Petra-hanke

1,132 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,132
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Petra-hanke

  1. 1. OPPIMISYMPÄRISTÖT
  2. 2. OPPIMISYMPÄRISTÖ 1930 luokkahuone 1960 sosiaalinen ja fyysinen oppimisympäristö 1980 virtuaalinen ja verkkopohjainen oppimisympäristö 1997 (Manninen, Pesonen) paikka, tila, yhteisö tai toimintakäytäntö, joka edistää oppimista 2008 viihtyminen, ihmisenä kasvaminen, jatkuvuus
  3. 3. Avoimuus
  4. 4. Erilaisia oppijoita…
  5. 5. Onko nimellä väliä…
  6. 6. Onko nimellä väliä…
  7. 7. ONGELMIEN SELVITTÄMINEN TYÖPAIKALLA ÄLÄ MUUTA SITÄ YRITITKÖ KORJATA SITÄ? TOIMIIKO ASIA ? KYLLÄ EI KYLLÄ IDIOOTTI ! EI JOUDUTKO VAIKEUKSIIN ? EI TEESKENTELE TIETÄMÄTÖNTÄ ! TIETÄÄKÖ KUKAAN MUU SIITÄ ? SÄÄLITTÄVÄ NUIJA ! KYLLÄ KYLLÄ EI ÄLÄ KERRO KENELLEKKÄÄN ! VOITKO SYYTTÄÄ KETÄÄN MUUTA ? EI SITTEN, EI OLE MITÄÄN ONGELMAA ! KYLLÄ
  8. 8. Silmän iloa
  9. 9. Mistä muistuttaa….
  10. 10. Miten löydän….
  11. 11. Varastotilaa
  12. 12. Järjestys = hyvät ohjeet
  13. 13. Yhteistyö ympäristön kanssa
  14. 14. Yhteistyö ympäristön kanssa
  15. 15. OPPIMISYMPÄRISTÖ fyysinen, sosiaalinen, hengellinen, tekninen ja didaktinen ”vasta didaktinen ulottuvuus tekee ympäristöstä oppimisympäristön”
  16. 16. OPPIMISYMPÄRISTÖ Fyysinen, henkinen ja hengellinen
  17. 17. Oppimisympäristö
  18. 18. Skeittipiha
  19. 19. Kulttuuriperinne
  20. 20. Elämykset muualta
  21. 21. Koulun ulko-ovi: Mitä viestii?
  22. 22. Mitä haluamme, että koulu viestii?
  23. 23. Viesti: kannettava tietokone
  24. 24. Viestii?
  25. 25. Viestii?
  26. 26. Viestii?
  27. 27. Viestii?
  28. 28. Viestii?
  29. 29. Viestii?
  30. 30. Viestii?
  31. 31. Viestii?
  32. 32. Viestii?
  33. 33. Viestii?
  34. 34. Viestii?
  35. 35. Viestii?
  36. 36. Viestii?
  37. 37. Meidän viesti: isot ja pienet yhdessä yhteisessä koulussa
  38. 38. Yhteydenpito: http://oppimisymparisto.wikispaces.com/Hankkeet http://petra.mikkeli.fi/blogi
  39. 39. Pekka Himanen
  40. 40. Pekka Himanen
  41. 41. Pekka Himanen
  42. 42. Pekka Himanen Rikastava työyhteisö…..
  43. 43. Ota itsellesi keskustelukumppani vierestäsi. Keskustele aiheesta: mitä haluaisit koulusi oppimisympäristönä viestittävän?
  44. 44. YHTENÄISKOULU – (TURVALLINEN) JA EHEÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ: FYYSINEN-HENKINEN-HENGELLINEN Anttola 10.10.2008
  45. 45. Oppimisympäristö
  46. 46. SUOMEN YHTENÄISKOULUVERKOSTO RY WWW.SYVE.FI <ul><li>Yhtenäiskoulu on koulu, missä samassa hallinnollisessa ja toiminnallisessa kouluyksikössä voi olla opetusta vuosiluokilla 0 – 10. </li></ul><ul><li>           Lisätä Suomen yhtenäiskoulujen yhteistyötä </li></ul><ul><li>           Auttaa ja tukea toinen toisiamme </li></ul><ul><li>           Edesauttaa yhtenäiskoulujen syntymistä ja kehittymistä. </li></ul><ul><li>           Vaikuttaa yhtenäiskoulujen olosuhteisiin. </li></ul><ul><li>Jäseninä: rehtorit, apulaisrehtorit, vararehtorit, johtotiimin jäsenet, heidän kauttaan koko koulu kuuluu verkostoomme ( n. 200 jäsentä) </li></ul><ul><li>Kaksipäiväinen yhtenäiskouluseminaari syksyllä: Mikkeli 2003 300 osallistujaa, Lempäälä 2004 800 osall, Vantaa 2005 1450 osall, Rovaniemi 2006 650 osall, Helsinki 2007 1015 osall., Joensuu 2008 750 osall., Oulu 11.-12.9.2009, Heinola 2010, Kaarina 2011, Hämeenlinna 2012….. </li></ul><ul><li>Yhtenäiskoulujen henkilökuntien MM-salibandy Haukipudas 4.-5.4.2009 </li></ul><ul><li>Yhteistyökumppanit: OPH, KUNTALIITTO, OPEKO, OAJ, YLIOPISTOT </li></ul><ul><li>Rehtori Kimmo Tanttu Mikkeli </li></ul>
  47. 47. Oppimisympäristö …mutta miten talvella…
  48. 48. Oppimisympäristö …mitä fiiliksiä….
  49. 49. Oppimisympäristö …mitä fiiliksiä….
  50. 50. Oppimisympäristö …mitä fiiliksiä….
  51. 51. Oppimisympäristö …mitä fiiliksiä….
  52. 52. Oppimisympäristö …mitä fiiliksiä….
  53. 53. YHDESSÄ VAI ERIKSEEN
  54. 54. YHDESSÄ VAI ERIKSEEN
  55. 55. YHDESSÄ VAI ERIKSEEN
  56. 56. YHDESSÄ VAI ERIKSEEN
  57. 57. Oppimisympäristö
  58. 58. YHDESSÄ VAI ERIKSEEN
  59. 59. YHDESSÄ VAI ERIKSEEN
  60. 60. YHDESSÄ VAI ERIKSEEN
  61. 61. YHTENÄINEN PERUSOPETUS - YHTENÄISKOULU - EHEÄ OPPIMISPOLKU JA OPPIMISYMPÄRISTÖ <ul><li>Koulu on oppilasta varten </li></ul><ul><li>Henkilökunta on koulun suurin suunnittelun voimavara </li></ul><ul><li>Suunnittelu lisää sitoutumista </li></ul><ul><li>Tulevaisuutta </li></ul><ul><li>Tutkimusta </li></ul><ul><li>Kokemuksia </li></ul><ul><li>0-13 </li></ul><ul><li>Viisaus asuu meissä jokaisessa </li></ul>
  62. 62. Yhtenäiskoulu Helsinki 50 v. Saska Snellmanm <ul><li>… .Koulu oli juuri niin erilainen kuin oli kerrottu. Ensinnäkään opettajat eivät todellakaan olleet lehtori Sejase, kuten kaverien kouluissa. Meitä opettivat Rytky ja Riksu ja Väksy ja Seija ja Teacher ja Simo-setä, ja rehtorina oli Touko…. </li></ul><ul><li>… .Voimistelunopettaja Riksu pelasi oikeaa laitaa HIFK:ssa ja maajoukkueessa. Siitä oli keräilykorttikin. Minulle isättä kasvaneelle Riksu oli vähän niin kuin miehenmalli. Mentiin avoriviin järjesty ja otettiin kymmenen punnerrusta, jos ei suu pysynyt kiinni. Tarvitsevat peikonpojatkin välillä kuria & järjestystä…… </li></ul>
  63. 63. Yhtenäiskoulu Helsinki 50 v. Saska Snellmanm <ul><li>… . Yhtenäiskoulu oli siis todella yhtenäinen: 12 vuotta kului samoilla käytävillä, samassa pihassa, samoissa ruokaloissa. </li></ul><ul><li>Jonkun toisen mielestä tuo kuulostaa varmasti tylsältä, mutta minulle koulun tuomasta jatkuvuudesta tuli elämään todellinen turvakahva. Ei se peikkoelämä nimittäin loppunut koulun alkamiseen vaan elimme äitini kanssa välillä melko risaistakin arkea, osoitteitakin minulle kertyi hyvinkin parikymmentä kaikilla kulmilla Helsinkiä. Siinä vauhdissa koulun ja opettajien tarjoama jatkuvuus tarjosi minulle kiintopisteen, jonka ympärille pystyin elämäni kiinnittämään …… </li></ul>
  64. 64. Yhtenäiskoulu Helsinki 50 v. Saska Snellmanm <ul><li>… .Alkuvuosina opettajat olivat isoja kuin satuolennot, mutta kun me kasvoimme, he tuntuivat kutistuvan. Lopulta me olimme saman kokoisia. Sen merkiksi Yhtenäiskoulussa oli erikoinen tapa, jonka muisteleminen saa minut vieläkin liikuttumaan. Penkinpainajaisiltana opettajat ja oppilaat söivät yhteisen illallisen koululuokassa, jonka 11-luokkalaiset olivat lavastaneet valitsemansa teeman mukaan. Me teimme abeille kalevalaisen pirtin ja meille tehtiin roomalainen kylpylä, jossa me vietimmekin opettajiemme kanssa todellisen symposiumin herkkuineen, viineineen ja tansseineen. </li></ul><ul><li>Yhteisessä penkkari-illallisessa toteutui Yhtenäiskoulun perustajien idea tasavertaiseen ihmisyyteen ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvasta oppimisesta ja kasvamisesta: opettajat, jotka olivat takoneet päihimme aakkoset, niistäneet nenät ja erottaneet tappelut kohtasivat viimeisenä iltana meidät nuoret ystävinä ja saattelivat meidät maailmaan. Näin suurta idealismia en ole kohdannut koulumaailmassa missään, eikä se ole Yhtenäiskoulussakaan enää säilynyt, ikävä kyllä….. </li></ul>
  65. 65. Yhtenäiskoulu Helsinki 50 v. Saska Snellmanm <ul><li>… . Huomasin, että joitakin koulutovereitani Yhtenäiskoulun erilaisuus kiusasi. Varsinkin murrosiässä lapsille on tärkeää, että kaikki on ihan samanlaista kuin kaikilla muilla, puhutaan sitten hiuksista, vaatteista tai koulusta. Siksi monet keskustelut luokassa alkoivat sanoilla: miksei meidän koulussa... </li></ul><ul><li>Tällainen vertailu väheni tosin kummasti, kun aloimme käydä veisto-opetuksessa läheisessä Käpylän kansakoulussa - Yhtenäiskoulussa kun ei ollut veistoluokkaa. Naapurikoulussa elettiin vielä vanhaa aikaa, jossa meidän piti nousta seisomaan, kun halusimme puhutella opettajaamme, jolla oli vesikampaus, henkselihousut ja henki, joka haisi aina Sisu-pastilleille. Kiitos näiden veistotuntien, minäkin saatan yhä jollain tavalla samastua kaunokirjallisuuden kuvauksiin siitä, millaista oli koulunkäynti 1950-60-luvuilla. Uskallan arvata, että oma kehityskulkuni sellaisessa koulussa olisi edennyt muistutuksista käytösnumeron alennuksen kautta koulusta erottamiseen. ….. </li></ul>
  66. 66. Yhtenäiskoulu Helsinki 50 v. Saska Snellmanm <ul><li>… Väkivalta ja kiusaaminen ovat pahimmillaan 12-13-vuotiaana. Siinä iässä siirrytään ala-asteelta yläasteelle, mikä merkitsee muuttoa uuteen kouluun uusien &quot;kaverien&quot; kanssa. Siten suuri joukko poikia - joilla on poikien epäsuhtaisesta murrosiän kehityksestä johtuen hiiren aivot mutta norsun voimat - heitetään koulun pihalle valtavaan sumppuun, jossa heidän on ratkaistava keskinäinen järjestyksensä ikiaikaisin menetelmin. </li></ul><ul><li>Yhtenäiskoulussa ei tätä ongelmaa ole, sillä koulu jatkuu turvallisesti yli murrosiän hornankuilun ja - kuten minun tapauksessani - myös yläastetta ja lukiota erottavan isojaon. Väkivaltaa ja kiusaamista vähensi sekin, että opettajat ehtivät oppia tuntemaan lapset pienestä pitäen. Siksi välituntia valvova opettaja saattoi karjaista Jarin tai Markon tai Saskan ojennukseen - me olimme opettajille pikkupoikia, jotka olivat tulleet murrosikään, emme heidän ristikseen langetettu vellova anonyymi hirviöjoukko. </li></ul><ul><li>Ja ellei opettajaa ollut paikalla, riehumiseen puuttuivat usein tupakkapaikalle kiirehtivät lukiolaiset, jotka jakoivat saman koulun ja sen pihan nuorempiensa kanssa. Sekin rauhoitti menoa kummasti…. </li></ul>
  67. 67. Yhtenäiskoulu Helsinki 50 v. Saska Snellmanm <ul><li>… .Koulun 12-vuotisuus ehkäisi häiriköintiä toisellakin tavalla. Opettajien kannatti jo ihan omankin etunsa vuoksi puuttua kaikkiin ongelmiin heti alusta alkaen, sillä he tiesivät löytävänsä edestään sen, mitä olivat taakseen jättäneet. Se koski niin riehumista, oppimisvaikeuksia kuin vakavampiakin vaikeuksia, fyysisiä ja henkisiä. </li></ul><ul><li>Jos opettajat tietävät pääsevänsä oppilaasta eroon parin vuoden kuluttua, heille tulee suuri kiusaus lakaista ongelmat maton alle ja jättää ne seuraavan koulun huoleksi. Mutta jos opettajat joutuvat ottamaan oppilaasta vastuun seitsemänvuotiaasta ylioppilaaksi asti, päätä ei voi panna puskaan ja ongelmat kannattaa hoitaa ennen kuin pienet ongelmat kasvavat isoiksi ongelmiksi. Niin Yhtenäiskoulussa tehtiin, ja tehdään toivottavasti vieläkin….. </li></ul>
  68. 68. Yhtenäiskoulu Helsinki 50 v. Saska Snellmanm <ul><li>… . Tätä kirjoittaessani pystyn vielä helposti palauttamaan mieleeni koulualueen kivet, kalliot ja kiipeilypuut. Muistan missä kohtaa verkkoaidoissa oli reiät, joista saattoi luikahtaa Shellille karkkia hakemaan. Mihin nurkkiin kevätaurinko lämpimimmin paistoi. Miten päin koripallokenttä oli kallellaan. Miltä voimistelusali tuoksui. Koulusta tuli ja se jäi minulle pysyväksi mielen maisemaksi, josta näen unia ja jonne palaaminen räjäyttää pään täyteen muistoja kuin se Proustin kuuluisa kermaleivos. </li></ul><ul><li>Olenkin verestellyt muistojani ahkerasti, sillä molemmat tyttäreni ovat käyneet Yhtenäiskoulun ….. </li></ul>
  69. 69. YHTENÄINEN PERUSOPETUS - YHTENÄISKOULU - OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ <ul><li>Koulun suunnittelun lähtökohtana on oltava pedagogiikkaa, ei säästöt. </li></ul><ul><li>Pedagogiikkaa tehdään: </li></ul><ul><li>Välineistössä </li></ul><ul><li>Tiloissa ja ympäristössä </li></ul><ul><li>Lukujärjestyksessä </li></ul><ul><li>Vuorovaikutuksessa </li></ul><ul><li>Toimintakulttuurissa </li></ul><ul><li>Tunteessa </li></ul>
  70. 70. Yhtenäinen perusopetus-Yhtenäiskoulu <ul><li>Yhtenäiskoulu 0/1-9/13 </li></ul><ul><li>Rehtori Kimmo Tanttu Mikkeli </li></ul><ul><li>Yhtenäinen perusopetus: 1-6  7-9 </li></ul>
  71. 71. YHTENÄISKOULU HISTORIA <ul><li>Koulujärjestelmäkomitea 1948 ehdotti yhtenäiskoulujärjestelmän luomista </li></ul><ul><li>Kouluohjelmakomitea 1956 ehdotti yhdeksänvuotista, yläasteeltä kolmeen linjaan jakautuvaa yhtenäiskoulua </li></ul><ul><li>Peruskoulukomitea 1965 ehdotti yhdeksänvuotista yhtenäiskoulutyyppistä peruskoulua, jossa kuusi alinta luokkaa muodostaisi ala-asteen ja kolme ylintä yläasteen </li></ul><ul><li>Laki koulujärjestelmästä 1968 </li></ul><ul><li>Vaikka alun perin lähtökohtana oli yhtenäiskoulu, ei jakoa ala- ja yläasteeseen, jakoon päädyttiin poliittisen kompromissin siivin lähinnä taloudellisin ja kahden opettajien ammattiliiton takia </li></ul>
  72. 72. Yhtenäisen perusopetuksen -yhtenäiskoulujen variaatiot <ul><li>0-10, 0-9, 1-10, 1-9 </li></ul><ul><li>0-13 </li></ul><ul><li>0-2, 3-9, 3-9 </li></ul><ul><li>0-4, 5-9…. </li></ul><ul><li>0-2  3-9 </li></ul><ul><li>0-4  5-9 </li></ul><ul><li>0-2  3-9, 3-9 </li></ul><ul><li>0-5  6-9 </li></ul><ul><li>0-6  7-9 </li></ul><ul><li>0-4  5-13 </li></ul><ul><li>… .. </li></ul>Yhtenäiskoulu Yhtenäinen peruskoulu
  73. 73. KEHITYSSUUNTA <ul><li>10 V. SITTEN MUUTAMIA </li></ul><ul><li>2000: 20-30 </li></ul><ul><li>2003: YLI 150 </li></ul><ul><li>2004: 237 ( OPH:n hanke ) </li></ul><ul><li>2005: 15% peruskoululaisista käy yhtenäiskoulua </li></ul><ul><li>2008: 25 % peruskoululaisista … </li></ul><ul><li>2020 n. 70 % peruskoululaisista </li></ul><ul><li>koulu / viikko </li></ul>
  74. 74. Avoin oppimisympäristö
  75. 75. Tiedonsiirto
  76. 76. Museonurkkaus Mitä viestii?
  77. 77. Mitä viestii?
  78. 78. Mitä viestii?
  79. 79. Mitä viestii?
  80. 80. Tekniikka apuna
  81. 81. Miten haluatte lisätä viihtyvyyttä?
  82. 82. Vuosiluokkien 1-9 peruskoulujen määrä ja koko
  83. 83. Oppilaita n. 210; 40%, 10%, 5% Mamu, EHA Opettajia 20/15kokp/3eo: 11/6 lo, 7 ao Koulunkäyntiavustajia 4-6 90% henkilökunnasta astuu opetuksessaan rajan 6-7 yli viikoittain 2 luokanvalvojaa luokilla 5-9 5 6 7 8 9 Luokan- ja aineenopettaja yhdessä Aineenopettajat 5-6: MA, AI, YT, KU, HI, TS, Kielet Luokanopettajat 7-9: HI, KO, TN, OPO, UE, KU, MU, LI Esi 1 2 3 4 Lastentar- hanopettaja Luokan- opettaja Pääsääntöisesti sama opettaja koko päivän
  84. 84. HISTORIAA JA TAUSTAA <ul><li>Yläasteen oppilailla matkaa kouluun Anttolasta yli 30 km. </li></ul><ul><li>Perheet muuttivat usein lapsen yläasteelle siirron yhteydessä lähemmäksi uutta koulua </li></ul><ul><li>Kaivattiin toimintakeskusta vauvasta vaariin </li></ul><ul><li>Etsittiin keinoa pitää Anttola vireänä ja väkirikkaana tulevaisuudessakin </li></ul><ul><li>Nuorison kanssa suuria ongelmia </li></ul><ul><li>Yläastepäätös 1989, kypsyi yhtenäiskouluksi vuosina 1993-94 </li></ul><ul><li>Vuonna 2000 peruskorjattiin n. 1800 m 2 ja laajennettiin n. 1700m 2 </li></ul><ul><li>Koulun neuvottelukuntana toimii Anttolan aluejohtokunta, jonka tehtävänä on myös koko Anttolan kaupunginosan kehittäminen </li></ul>
  85. 86. Tiedonsiirto
  86. 87. Yhtenäinen perusopetus eri koulut <ul><li>7-9 < 1-6 </li></ul><ul><li>5-9 < 0-4 …. Rehtori Kimmo Tanttu Mikkeli </li></ul><ul><li>OPS </li></ul><ul><li>Opo – luokanvalvoja - luokanopettaja </li></ul><ul><li>Vierailut </li></ul><ul><li>Leiripäivät </li></ul><ul><li>Tukioppilaat </li></ul><ul><li>TET </li></ul><ul><li>Oppilashuolto </li></ul><ul><li>Opevaihto </li></ul><ul><li>Haku - saatto </li></ul><ul><li>Yhteiset opet/henkilökunta </li></ul><ul><li>Sijaistaminen </li></ul><ul><li>Apuoppilaat </li></ul><ul><li>Lastenkutsut, liikuntapäivät…. </li></ul><ul><li>Kokoukset </li></ul><ul><li>Kahvihuone/infovälkät </li></ul><ul><li>Liveyhteys </li></ul><ul><li>Koulukuvaus </li></ul><ul><li>Vanhempainillat </li></ul><ul><li>Sekoitetaan luokat </li></ul><ul><li>Tilat </li></ul><ul><li>Ruokailu </li></ul><ul><li>Juhlat </li></ul><ul><li>Tapahtumat </li></ul><ul><li>Tiimit </li></ul><ul><li>Aamunavaus </li></ul><ul><li>Muu yhteistyö: koulutus, sähly, </li></ul><ul><li>pikkujoulut…. </li></ul>
  87. 88. Oppimisympäristö
  88. 89. Oppimisympäristö
  89. 90. Siirtymävaihe
  90. 91. JATKUVUUS Matti Rimpelä <ul><li>Rehtori Kimmo Tanttu Mikkeli </li></ul><ul><li>IHMISTEN JATKUVUUS </li></ul><ul><li>MORAALINEN JATKUVUUS </li></ul><ul><li>FYYSINEN JATKUVUUS </li></ul>
  91. 92. <ul><li>Rehtori Kimmo Tanttu Mikkeli </li></ul><ul><li>Oppilaiden mielestä nivelkohdat: 0, 1, 3, 7 ja 9 </li></ul><ul><li>Oppilaiden mielestä yhtenäisyyden rikkoo: opettajien erilaiset säännöt </li></ul>
  92. 93. TAUSTAA <ul><li>OPPIMISTEOREETTINEN AJATTELU </li></ul><ul><li>OPETUSSUUNNITELMALLINEN AJATTELU </li></ul><ul><li>TALOUDELLIS-HALLINNOLLINEN AJATTELU </li></ul><ul><li>TYÖLLISYYSPOLIITTINEN AJATTELU </li></ul><ul><li>PEDAGOGINEN KEHITTÄMINEN </li></ul><ul><li>OPPILASHUOLLOLLINEN KEHITTÄMINEN </li></ul><ul><li> Rehtori Kimmo Tanttu Mikkeli </li></ul>
  93. 94. YHTENÄISKOULUPEDAGOGIIKKA <ul><li>Perustuu: </li></ul><ul><li>Vahva oppilaantuntemus </li></ul><ul><li>Opetussuunnitelma ja tuntijako </li></ul><ul><li>Luokanopettajan ja aineenopettajan yhteistyö </li></ul><ul><li>Oppilaan turvallisuuden tunne </li></ul><ul><li>Oppilas voi keskittyä oppimiseen, eikä ryhmäytymiseen ja oman paikkansa lunastamiseen </li></ul><ul><li>Jatkuvuuden käsite; ihmisten, moraalin ja fyysinen </li></ul><ul><li>Yhteiset pelisäännöt </li></ul><ul><li>Yhteiset arvot </li></ul><ul><li>Nivelvaiheiden häipyminen; tilat, henkilökunnan käyttö </li></ul><ul><li>Tilaratkaisut; hk:n kahvihuone, aineluokat kaikkien käytössä…. </li></ul><ul><li>Parempi tieto ja taito, sekä välineistö </li></ul><ul><li>Koulu on enemmän kuin asioiden oppimispaikka </li></ul>

×