaina kasvavan puuvillakasvien (Gossypium spp.)
siemenhahtuvista
• koostuu lähes pelkästään selluloosasta.
• Puuvilla on pehmeä kuitu
– Puuvillasta tehdyt vaatteet ovat hengittäviä, eivät kutita tai ärsytä ihoa.
– aiheuttaa harvoin allergisia reaktioita.
• Puuvilla on väriltään yleensä luonnonvalkoinen, joskus myös todella vaalea
keltainen.
• Kaikista tekstiilikuiduista noin 45 prosenttia on puuvillaa
• Puuvilla on yleisin luonnonkuitu.
• Ekopuuvilla nimitystä käytetään puuvillalle sen markkinoinnissa, joskaan sen
sisältöä ei ole yleispätevästi määritelty.
• ICAN (= International Cotton Advisory Committee) perustettiin 1939. Se
tuottaa tietoa puuvillasta, seuraa puuvillan tilannetta maailmanlaajuisesti ja
tuottaa tätä koskevaa aineistoa. http://www.icac.org
3. Puuvillan ominaisuuksia
• Eri puuvillalaatujen lujuus vaihtelee merkittävästi
• hyvä kosteuden imukyky
– Kosteuslisäprosentti 8,5% (kosteuden määrä
standardikoetusolosuhteissa mitattuna)
• Puuvillakuidun murtolujuus ja murtovenymä
lisääntyvät kosteuden kasvaessa
– Pesunkestävyys on siis erittäin hyvä
– Kosteuden lisääminen tekee puuvillakuidusta myös
taipuisamman
• rypistyvyys
– Puuvillakuitujen elastisuus on varsin huono
• hidas kuivuminen
• Maatuminen
• Kemialliset käsittelyt muuttavat puuvillan
ominaisuuksia
– Esim. merseroitu (puuvillalangan tai -kankaan
lipeäkäsittely. Lisää kiiltoa, lujuutta ja siliävyyttä)
puuvilla imee enemmän kosteutta kuin
merseroimaton
• Puuvilla palaa nopeasti sekä melko suurella liekillä
0
200
400
600
800
SeaIsland
Egyptiläinen
Amer,Upland
Intialainen
lujuus N/mm²
lujuus
N/mm²
4. • Puuvillakuidun pituus vaihtelee 10- 60 mm
• Leveys vaihtelee 10-40 µm , yleensä 16-22 µm
• Kypsän kuidun pituuden suhde paksuuteen on parhailla laaduilla
noin 5000 ja huonommilla vajaa 1000
• Pitkäkuituiset puuvillat ovat yleensä hienompia ja lyhytkuituiset
paksumpia
• Puuvillan tiheys on 1,5 g/cmᶟ, joten se on melko raskas kuitu
• Puuvillakuidusta 94% on selluloosaa ja loput erilaisia vahoja ja
rasvoja
• Puuvillalla on erinomaisia kehruuteknisiä ominaisuuksia.
– Kuitu on ohut nauha varustettuna korkkiruuvintapaisilla kierroksilla.
Nämä kierrokset vaihtavat usein suuntaa. Liukkaasta pinnasta
huolimatta kuidut kiertyvät kehrätessä helposti toisiinsa kuitujen
kierteisen rakenteen ansiosta.
5. • Laadukkaimmat puuvillakankaat on valmistettu
kampapuuvillasta.
– lyhyet kuidut on kammattu yhdensuuntaisiksi, jolloin
kankaaseen saadaan sileä pinta, joka ei nukkaannu
kovin helposti.
• Kampapuuvillatuotteet ovat halpapuuvillaa
huomattavasti kalliimpia
» käyttöikä on pidempi ja käyttömukavuus suurempi.
• Pellavan ja puuvillan sekoitusta kutsutaan nimellä
parkkumi.
» pellavan lujuus ja kestävyys sekä puuvillan miellyttävyys
iholle.
6. Puuvillan laatuluokat
• Laadukkaimmat puuvillakankaat on valmistettu kampapuuvillasta.
– lyhyet kuidut on kammattu yhdensuuntaisiksi, jolloin kankaaseen saadaan sileä pinta, joka ei
nukkaannu kovin helposti.
• Kampapuuvillatuotteet ovat halpapuuvillaa huomattavasti kalliimpia
» käyttöikä on pidempi ja käyttömukavuus suurempi.
• Pellavan ja puuvillan sekoitusta kutsutaan nimellä parkkumi.
» pellavan lujuus ja kestävyys sekä puuvillan miellyttävyys iholle.
• Puuvilla voidaan kaupallisesti jakaa kolmeen perustyyppiin kuidun pituuden, kuidun
hienouden ja maantieteellisen kasvupaikan mukaan:
– Tyyppi 1
• Pitkä, hieno, luja kuitu jolla on hyvä kiilto ja keskipituus on 25 – 60 mm
• Sea Island- ja egyptiläiset puuvillat
• Kallein puuvillatyyppi
– Tyyppi 2
• Keskimittainen puuvilla (13 – 33 mm)
• Edellistä heikompi ja vähäisempi kiilto
• Maailmassa eniten viljelty amerikkalainen Upland-puuvilla
• Edullisempaa, siksi teollisuuden pääasiassa käyttämä puuvillayyppi
– Tyyppi 3
• Lyhyt, karkea ja kiilloton puuvillakuitu, jonka keskipituus 10-25 mm
• Esim. aasialaiset puuvillat
• Eri maissa viljeltävät puuvillat jaetaan vielä paljon tarkemmin useisiin eri
kauppalaatuihin
7. • Emästen vaikutus:
– Riippuu väkevyydestä, lämpötilasta ja ajasta
– Laimeat emäkset vaikuttavat keitettäessä
• Puuvilla hapettuu oksiselluloosaksi ja heikkenee
– Väkevät liuoksen aiheuttavat merseroitumisen
• Happojen vaikutus:
– Lämpimät hapot muuttavat puuvillan pitemmän ajan kuluessa hydro- ja oksiselluloosaksi
• lujuus alenee
– Väkevät hapot lämpiminä liuottavat puuvillaa
• Orgaaniset liuottimet:
– Puuvilla kestää hyvin esim. alkoholia, eetteriä, bensiiniä ja tärpättiä
• Valkaisuaineiden vaikutus
– Eivät oikein käytettyinä vahingoita puuvillaa
• Ajan ja valon vaikutus
– Suhteellisen kuivan ilman vaikutus pimeässä on vähäinen
– Uv- säteet heikentävät puuvillaa
• Myös lämpötilalla ja kosteudella on vaikutusta heikkenemiseen
• Lämmön vaikutus:
– Kestää tavallisten käyttöolosuhteiden lämpötilanmuutokset hyvin
• Kellastuu 5 tunnissa 120 °C
• Hajaantuminen alkaa 150 °C lämmössä
• Helposti steriloitava
• Homesienen vaikutus
– Alttiina on valkaisematon kosteassa ja lämpimässä tilassa oleva puuvilla.
– Valkaistuun ja värjättyyn puuvillaan vaikutus vähäinen.
8. Puuvillatuotteiden hoito
• Vesipesu
– Valkopesu enint. 95
– Kirjopesu enint. 60
– Huom. Erikoiskäsitellyille tuotteille annetut hoito-ohjeet
• Kloorivalkaisu
– Valkoiset tuotteet voidaan valkaista klooripitoisilla aineilla.
• Silitys
– Normaalisti kosteana enintään 200
• Kemiallinen pesu
– Yleensä sallittu kaikilla liuottimilla
• Rumpukuivaus
– Kestävät normaalin rumpukuivauksen
• Neulokset saattavat kutistua, niillä suosituksena lievennetty rumpukuivaus tai
rumpukuivaus kokonaan kielletty
9. Puuvillan historia
• Puuvilla tunnettiin Keski-Amerikassa jo 5800 vuotta eKr ja Kiinassa ja Intiassa 3000 vuotta eKr.
• Intiasta puuvilla levisi Egyptiin, Kiinaan ja Persiaan
• Vasta noin 800 vuotta jKr puuvillavalmisteet tulivat arabialaisten kauppiaiden mukana
Europpaan
• Euroopassa puuvillateollisuus lähti liikkeelle Espanjasta 1100-luvulla.
• Parkkumikangasta alettiin valmistaa Saksassa ja Flanderissa (osittain yhteneväinen nykyisen Belgian Flanderin alueen
kanssa) 1300-luvulla
• 1600-luvulle Augsburg johti puuvillan teollista massatuotantoa, sen jälkeen johtoasemaan
pääsivät flanderilaiset ja englantilaiset.
• Suomessa alettiin kehrätä ja kutoa puuvillaa 1700-luvulla.
• Keksinnöt, kuten kehruukone vuonna 1764 ja mekaaniset kangaspuut 1784, kasvattivat
tuotantomääriä huomattavasti.
• Puuvilla kattaa tänäkin päivänä noin 44% koko tekstiilikuitujen kulutuksesta.
– Vuodesta 1969 tähän päivään mennessä on puuvillan maailmanlaajuinen tuotanto lähes
kaksinkertaistunut, vaikkakin viljelypinta-ala on kasvanut vain hiukan. Tämä huomattava
tuotannonkasvu johtuu kasvaneesta sadosta viljeltyyn pinta-alaan nähden.
• Yleinen, luonnonkuituja suosiva trendi mahdollisti puuvillalle jopa vahvistuvan aseman
kodintekstiilien ja päällysvaatteiden kohdalla.
10. Puuvillan tuotanto
• Puuvilla tarvitsee lämpimän tai kuuman ilmaston
• Tärkeimmät puuvillantuottajamaat: Yhdysvallat, Kiina, Intia ja Pakistan
– yli 60 % maailman puuvillasta
• Puuvilla on monien Länsi- ja Keski-Afrikan maiden yksi tärkeimmistä vientituotteista
• Pohjois-Kiinan geenimuunneltu puuvilla vähentää Helicoverpa zea -perhostoukkien kantoja
– Bt-bakteeri tuottaa tuholaismyrkkyä, jonka epäillään olevan haitaton ihmisille, muille nisäkkäille, kasveille, kaloille ja useille hyönteisille. Se
kuitenkin tappaa perhosentoukkia hyvin valikoivasti.
• Puuvillaviljelmien koko riippuu mm. tuotantomaasta.
– Yhdysvalloissa viljelmät ovat suuria, kun taas esim. Etelä-Amerikassa ja Afrikassa on pieniä perheviljelmiä, joilla työt tehdään alkeellisin
välinein ja käsin.
– Suurilla viljelmillä kasvitautien ja tuholaisten torjunta saatetaan suorittaa lentokoneita käyttäen. Pienillä viljelmillä taas saatetaan tuottaa
ekopuuvillaa ilman kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita.
• Puuvillan laatu riippuu kasvuolosuhteista, erityisesti kosteudesta.
– Osalla puuvillapelloista käytetään keinokastelua, jolloin kasvit saavat riittävästi kosteutta.
– Jos peltojen kastelu on sateiden varassa, säävaihtelut saattavat vaikuttaa sadon laatuun.
– Yö- ja päivälämpötilojen tulisi olla mahdollisimman lähellä toisiaan. Pakkasta ei saa esiintyä.
– Auringon valo on tärkeää puuvillan kasvulle.
• Suurilla viljelmillä puuvillan korjuu suoritetaan koneellisesti puimureilla, jolloin kaikki puuvillakuidut kerätään samalla kertaa.
– Kuitujen mukaan joutuu kasvin varren ja lehtien palasia. Saatava kuituaines ei ole siten kovin puhdasta. Kypsien kuitujen mukana on myös
kuolleita ja epäkypsiä kuituja sekä siemenkotien osia. Roskaisuus vaikuttaa kuituaineksen laatuluokkaan ja hintaan. Roskat pitää poistaa
seuraavissa käsittelyvaiheissa.
• Pienillä viljelmillä sadonkorjuu suoritetaan käsinpoimintana.
– Kypsistä, avautuneista siemenkodista kuidut poimitaan käsin, kypsymättömät jätetään kypsymään. Viljelmä poimitaan näin useaan kertaan.
Tuloksena on kuitenkin puhdasta, tasalaatuista puuvillaa, usein myös ilman torjunta-aineita tuotettua.
• Poiminnan jälkeen puuvilla kuivataan ja loukutetaan eli kuidut irrotetaan siementen pinnalta.
• Sadasta puuvillakilosta saadaan noin 35 kg kuituja, 62 kg siemeniä ja 3 kg jätettä.
– Siemenistä voidaan puristaa öljyä, siemenjäte voidaan käyttää karjan rehuksi.
11. Puuvillan hinta
• Tekstiilituotteiden hintoihin vaikuttavat ratkaisevasti
niihin käytettyjen raaka-aineiden hinnat.
– Raaka-aineen määrä ja laatu
– jalostuskustannukset
– Viimeistelykäsittelyt
• ICAC Julkaisi 2007 hintamallin puuvillan
keskimääräisestä hinnasta
• Puuvillan hinta kohosi 2010 ja 2011.
• Viime vuonna puuvillaa tuotettiin maailmalla
ennätysmäärä ja sen hinta on lähtenyt putoamaan.
– markkinointivuoden 2010- 2011 huippuhinnoista on tultu
alas jopa 40 prosenttia.
12. Puuvillatuotteiden ominaisuudet
Positiiviset
• Pesuominaisuudet
• Miellyttävän tuntuinen
• Hengittävä
• Imee kosteutta
• Ei sähköisty
• Suhteellisen kestävä
• Koi ei syö puuvillaa
• Helppo värjätä
Negatiiviset
• Kutistuvuus
• Rypistyvyys
• Huono lämmön eristäjä
• Haittoja voidaan poistaa
viimeistelymenetelmien
avulla.
13. Lähteet
• http://fi.wikipedia.org/wiki/Puuvilla . Viitattu 4.12.2012
– Ander, Gunilla: Puuvillan likainen tarina. (Bomull: En solkig historia, 2010.) Suomentanut Petri Stenman. Helsinki:
Like, 2011. ISBN 978-952-01-0635-5.
– Geenipuuvilla suojaa naapureitaankin Tiede.fi. Viitattu 14.2.2009.
– Hyvä tietää puuvillasta Reilun kaupan edistämisyhdistys ry
• Markkula, Raija: Tekstiilitieto. Porvoo: WSOY 1990. ISBN 951-0-15926-3
• Boncamper, Irma: Tekstiilioppi – kuituraaka-aineet. Hämeenlinna: Hämeen
ammattikorkeakoulu 2004. ISBN 951-784-228-7
• http://www.virtuaaliamk.fi/opintojaksot/030507/1086702266491/1146637794621/1146638
150975/1146638627795.html . Viitattu 4.12.2012
• http://yle.fi/uutiset/puuvillan_hinta_laski_-_vaatteiden_hinnat_eivat_laske/6233046 .
Viitattu 4.12.2012
• http://www.puuvilla.info/ . Viitattu 4.12.2012
