1
RREEMMEERRCCIIEEMMEENNTTSS
AA MMoonnssiieeuurr CChhrriissttiiaann SSCCAAPPEELL,, DDiirreecctteeuurr dduu CCDDMMTT,, eett...
2
AA mmii ffaammiilliiaa,, cchhiilleennaa yy ffrraanncceessaa,, aa qquuiieenneess lleess aaggrraaddeezzccoo pprrooffuunndd...
3
iinntteerrnnaattiioonnaallee ddee mmaarrcchhaannddiisseess ppaarr mmeerr
pp..2299
SSEECCTTIIOONN II :: SSuurr llaa rrees...
4
TTAABBLLEE DDEESS AANNNNEEXXEESS
pp..9977
TTAABBLLEE DDEESS MMAATTIIEERREESS
pp..220033
«« CCeelluuii qquuii nn´´aappppl...
5
ttrraannssppoorrtteeuurr ss´´oobblliiggee àà ddééppllaacceerr ppaarr mmeerr ssuurr uunnee rreellaattiioonn ddééffiinniie...
6
ddiiffffeerreenntteess ppoouurr ll´´aarrmmaatteeuurr dd´´eexxppllooiitteerr ssoonn nnaavviirree,, mmaaiiss qquuee,, ppaa...
7
ssoonn TTrraaiittéé ddee 11995522,, eenn ssee bbaassaanntt ssuurr llee ccoonncceepptt ddee ll´´aaffffeeccttaattiioonn qq...
8
dd´´OOlleerroonn »»,, ddaannss llaa ffaaççaaccaaddee aattllaannttiiqquuee,, eett llee «« CCoonnssuullaatt ddee llaa MMee...
9
11668811.. IIll ss´´aaggiitt ddee ccee qquuee ddee nnooss jjoouurrss nnoouuss ccoonnaaiissssoonnss ssoouuss llee nnoomm ...
10
ppoouuvvooiirrss bbeeaaccoouupp pplluuss éétteenndduuss qquuee ddèèss nnooss jjoouurrss ((ccee qquuii eesstt nnaattuurr...
11
CCoonnnnuu,, ddaannss uunn pprreemmiieerr mmoommeenntt,, sseelloonn llee DDooyyeenn RRiippeerrtt,, ccoommmmee uunn
«« a...
12
LLee rrééggiimmee dduu CCooddee ddee ccoommmmeerrccee ééttaaiitt aasssseezz ssttrriiccttee1199
,, ppoouurr ll´´aarrmmaa...
13
11991100 aaddooppttèèrreenntt ddeess rréégglleemmeennttaattiioonnss ttrrèèss pprroocchheess2211
,, ccee qquuii ffiinnaa...
14
LLaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess ffuutt aaddooppttééee ppaarr llaa mmaajjoorriittéé ddee ggrraannddees...
15
ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee,, eenn ééqquuiilliibbrraanntt lleess rreellaattiioonnss eennttr...
16
PPlluussiieeuurrss aauutteeuurrss,, ttrrèèss rreeccoonnnnuuss ddaannss llee mmoonnddee mmaarriittiimmee ssoonntt
dd´´aa...
17
MMaaiiss,, ssuurrttoouutt,, oonn nnee ddooiitt ppaass oouubblliieerr llee nnoouuvveeaauu rrééggiimmee ddeess RRèèggllee...
18
DDaannss llaa ddeeuuxxiièèmmee ppaarrttiiee ddee nnoottrree oouuvvrraaggee oonn vvaa ttrraaiitteerr lleess aassppeecctt...
19
88..-- OOnn vvaa ccoommmmeenntteerr ddaannss ccee cchhaappiittrree lleess ccoollllaabboorraattiioonnss eennttrree ddees...
20
SSEECCTTIIOONN II :: LLAA GGEENNEESSEE DDEESS RREEGGLLEESS DDEE RROOTTTTEERRDDAAMM3311
§§11..--LLee ttrraavvaaiill iinn...
21
UUnnee ssoouuss--ccoommmmiissssiioonn nnoommmmééee ppaarr llee CCoonnsseeiill EExxééccuuttiivvee dduu CCMMII
ccoonnttii...
22
IIllss oonntt ffaaiitt ll’’aannaallyyssee aauussssii,, éévviiddeemmeenntt,, ddeess oobblliiggaattiioonnss eett ddee lla...
23
qquu´´êêttrree eenn ddééssaaccccoorrdd aavveecc cceettttee aaffffiirrmmaattiioonn.. LLee CCMMII iill yy aa pplluuss dd´...
24
ccoommpptteerr ddee llaa ddaattee dduu ddééppôôtt dduu vviinnggttiièèmmee iinnssttrruummeenntt ddee rraattiiffiiccaatti...
25
§§22..-- LLee ccrriittèèrree mmaattéérriieell
1144..-- LL''aarrttiiccllee 11 ºº lleettttrree bb)) ddee llaa CCoonnvveen...
26
mmooddiiffiiéé ccee ppooiinntt.. CC´´eesstt cceerrttaaiinn qquuee llee ccoonnnnaaiisssseemmeenntt ccoonnttiinnuuee dd''...
27
pprraattiiqquuee eennttrree lleess ddeeuuxx iinnssttiittuuttiioonnss.. LL''éétteenndduuee ddee ll''aapppplliiccaattiioo...
28
LLeess RRèègglleess ddee HHaammbboouurrgg aaddoopptteenntt uunn ccrriittèèrree ""ccoonnttrraaccttuueell"",, ccoommmmee ...
29
ttrraannssaaccttiioonnss ttrraaddiittiioonnnneelllleemmeenntt eexxcclluueess dduu cchhaammpp dd''aapppplliiccaattiioonn...
30
llee LLééggiissllaatteeuurr nnaattiioonnaall eett iinntteerrnnaattiioonnaall ddééjjàà ddeeppuuiiss llaa HHaarrtteerr AA...
31
ll''aapppplliiccaattiioonn ddee llaa CCoonnvveennttiioonn.. CCeeppeennddaanntt,, cc´´eesstt nnéécceessssaaiirree aauuss...
32
mmaarriittiimmee ssii ((aa)) llaa mmaarrcchhaannddiissee ssoonntt ddeess aanniimmaauuxx vviivvaannttss.. »» CC´´eesstt ...
33
ttrraaiitteerr ll´´iimmppoorrttaannccee ddee llaa lliibbeerrttéé ccoonnttrraaccttuueellllee ddaannss llaa nnoouuvveelll...
34
ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ssoonn lleess pprriinncciippeess ggéénnéérraalleess ddee rreess...
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Règles de rotterdam  memoire anexe conventions
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Règles de rotterdam memoire anexe conventions

651 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
651
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
5
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Règles de rotterdam memoire anexe conventions

  1. 1. 1 RREEMMEERRCCIIEEMMEENNTTSS AA MMoonnssiieeuurr CChhrriissttiiaann SSCCAAPPEELL,, DDiirreecctteeuurr dduu CCDDMMTT,, eett àà MMoonnssiieeuurr PPiieerrrree BBOONNAASSSSIIEESS,, PPrrooffeesssseeuurr hhoonnoorraaiirree ddee llaa FFaaccuullttéé ddee DDrrooiitt eett ddee SScciieennccee PPoolliittiiqquuee dd´´AAiixx MMaarrsseeiillllee,, ssaavvaannttss MMaaîîttrreess qquuii mm´´oonntt gguuiiddéé ttoouutt aauu lloonngg ddee ccee ttrraavvaaiill aavveecc ttaanntt ddee ggeennttiilllleessssee eett ddee ppaattiieennttee.. PPoouurr sseess ddéévvoouueemmeennttss eett ssaa ddiissppoonniibbiilliittéé,, jjee lleeuurr aaddrreessssee mmeess pplluuss vviiffss rréémmeerrcciieemmeennttss.. AA MMoonnssiieeuurr PPhhiilliippppee DDEELLEEBBEECCQQUUEE,, PPrrooffeesssseeuurr àà ll´´UUnniivveerrssiittéé PPaarriiss II,, PPaanntthhééoonn--SSoorrbboonnnnee eett iinntteerrvveennaanntt ddaannss nnoottrree MMaasstteerr,, qquuii aa eeuu ttoouujjoouurrss llee tteemmppss eett llaa vvoolloonnttéé ppoouurr rrééppoonnddrree mmeess qquueessttiioonnss ssuurr ccee ssuujjeett ddaannss lleeqquueell iill eesstt uunn ddeess eexxppeerrttss pplluuss rrééppuuttééss dduu mmoonnddee.. AAuuxx aassssoocciiééss eett ccoollllaabboorraatteeuurrss dduu ccaabbiinneett dd’’aavvooccaattss «« VVIILLLLEENNEEAAUU RROOHHAARRTT SSIIMMOONN && AASSSSOOCCIIEESS »» ppaarr lleeuurr ggeennttiilllleessssee eett ssyymmppaatthhiiee ppeennddaanntt mmoonn ppéérriiooddee ddee ssttaaggee cchheezz eeuuxx eett ppaarr llee ffaaiitt ddee mmeettttrree àà mmaa ddiissppoossiittiioonn lleeuurr ttrrèèss rriicchhee bbiibblliiootthhèèqquuee.. AA MMaarrjjoorriiee VVIIAALL eett AAnnnnee--CCéécciillee NNAAUUDDIINN,, mmeemmbbrreess ddee llaa ffaammiillllee dduu CCDDMMTT,, ppoouurr ttoouuttee ll´´aaiiddee rreeççuu dd´´eelllleess dduurraanntt ll´´aannnnééee.. AA mmeess ccaammaarraaddeess dduu MMaasstteerr.. JJ’’aauurraaii ttoouujjoouurrss ddeess mmeerrvveeiilllleeuuxx ssoouuvveenniirrss ddee ccee tteemmppss ppaasssséé aavveecc eeuuxx.. DDeeddiiccoo eessttaa mmeemmoorriiaa:: CCoommoo ccrriissttiiaannoo,, pprriimmeerraammeennttee aa DDiiooss,, nnuueessttrroo SSeeññoorr..
  2. 2. 2 AA mmii ffaammiilliiaa,, cchhiilleennaa yy ffrraanncceessaa,, aa qquuiieenneess lleess aaggrraaddeezzccoo pprrooffuunnddaammeennttee ssuu aappooyyoo,, ccoommpprreennssiióónn,, aayyuuddaa yy ccaarriiññoo.. PPeerroo eessppeecciiaallmmeennttee aa mmii aabbuueelloo AAgguussttíínn,, yy aa llaa mmeemmoorriiaa ddee mmiiss aabbuueellaass ZZaaiirraa yy RRoossaa yy ddee mmii aabbuueelloo LLeeoonnaarrddoo.. AA mmii pprroommeettiiddaa CCaarroolliinnaa,, qquuee mmee aappooyyóó ssiieemmpprree eenn mmii pprrooyyeeccttoo ddee eessttuuddiioo aaúúnn ccuuaannddoo ssiiggnniiffiiccóó eessttaarr sseeppaarraaddooss ttaannttoo ttiieemmppoo.. AA mmiiss aammiiggooss ddee ttooddaass llaass nnaacciioonnaalliiddaaddeess yy eessppeecciiaallmmeennttee ccoonn llooss qquuee ccoommppaarrttii eessttee aaññoo ttaann lleejjooss ddee mmii hhooggaarr.. SSOOMMMMAAIIRREE IINNTTRROODDUUCCTTIIOONN pp..55 --TTIITTRREE PPRREEMMIIEERR:: LLEESS RREEGGLLEESS DDEE RROOTTTTEERRDDAAMM EENN CCOOMMPPAARRAAIISSOONN AAUUXX CCOONNVVEENNTTIIOONNSS IINNTTEERRNNAATTIIOONNAALLEESS EEXXIISSTTAANNTTEESS SSUURR LLEE CCOONNTTRRAATT DDEE TTRRAANNSSPPOORRTT MMAARRIITTIIMMEE pp.. 1177 CCHHAAPPIITTRREEII :: GGeennèèssee eett CChhaammpp dd´´aapppplliiccaattiioonn ddeess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm pp.. 1177 SSEECCTTIIOONN II :: LLaa ggeennèèssee ddeess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm pp..1188 SSEECCTTIIOONN IIII :: LLee CChhaammpp dd´´aapppplliiccaattiioonn ddeess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm eenn ccoommppaarraaiissoonn aauuxx aanncciieennnneess CCoonnvveennttiioonnss pp..2211 CCHHAAPPIITTRREE IIII:: RRééppoonnsseess ddeess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm aauuxx qquueessttiioonnss ttrraaddiittiioonnnneelllleess pplluuss iimmppoorrttaanntteess ddaannss llaa rréégguullaattiioonn dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt
  3. 3. 3 iinntteerrnnaattiioonnaallee ddee mmaarrcchhaannddiisseess ppaarr mmeerr pp..2299 SSEECCTTIIOONN II :: SSuurr llaa rreessppoonnssaabbiilliittéé dduu ttrraannssppoorrtteeuurr pp..3300 SSEECCTTIIOONN IIII :: LLeess ccaass eexxcceeppttééss eett llaa lliimmiittaattiioonn ddee rreessppoonnssaabbiilliittéé pp..4422 --TTIITTRREE DDEEUUXXIIEEMMEE :: LLEESS RREEGGLLEESS DDEE RROOTTTTEERRDDAAMM,, UUNNEE NNOOUUVVEELLLLEE CCOONNVVEENNTTIIOONN PPOOUURR LLEE DDRROOIITT DDUU TTRRAANNSSPPOORRTT IINNTTEERRNNAATTIIOONNAALL pp..5500 CCHHAAPPIITTRREE II:: LLeess pprriinncciippaalleess iinnnnoovvaattiioonnss ddeess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm pp..5500 SSEECCTTIIOONN II:: UUnnee mmiissee àà jjoouurr nnéécceessssaaiirree ppoouurr llee ttrraannssppoorrtt iinntteerrnnaattiioonnaall ddeess mmaarrcchhaannddiisseess pp..5511 SSEECCTTIIOONN IIII:: UUnnee nnoouuvveellllee ppllaaccee ppoouurr llaa lliibbeerrttéé ccoonnttrraaccttuueellllee ddaannss llee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ddeess mmaarrcchhaannddiisseess pp..6622 CCHHAAPPIITTRREE IIII :: AApppprréécciiaattiioonn ccrriittiiqquuee ggéénnéérraallee ddeess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm ddaannss llee mmoonnddee mmaarriittiimmee iinntteerrnnaattiioonnaall pp..6699 SSEECCTTIIOONN II :: LLaa vviissiioonn ddeess pprrooffeessssiioonnnneellss dduu ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee pp..7700 SSEECCTTIIOONN IIII :: LLaa vviissiioonn ddee llaa ddooccttrriinnee mmaarriittiimmiissttee pp..7777 CCOONNCCLLUUSSIIOONNSS pp..8866 BBIIBBLLIIOOGGRRAAPPHHIIEE pp..8888
  4. 4. 4 TTAABBLLEE DDEESS AANNNNEEXXEESS pp..9977 TTAABBLLEE DDEESS MMAATTIIEERREESS pp..220033 «« CCeelluuii qquuii nn´´aapppplliiqquueerraa ppaass ddee nnoouuvveeaauuxx rreemmèèddeess ddooiitt ss´´aatttteennddrree àà ddee nnoouuvveeaauuxx mmaauuxx ;; ccaarr llee tteemmppss eesstt llee pplluuss ggrraanndd ddeess iinnnnoovvaatteeuurrss.. »» FFrraanncciiss BBaaccoonn ((11556611--11662266)),, HHoommmmee dd´´ÉÉttaatt,, aavvooccaatt eett pphhiilloossoopphhee AAnnggllaaiiss.. IINNTTRROODDUUCCTTIIOONN 11..-- LLaa nnoouuvveellllee «« CCoonnvveennttiioonn ddeess NNaattiioonnss UUnniieess ssuurr llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt iinntteerrnnaattiioonnaall ddee mmaarrcchhaannddiisseess eeffffeeccttuuéé eennttiièèrreemmeenntt oouu ppaarrttiieelllleemmeenntt ppaarr mmeerr »»,, ccoonnvveennttiioonn ssuurr llee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ((eett ddaannss cceerrttaaiinnss ccaass mmuullttiimmooddaall,, ccoommmmee ssoonn pprroopprree nnoomm nnoouuss ppeerrmmeett ddee ssoonnggeerr)) aaddooppttééee ppaarr ll´´AAsssseemmbbllééee ddeess NNaattiioonnss UUnniieess eenn DDéécceemmbbrree 22000088,, ddééssoorrmmaaiiss lleess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm,, eesstt eellllee uunn iinnssttrruummeenntt jjuurriiddiiqquuee ddee rréénnoovvaattiioonn eett mmooddeerrnniissaattiioonn ppoouurr lleess ttrraannssppoorrttss iinntteerrnnaattiioonnaauuxx dduu XXXXIIee ssiièèccllee?? PPoouurr rreeppoonnddrree àà cceettttee qquueessttiioonn oonn ccoommmmeenncceerraa ppoouurr mmeettttrree eenn lluummiièèrree,, ddee mmaanniièèrree ssuucccciinnccttee,, ll´´oobbjjeett pprriinncciippaall ddee cceettttee ccoonnvveennttiioonn iinntteerrnnaattiioonnaallee,, cc´´eesstt àà ddiirree,, llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee.. OOnn ppeeuutt ddééffiinniirr llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ddee mmaarrcchhaannddiisseess ccoommmmee «« uunnee vvaarriiééttéé dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt eenn ggéénnéérraall.. CC´´eesstt llee ccoonnttrraatt ppaarr lleeqquueell uunn
  5. 5. 5 ttrraannssppoorrtteeuurr ss´´oobblliiggee àà ddééppllaacceerr ppaarr mmeerr ssuurr uunnee rreellaattiioonn ddééffiinniiee uunnee mmaarrcchhaannddiissee ddééffiinniiee mmooyyeennnnaanntt llee ppaaiieemmeenntt dd´´uunn ffrreett ddéétteerrmmiinnéé11 .. »» LLee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ccoonnttiieenntt qquueellqquueess éélléémmeennttss eesssseennttiieellss,, iiddéénnttiiqquueess àà ttoouutt aauuttrree ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ddee mmaarrcchhaannddiisseess.. LL´´oobblliiggaattiioonn pprriinncciippaallee dduu ttrraannssppoorrtteeuurr ddooiitt êêttrree ttoouujjoouurrss ddee ddééppllaacceerr uunnee mmaarrcchhaannddiissee.. LLee ttrraannssppoorrtteeuurr ddooiitt aavvooiirr llaa mmaaîîttrriissee ddee ll´´ooppéérraattiioonn.. EEnn pplluuss,, oonn ddooiitt ccoommpprreennddrree qquuee llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ppoossssèèddee uunn ccaarraaccttèèrree pprrooffeessssiioonnnneell eett uunn ccaarraaccttèèrree ppootteennttiieelllleemmeenntt ttrriippaarrttiittee.. LLaa jjuurriisspprruuddeennccee eett ddooccttrriinnee rréécceennttee oonntt rreennffoorrccéé llaa ccrrééddiibbiilliittéé ddee cceess ddeeuuxx ddeerrnniieerrss ppoossttuullaattss..22 AAuussssii,, mmêêmmee ssii oonn ppoouurrrraaiitt aavvooiirr llaa tteennttaattiioonn ddee llee ccoonnffoonnddrree aavveecc uunn ccoonnttrraatt rrééeell,, qquuii ssee ppeerrffeeccttiioonnnnee aavveecc llaa lliivvrraaiissoonn ddee llaa mmaarrcchhaannddiissee ddaannss lleess mmaaiinnss,, vvooiirree llaa ggaarrddee,, dduu ttrraannssppoorrtteeuurr,, oonn aa aauujjoouurrdd´´hhuuii llaa ccllaarrttéé ssuurr llee ccaarraaccttèèrree ccoonnsseennssuueell dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt.. DDeess ddiissccuuttiioonnss iinntteerreessaanntteess ssoonntt eennggaaggééeess aaccttuueelllleemmeenntt ssuurr ddeess ccaarraaccttèèrreess «« nnoouuvveeaauuxx »» oouu iinnnnoovvaattrriicceess dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt.. AAiinnssii,, nnoottaammmmeenntt,, MMoonnssiieeuurr llee pprrooffeesssseeuurr PPhhiilliippppee DDeelleebbeeccqquuee iinnssiissttee ddaannss qquueellqquueess ddeess sseess ppuubblliiccaattiioonnss33 ssuurr llee ccaarraaccttèèrree iinnssttaannttaannéé eett ssuurr llaa qquueessttiioonn ddee llaa lliibbeerrttéé ccoonnttrraaccttuueellllee dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt.. OOnn aapppprrooffoonnddiirraa ssuurrttoouutt ccee ddeerrnniieerr ppooiinntt pplluuss ttaarrdd ddaannss cceettttee oouuvvrraaggee.. 22..-- OOnn ddooiitt ffaaiirree,, eenn ddrrooiitt mmaarriittiimmee,, llaa ddiiffffeerreennccee eennttrree llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt eett llee ccoonnttrraatt dd´´aaffffrrèètteemmeenntt,, ddeeuuxx ffaaççoonnss,, aa pprriioorrii,, ccoommppllèètteemmeenntt 1 «TRAITE GENERAL DE DROIT MARITIME » ; RODIÈRE, René, Dalloz, Paris, 1970, Tome II, page 11, nº390. 2 « POUR UNE THÉORIE DU CONTRAT DE TRANSPORT » ; DELEBECQUE Philippe dans « Mélanges offerts à Jean Luc Aubert, Propos sur les obligations et quelques autres thèmes fondamentaux du droit. », Dalloz, Paris, 2005, page 107, nº10. 3 « LE NOUVEAU DROIT INTERNATIONAL DES TRANSPORTS » ; DELEBECQUE Philippe dans « Droit et Actualité, études offerts à Jacques Béguin », Litec, Paris, 2005, page 269, nº6 et suivants, et « POUR UNE THÉORIE DU CONTRAT DE TRANSPORT » ; DELEBECQUE Philippe dans « Mélanges offerts à Jean Luc Aubert, Propos sur les obligations et quelques autres thèmes fondamentaux du droit. », Dalloz, Paris, 2005, page 109, nº 15 et suivants.
  6. 6. 6 ddiiffffeerreenntteess ppoouurr ll´´aarrmmaatteeuurr dd´´eexxppllooiitteerr ssoonn nnaavviirree,, mmaaiiss qquuee,, ppaarraaddooxxaallmmeenntt,, oonntt aauussssii pplluussiieeuurrss éélléémmeennttss eenn ccoommmmuunn44 .. LLee DDooyyeenn RRooddiièèrree ffaaiitt llaa ddiissttiinnccttiioonn eennttrree qquuaattrree ttyyppeess ddee pprrooccééddééss ppoouurr ll´´uuttiilliissaattiioonn dduu nnaavviirree ddee ccoommmmeerrccee55 .. AAiinnssii,, ll´´iilllluussttrree pprrooffeesssseeuurr,, eenn pplluuss dduu ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee eett ddee ll´´aaffffrrèètteemmeenntt,, mmeennttiioonnnnee llee «« ttrraannssppoorrtt pprriivvéé »»,, ddaannss lleeqquueell llee pprrooppiieettaaiirree dduu nnaavviirree ss´´eenn sseerrtt ddee cceelluuii ccii ppoouurr ddééppllaacceerr ddeess mmaarrcchhaannddiisseess qquuii lluuii aappppaarrttiieenneenntt eett qquuii sseerrvveenntt aa ll´´eexxppllooiittaattiioonn ddee ssoonn eennttrreepprriissee.. IIll eesstt ssuurr qquuee ssoonn uuttiilliissaattiioonn eesstt pprraattiiqquueemmeenntt nnuullllee oouu mmiinniimmaallee..IIll mmeennttiioonnnnee aauussssii llaa llooccaattiioonn ppuurree,, sseelloonn lleess rrèègglleess dduu ddrrooiitt ccoommmmuunn,, sseelloonn nnoottrree ooppiinniioonn iinneexxiisstteennttee oouu ssaannss aapplliiccaattiioonn pprraattiiqquuee ddaannss llee ddrrooiitt mmaarriittiimmee FFrraannççaaiiss aaccttuueell66 .. LLaa ffiigguurree pplluuss pprroocchhee ddee llaa llooccaattiioonn eesstt ssaannss ddoouuttee ll´´aaffffrréétteemmeenntt ccooqquuee nnuuee,, mmaaiiss,, dd´´aaccccoorrdd aavveecc llaa llooii ddee 1188 jjuuiinn ddee 11996666,, cc´´eesstt ccllaaiirr qquuee cceettttee eessppèèccee dd´´eexxppllooiittaattiioonn dduu nnaavviirree cc´´eesstt uunn ttyyppee dd´´aaffffrréétteemmeenntt,, ssoouummiissee aauuxx nnoorrmmeess ddee cceettttee llooii ssppéécciiaallee,, eett aauujjoouurrdd´´hhuuii aauu CCooddee ddeess ttrraannssppoorrttss77 .. LLee DDooyyeenn RRiippeerrtt,, ddaannss 4 « Contrats d´affrètement et contrats de transport sont des contrats dont l´objet matériel est le même- l´acheminement des marchandises d´un port à un autre- mais dont le régime juridique est différent, s´étant, pour chacun de ces contrats, lentement dégagé de l´histoire » voir “TRAITÉ DE DROIT MARITIME” ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, L.G.D.J., Paris, 2010, nº 741 et suivants, page 499. Le Doyen Ripert dans son Traité (édition 1952) il considérait le contrat de transport maritime une variété de l´affrètement : « (…) on peut dire que tout contrat ayant pour objet le transport des marchandises par mer est un affrètement. Ce contrat comporte plusieurs variétés(…). Le législateur lui-même a consacré la dénomination d’une variété d’affrètement en intitulant la loi du 2 avril 1936 : « loi sur le transport des marchandises par mer ». Mais une dénomination particulière ne suffit pas à changer la nature d’un contrat et pas davantage une législation spéciale. » Voir « DROIT MARITIME » ; RIPERT, Georges ; Rousseau, Paris, 1952, nº1359, page 269. 5 «TRAITE GENERAL DE DROIT MARITIME » ; RODIÈRE, René, Dalloz, Paris, 1967, Tome I, nº1, page 8. 6 Par contre dans l´édition de l´ouvrage du Doyen Ripert de l´année 1914, il traite assez étenduement la location de navire. On doit avouer qu’une grande confusion règne dans cet ouvrage, en matière d´affrètement. Cela démontre les grandes difficultés qu´éprouva la doctrine pour arriver à systématiser ce contrat. Voir « TRAITÉ GÉNÉRAL, THÉORIQUE ET PRATIQUE, DE DROIT COMMERCIAL- DROIT MARITIME » ; RIPERT, Georges, Arthur Rousseau éditeur, Paris, 1914, nº1237, page 7 et suivantes. En recherchant plus loin dans le temps, la confusion était encore majeure. Voir « TRAITÉ DE DROIT COMMERCIAL » ; LYON-CAEN, Ch. et RENAULT L., tome cinquième, F.Pichon éditeur, Paris, 1901, nº 619, page 435 et suivantes. En tout cas, on ne peut pas blâmer les anciens et illustres auteurs, car dans ces temps là, la confusion régnait aussi dans les normes juridiques et la pratique maritime. 7 Quelques auteurs actuelles continuent à considérer l´affrètement coque nue comme une vrai location de chose, voir « CURSO DE DERECHO MARÍTIMO » ; ARROYO MARTÍNEZ, Ignacio, Thomson Civitas, 2005, pages 437 et suivantes et « LA RESPONSABILIDAD EN EL DERECHO MARÍTIMO »; TOMASELLO WEITZ, Leslie, Conosur, Santiago du Chili, 1995, page 13. Voir aussi pour le droit comparé « TRAITE GENERAL DE
  7. 7. 7 ssoonn TTrraaiittéé ddee 11995522,, eenn ssee bbaassaanntt ssuurr llee ccoonncceepptt ddee ll´´aaffffeeccttaattiioonn qquuee llee llooccaattaaiirree vvoouuddrraaiitt ddoonnnneerr àà llaa cchhoossee lloouuéé,, ccoonnssiiddeerraaiitt ddééjjàà qquuee ll´´aaffffrrèètteemmeenntt ccooqquuee nnuuee aavvaaiitt uunn ccaarraaccttèèrree ppaarrttiiccuulliieerr,, ddiifffféérreenntt ddee llaa llooccaattiioonn dduu ddrrooiitt ccoommuunn88 .. DDaannss lleess oorriiggiinneess dduu DDrrooiitt MMaarriittiimmee iill nn´´eexxiissttaaiitt ppaass uunnee ddiiffffèèrreennccee eennttrree ll´´aaffffrrèètteemmeenntt eett llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee,, ooùù dd´´uunnee mmaanniièèrree pplluuss eexxaaccttee,, ccee qquu´´oonn ccoonnnnaaîîtt aauujjoouurrdd´´hhuuii ccoommmmee aaffffrrèètteemmeenntt aauu vvooyyaaggee,, ééttaaiitt llaa sseeuullee mmaanniièèrree ddee ddeeppllaacceerr ddeess mmaarrcchhaannddiisseess ppaarr mmeerr,, dd´´uunn ppoorrtt àà uunn aauuttrree.. OOnn aa llaa cceerrttiittuuddee qquuee llaa pplluuss aanncciieennnnee ssoouurrccee ddee ddrrooiitt mmaarriittiimmee eesstt llee CCooddee dd´´HHaammuurraabbii,, uunnee ccoolllleeccttiioonn ddee nnoorrmmeess jjuurriiddiiqquueess ddiiccttééss ppaarr llee RRooii ddee BBaabbiilloonniiee eett eenn vviigguueerr,, àà ppeeuuxx pprrèèss,, eennttrree lleess aannnnééeess 22228855 eett 22224422 aavvaanntt JJCC.. LLaa LLeexx RRhhooddiiaa,, dd´´oorriiggiinnee GGrreeqquuee mmaaiiss uuttiilliisséé aauussssii ppaarr lleess RRoommaaiinnss,, rrèèggllaaiitt cceerrttaaiinnss aassppeeccttss ddee ccaarraaccttèèrree mmaarriittiimmee,, nnoottaammmmeenntt ll´´aavvaarriiee ccoommuunnee99 .. OOnn ssaaiitt aauussssii qquuee ddaannss ll´´EEmmppiirree RRoommaaiinn dd´´OOrriieenntt,, BByyzzaannccee,, llee ddrrooiitt mmaarriittiimmee éévvoolluuttiioonnnnaa dd´´uunnee ffoorrmmee sspplleennddiiddee.. CCee nn´´eesstt ppaass uunnee ssuurrpprriissee ssii oonn ppeennssee qquuee cceett EEmmppiirree,, qquuii ssuurrvveeccuutt mmiillllee aannss ssoonn ffrrèèrree aaîînnéé dd´´OOcccciiddeenntt,, ddeevveellooppppaa ggrraannddeemmeenntt llee ccoommmmeerrccee aauuxx aalleennttoouurrss ddee llaa MMeeddiitteerrrraannééee.. AAlloorrss oonn aarrrriivvaa aauuxx MMooyyeenn ÂÂggee àà llaa ggéénneerraattiioonn ddee ddeeuuxx tteexxtteess eexxttrrèèmmeemmeennttss iimmppoorrttaannttss ppoouurr llee ddeevveellooppppeemmeenntt dduu ddrrooiitt mmaarriittiimmee,, «« LLeess RRôôlleess DROIT MARITIME, AFFRÉTEMENTS ET TRANSPORTS» ; RODIÈRE, René, Dalloz, Paris, 1967, Tome I, nº270, page 297. 8 « DROIT MARITIME » ; RIPERT, Georges ; Rousseau, Paris, 1952, nº1379, page 290 et n°1381, page 296. 9 Voir « CURSO DE DERECHO MARÍTIMO » ; ARROYO MARTÍNEZ, Ignacio, Thomson Civitas, 2005, pages 66 et suivantes et “TRAITÉ DE DROIT MARITIME” ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, L.G.D.J., Paris, 2010, nº530, page 373, pour une opinion différente selon laquelle on doit chercher l´origine de cette institution maritime dans la Mishna du Talmud de Jérusalem ou on trouve indirectement et partiellement des normes maritimes phéniciennes plus anciennes que la Lex Rhodia sur l´avarie commune, voir «TRAITE GENERAL DE DROIT MARITIME , INTRODUCTION, L´ARMEMENT » ; RODIÈRE, René, Dalloz, Paris, 1976, nº 9, page 11.
  8. 8. 8 dd´´OOlleerroonn »»,, ddaannss llaa ffaaççaaccaaddee aattllaannttiiqquuee,, eett llee «« CCoonnssuullaatt ddee llaa MMeerr »»,, ddaannss lleess ccôôtteess ddee llaa MMééddiitteerrrraannééee.. IIll ss''aaggiitt ddee ddeeuuxx rrééssuummééss ddee uussaaggeess eett ccooûûttuummeess eett ddeess ddéécciissssiioonnss jjuuddiicciiaarreess.. DDaannss ttoouutteess cceess nnoorrmmeess ddee ddrrooiitt,, oonn ppoouuvvaaiitt rreennccoonnttrreerr,, ddee cceerrttaaiinnee mmaanniièèrree uunn ppeeuu vvaagguuee eett ssuurrttoouutt ppaass dd´´uunnee ffoorrmmee ssyysstthhéémmaattiiqquuee,, uunnee rréégguullaattiioonn dduu ccoonnttrraatt dd´´aaffffrrèètteemmeenntt,, ssppéécciiffiiqquueemmeenntt ddee ll´´aaffffrrèètteemmeenntt aauu vvooyyaaggee,, qquuii eesstt,, ssaannss ddoouuttee,, ll´´iinnssttiittuuttiioonn jjuurriiddiiqquuee ddiirreecctteemmeenntt oorriiggiinnaaiirree,, eett eennccoorree aavveecc ddeess éélleemmeennttss ttrrèèss pprroocchheess,, dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee.. 33..-- MMaaiiss,, éévviiddeemmmmeenntt,, iill nn´´eexxiissttaaiitt ppaass eennccoorree uunnee llééggiissllaattiioonn vvrraaiimmeenntt «« nnaattiioonnaallee »» ppoouurr llaa FFrraannccee.. CC´´eesstt eenn 11668811,, qquuee dduu ggéénniiee ddee JJeeaann BBaappttiissttee CCoollbbeerrtt,, llee bbrriillllaanntt mmiinniissttrree ddee LLoouuiiss XXIIVV,, nnaaqquuiitt «« ll´´OOrrddoonnaannccee ddee llaa MMaarriinnee »»,, oouuvvrraaggee mmoonnuummeennttaall dduu DDrrooiitt MMaarriittiimmee,, ddeettéénnttrriiccee dd´´uunn sspplleennddeeuurr qquuii nn´´aa ppaass ppuu êêttrree eecclliippsséé ppaarr llaa ppoouussssiièèrree ddee ttrrooiiss ssiièècclleess.. IIll ss´´aaggiitt dd´´uunnee œœuuvvrree ssoolliiddee,, lluucciiddee,, eett,, ssaannss aauuccuunn ddoouuttee,, eellllee aa eeuu uunnee iinnfflluueennccee eexxcceeppttiioonneellllee,, nnoonn sseeuulleemmeenntt eenn FFrraannccee,, oouu eellllee ss´´aapppplliiqquuaaiitt,, eett ééggaalleemmeenntt àà ll´´ééttrraannggeerr.. IIll ffaauutt nnootteerr qquuee ccee tteexxttee ffuutt,, ddaannss ll´´aannnnééee 22000055,, ttrraadduuiitt eenn ccoorrééeenn ppaarr llaa DDooyyeenn ddee llaa FFaaccuullttéé ddee DDrrooiitt ddee SSééoouull,, PPrrooffeesssseeuurr LLEEEE SSIIKK CCHHAAII)) eett ttrraadduuiissiitt aauussssii llee LLiivvrree IIII dduu ccooddee ddee ccoommmmeerrccee ddee 11880077 (((( EEdd.. KKoorreeaa UUnniivveerrssiittyy PPrreessss,, 22000055)).. LL´´OOrrddeennaannccee ddee llaa MMaarriinnee ffuutt,, aauussssii,, llaa pplluuss iimmppoorrttaannttee iinnssppiirraattiioonn dduu ccooddee ddee ccoommmmeerrccee FFrraannççaaiiss ddee 11880077,, eenn mmaattiièèrree mmaarriittiimmee éévviiddeemmeenntt.. SSoouuss ll´´oommbbrree ddee ll´´EEmmppeerreeuurr NNaappoollééoonn,, ssee ddeevveellooppppaa uunnee fféébbrriillee aaccttiivviittéé ddee ccooddiiffiiccaattiioonn eett ssyyssttéémmaattiissaattiioonn ddeess mmaattiièèrreess pplluuss iimmppoorrttaanntteess dduu ddrrooiitt.. OOnn nn´´aapppprrooffoonnddiirraa ppaass ssuurr ll´´iimmppoorrttaannccee ddee cceettttee œœuuvvrree mmaaiiss oonn ddiirraa sseeuulleemmeenntt qquuee eellllee aa eeuu uunnee iinnfflluueennccee iinnddéélléébbiillee ddaannss ll´´éévvoolluuttiioonn jjuurriiddiiqquuee ddee ll´´hhuummaanniittéé.. LLee ccooddee ddee ccoommmmeerrccee ppaarrllee sseeuulleemmeenntt ssuurr llee «« lloouuaaggee dd´´uunn vvaaiisssseeaauu »»,, «« nnoolliisssseemmeenntt »» oouu «« cchhaarrttee--ppaarrttiiee »»,, ddee llaa mmêêmmee mmaanniièèrree qquuee ll´´OOrrddeennaannccee ddee
  9. 9. 9 11668811.. IIll ss´´aaggiitt ddee ccee qquuee ddee nnooss jjoouurrss nnoouuss ccoonnaaiissssoonnss ssoouuss llee nnoomm ddee ccoonnttrraatt dd´´aaffffrrèètteemmeenntt.. OOnn ddooiitt nnootttteerr qquuee lleess aaccttuueelllleess ddiissttiinnccttiioonnss ccoonnnnuueess eenn mmaattiiéérree dd´´aaffffrréétteemmeenntt eett eennttrree ccee lluuii ccii eett llee nnaaiissssaanntt ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee,, nn´´eexxiissttaaiieenntt ppaass aavveecc llaa ccllaaiirrttéé ddee nnooss jjoouurrss.. OOnn ppaarrllaaiitt,, eennttrree pplluussiieeuurrss aauuttrreess eessppèècceess,, dd´´uunn aaffffrréétteemmeenntt aauu qquuiinnttaall oouu aauu ttoonnnneeaauu,, uunn aafffféétteemmeenntt aauu ffoorrffaaiitt,, dd´´uunn aaffffrréétteemmeenntt ttoottaall oouu ppaarrttiieell.. CCee ddeerrnniieerr ttyyppee dd´´aaffffrrèètteemmeenntt ppoouuvvaaiitt ssiimmpplleemmeennttee êêttrree uunn aaffffrrèètteemmeenntt àà ccuueeiilllleettee oouu àà llaa ccuueeiilllleettee1100 ,, ddaannss lleeqquueell qquueellqquueess aauutteeuurrss vvooiieenntt llee pprrééddéécceesssseeuurr dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee..1111 44..-- CC´´eesstt ddaannss ccee ccaaddrree jjuurriiddiiqquuee qquuii ccoommmmeennççaa àà ssee ddeevveellooppppeerr uunnee nnoouuvveellllee ffoorrmmuullee ccoonnttrraaccttuueellllee ppoouurr ddééppllaacceerr lleess mmaarrcchhaannddiisseess dd´´uunn ppoorrtt àà uunn aauuttrree.. MMaaiiss,, ddaannss lleess ddéébbuuttss dduu XXIIXXeemmee ssiièèccllee,, eenn GGrraannddee BBrreettaaggnnee,, llee ccoonntteexxttee hhiissttoorriiqquuee eett ssoocciiaall ééttaaiitt eenn pplleeiinn bboouulleevveerrsseemmeenntt..,, ppaarr llee ddéébbuutt ddee «« llaa RRéévvoolluuttiioonn IInndduussttrriieellllee »».. JJuussqquu''àà ccee mmoommeenntt llee ccoommmmeerrççaanntt qquuii vvoouullaaiitt ddééppllaacceerr cceess mmaarrcchhaannddiisseess vveerrss uunn aauuttrree ppoorrtt,, eettaaiitt oobblliiggéé dd´´aaffffrrèètteerr uunn nnaavviirree,, eett rrééddiiggeerr uunnee cchhaarrttee-- ppaarrttiiee1122 ddaannss llaaqquueellllee oonn pprréécciissaaiitt llaa ddaattee ddee ddééppaarrtt,, llaa nnaattuurree eett llaa qquuaannttiittéé ddeess mmaarrcchhaannddiisseess qquuii sseerraaiieenntt cchhaarrggééss ssuurr llee nnaavviirree,, llee ppoorrtt ddee cchhaarrggeemmeenntt eett ddeecchhaarrggeemmeenntt eett llee pprriixx dduu ttrraannssppoorrtt.. LLee ccaappiittaaiinnee dduu nnaavviirree,, qquuii ppoosssseeddaaiitt ddeess 10 « TRAITÉ DE DROIT COMMERCIAL » ; LYON-CAEN, Ch. et RENAULT L., tome cinquiéme, F.Pichon éditeur, Paris, 1901, nº634, page 444, 11 « TRAITÉ DE DROIT MARITIME » ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, L.G.D.J., Paris, 2010, nº741, page 500, note 1 (dans cette note les auteurs citent le Traité du Doyen Ripert) 12 La cause de cette dénomination elle est sans doute très interesante. Dans les origines les cocontractants signaient dans un seul écrit, bien que le texte du contrat se reproduisît dans le côté droit et dans le gauche de celui-ci. Immédiatement après, cet écrit se déchirait en deux et chacun des intéressés conservait l'un des morceaux. (« TRAITÉ DE DROIT MARITIME » ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, L.G.D.J., París, 2010, nº741, page 499). En anglais le terme c´est charter party et en italien carta partita, avec à peu près la même signification. En espagnol le concept est complètement différent, on l´appelle « póliza de fletamento »
  10. 10. 10 ppoouuvvooiirrss bbeeaaccoouupp pplluuss éétteenndduuss qquuee ddèèss nnooss jjoouurrss ((ccee qquuii eesstt nnaattuurreell ssii oonn yy ppeennssee àà ll´´eevvoolluuttiioonn ddeess ppoossssiibbiilliittééss ddee ccoommmmuunniiccaattiioonn eennttrree ll´´aarrmmaatteeuurr eett ssoonn ccaappiittaaiinn ddaannss llee ddeerrnniieerr ssiièèccllee)) ddéélliivvrraaiitt aauu ccoommmmeerrççaanntt,, aauu cchhaarrggeeuurr,, uunn ccoonnnnaaiisssseemmeenntt,, ccoommmmee uunn rreeççuu dduu cchhaarrggeemmeenntt ddee llaa mmaarrcchhaannddiissee.. MMaaiiss ddaannss lleess aannnnééeess qquuii ssuuiivvèèrreenntt llee ffiinn ddeess GGuueerrrreess NNaappoolleeoonniieenneess,, eett ccoommmmee uunnee ccoonnssééqquueennccee ddee ll´´eessssoorr dduu ccoommmmeerrccee iinntteerrnnaattiioonnaall ccaauusséé ppaarr ll´´iinndduussttrraalliissaattiioonn ddeess pplluuss iimmppoorrttaannttss ppaayyss dd´´EEuurrooppee,, oonn ccoommmmeennççaa aa êêttrree ttéémmooiinn dd´´uunn nnoouuvveeaauu pphhéénnoommeennee,, ll´´aappppaarriittiioonn ddeess lliiggnneess rréégguulliièèrreess ((FFrraannccee-- GGrraannddee BBrrééttaaggnnee1133 oouu FFrraannccee--AAllggéérriiee1144 ppaarr eexxeemmppllee)).. DDaannss llaa ccllaarrttéé ddeess eexxpplliiccaattiioonnss ddee nnooss pprrooffeesssseeuurrss :: «« LL´´uuttiilliissaatteeuurr dduu ccoommmmeerrccee nn´´ééttaaiitt pplluuss sseeuulleemmeenntt llee ggrrooss ccoommmmeerrççaanntt,, ssoouucciieeuuxx dd´´eennvvooyyeerr àà ll´´ééttrraannggeerr uunn lloott iimmppoorrttaanntt ddee mmaarrcchhaannddiissee,, eett ppaarr llàà aappttee àà aaffffrréétteerr uunn nnaavviirree ddaannss ssaa ttoottaalliittéé.. CC´´ééttaaiitt aauussssii llee ppeettiittee ccoommmmeerrççaanntt qquuii vvoouullaaiitt eennvvooyyeerr eenn AAnngglleetteerrrree qquueellqquueess ccaaiisssseess ddee vviinn ddee BBoorrddeeaauuxx,, oouu qquueellqquueess ccaaiisssseess ddee ssooiieerriieess llyyoonnnnaaiisseess,, vvooiirree ll´´ooffffiicciieerr eexxppééddiiaanntt sseess mmeeuubblleess ddee FFrraannccee eenn AAllggéérriiee.. PPoouurr tteellss uuttiilliissaatteeuurrss,, llee ccoonnttrraatt dd´´aaffffrrèètteemmeenntt nn´´ééttaaiitt pplluuss aaddaappttéé,, ccoommmmee ééttaaiitt iinnaaddaappttééee llaa cchhaarrttee ppaarrttiiee,, ddooccuummeenntt ccoommpplleexxee eett lloouurrdd eenn ddééttaaiillss..1155 »» 13 On doit se souvenir que le Roi Louis Philippe (1830-1848) profita d´une excellente rélation avec la Grande Bretagne, notamment avec la Reine Victoire, pendant son reigne. Cette rélation diplomatique fut connu comme «l´entente cordiale », terme qu’on utiliserait de nouveau pour décrire les relations diplomatiques entre les deux pays dans les premières années du XXe siècle. 14 La colonisation française de l´Algérie commença en 1830. De 1830 a 1848 on l´a connu comme « les colonies françaises sur la côte d'Afrique du Nord ». Après la chute du Roi des Français Luis Philippe d´Orléans (nouvelle dénomination du titre monarchique établit dans la Charte qui se différenciait du « Roi de France et de Navarre » de l’Ancien Régime et s’assimilait plutôt au « Empereur des Français » de Napoléon Ier), on la renomma « Départements d´Algérie », jusqu´a l´obtention de son indépendance en 1962. 15 « TRAITÉ DE DROIT MARITIME » ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, L.G.D.J., Paris, 2010, nº742, page 500.
  11. 11. 11 CCoonnnnuu,, ddaannss uunn pprreemmiieerr mmoommeenntt,, sseelloonn llee DDooyyeenn RRiippeerrtt,, ccoommmmee uunn «« aaffffrrèètteemmeenntt ppaarrttiieell1166 »»,, llee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ssee ddeemmoonnttrraa rraappiiddeemmeenntt ccoommmmee uunn ccoonnttrraatt ttoouutt àà ffaaiitt ddiiffffèèrreenntt eett aauuttoonnoommee dduu ccoonnttrraatt dd´´aaffffrrèètteemmeenntt.. CCoommmmee llee ssoouulliiggnnaa llee DDooyyeenn RRiippeerrtt lleess tteemmppss aavvaaiieenntt cchhaannggééss.. «« IIll ffaauutt ddoonncc ccoonncceevvooiirr uunnee ddiivviissiioonn iiddééaallee dduu nnaavviirree eenn ffrraaccttiioonnss lloouuééeess àà ddeess cchhaarrggeeuurrss ddiifffféérreennttss.. CCeettttee ccoonncceeppttiioonn aa ppuu ppaarraaîîttrree ssaattiissffaaiissaannttee àà uunnee ééppooqquuee ooùù llee mmaarrcchhaanndd mmoonnttaaiitt lluuii mmêêmmee,, ssee ffaaiissaaiitt ddééssiiggnneerr llee llooccaall oouu llaa ppaarrttiiee ddee llooccaall qquuii lluuii ééttaaiitt aaffffeeccttééee,, ss´´yy iinnssttaallllaaiitt ppeerrssoonnnneelllleemmeenntt aavveecc sseess mmaarrcchhaannddiisseess,, oouu ttoouutt aauu mmooiinnss yy ffaaiissaaiitt aarrrriimmeerr ppaarr cceess ssooiinnss sseess mmaarrcchhaannddiisseess.. MMaaiiss aauujjoouurrdd´´hhuuii aalllloonnss nnoouuss ccoonnssiiddéérreerr lleess iinnnnoommbbrraabblleess cchhaarrggeeuurrss ccoommmmee lleess llooccaattaaiirreess ddee ffrraaccttiioonnss iinnffiimmeess ddeess ccaalleess dduu nnaavviirree,, aalloorrss qquu´´iill iiggnnoorreenntt llaa ppllaaccee eexxaaccttee ddee lleeuurr mmaarrcchhaannddiissee eesstt aarrrriimmééee,, qquu´´iill nn´´oonn ppaass llee ddrrooiitt ddee ppéénnééttrreerr ssuurr llee nnaavviirree eett qquuee ll´´aarrrriimmaaggee nnee lleess rreeggaarrddee ppaass1177 .. »» DDaannss cceess ssiittuuaattiioonnss,, oonn aabbaannddoonnaa llaa rrééddaaccttiioonn ddee llaa cchhaarrttee ppaarrttiiee eett oonn ccoonnsseerrvvaa sseeuulleemmeenntt llee ccoonnnnaaiisssseemmeenntt ccoommmmee pprreeuuvvee dduu ccoonnttrraatt eett rreeççuu ddee llaa mmaarrcchhaannddiissee..1188 55..-- IIll eexxiissttaaiitt uunn rrééggiimmee llééggaall mmaaiiss iill nnee ccoorrrreessppoonnddaaiitt dduu ttoouutt àà llaa ddyynnaammiiqquuee dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ssoouuss ccoonnnnaaiisssseemmeenntt.. 16 « TRAITÉ GÉNÉRAL, THÉORIQUE ET PRATIQUE, DE DROIT COMMERCIAL- DROIT MARITIME » ; RIPERT, Georges, Arthur Rousseau éditeur, Paris, 1914, nº1257, page 29. 17 « TRAITÉ GÉNÉRAL, THÉORIQUE ET PRATIQUE, DE DROIT COMMERCIAL- DROIT MARITIME » ; RIPERT, Georges, Arthur Rousseau éditeur, Paris, 1914, nº 1243 page 14. 18 La troisième fonction du connaissement, comme titre représentatif de la marchandise a été affirmée par la jurisprudence anglaise déjà en 1787 dans l´arrêt Lickbarrow v. Mason. L´évolution fut moins rapide en France, la Cour de Cassation accepta ce principe qu´en 1859. Voir « TRAITÉ DE DROIT MARITIME » ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, L.G.D.J., Paris, 2010, nº987, page 670.
  12. 12. 12 LLee rrééggiimmee dduu CCooddee ddee ccoommmmeerrccee ééttaaiitt aasssseezz ssttrriiccttee1199 ,, ppoouurr ll´´aarrmmaatteeuurr ,, llee ttrraannssppoorrtteeuurr eett llee ccaappiittaaiinnee,, mmaaiiss iill nn´´ééttaaiitt qquuee ssuuppppllééttiiff.. LLaa lliibbeerrttéé ccoonnttrraaccttuueellllee rrééggnnaaiitt.. OOnn ddooiitt rrééfflléécchhiirr ssuurr llee ccoonntteexxttee hhiissttoorriiqquuee eett ééccoonnoommiiqquuee ddee ll´´ééppooqquuee.. LLee pprriinncciippee ddee llaa lliibbeerrttéé ccoonnttrraaccttuueellllee ééttaaiitt ddaannss ssoonn aappooggééee,, ccaarr cc´´ééttaaiitt uunn ddeess ppiilliieerrss dduu lliibbéérraalliissmmee ééccoonnoommiiqquuee qquuii ggoouuvveerrnnaaiitt ssaannss ccoonnttrreeppooiiddss llee ccoommmmeerrccee iinntteerrnnaattiioonnaall ddee cceess aannnnééeess llàà.. EEtt ddaannss llee ccaaddrree dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ddee mmaarrcchhaannddiisseess ppaarr mmeerr,, cceettttee lliibbeerrttéé ccoonnttrraaccttuueellllee ddoonnnnaa lliieeuu àà ddeess aabbuuss,, ccaarr lleess aarrmmaatteeuurrss ééttaaiieenntt llaa ppaarrttiiee ffoorrttee dduu ccoonnttrraatt,, eett ssaannss ddoouuttee iillss oonntt pprrooffiittéé ddee cceellaa..2200 MMaaiiss eenn 11889933,, aauuxx EEttaattss UUnniiss –– ppaayyss,, hhiieerr ccoommmmee aauujjoouurrdd’’hhuuii,, pplluuttôôtt ddee cchhaarrggeeuurrss qquuee dd’’aarrmmaatteeuurrss-- ss’’iinniittiiaa uunnee rrééaaccttiioonn ccoonnttrree cceettttee ssiittuuaattiioonn.. LLee HHaarrtteerr HHaacctt ffuutt aaddooppttéé ccoommmmee llooii,, eett iill ééttaabblliitt ddééssoorrmmaaiiss uunn rrééggiimmee ddee rreessppoonnssaabbiilliittéé ddee pplleeiinn ddrrooiitt àà ll’’ééggaarrdd dduu ttrraannssppoorrtteeuurr,, aaiinnssii qquu’’iill aapppplliiqquuaa uunnee ddiissttiinnccttiioonn eesssseennttiieellllee ppoouurr ll´´éévvoolluuttiioonn dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt,, cceellllee ddeess ttrraannssppoorrttss ssoouuss ccoonnnnaaiisssseemmeennttss eett cceellllee ddeess ttrraannssppoorrttss ssoouuss cchhaarrttee--ppaarrttiiee.. OOnn nnee ddooiitt ppaass nnéégglliiggeerr ll’’iimmppoorrttaannccee ddee cceettttee llooii aamméérriiccaaiinnee ccaarr,, ssuuiivvaanntt ssoonn eexxeemmppllee,, ll’’AAuussttrraalliiee eenn 11990044,, llaa NNoouuvveellllee ZZééllaannddee eenn 11990088 eett llaa CCaannaaddaa eenn 19 Voir « DU HARTER ACT AUX RÈGLES DE ROTTERDAM » ; BONASSIES Pierre, dans les Annales du I.M.T.M. 2010, « Les Règles du Rotterdam : le droit des transports maritimes au XXIe siècle », Marseille, 2010, nº1, page 25 20 Un exemple frappant de cette situation nous l'observons dans un arrêt de la Cour de Cassation Française du 20 janvier 1869 par apport à un litige né en 1861, par les endommagements des marchandises, dans ces cas de boules de soie, pendant le transport dans le navire La Bourdonnais de la Compagnie des services maritimes des Messageries Impériales, entre Shanghai et Marseille. Voir « TRAITÉ DE DROIT MARITIME » ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, L.G.D.J., Paris, 2010, nº 883, page 599 et suivantes.
  13. 13. 13 11991100 aaddooppttèèrreenntt ddeess rréégglleemmeennttaattiioonnss ttrrèèss pprroocchheess2211 ,, ccee qquuii ffiinnaalleemmeenntt ppoouussssaa llaa GGrraannddee BBrreettaaggnnee,, llee pplluuss ggrraanndd EEttaatt AArrmmaatteeuurr ddee ll’’ééppooqquuee,, àà aacccceepptteerr uunnee ccoonnttrraaiinnttee ppoouurr llaa lliibbeerrttéé ccoonnttrraaccttuueellllee ddaannss llee ttrraannssppoorrtt ssoouuss ccoonnnnaaiisssseemmeenntt.. AAlloorrss eenn 11992211,, àà llaa HHaayyee,, ll’’IInntteerrnnaattiioonnaall LLaaww AAssssoocciiaattiioonn2222 ,, aavveecc ll’’aassssiissttaannccee dduu CCMMII ((CCoommiittéé MMaarriittiimmee IInntteerrnnaattiioonnaall2233 )) rrééddiiggeeaa eett aaddooppttaa lleess «« RRèègglleess ddee llaa HHaayyee »»,, uunn ccoonnnnaaiisssseemmeenntt ttyyppee àà llaa mmaanniièèrree ddeess «« RRèègglleess ddee YYoorrkk eett dd’’AAnnvveerrss2244 »»,, qquuii cchheerrcchhaaiitt ss’’iimmppoosseerr ccoommmmee llee rrééggiimmee aapppplliiccaabbllee nnoonn ppaarr llaa ffoorrccee ddee llaa llooii,, ssiinnoonn ppaarr llaa ssiimmppllee vvoolloonnttéé ddeess ppaarrttiieess ccooccoonnttrraaccttaanntteess.. MMaaiiss,, aauu ccoonnttrraaiirree ddeess RRèègglleess ddee YYoorrkk eett dd’’AAnnvveerrss,, lleess RRèègglleess ddee llaa HHaayyee ffuurreenntt uunn éécchheecc.. CC’’eesstt àà ccaauussee ddee ççaa qquuee llee 2255 aaooûûtt ddee 11992244 ffuutt ssiiggnnééee àà BBrruuxxeelllleess llaa «« CCoonnvveennttiioonn iinntteerrnnaattiioonnaallee ppoouurr ll''uunniiffiiccaattiioonn ddee cceerrttaaiinneess rrèègglleess eenn mmaattiièèrree ddee ccoonnnnaaiisssseemmeenntt »»,, ccoonnnnuuee eerrrroonnéémmeenntt,, ssuurrttoouutt ddaannss lleess ppaayyss ddee ttrraaddiittiioonn dduu ccoommmmoonn llaaww,, ccoommmmee lleess «« RRèègglleess ddee llaa HHaayyee2255 »» ((HHaagguuee RRuulleess)).. 21 Voir « DU HARTER ACT AUX RÈGLES DE ROTTERDAM » ; BONASSIES Pierre, dans les Annales du I.M.T.M. 2010, « Les Règles du Rotterdam : le droit des transports maritimes au XXIe siècle », Marseille, 2010, nº5, page 27 et aussi « TRAITE GENERAL DE DROIT MARITIME, AFFRÉTEMENTS ET TRANSPORTS» ; RODIÈRE, René, Dalloz, Paris, 1967, Tome II, nº 389, page 9. 22 Association privée, laquelle existe toujours, crée en 1873 et que dès sa création mit à son ordre de jour l’étude des certains problèmes maritimes. Voir “TRAITÉ DE DROIT MARITIME” ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, Editorial L.G.D.J., París, 2010, nº13, page 11. Selon son acte de constitution ses objectives son «d’étudier, de clarifier et de développer le droit international, public et privé et de renforcer la compréhension entre les Nations et le respect du droit international. » Voir http://www.ila- hq.org/en/about_us/index.cfm. 23 « Le C.M.I. est une association de droit privé-une organisation non gouvernementale- qui rassemble juristes et professionnels de l´ensemble des pays maritimes, à travers les associations nationales de droit maritime » Il fut fondé en Belgique, en 1897. Voir “TRAITÉ DE DROIT MARITIME” ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, Editorial L.G.D.J., Paris, 2010, nº13, page 11. 24 Règles principalement contenant des dispositions sur les avaries communes, purement privées adoptées en 1890, par l’International Law Association, et modifiées après à plusieurs reprises. Voir “TRAITÉ DE DROIT MARITIME” ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, Editorial L.G.D.J., Paris, 2010, nº531, page 373. 25 Expression doublement inexacte, puisque il s´agit d´une convention internationale et non des règles conventionnelles, et d´un texte adopté à Bruxelles et non a La Haye. Voir “TRAITÉ DE DROIT MARITIME”; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, Editorial L.G.D.J., París, 2010, nº888 et “ALGUNAS REFLEXIONES EN TORNO A
  14. 14. 14 LLaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess ffuutt aaddooppttééee ppaarr llaa mmaajjoorriittéé ddee ggrraannddeess ppuuiissssaanncceess mmaarriittiimmeess ddee ll’’ééppooqquuee eett ssee ttrraannssffoorrmmaa eenn uunn iinnssttrruummeenntt uuttiillee ppoouurr ll’’uunniiffiiccaattiioonn dduu ddrrooiitt dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ssoouuss ccoonnnnaaiisssseemmeenntt,, ssoouummiiss ddééssoorrmmaaiiss àà uunnee rréégguullaattiioonn iimmppéérraattiivvee àà ddiifffféérreennccee dduu ttrraannssppoorrtt ssoouuss cchhaarrtteess--ppaarrttiieess,, ooùù llaa lliibbeerrttéé ccoonnttrraaccttuueellllee eesstt llaa rrèèggllee ggéénnéérraallee..2266 MMaaiiss cceettttee uunniiffoorrmmiittéé ffuutt ddééttrruuiittee,, pprreemmiièèrreemmeenntt,, ppaarr ll’’aaddooppttiioonn ddeess pprroottooccoolleess mmooddiiffiiccaattiiffss ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess oorriiggiinnaallee ((PPrroottooccoollee ddee VViissbbyy eenn 11996688 eett eenn 11997799 PPrroottooccoollee ddee BBrruuxxeelllleess oouu PPrroottooccoollee DDTTSS)) eett,, pplluuss ttaarrdd,, ppaarr llaa rrééddaaccttiioonn eett ssiiggnnaattuurree ddee llaa «« CCoonnvveennttiioonn ddeess NNaattiioonnss UUnniieess ssuurr llee ttrraannssppoorrtt ddeess mmaarrcchhaannddiisseess ppaarr mmeerr »»,, ccoonncclluuee àà HHaammbboouurrgg llee 3311 mmaarrss 11997788,, ssoouuss ll’’ééggiiddee ddee llaa CCoommmmiissssiioonn ddeess NNaattiioonnss UUnniieess ppoouurr llee ddrrooiitt ccoommmmeerrcciiaall iinntteerrnnaattiioonnaall ((CCNNUUDDCCII)),, oorrggaanniissmmee ddééppeennddaanntt ddeess NNaattiioonnss UUnniieess.. LLeess ddeeuuxx pprroottooccoolleess ffuurreenntt ddeess mmooddiiffiiccaattiioonnss uuttiilleess eett nnéécceessssaaiirreess ccaarr oonn nnee ppoouuvvaaiitt ppaass nniieerr qquuee llee mmoonnddee mmaarriittiimmee aavvaaiitt ssuubbiitt ddeess ggrraannddss cchhaannggeemmeennttss eennttrree lleess pprreemmiièèrreess eett lleess ddeerrnniièèrreess ddéécceennnniieess dduu XXXXee ssiièèccllee.. MMaaiiss mmaallhheeuurreeuusseemmeenntt sseeuulleemmeenntt uunn ppeettiitt nnoommbbrree dd´´EEttaattss lleess oonntt rraattiiffiiééss.. EEtt eenn pplluuss llaa CCoonnvveennttiioonn ddee 11997788,, ccoonnnnuuee ccoommmmee lleess RRèègglleess ddee HHaammbboouurrgg,, qquuii aavvaaiitt ppoouurr bbuutt uunniiffiieerr ddééffiinniittiivveemmeenntt llee rrééggiimmee aapppplliiccaabbllee aauu LA NAVEGABILIDAD EN EL DERECHO MARÍTIMO CHILENO” ; BARROILHET ACEVEDO, Claudio, dans la Revista de Derecho de la Pontificia Universidad Católica de Valparaíso nº XXIV, Chile, 2003, pages 59-103. 26 Mais dans le cas de l’affrètement, il existe quand même une certaine uniformité à travers les différentes chartes-parties types existantes et utilisées selon le type d’affrètement convenu et la nature des marchandises transportées. Voir “TRAITÉ DE DROIT MARITIME” ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, Editorial L.G.D.J., Paris, 2010, nº759, pages 516-517, et nº824, pages 559-560.
  15. 15. 15 ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee,, eenn ééqquuiilliibbrraanntt lleess rreellaattiioonnss eennttrree cchhaarrggeeuurr eett ttrraannssppoorrtteeuurr,, ffuutt uunn éécchheecc rreetteennttiissssaanntt.. CCeettttee CCoonnvveennttiioonn ffuutt ccoonnççuu ccoommmmee uunn mmooddee ddee mmeettttrree ffiinn aauuxx aabbuuss ssuuppppoossééss ddeess aarrmmaatteeuurrss,, pprroovveennaanntt ddeess ppaayyss ddéévveellooppppééeess,, ccoonnttrree lleess ppaayyss eenn vvooiiee ddee ddéévveellooppppeemmeenntt,, llaa mmaajjoorriittéé dd’’eeuuxx ddeess ppaayyss cchhaarrggeeuurrss.. MMaaiiss oonn aa dduu aatttteennddrree 1144 aannss ppoouurr qquuee lleess 2200 rraattiiffiiccaattiioonnss eexxiiggééeess ppaarr llaa pprroopprree ccoonnvveennttiioonn ssee pprroodduuiisseenntt.. EEtt eenn pplluuss,, aauuccuunnee ppootteennccee mmaarriittiimmee nnee llee rraattiiffiiaa.. «« QQuuee ss’’eesstt--iill ddoonn ppaasssséé ?? CCoommmmeenntt eexxpplliiqquueerr cceettttee eessppèèccee ddee rreettrraaiitt ?? CCeerrtteess,, iill nnee ffaauutt ppaass ssoouuss eessttiimmeerr ttoouuss lleess pphhéénnoommèènneess dd’’iinneerrttiiee qquuii ssoonntt ggéénnéérraalleemmeenntt rrééppaanndduuss ddaannss lleess ééttaattss qquueellqquuee ssooiitt lleeuurr mmooddee ddee ggoouuvveerrnneemmeenntt.. MMaaiiss iill ss’’eesstt ééggaalleemmeenntt pprroodduuiitt uunn pphhéénnoommèènnee ddoonntt ttoouuss llee mmoonnddee eesstt dd’’aaccccoorrdd ppoouurr rreeccoonnnnaaiittrree ll’’eexxiisstteennccee,, cc’’eesstt qquuee cceeuuxx qquuii aavvaaiieenntt aabboorrddéé ll’’ééttuuddee dduu tteexxttee ddaannss lleess aannnnééeess 7700 ccoommmmee cchhaarrggeeuurrss ééttaaiieenntt pprreessqquuee ttoouuss ddeevveennuuss ttrraannssppoorrtteeuurrss lloorrssqquuee llee tteexxttee eesstt aarrrriivvéé àà mmaattuurriittéé »»2277 .. 66..-- IIll yy aa qquueellqquuee tteemmppss ddééjjàà,, qquu´´iill eexxiissttee uunn ccoonnsseennssuuss ppaarr aappppoorrtt àà qquuee «« ll´´uunnee ddeess ccoonnddiittiioonnnneess dduu bboonn ffoonnccttiioonnnneemmeenntt dduu ccoommmmeerrccee mmaarriittiimmee eesstt cceerrttaaiinneemmeenntt ll´´uunniittéé ddee llaa llééggiissllaattiioonn mmaarriittiimmee,, qquuee ppaarr ll´´aaddooppttiioonn ddee ccoonnvveennttiioonnss iinntteerrnnaattiioonnaalleess rraasssseemmbbllaanntt llee pplluuss ggrraannddee nnoommbbrree dd´´ÉÉttaattss ppoossssiibbllee2288 .. »» 27 « LES REFORMES APPORTEES PAR LES REGLES DE HAMBOURG A LA RESPONSABILITE DU TRANSPORTEUR MARITIME » ; SCAPEL, Christian, dans les « Compte rendu de la Rencontre Internationale organisée par l’I.M.T.M. le 25 Novembre 1992. », Marseille, 1992, nº 3, page 52. 28 « REGLES DE LA HAYE, REGLES D´HAMBOURG, REGLES DE MARSEILLE, RÉFLEXIONS SUR UN PROJET DE NOUVELLE CONVENTION INTERNATIONALE SUR LE TRANSPORT MARITIME DE MARCHANDISES » ; BONASSIES, Pierre, dans les Annales du I.M.T.M. de 1989, pages 105-119, Marseille, 1989.
  16. 16. 16 PPlluussiieeuurrss aauutteeuurrss,, ttrrèèss rreeccoonnnnuuss ddaannss llee mmoonnddee mmaarriittiimmee ssoonntt dd´´aaccccoorrdd aavveecc cceettttee vviissiioonn dd´´uunnee iimmppéérriieeuussee nnéécceessssiittéé dd´´uunniiffoorrmmiittéé ddaannss llee DDrrooiitt MMaarriittiimmee eett ssuurrttoouutt ddaannss llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee iinntteerrnnaattiioonnaall ddee mmaarrcchhaannddiisseess2299 .. AAlloorrss,, ssii cceettttee nnéécceessssiittéé ppaarraaiitt ssii éévviiddeennttee,, ppoouurrqquuooii oonn eesstt aarrrriivvéé àà cceettttee ssiittuuaattiioonn aaccttuueellllee ddee ddééssoorrddrree,, nnoonn aabbssoolluu mmaaiiss iimmppoorrttaanntt,, ddaannss llaa rréégguullaattiioonn iinntteerrnnaattiioonnaall dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee?? OOnn aa ddééjjàà ppaarrlléé ssuurr lleess rrééggiimmeess aaccttuueelllleemmeenntt aapppplliiccaabblleess,, cc''eesstt--àà--ddiirree,, llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess-- aavveecc oouu ssaannss lleess mmooddiiffiiccaattiioonnss ddeess pprroottooccoolleess ddee 11996688 eett 11997799-- eett lleess RRèègglleess ddee HHaammbboouurrgg.. EEtt eenn pplluuss,, ddaannss cceerrttaaiinneess cciirrccoonnssttaanncceess,, cc´´eesstt llaa llooii nnaattiioonnaallee ddee cchhaaqquuee ÉÉttaatt qquuii ppeeuutt êêttrree aapppplliiqquuéé.. AAuuxx ÉÉttaattss UUnniiss,, ppaarr eexxeemmppllee,, oonn aapppplliiqquuee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess ssaannss lleess mmooddiiffiiccaattiioonnss ddee VViissbbyy,, àà ttrraavveerrss llaa CCOOGGSSAA((CCaarrrriiaaggee ooff ggooooddss bbyy sseeaa aacctt)) ddee 11993366,, mmaaiiss tthhee HHaarrtteerr AAcctt,, ddee 11889933,, aa eennccoorree ddee ll´´iimmppoorrttaannccee ppoouurr ccoouuvvrriirr ddeess aassppeeccttss nnoonn rrééggllééss ppaarr llaa CCOOGGSSAA.. AAuussssii,, llaa CChhiinnee eett lleess ppaayyss EEssccaannddiinnaavveess,, ““oonntt aaddooppttéé uunn ssyysstthhèèmmee ddaannss lleeqquueell lleess pprriinncciippeess ddeess RRèègglleess ddee llaa HHaayyee--VViissbbyy eett lleess RRèègglleess dd´´HHaammbboouurrgg ééttaaiieenntt mmeellaannggééss3300 ..”” 29 Dans ce sens voir « REGLES DE LA HAYE,REGLES D´HAMBOURG, REGLES DE MARSEILLE, RÉFLEXIONS SUR UN PROJET DE NOUVELLE CONVENTION INTERNATIONALE SUR LE TRANSPORT MARITIME DE MARCHANDISES » ; BONASSIES, Pierre , Annales du I.M.T.M. de 1989, pages 105-119, Marseille, 1989 ; «POSSIBILITY AND NECESSITY OF THE UNIFICATION OF INTERNATIONAL TRANSPORTS LAW » ; RITCHER- HANNES, Dolly, «Études offerts à René Rodière », Dalloz, Bordeaux, 1981, pages 503-512 ; « POUR UNE THÉORIE DU CONTRAT DE TRANSPORT » ; DELEBECQUE Philippe, « Mélanges offerts à Jean Luc Aubert , Propos sur les obligations et quelques autres thèmes fondamentaux du droit. », Dalloz, Paris, 2005, pages103-114 ; « LA RESPONSABILIDAD EN EL DERECHO MARÍTIMO »; TOMASELLO WEITZ, Leslie, Conosur, Santiago du Chili, 1995, page 3 et suivantes ; « CURSO DE DIREITO MARÍTIMO » ; OCTAVIANO MARTINS, ELIAN, Manole, Sao Paulo, Brazil, 2008, page 287 et suivantes, «UNIFORMITE DE LA LOI SUR LE TRANSPORT MARITIME : PERSPECTIVES DE SUCCES » ; BERLINGERI, FRANCESCO, «Mélanges offerts à Pierre Bonassies, études de Droit Maritime à l´aube du XXIe Siècle », Moreaux, Paris, 2001, pages 57-63 . 30 « LA GENESE ET LES TRAVAUX PREPARATOIRES DES REGLES DE ROTTERDAM » ; BERLINGIERI, Francesco, Anales IMTM 2010, « Les Règles de Rotterdam: le droit des transports maritimes au XXI siècle », page 31, Marseille, 2011.
  17. 17. 17 MMaaiiss,, ssuurrttoouutt,, oonn nnee ddooiitt ppaass oouubblliieerr llee nnoouuvveeaauu rrééggiimmee ddeess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm.. CCeettttee ccoonnvveennttiioonn,, ssiiggnnééee ppaarr vviinnggtt eett uunn ÉÉttaattss mmaaiiss jjuussqquu´´aauujjoouurrdd´´hhuuii rraattiiffiiééee sseeuulleemmeenntt ppaarr ll´´EEssppaaggnnee,, cc´´eesstt,, sseelloonn nnoottrree aavviiss,, llee ddeerrnniieerr eessppooiirr ppoouurr oobbtteenniirr llaa ddééssiirrééee uunniiffoorrmmiittéé,, tteelllleemmeenntt nnéécceessssaaiirree,, ddaannss llee ccaaddrree dduu ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee iinntteerrnnaattiioonnaallee.. 77..-- AAlloorrss oonn ppeeuutt,, oouu pplluuttôôtt oonn ddooiitt,, ssee ppoosseerr cceerrttaaiinneess qquueessttiioonnss.. LLeess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm ssoonntt eelllleess uunnee rrééppoonnssee ppoouurr lleess eennjjeeuuxx dduu ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee dduu XXXXIIee ssiièèccllee ?? QQuueelllleess ssoonntt sseess pprriinncciippaalleess iinnnnoovvaattiioonnss ppaarr aappppoorrtt aauuxx aanncciieennnneess ccoonnvveennttiioonnss ?? PPoouurr rrééppoonnddrree oonn ddooiitt,, nnéécceessssaaiirreemmeenntt,, rrééaalliisseerr uunnee ccoommppaarraaiissoonn eennttrree llaa nnoouuvveellllee eett lleess aanncciieennnneess ccoonnvveennttiioonnss.. EEtt ddaannss ccee ccaaddrree eessssaayyeerr ddee ddéévveellooppppeerr lleess nnoouuvveeaauuttééss qquuii ppoouurrrroonntt ddoonnnneerr uunn aassppeecctt ppoossiittiiff aauu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt iinntteerrnnaattiioonnaall ccoonntteemmppoorraaiinn.. CC’’eesstt aaiinnssii qquuee ddaannss llaa pprreemmiièèrree ppaarrttiiee oonn aabboorrddeerraa uunnee vviissiioonn ddeess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm eenn rreellaattiioonn aauuxx aanncciieennnneess ccoonnvveennttiioonnss eexxiissttaanntteess ssuurr llee ssuujjeett.. DDaannss llee pprreemmiieerr cchhaappiittrree aalloorrss oonn vvaa ttrraaiitteerr aalloorrss llaa ggeennèèssee ddee cceess RRèègglleess eett ssoonn CChhaammpp dd’’aapppplliiccaattiioonn,, aavveecc uunnee vviissiioonn ccoommppaarraattiissttee.. DDaannss uunn ddeeuuxxiièèmmee cchhaappiittrree oonn aabboorrddeerraa ll’’ééttuuddee ddeess rrééppoonnsseess ddoonnnnééeess ppaarr cceettttee nnoovveellllee CCoonnvveennttiioonn aauuxx qquueessttiioonnss ttrraaiittééeess dd’’uunnee mmaanniièèrree ttrrèèss pprrooffoonnddee ppaarr llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess eett lleess RRèègglleess ddee HHaammbboouurrgg.. CCoonnccrrèètteemmeenntt lleess pprriinncciippeess ddee rreessppoonnssaabbiilliittéé dduu ttrraannssppoorrtteeuurr,, llaa lliimmiittaattiioonn ddee rreessppoonnssaabbiilliittéé oouu ddee rrééppaarraattiioonn dduu ttrraannssppoorrtteeuurr eett lleess ccaass eexxcceeppttééss..
  18. 18. 18 DDaannss llaa ddeeuuxxiièèmmee ppaarrttiiee ddee nnoottrree oouuvvrraaggee oonn vvaa ttrraaiitteerr lleess aassppeeccttss ddeess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm qquuii lluuii ddoonnnneenntt llaa ppoossssiibbiilliittéé dd’’êêttrree llaa ccoonnvveennttiioonn dduu ddrrooiitt ddeess ttrraannssppoorrttss ppoouurr llee XXXXIIee ssiièèccllee.. OOnn ppaarrllee dduu ddrrooiitt ddeess ttrraannssppoorrttss eett nnoonn sseeuulleemmeenntt dduu ddrrooiitt mmaarriittiimmee ppoouurr llee ccaarraaccttèèrree eexxppaannssiiff dduu cchhaammpp dd’’aapppplliiccaattiioonn ddee cceettttee CCoonnvveennttiioonn.. AAiinnssii oonn ppaarrlleerraa pprreemmiièèrreemmeenntt ddeess nnoouuvveeaauuttééss eett oorriiggiinnaalliittééss qquuee lleess RRèègglleess aappppoorrtteenntt aauu ddrrooiitt ddeess ttrraannssppoorrttss.. DDaannss llaa ddeeuuxxiièèmmee ppaarrttiiee oonn aabboorrddeerraa lleess ooppiinniioonnss eett ccrriittiiqquueess dduu mmoonnddee mmaarriittiimmee àà ll’’ééggaarrdd ddee llaa nnoouuvveellllee CCoonnvveennttiioonn.. AAvveecc ccee mmooddeessttee ééttuuddee oonn vvoouuddrraaiitt sseeuulleemmeenntt aappppoorrtteerr uunnee lluummiièèrree ssyynntthhééttiiqquuee ddee llaa ssiittuuaattiioonn aaccttuueellllee ddee llaa CCoonnvveennttiioonn,, ddee sseess ffoorrcceess eett sseess ffaaiibblleesssseess,, eett ssuurrttoouutt ddeess sseess iinnnnoovvaattiioonnss qquuii lluuii ddoonnnneenntt llaa ppoossssiibbiilliittéé ddee ssee ttrraannssffoorrmmeerr eenn uunn iinnssttrruummeenntt ddee hhaarrmmoonniissaattiioonn ddaannss llee ddiivviisséé mmoonnddee dduu ttrraannssppoorrtt dd’’aauujjoouurrdd’’hhuuii.. TTIITTRREE PPRREEMMIIEERR:: LLEESS RREEGGLLEESS DDEE RROOTTTTEERRDDAAMM EENN CCOOMMPPAARRAAIISSOONN AAUUXX CCOONNVVEENNTTIIOONNSS IINNTTEERRNNAATTIIOONNAALLEESS EEXXIISSTTAANNTTEESS SSUURR LLEE CCOONNTTRRAATT DDEE TTRRAANNSSPPOORRTT MMAARRIITTIIMMEE.. CCHHAAPPIITTRREE II :: GGEENNEESSEE EETT CCHHAAMMPP DD´´AAPPPPLLIICCAATTIIOONN DDEESS RREEGGLLEESS DDEE RROOTTTTEERRDDAAMM..
  19. 19. 19 88..-- OOnn vvaa ccoommmmeenntteerr ddaannss ccee cchhaappiittrree lleess ccoollllaabboorraattiioonnss eennttrree ddeess ddiifffféérreennttss aacctteeuurrss dduu mmoonnddee mmaarriittiimmee iinntteerrnnaattiioonnaall eett qquuii oonntt eeuu ccoommmmee rrééssuullttaatt llaa nnaaiissssaannccee ddeess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm.. AAuu mmooiinnss eenn ccoonnssiiddéérraanntt lleess aacctteeuurrss eennggaaggééss ddaannss cceettttee ddeerrnniièèrree rreecchheerrcchhee dd´´uunniiffoorrmmiittéé iinntteerrnnaattiioonnaallee eenn mmaattiièèrree ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee àà ttrraavveerrss llaa ssiiggnnaattuurree dd´´uunnee ccoonnvveennttiioonn iinntteerrnnaattiioonnaallee,, oonn ppoouurrrraaiitt aavvooiirr ll´´eessppéérraannccee ddee qquuee oonn ppoouurrrraa aabboouuttiirr àà uunn bboonn rrééssuullttaatt.. DDaannss uunnee ddeeuuxxiièèmmee sseeccttiioonn oonn vvaa aannaallyysseerr lleess ddiifffféérreennttss aassppeeccttss qquuii ddéémmaarrqquueenntt llee cchhaammpp dd´´aapppplliiccaattiioonn ddee cceettttee nnoouuvveellllee ccoonnvveennttiioonn,, eenn llee ccoommppaarraanntt aavveecc lleess aanncciieennnneess rrèègglleess eexxiissttaanntteess..
  20. 20. 20 SSEECCTTIIOONN II :: LLAA GGEENNEESSEE DDEESS RREEGGLLEESS DDEE RROOTTTTEERRDDAAMM3311 §§11..--LLee ttrraavvaaiill iinniittiiaall dduu CCMMII 99..-- EEnn 11998888,, qquueellqquueess mmeemmbbrreess dduu CCMMII ééttaaiieenntt ddééjjàà ccoonnvvaaiinnccuuss ddee ll''eeffffeeccttiivviittéé dduu pprroobbllèèmmee qquuee nnoouuss aavvoonnss éébbaauucchhéé ddaannss llaa ppaarrttiiee iinnttrroodduuccttiivvee ddee ccee ttrraavvaaiill.. IIllss oonntt ddéécciiddéé ddee ttrraaiitteerr ccee ssuujjeett àà llaa ccoonnfféérreennccee rrééaalliissééee àà PPaarriiss ddaannss 11999900.. AAiinnssii llee CCMMII aa iinniittiiéé cceerrttaaiinnss ttrraavvaauuxx aaffiinn dd’’oobbtteenniirr ll’’uunniiffoorrmmiittéé ddee llaa rréégglleemmeennttaattiioonn dduu ttrraannssppoorrtt iinntteerrnnaattiioonnaall ddee mmaarrcchhaannddiisseess ppaarr mmeerr.. EEnn mmaaii 11999944,, llee CCoonnsseeiill eexxééccuuttiiff dduu CCMMII aa ddééssiiggnnéé uunn ggrroouuppee ddee ttrraavvaaiill aavveecc llee mmaannddaatt ddee ccoonnttiinnuueerr ll''œœuuvvrree iinniittiiééee ddaannss llaa CCoonnfféérreennccee ddee PPaarriiss.. CCee ggrroouuppee ééttaaiitt ccoommppoosséé ppaarr ssppéécciiaalliisstteess rreeccoonnnnuuss dduu ddrrooiitt mmaarriittiimmee3322 .. UUnnee eennqquuêêttee iimmpplliiqquuaanntt uunnee ggrraannddee ppaarrttiiee ddeess aassssoocciiaattiioonnss ddee ddrrooiitt mmaarriittiimmeess eexxiissttaanntteess ddaannss llee mmoonnddee,, ffuutt ccoommmmeennccééee.. LLaa qquueessttiioonn cc’’ééttaaiitt ssii llee mmeeiilllleeuurr cchheemmiinn ppoouurr aarrrriivveerr aa ll´´uunniiffoorrmmiittéé ttaanntt ddééssiirrééee iimmpplliiqquuaaiitt llaa rreeffoorrmmee ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess eett sseess pprroottooccoolleess,, ddeess RRèègglleess dd’’HHaammbboouurrgg,, oouu,, ppaarr ccoonnttrree,,iill ééttaaiitt nnéécceessssaaiirree ddee rrééaalliisseerr uunnee ccoommppllèèttee rréénnoovvaattiioonn ddee llaa llééggiissllaattiioonn iinntteerrnnaattiioonnaallee dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee,, aauu mmooyyeenn ddee llaa rrééddaaccttiioonn dd’’uunnee nnoouuvveellllee ccoonnvveennttiioonn.. 31 Dans cette partie de notre travail on suit de très près les articles « LA GENESE ET LES TRAVAUX PREPARATOIRES DES REGLES DE ROTTERDAM” ; BERLINGIERI, Francesco, Anales IMTM 2010, Les Règles de Rotterdam: le droit des transports maritimes au XXI siècle », Marseille, 2011, pages 31-70 ; “LAS REGLAS DE ROTTERDAM (I)” ;LLORENTE GÓMEZ DE SEGURA, Carlos, Cuadernos de Derecho Transnacional, marzo 2010, Madrid, pages 162-180, et aussi, « ALGUNOS ASPECTOS DEL CONVENIO SOBRE EL CONTRATO DE TRANSPORTE INTERNACIONAL DE MERCANCÍAS TOTAL O PARCIALMENTE MARÍTIMO » ; SALGADO GONZÁLEZ, Patricio, Mémoire de la Licence en Droit de l´Université de Concepción, Chili, 2008. 32 Francesco Berlingieri, Rolf Herber,Jan Ramberg et William Tetley, voir « LA GENESE ET LES TRAVAUX PREPARATOIRES DES REGLES DE ROTTERDAM” ; BERLINGIERI, Francesco, Anales IMTM 2010, « Les Règles de Rotterdam: le droit des transports maritimes au XXI siècle », Marseille, 2011, page. 32, note 4.
  21. 21. 21 UUnnee ssoouuss--ccoommmmiissssiioonn nnoommmmééee ppaarr llee CCoonnsseeiill EExxééccuuttiivvee dduu CCMMII ccoonnttiinnuuaa aavveecc ll’’aannaallyyssee ddee cceettttee qquueessttiioonn ppeennddaanntt lleess aannnnééeess 11999955--11999966.. §§22..-- LLaa ccoollllaabboorraattiioonn eennttrree llee CCMMII eett llaa CCNNUUDDCCII 1100..-- PPaarraallllèèlleemmeenntt,, ddaannss ssaa 2299ee sseessssiioonn eenn 11999966,, llaa CCNNUUDDCCII cchheerrcchhaaiitt àà ccoommppiilleerr ll''iinnffoorrmmaattiioonn ssuurr ll''aaccttuueellllee ssiittuuaattiioonn dduu ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee mmoonnddiiaall,, eett aaiinnssii ddeemmaannddaa aauu CCMMII ssaa ccoollllaabboorraattiioonn ddaannss ccee ttrraavvaaiill.. LLee CCMMII aavvaannççaa pplluuss ddee ccee qquu´´oonn aatttteennddaaiitt,, eett iill pprréésseennttaa uunn pprroojjeett pprréélliimmiinnaaiirree dd´´uunnee nnoouuvveellllee ccoonnvveennttiioonn ssuurr llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt iinntteerrnnaattiioonnaall ddee mmaarrcchhaannddiisseess ppaarr mmeerr,, llee 1111 ddéécceemmbbrree 22000011.. LLaa mmêêmmee aannnnééee 22000011,, llee ggrroouuppee ddee ttrraavvaaiill IIIIII ((ggrroouuppee dduu ddrrooiitt ddeess ttrraannssppoorrttss)) ddee llaa CCNNUUDDCCII,, aa ccoommmmeennccéé uunnee ééttuuddee eexxhhaauussttiivvee dduu pprroojjeett dduu CCMMII.. TTrrooiiss lleeccttuurreess oonntt ééttéé eeffffeeccttuuééeess ppaarr llee ggrroouuppee ddee ttrraavvaaiill,, ooùù oonn aa aavvaannccéé ddaannss ll´´oobbjjeett pprriinncciippaall dd´´oobbtteenniirr uunn tteexxttee ddee qquuaalliittéé jjuurriiddiiqquuee qquuii sseerrvviirraaii ppoouurr ll´´uunniiffiiccaattiioonn dduu ddrrooiitt ddeess ttrraannssppoorrttss mmaarriittiimmeess,, ddaannss uunn eesspprriitt ddee ccoollllaabboorraattiioonn ssiinnccèèrree eennttrree llaa CCNNUUDDCCII eett llee CCMMII.. PPeennddaanntt sseess ttrrooiiss lleeccttuurreess oonn aa aajjoouuttéé,, ppaarr eexxeemmppllee,, ddeess ddiissppoossiittiioonnss ssuurr llaa jjuurriiddiiccttiioonn eett ll´´aarrbbiittrraaggee,, mmaaiiss ppaarr ccoonnttrree oonn aa éélliimmiinnéé lleess aarrttiicclleess qquuii ttrraaiittaaiieenntt ssuurr llee ccoonnttrraatt dd´´aaffffrrèètteemmeenntt3333 .. 33 On a déjà traité dans cette ouvrage les différentes évolutions historiques et juridiques du contrat de transport et de l´affrètement, les quelles ne conseillent pas traiter ces deux institutions du droit maritime d´une manière uniforme.
  22. 22. 22 IIllss oonntt ffaaiitt ll’’aannaallyyssee aauussssii,, éévviiddeemmeenntt,, ddeess oobblliiggaattiioonnss eett ddee llaa rreessppoonnssaabbiilliittéé dduu ttrraannssppoorrtteeuurr,, lleess ddrrooiittss ddee llaa ppaarrttiiee ccoonnttrrôôllaannttee,, llee cchhaammpp dd´´aapppplliiccaattiioonn ddee llaa ccoonnvveennttiioonn eett llaa vvaalliiddiittéé ddeess oobblliiggaattiioonnss ccoonnttrraaccttuueelllleess.. OOnn ttrraavvaaiillllaa ssuurrttoouutt ssuurr uunnee iinnssttiittuuttiioonn nnoouuvveellllee ppoouurr llee ccaaddrree dduu ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee iinntteerrnnaattiioonnaall,, llee ccoonnttrraatt ddee vvoolluummee3344 .. 1111..-- AAlloorrss llee ggrroouuppee ddee ttrraavvaaiill eeffffeeccttuuaa uunnee ddeerrnniièèrree rréévviissiioonn,, aavveecc qquueellqquueess iimmppoorrttaannttss cchhaannggeemmeennttss,, ccoommmmee ppaarr eexxeemmppllee éélliimmiinneerr ttoouuttee rrééfféérreennccee aauu mmoott «« ccoonnssiiggnnaattaaiirree »» ddaannss llaa ccoonnvveennttiioonn.. LLee ggrroouuppee aa ccoonncclluu llaa sseessssiioonn nnºº 2211 eenn ddoonnnnaanntt ssoonn aaccccoorrdd aa ll´´aapppprroobbaattiioonn dduu «« PPrroojjeett ddee CCoonnvveennttiioonn ssuurr lleess CCoonnttrraattss ddee TTrraannssppoorrtt IInntteerrnnaattiioonnaall ((ttoottaall oouu ppaarrttiieelllleemmeenntt)) ((mmaarriittiimmee..)) »» AAlloorrss ccoommmmeennççaa uunn mmééccaanniissmmee dd´´aapppprroobbaattiioonn iinntteerrnnee dduu CCNNUUDDCCII eett llee OONNUU,, qquuii ffiinnaalliissaa eell 1111 ddéécceemmbbrree ddee 22000088 qquuaanndd ll´´AAsssseemmbblléé GGéénnéérraallee ddeess NNaattiioonnss UUnniieess aaddooppttaa llee tteexxttee ddee llaa «« CCoonnvveennttiioonn ddeess NNaattiioonnss UUnniieess ssuurr llee CCoonnttrraatt ddee TTrraannssppoorrtt IInntteerrnnaattiioonnaall ddee MMaarrcchhaannddiisseess eeffffeeccttuuéé eennttiièèrreemmeenntt oouu ppaarrttiieelllleemmeenntt ppaarr mmeerr.. »» 1122..-- NNoouuss ccoonnssiiddéérroonnss qquuee ll''uunn ddeess ppooiinnttss lleess pplluuss iimmppoorrttaannttss ddee llaa CCoonnvveennttiioonn eesstt llaa ccooooppéérraattiioonn iinnddéénniiaabbllee qquuii aa ssuurrggii eennttrree llee CCMMII eett llee CCNNUUDDCCII.. PPeennddaanntt ddeess aannnnééeess iill aa eexxiissttéé ll´´iiddééee,, ccoommppllèètteemmeenntt eerrrroonnééee eett qquuii nnaaiitt dd’’uunn ffoonnddeemmeenntt pplluuttôôtt vviissccéérraall qquuee rraattiioonnnneell,, sseelloonn llaaqquueellllee llee CCMMII eesstt llee ddééffeennddeeuurr ddeess iinnttéérrêêttss ddeess ggrraannddeess ppuuiissssaanncceess mmaarriittiimmeess eett ddeess ggrraannddss ggrroouuppeess dd´´aarrmmaatteeuurrss ddeess ppaayyss ddéévveellooppppééeess.. NNoouuss nnee ppoouuvvoonnss 34 Le contrat de volume sera étudié, d´une manière plus détaillé, dans les prochains chapitres de cet ouvrage.
  23. 23. 23 qquu´´êêttrree eenn ddééssaaccccoorrdd aavveecc cceettttee aaffffiirrmmaattiioonn.. LLee CCMMII iill yy aa pplluuss dd´´uunn ssiièèccllee ddéévveellooppppee uunn ttrraavvaaiill ddéévvoouuéé eett pplleeiinn ddeess eexxcceelllleennttss rrééssuullttaattss ppoouurr ll´´uunniiffiiccaattiioonn dduu mmoonnddee mmaarriittiimmee ddaannss ssoonn eennsseemmbbllee.. DDee llaa mmêêmmee ffoorrmmee eexxiissttee ll''iiddééee ggéénnéérraallee ddee ccee qquuee llaa CCNNUUDDCCII ééttaaiitt llee ddééffeennsseeuurr ddeess ppaayyss eenn ddéévveellooppppeemmeenntt,, ddeess vviiccttiimmeess dduu ppoouuvvooiirr eett uunnee ssuuppéérriioorriittéé ddee ppuuiissssaannccee ddeess ppuuiissssaanncceess dduu mmoonnddee.. CCeess iiddééeess pprrééffiixxééeess,, cceess rraaiissoonnnneemmeennttss ffaauuxx,, oonntt eeuu uunnee iinnfflluueennccee ccoonnssiiddéérraabbllee ssuurr ll''aaccttuueell rrééssuullttaatt,, llee mmaannqquuee ttoottaall dd''uunniiffoorrmmiittéé ddaannss llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee iinntteerrnnaattiioonnaall ddee mmaarrcchhaannddiisseess.. CC''eesstt ppoouurr cceellaa qquuee ll''aaccttuueell cclliimmaatt ddee ccoollllaabboorraattiioonn eexxiissttaannttee eennttrree llaa CCNNUUDDCCII eett llee CCMMII aa aappppoorrttéé llaa ppoossssiibbiilliittéé ddee ddéévveellooppppeerr uunn ttrraavvaaiill ddee bboonnnnee qquuaalliittéé jjuurriiddiiqquuee,, eett qquuee nnoouuss aatttteennddoonnss oobbttiieenntt llaa rraattiiffiiccaattiioonn ddee llaa ggrraannddee mmaajjoorriittéé ddeess ppaayyss dduu mmoonnddee,, ppoouurr aaiinnssii aarrrriivveerr àà ll´´uunniiffoorrmmiittéé jjuurriiddiiqquuee ddééssiirrééee.. SSEECCTTIIOONN IIII :: LLEE CCHHAAMMPP DD´´AAPPPPLLIICCAATTIIOONN DDEESS RREEGGLLEESS DDEE RROOTTTTEERRDDAAMM EENN CCOOMMPPAARRAAIISSOONN AAUUXX AANNCCIIEENNNNEESS CCOONNVVEENNTTIIOONNSS §§11..-- LLee ccrriittèèrree tteemmppoorreell 1133..-- LL´´aarrttiiccllee 9944 ppooiinntt 11 ddiitt qquuee «« llaa pprréésseennttee CCoonnvveennttiioonn eennttrreerraa eenn vviigguueeuurr llee pprreemmiieerr jjoouurr dduu mmooiiss ssuuiivvaanntt ll´´eexxppiirraattiioonn dd´´uunn ddééllaaii dd´´uunn aann àà
  24. 24. 24 ccoommpptteerr ddee llaa ddaattee dduu ddééppôôtt dduu vviinnggttiièèmmee iinnssttrruummeenntt ddee rraattiiffiiccaattiioonn,, dd´´aacccceeppttaattiioonn,, dd´´aapppprroobbaattiioonn oouu dd´´aaddhhééssiioonn.. »» AAccttuueelllleemmeenntt sseeuullee ll''EEssppaaggnnee aa rraattiiffiiéé llaa CCoonnvveennttiioonn.. OOnn pprréévvooiitt uunn tteemmppss aasssseezz lloonngg dd´´aatttteennttee ppoouurr oobbtteenniirr ll´´eennttrrééee eenn vviigguueeuurr ddeess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm.. PPeeuutt--êêttrree cc’’eesstt llaa rrééppééttiittiioonn dduu pphhéénnoommèènnee aarrrriivvééee lloorrss ddee llaa rraattiiffiiccaattiioonn ddeess RRèègglleess dd’’HHaammbboouurrgg ?? LLeess rrèègglleess dd´´HHaammbboouurrgg,, iissssuuee dduu ttrraavvaaiill ddaannss llee CCNNUUDDCCII ddee ggrroouuppee ccoonnnnuu ccoommmmee cceelluuii ddeess «« 7777 »»,, oonntt eeuu uunnee éévviiddeennttee ccoommpplliiccaattiioonn ppoouurr oobbtteenniirr lleess vviinnggtt rraattiiffiiccaattiioonnss,, aacccceeppttaattiioonnss oouu aaddhhééssiioonnss qquuee ssoonn aarrttiiccllee 3300 pprreessccrriivvaaiitt ccoommmmee ccoonnddiittiioonn ppoouurr ssoonn eennttrrééee eenn vviigguueeuurr3355 .. CCoommmmee nnoouuss llee ddiitt MMoonnssiieeuurr llee DDooyyeenn RRooddiièèrree3366 ,, llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess ffuutt ssiiggnnééee llee 2244 AAoouutt 11992244,, ppaarr ddiixx EEttaattss,, rreepprréésseennttaanntt lleess ddeeuuxx ttiieerrss dduu ttoonnnnaaggee mmoonnddiiaall.. CCeettttee ccoonnvveennttiioonn eennttrraa eenn vviigguueeuurr iinntteerrnnaattiioonnaall llee 22 jjuuiinn ddee 11993311.. EEllllee ffuutt mmooddiiffiiéé,, ccoommmmee nnoouuss llee ssaavvoonnss,, ppaarr ddeeuuxx pprroottooccoolleess,, uunn ssiiggnnéé àà VViissbbyy,, SSuuèèddee,, llee 22 fféévvrriieerr 11996688 ((eett eennttrréé eenn vviigguueeuurr llee 2233 jjuuiinn 11997777)) eett llee ddeeuuxxiièèmmee ssiiggnnéé àà BBrruuxxeelllleess llee 2211 ddéécceemmbbrree ddee 11997799 ((eennttrréé eenn vviigguueeuurr llee 1144 fféévvrriieerr 11998844)).. OOnn aatttteenndd llee ddéévveellooppppeemmeenntt ddeess ffaaiittss aavveecc iimmppaattiieennttee.. 35 On l’a déjà dit, les Règles de Hambourg, adoptées en 1978, elles n’ont entrée en vigueur que l’année 1992. 36 « TRAITE GENERAL DE DROIT MARITIME » ; AFFRETEMENTS ET TRANSPORTS, TOME II, LE CONTRAT DE TRANSPORT DE MARCHANDISES » ; RODIERE René, Dalloz, Paris 1969, page 369, N° 738.
  25. 25. 25 §§22..-- LLee ccrriittèèrree mmaattéérriieell 1144..-- LL''aarrttiiccllee 11 ºº lleettttrree bb)) ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess,, ééttaabblliitt qquuee cceellllee-- ccii ss''aapppplliiqquuee sseeuulleemmeenntt aauu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ""ccoonnssttaattéé ppaarr uunn ccoonnnnaaiisssseemmeenntt oouu ppaarr ttoouutt ddooccuummeenntt ssiimmiillaaiirree ffoorrmmaanntt ttiittrree ppoouurr llee ttrraannssppoorrtt ddeess mmaarrcchhaannddiisseess ppaarr mmeerr;; iill ss''aapppplliiqquuee ééggaalleemmeenntt aauu ccoonnnnaaiisssseemmeenntt oouu ddooccuummeenntt ssiimmiillaaiirree éémmiiss eenn vveerrttuu dd''uunnee cchhaarrttee--ppaarrttiiee àà ppaarrttiirr dduu mmoommeenntt ooùù ccee ttiittrree rrééggiitt lleess rraappppoorrttss dduu ttrraannssppoorrtteeuurr eett dduu ppoorrtteeuurr dduu ccoonnnnaaiisssseemmeenntt.."" eett qquu''iill ddooiitt êêttrree éémmiiss àà ll''iinnttéérriieeuurr dd''uunn ééttaatt mmeemmbbrree ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess.. EEnn pplluuss,, llee PPrroottooccoollee ddee VViissbbyy ddee 11996688 aa éétteenndduu llee cchhaammpp dd''aapppplliiccaattiioonn ddee llaa CCoonnvveennttiioonn aauussssii aauuxx ccaass ddaannss lleessqquueellss «« llee ttrraannssppoorrtt aa lliieeuu aauu ddééppaarrtt dd’’uunn ppoorrtt dd’’uunn EEttaatt ccoonnttrraaccttaanntt »» oouu ssii «« llee ccoonnnnaaiisssseemmeenntt pprréévvooiitt qquuee lleess ddiissppoossiittiioonnss ddee llaa pprréésseennttee CCoonnvveennttiioonn oouu ddee ttoouuttee aauuttrree llééggiissllaattiioonn lleess aapppplliiqquuaanntt oouu lleeuurr ddoonnnnaanntt eeffffeett rrééggiirroonntt llee CCoonnttrraatt »»,, eenn aajjoouuttaanntt qquuee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess ss''aapppplliiqquueerraa «« qquueellllee qquuee ssooiitt llaa nnaattiioonnaalliittéé dduu nnaavviirree,, dduu ttrraannssppoorrtteeuurr,, dduu cchhaarrggeeuurr,, dduu ddeessttiinnaattaaiirree oouu ddee ttoouuttee aauuttrree ppeerrssoonnnnee iinnttéérreessssééee3377 .. »» LLee cchhooiixx dduu ccoonnnnaaiisssseemmeenntt ccoommmmee llee ccrriittèèrree eesssseennttiieell3388 ppoouurr ll''aapppplliiccaattiioonn ddeess nnoorrmmeess ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess ss''eexxpplliiqquuaaiitt llaarrggeemmeenntt ppaarr ll''iimmppoorrttaannccee ddee cceelluuii ccii ccoommmmee llee ddooccuummeenntt oouu ttiittrree ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ddaannss llaa ggrraannddee mmaajjoorriittéé ddeess ppaayyss dduu mmoonnddee aauu mmoommeenntt ddee llaa rrééddaaccttiioonn eett ll''aaddooppttiioonn ddee llaa ccoonnvveennttiioonn.. LLee PPrroottooccoollee ddee VViissbbyy nn''aa ppaass 37 C´est la validation des clauses paramount, voir l´article 5 des amendements de Visby. 38 En droit du common law on l’appelle “Documentary aproach”, on pourrait le traduire comme “critère documentaire” Voir « THE ROTTERDAM RULES » ; STURLEY Michael, TOMOTAKA Fujita y VAN DER ZIEL, Gerjan, Thomson Reuters, United Kingdom, 2010 page 23 et suivantes.
  26. 26. 26 mmooddiiffiiéé ccee ppooiinntt.. CC´´eesstt cceerrttaaiinn qquuee llee ccoonnnnaaiisssseemmeenntt ccoonnttiinnuuee dd''êêttrree iinnddiissppeennssaabbllee ddaannss llaa mmaajjoorriittéé ddeess ttrraaffiiccss ddaannss lleessqquueellss lleess mmaarrcchhaannddiisseess ssoonntt nnééggoocciiééeess dduurraanntt llee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee,, oouu qquuaanndd llee bbaannqquuiieerr,, ccrrééaanncciieerr eenn rraaiissoonn dd´´uunn ccrrééddiitt ddooccuummeennttaaiirree,, eexxiiggee uunnee ggaarraannttiiee rrééeellllee ssuurr lleess mmaarrcchhaannddiisseess.. 1155..-- LL''éévvoolluuttiioonn rraappiiddee dduu ccoommmmeerrccee iinntteerrnnaattiioonnaall mmooddeerrnnee aa aappppoorrttéé cceerrttaaiinneess pprroobblléémmaattiiqquueess aauu ssyyssttèèmmee ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee bbaasséé eesssseennttiieelllleemmeenntt ssuurr ll''éémmiissssiioonn eett ppoosssseessssiioonn dduu ccoonnnnaaiisssseemmeenntt.. LL''aaccttuueellllee vviitteessssee ddeess nnaavviirreess,, eett lleess rreettaarrddss qquuii ppeeuuvveenntt aarrrriivveerr ddaannss lleess ddéémmaarrcchheess ddeess ccrrééddiittss ddooccuummeennttaaiirreess,, aa ssiiggnniiffiiéé qquuee ppaarrffooiiss lleess mmaarrcchhaannddiisseess aarrrriivveenntt àà ddeessttiinnaattiioonn aavvaanntt llee ccoonnnnaaiisssseemmeenntt.. AAlloorrss,, uunn ggrraavvee pprroobbllèèmmee ssee pprroodduuiitt eenn ccee qquuii ccoonncceerrnnee llaa lliivvrraaiissoonn ddeess mmaarrcchhaannddiisseess.. CCeellaa aa ddoonnnnéé nnaaiissssaannccee àà llaa pprraattiiqquuee ddee lliivvrreerr lleess mmaarrcchhaannddiisseess ssaannss llee ccoonnnnaaiisssseemmeenntt mmaaiiss eenn ssee pprroottééggeeaanntt àà ttrraavveerrss dd''uunnee lleettttrree ddee ggaarraannttiiee,, eenn eexxoonnéérraanntt llee ppoorrtteeuurr mmaarriittiimmee ddee ssaa rreessppoonnssaabbiilliittéé ppaarr uunnee lliivvrraaiissoonn eerrrroonnééee.. EEnn ggéénnéérraall,, cceettttee ssiittuuaattiioonn aa ééttéé llaarrggeemmeenntt ccrriittiiqquuééee.. LLaa CCoonnvveennttiioonn oorriiggiinnaallee eett aauussssii llee PPrroottooccoollee ddee 11996688 eexxcclluueenntt dduu ddoommaaiinnee dd''aapppplliiccaattiioonn ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess ll''aaffffrrèètteemmeenntt,, eenn eexxpprriimmaanntt ddaannss ssoonn aarrttiiccllee 55 :: «« AAuuccuunnee ddiissppoossiittiioonn ddee llaa pprréésseennttee ccoonnvveennttiioonn nnee ss''aapppplliiqquuee aauuxx cchhaarrtteess--ppaarrttiieess;; mmaaiiss ssii ddeess ccoonnnnaaiisssseemmeennttss ssoonntt éémmiiss ddaannss llee ccaass dd''uunn nnaavviirree ssoouuss ll''eemmppiirree dd''uunnee cchhaarrttee--ppaarrttiiee,, iillss ssoonntt ssoouummiiss aauuxx tteerrmmeess ddee llaa pprréésseennttee CCoonnvveennttiioonn””.. CCeett aarrttiiccllee aa ddoonnnnéé lliieeuu àà cceerrttaaiinnss pprroobbllèèmmeess dd''iinntteerrpprrééttaattiioonn.. IIll eesstt llooggiiqquuee qquuee llee ccoonnttrraatt dd''aaffffrrèètteemmeenntt ssooiitt eexxcclluu ddee llaa rréégglleemmeennttaattiioonn dduu ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee.. IIll eexxiissttee uunnee ddiifffféérreennccee hhiissttoorriiqquuee,, jjuurriiddiiqquuee eett
  27. 27. 27 pprraattiiqquuee eennttrree lleess ddeeuuxx iinnssttiittuuttiioonnss.. LL''éétteenndduuee ddee ll''aapppplliiccaattiioonn ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess aauuxx ccoonnnnaaiisssseemmeennttss éémmiiss eenn vveerrttuu dd''uunn ccoonnttrraatt dd''aaffffrrèètteemmeenntt aa ppoouurr uunn ccllaaiirr oobbjjeeccttiiff llee ffaaiitt ddee pprroottééggeerr aauuxx ttiieerrss ppoorrtteeuurrss dd''uunn ccoonnnnaaiisssseemmeenntt,, ttiieerrss qquuii nn''aavvaaiitt ppaass nnééggoocciiéé lleess ccoonnddiittiioonnss dduu ccoonnttrraatt dd''aaffffrrèètteemmeenntt aavveecc ll''aarrmmaatteeuurr.. CCeeppeennddaanntt,, ll''aarrttiiccllee 11 ºº uunnee lleettttrree bboonn àà llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess nnee pprreessccrriitt ppaass ccllaaiirreemmeenntt qquuii ss''aaggiitt nnéécceessssaaiirreemmeenntt dd´´uunn ttiieerrss.. CCeellaa aa ddoonnnnéé lliieeuu àà ddeess lliittiiggeess eett ddeess pprroobbllèèmmeess pprraattiiqquueess,, llaa ddooccttrriinnee ééttaanntt eenn ggéénnéérraall ddee ll''ooppiinniioonn ddee qquuee cceettttee nnoorrmmee ddeevvaaiitt ss''aapppplliiqquueerr sseeuulleemmeenntt ddaannss uunnee pprrootteeccttiioonn ddeess ttiieerrss,, eett llaa jjuurriisspprruuddeennccee iinntteerrpprrééttaanntt qquuee ttoouutt ccoonnttrraatt dd´´aaffffrrèètteemmeenntt ddaannss lleeqquueell uunn ccoonnnnaaiisssseemmeenntt aavvaaiitt ééttéé éémmiiss ddeevvaaiitt êêttrree rrééggii ppaarr llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess.. BBiieenn qquu''aaccttuueelllleemmeenntt,, oonn rreeccoonnnnaaiitt eenn pplléénniittuuddee llaa ppoossttuurree ddooccttrriinnaaiirree,, cc´´eesstt iinnddéénniiaabbllee qquuee llaa rréégglleemmeennttaattiioonn ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess nn''eesstt ppaass àà ccee ssuujjeett ssuuffffiissaammmmeenntt ccllaaiirree..3399 1166..-- PPaarr aappppoorrtt aauuxx RRèègglleess dd´´HHaammbboouurrgg oonntt aa éévviittéé dd''uuttiilliisseerr uunn ccrriittèèrree ""ddooccuummeennttaaiirree"" ppoouurr ééttaabblliirr ssoonn ddoommaaiinnee dd''aapppplliiccaattiioonn.. LLee ccrriittèèrree ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess ppoossee uunn ddoouubbllee ddééssaavvaannttaaggee,, eenn pprreemmiieerr lliieeuu,, ppeerrmmeett aauu ppoorrtteeuurr mmaarriittiimmee dd''éécchhaappppeerr aauu rrééggiimmee iimmppéérraattiiff ddee llaa CCoonnvveennttiioonn eenn cchhooiissiissssaanntt uunn ddooccuummeenntt ddee ttrraannssppoorrtt ddiifffféérreenntt dduu ccoonnnnaaiisssseemmeenntt eett ddee ssoouummeettttrree,, éévveennttuueelllleemmeenntt,, àà llaa CCoonnvveennttiioonn,, ddeess ccoonnttrraattss ppoouurr lleessqquueellss eellllee nn''aavvaaiitt ppaass ééttéé ppeennssééee.. 39 Pour approfondir, voir « LES CONAISSEMENTS EMIS SOUS L´EMPIRE DES CHARTES PARTIES » ; LAUZON Yves, en R.J.T., vol.8, nº1, 1973, pages 65-96 et « RESPONSIBILITIES OF OWNER AND CHARTERER TO THIRD PARTIES- CONSEQUENCES UNDER TIME AND VOYAGE CHARTERS » ; BAUER Glen, en Tulane Law Review, vol.49 (1975), pages 995-1020.
  28. 28. 28 LLeess RRèègglleess ddee HHaammbboouurrgg aaddoopptteenntt uunn ccrriittèèrree ""ccoonnttrraaccttuueell"",, ccoommmmee oonn ccoonncclluuee ddee ll´´aarrttiiccllee 22 ppooiinntt 11.. EElllleess ssee cceennttrreenntt nnoonn ppaass ssuurr llaa nnaattuurree dduu ddooccuummeenntt ddee ttrraannssppoorrtt éémmiiss,, mmaaiiss ddaannss ll''eexxiisstteennccee dd''uunn ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ppaarr mmeerr.. EEnn pplluuss,, ccee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ddooiitt ssee ddéérroouulleerr eennttrree lleess ppoorrttss ddee ddeeuuxx ÉÉttaattss ddiifffféérreennttss,, ssooiitt qquuee llee ppoorrtt ddee cchhaarrggee oouu ddee ddéécchhaarrggee eesstt ssiittuuéé ddaannss uunn ÉÉttaatt ppaarrttiiee ddaannss llaa ccoonnvveennttiioonn oouu bbiieenn qquuee ll''uunn ddeess ppoorrttss ffaaccuullttaattiiffss dd''uunnee ddéécchhaarrggee pprréévvuuss ddaannss llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ppaarr mmeerr eesstt eeffffeeccttiivveemmeenntt llee ppoorrtt ddee ddéécchhaarrggee eett iill eesstt ssiittuuéé aauussssii ddaannss uunn ÉÉttaatt ccoonnttrraaccttaanntt.. EEnn oouuttrree,, llee ccoonnnnaaiisssseemmeenntt oouu aauuttrree ddooccuummeenntt qquuii ffaaiitt ffooii ddee ll''eexxiisstteennccee dduu ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt ppaarr mmeerr ddooiitt aavvooiirr ééttéé éémmiiss ddaannss uunn ÉÉttaatt mmeemmbbrree,, oouu,, ddooiitt pprréévvooiirr qquuee lleess ddiissppoossiittiioonnss ddee llaa ccoonnvveennttiioonn oouu dd''uunnee llééggiissllaattiioonn nnaattiioonnaallee eenn ddoonnnnaanntt uunn eeffffeett àà cceellllee--ccii,, rrééggiirroonntt llee ccoonnttrraatt.. LLee ppooiinntt 33 dduu mmêêmmee aarrttiiccllee 22 eexxcclluutt eexxpprreesssséémmeenntt lleess ccoonnttrraattss dd''aaffffrrèètteemmeenntt dduu ddoommaaiinnee dd''aapppplliiccaattiioonn ddee llaa ccoonnvveennttiioonn,, mmaaiiss eellllee aajjoouuttee,, eenn ccllaarriiffiiaanntt ddee cceettttee ffaaççoonn lleess nnoorrmmeess eett ll´´iinntteerrpprrééttaattiioonn ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess ssuurr llee ssuujjeett:: «« TToouutteeffooiiss,, lloorrssqquu''uunn ccoonnnnaaiisssseemmeenntt eesstt éémmiiss eenn vveerrttuu dd''uunn ccoonnttrraatt dd''aaffffrrèètteemmeenntt,, iill eesstt ssoouummiiss aauuxx ddiissppoossiittiioonnss ddee llaa pprréésseennttee CCoonnvveennttiioonn ppoouurr aauuttaanntt qquu''iill rrééggiitt lleess rreellaattiioonnss eennttrree llee ttrraannssppoorrtteeuurr eett llee ppoorrtteeuurr dduu ccoonnnnaaiisssseemmeenntt,, ssii ccee ddeerrnniieerr nn''eesstt ppaass ll''aaffffrréétteeuurr.. »» BBiieenn qquuee lleess nnoorrmmeess eett llee ccrriittèèrree aapppplliiqquuéé ddaannss lleess RRèègglleess ddee HHaammbboouurrgg ddaannss ssoonn ddoommaaiinnee ddee ll''aapppplliiccaattiioonn sseemmbblleenntt ssuuppéérriieeuurreess aauuxx ééttaabblliieess ppaarr llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess,, llaa CCoonnvveennttiioonn ddee 11997788 aa ééttéé ccrriittiiqquuééee qquuaanndd mmêêmmee ddaannss cceett aassppeecctt.. LLaa pprriinncciippaallee ssee rraappppoorrttee àà llaa ccrraaiinnttee ddee ccee qquuee lleess RRèègglleess ddee HHaammbboouurrgg ppuuiisssseenntt éétteennddrree aacccciiddeenntteelllleemmeenntt ssoonn rrééggiimmee dd''aapppplliiccaattiioonn aauuxx ssiittuuaattiioonnss ffoonnccttiioonnnneelllleemmeenntt ééqquuiivvaalleenntteess aauuxx
  29. 29. 29 ttrraannssaaccttiioonnss ttrraaddiittiioonnnneelllleemmeenntt eexxcclluueess dduu cchhaammpp dd''aapppplliiccaattiioonn dduu ddrrooiitt iimmppéérraattiiff.. EEnn ttoouutt ccaass,, ll''aacccceeppttaattiioonn ddeess RRèègglleess ddee HHaammbboouurrgg,, pprreessqquuee nnuullllee ppaarr lleess ppuuiissssaanncceess mmaarriittiimmeess mmoonnddiiaalleess,, aa ffaaiitt qquu´´eellllee ssooiitt ttrrèèss ppeeuu aapppplliiqquuééee ppaarr aappppoorrtt àà ll´´aapppplliiccaattiioonn ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess.. 1177..-- EEnn ccee qquuii ccoonncceerrnnee lleess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm ddèèss llee ddéébbuutt ddeess ddiissccuussssiioonnss pprrééppaarraattooiirreess iill yy aa eeuu lleess mmêêmmeess ooppiinniioonnss eennttrree lleess ddiifffféérreennttss ppaarrttiicciippaannttss,, ccoonncceerrnnaanntt lleess ttrraannssaaccttiioonnss qquuii ddeevvaaiieenntt êêttrree iinncclluusseess ddaannss llee ddoommaaiinnee dd''aapppplliiccaattiioonn ddee llaa CCoonnvveennttiioonn.. LLee ddééssaaccccoorrdd ssee pprroodduuiissiitt ddaannss lleess mmooyyeennss qquu’’oonn ddeevvaaiitt uuttiilliisseerr ppoouurr aaccqquuiitttteerr cceett oobbjjeeccttiiff.. OOnn aa ccoonnççuu aalloorrss uunn ccrriittèèrree ddéénnoommmméé «« ccoommmmeerrcciiaall4400 »»,, qquuii eesstt bbaasséé,, pprriinncciippaalleemmeenntt,, ssuurr llaa nnaattuurree ddeess ooppéérraattiioonnss ccoommmmeerrcciiaalleess eeffffeeccttuuééeess ppaarr llee ttrraannssppoorrtteeuurr.. AAiinnssii,, llee ttrraannssppoorrtt ppaarr uunnee lliiggnnee rréégguulliièèrree eesstt rrééggii ppaarr lleess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm eett aauu ccoonnttrraaiirree dduu ttrraannssppoorrtt eeffffeeccttuuéé ddaannss llee ccaaddrree dd´´uunn aaffffrrèètteemmeenntt mmaarriittiimmee.. LLeess rraaiissoonnss ddee cceellaa ccoonnssiisstteenntt eenn qquu''eenn mmaattiièèrree dd''uunn ttrraannssppoorrtt ddee lliiggnnee rréégguulliièèrree iill yy aa,, ppaarr rrèèggllee ggéénnéérraall,, uunnee iinnééggaalliittéé eennttrree llaa ppuuiissssaannccee ééccoonnoommiiqquuee ddeess ppaarrttiieess aauu bbéénnééffiiccee dduu ttrraannssppoorrtteeuurr mmaarriittiimmee,, ccee qquuii nn''aarrrriivvee ppaass ddaannss ll''aaffffrrèètteemmeenntt ddee nnaavviirree4411 .. CCoommmmee nnoouuss aavvoonnss ddééjjàà vvuu,, ccee nnee ssoonntt ppaass ddeess aarrgguummeennttss rrééeelllleemmeenntt nnoouuvveeaauuxx eett cc''ééttaaiitt uunnee ddeess pplluuss iimmppoorrttaanntteess rraaiissoonnss qquuii oonntt aammeennéé àà tteenntteerr 40 Traduction non littéral de l´auteur de l´expression anglaise “Tradde Approach”, voir « THE ROTTERDAM RULES » ; STURLEY Michael, TOMOTAKA Fujita y VAN DER ZIEL, Gerjan, Thomson Reuters, United Kingdom, 2010 page 26 et suivantes. 41 Mais quand cette inégalité disparaît, même s'il s'agit d'un contrat de transport maritime, n´existe pas de raison pour que les parties ne puissent pas, en vertu de l'existence de l'a liberté contractuelle et l´autonomie de la volonté, convenir des clauses contractuelles différentes des règles impératives que, en principe régissent le contrat. Ceci pourrait être l’argument de la création des contrats de volume, à travers lesquels on peut échapper à l'application des règles de la Convention et que nous étudierons, dans une forme plus profonde, plus tard.
  30. 30. 30 llee LLééggiissllaatteeuurr nnaattiioonnaall eett iinntteerrnnaattiioonnaall ddééjjàà ddeeppuuiiss llaa HHaarrtteerr AAcctt aamméérriiccaaiinn ddee 11889933,, àà rréégglleerr dd''uunnee mmaanniièèrree iimmppéérraattiivvee llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ddee mmaarrcchhaannddiisseess.. OOnn aa ddiitt qquuee ccee qquuii ééttaaiitt rrééuussssii ddaannss uunnee ffoorrmmee iinnddiirreeccttee ppaarr llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess àà ttrraavveerrss ddee llaa ddiifffféérreenncciiaattiioonn eennttrree lleess ccoonnnnaaiisssseemmeennttss ppoouurr llee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee eett llaa cchhaarrttee--ppaarrttiiee ppoouurr llee ccoonnttrraatt dd''aaffffrrèètteemmeenntt,, sseerraa rrééuussssii dd''uunnee mmaanniièèrree ddiirreeccttee eett pplluuss ccoommppllèèttee ppaarr lleess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm àà ttrraavveerrss ddee ccee ""ccrriittèèrree ccoommmmeerrcciiaall.."" NNoouuss ppoouuvvoonnss ddiirree qquuee llee ddoommaaiinnee dd''aapppplliiccaattiioonn ddeess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm mmééllaannggee ttrrooiiss ttyyppeess ddee ccrriittèèrreess,, llee ccoonnttrraaccttuueell,, llee ddooccuummeennttaaiirree eett llee ccoommmmeerrcciiaall.. LL''iinnttéérrêêtt dduu ddeerrnniieerr ccrriittèèrree ccoonnssiissttee eenn qquu''iill ppeerrmmeett ddee llaaiisssseerr llaa CCoonnvveennttiioonn ssaannss aapppplliiccaattiioonn aauuxx ccoonnttrraattss ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee qquuii nnee ss''aaccqquuiitttteenntt ppaass ddee ccee ccrriittèèrree ((ddeess ccoonnttrraattss ddee vvoolluummee ppaarr eexxeemmppllee)) eett eenn ccee qquu''iill ppeerrmmeett,, eenn pprriinncciippee,, ddee rrééssoouuddrree llaa pplluuss ggrraannddee ccrriittiiqquuee aauu ccrriittèèrree ccoonnttrraaccttuueell ddeess RRèègglleess ddee HHaammbboouurrgg,, cceellaa ccoonnssiissttee,, eenn ccee qquu''eelllleess ppoouurrrraaiieenntt aacccciiddeenntteelllleemmeenntt aarrrriivveerr àà ss''aapppplliiqquueerr aauuxx ttrraannssaaccttiioonnss qquuii ééttaaiieenntt rrééeelllleemmeenntt ddaannss ssoonn cchhaammpp dd''aapppplliiccaattiioonn4422 .. §§33..-- LLee ccrriittèèrree ggééooggrraapphhiiqquuee 1188..-- LL''aarrttiiccllee 55 ddeess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm ééttaabblliitt llaa rrèèggllee ggéénnéérraallee ddee llaa nnéécceessssiittéé ddee ll''eexxiisstteennccee dd''uunn ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ppoouurr 42 Par exemple les "heavy lift contracts" (contrat de charge de colis très lourds dans des navires) n'est pas spécifiquement exclut des Règles de Hambourg. Mais peuvent-ils se considérer réellement plus proches au transport maritime qu'à l'affrètement? Dans cette opération, normalement, les parties ne souscrivent ni une charte-partie ni un connaissement, mais en principe on pourrait considérer qu'elle devrait être exclu aussi des Règles, pour avoir plus de similitudes avec les contrats de volume ou avec l'affrètement. Cependant quelques Tribunaux ont entendu que, après n'être pas exclu expressément, doivent s'appliquer les normes des Règles de Hambourg. Voir « THE ROTTERDAM RULES » ; STURLEY Michael, TOMOTAKA Fujita y VAN DER ZIEL, Gerjan, Thomson Reuters, United Kingdom, 2010 page 28 et suivantes
  31. 31. 31 ll''aapppplliiccaattiioonn ddee llaa CCoonnvveennttiioonn.. CCeeppeennddaanntt,, cc´´eesstt nnéécceessssaaiirree aauussssii qquu’’iill ss’’aaccccoommpplliitt ddeess ccoonnddiittiioonnss dd´´aapppplliiccaattiioonn bbaassééss ddaannss ddeess ccrriittèèrreess ggééooggrraapphhiiqquueess eett dd´´iinntteerrnnaattiioonnaalliittéé ééttaabblliiss aauu pprroopprree aarrttiiccllee 55.. EEnn ssuuiivvaanntt llaa rréégglleemmeennttaattiioonn eexxiissttaannttee ddaannss lleess RRèègglleess ddee HHaammbboouurrgg,, ll''aarrttiiccllee 55 ppooiinntt 22 ddeess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm ééttaabblliitt eexxpprreesssséémmeenntt qquuee llaa nnaattiioonnaalliittéé dduu nnaavviirree,, nnee ddooiitt ppaass êêttrree ccoonnssiiddéérrééee ppoouurr ll''aapppplliiccaattiioonn ddeess rrèègglleess,, aaiinnssii qquuee llaa nnaattiioonnaalliittéé dduu ppoorrtteeuurr,, ddeess ppaarrttiieess eexxééccuuttaanntteess,, dduu cchhaarrggeeuurr,, dduu ddeessttiinnaattaaiirree eett ddee nn''iimmppoorrttee qquueellllee aauuttrree ppaarrttiiee iinnttéérreessssééee.. QQuuaanntt àà ll''aarrttiiccllee 77,, iill aassssuurree llaa pprrootteeccttiioonn ddeess ttiieerrss,, ccoonnffoorrmméémmeenntt àà ll''aaccttuueellllee iinntteerrpprrééttaattiioonn ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess eett ddaannss uunnee ccoonnccoorrddaannccee aavveecc llee ppooiinntt 33 ddee ll''aarrttiiccllee 22 ddeess RRèègglleess ddee HHaammbboouurrgg.. §§44..-- LLeess ttrraannssppoorrttss eexxcclluuss 1199..-- PPrreemmiièèrreemmeenntt,, iill yy aa lleess ttrraannssppoorrttss dd´´aanniimmaauuxx vviivvaannttss,, ppoouurrttaanntt aacccceeppttééss eenn pprriinncciippee ppaarr lleess RRèègglleess ddee HHaammbboouurrgg.. MMaaiiss ll´´aarrttiiccllee 55 aalliinnééaass 55 ééttaabblliitt qquuee ppoouurr cceess ttrraannssppoorrttss :: «« llee ttrraannssppoorrtteeuurr nn´´eesstt ppaass rreessppoonnssaabbllee ddeess ppeerrtteess,, ddoommmmaaggeess oouu rreettaarrdd àà llaa lliivvrraaiissoonn qquuii ttiieennnneenntt aauuxx rriissqquueess ppaarrttiiccuulliieerrss iinnhhéérreennttss àà ccee ggeennrree ddee ttrraannssppoorrtt.. »».. SSii llee ttrraannssppoorrtteeuurr ss´´eesstt ccoonnffoorrmméé aauuxx iinnssttrruuccttiioonnss dduu cchhaarrggeeuurr,, llee ttrraannssppoorrtteeuurr nn´´eesstt pplluuss rreessppoonnssaabbllee,, ééttaanntt aalloorrss pprrééssuumméé qquuee llee ddoommmmaaggee oouu llee rreettaarrdd ppeeuutt êêttrree iimmppuuttéé aauuxx rriissqquueess ppaarrttiiccuulliieerrss dduu ttrraannssppoorrtt eenn ccaauussee,, ssaauuff pprreeuuvvee ccoonnttrraaiirree.. DDee ssaa ppaarrtt,, lleess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm ééttaabblliisssseenntt ddaannss ssoonn aarrttiiccllee 8811 qquuee llee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt «« ppeeuutt eexxcclluurree oouu lliimmiitteerr lleess oobblliiggaattiioonnss oouu llaa rreessppoonnssaabbiilliittéé ``llaa ffooiiss dduu ttrraannssppoorrtteeuurr eett dd´´uunnee ppaarrttiiee eexxééccuuttaannttee
  32. 32. 32 mmaarriittiimmee ssii ((aa)) llaa mmaarrcchhaannddiissee ssoonntt ddeess aanniimmaauuxx vviivvaannttss.. »» CC´´eesstt àà ddiirree qquuee llee ttrraannssppoorrtteeuurr ppeeuutt eexxcclluurree ddee ll´´aapppplliiccaattiioonn ddee llaa ccoonnvveennttiioonn llee ttrraannssppoorrtt dd´´aanniimmaauuxx vviivvaannttss.. MMaaiiss «« cceess eexxcclluussiioonnss oouu lliimmiittaattiioonnss ccèèddeenntt ddeevvaanntt llaa ffaauuttee iinntteennttiioonnnneellllee oouu iinneexxccuussaabbllee dduu ttrraannssppoorrtteeuurr.. CCeettttee iinnnnoovvaattiioonn nn´´eesstt ppaass mmaall vveennuuee eett pprréésseennttee llee ggrraanndd mméérriittee ddee llaa ssiimmpplliicciittéé4433 .. »» DDaannss llee ccaass ddee ttrraannssppoorrtt ddeess mmaarrcchhaannddiisseess ddaannggeeuurreeuusseess lleess ttrrooiiss ccoonnvveennttiioonnss oonntt pprraattiiqquueemmeenntt lleess mmêêmmeess rrèègglleess.. SSii lleess mmaarrcchhaannddiisseess ddaannggeerreeuusseess ssoonntt cchhaarrggééss ssaannss llee ccoonnsseenntteemmeenntt dduu ttrraannssppoorrtteeuurr cceelluuii ccii aa llee ddrrooiitt ddee lleess ddéébbaarrqquueerr oouu lleess ddééttrruuiirree,, eett llee cchhaarrggeeuurr nn´´aauurraa ddrrooiitt àà aauuccuunnee iinnddeemmnniittéé.. PPoouurrttaanntt ssii llee ttrraannssppoorrtteeuurr aa cchhooiissii lliibbrreemmeenntt ddee ttrraannssppoorrtteerr ddeess mmaarrcchhaannddiisseess ddaannggeerreeuusseess iill eesstt rreessppoonnssaabbllee ddee cceelllleess ccii sseelloonn llee rrééggiimmee ddee rreessppoonnssaabbiilliittéé ccoommmmuunn.. MMaaiiss ssii lleess mmaarrcchhaannddiisseess ddeevviieennnneenntt uunn ddaannggeerr ppoouurr llee nnaavviirree oouu ppoouurr llaa ccaarrggaaiissoonn llee ttrraannssppoorrtteeuurr ppeeuutt ééggaalleemmeenntt lleess ddéébbaarrqquueerr oouu lleess ddééttrruuiirree ssaannss ssuuppppoorrtteerr llaa rreessppoonnssaabbiilliittéé,, ssaauuff ddaannss llee ccaaddrree ddeess aavvaarriieess ccoommmmuunneess.. LLaa sseeuullee nnoouuvveeaauuttéé rreemmaarrqquuaabbllee ddeess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm eesstt ll´´iimmppoossiittiioonn eexxpprreessssee aauu cchhaarrggeeuurr dduu mmaarrqquuaaggee ddeess mmaarrcchhaannddiisseess ddaannggeerreeuusseess.. LLee ttrraannssppoorrtt eenn ppoonnttéé sseerraa ddeevveellooppppééee aauu mmoommeenntt ddee ttrraaiitteerr cceerrttaaiinneess nnoouuvveeaauuttééss ddeess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm4444 .. LLee ccoonnttrraatt ddee vvoolluummee eett llee ttrraannssppoorrtt ddee ccoonnvveennttiioonn ssppéécciiaallee ddee ll´´aarrttiiccllee 66 ddee llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess,, sseerroonntt ddeevveellooppééss aauu mmoommeenntt ddee 43 « TRAITÉ DE DROIT MARITIME » ; BONASSIES Pierre, SCAPEL Christian, L.G.D.J., Paris, 2010, page 629, n°921. 44 Voir infra n°42.
  33. 33. 33 ttrraaiitteerr ll´´iimmppoorrttaannccee ddee llaa lliibbeerrttéé ccoonnttrraaccttuueellllee ddaannss llaa nnoouuvveellllee ccoonnvveennttiioonn4455 .. §§55..-- LLee ttrraannssppoorrtt mmuullttiimmooddaall 2200..-- UUnn ddeerrnniieerr ppooiinntt eexxttrrêêmmeemmeenntt iinnttéérreessssaanntt ppaarr aappppoorrtt aa ssoonn ddoommaaiinnee dd´´aapppplliiccaattiioonn,, cc’’eesstt ll’’aassppeecctt mmuullttiimmooddaall ddeess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm.. SSoonn ddoommaaiinnee dd’’aapppplliiccaattiioonn ppeeuutt ss’’aaggrraannddiirr éénnoorrmméémmeenntt aavveecc cceettttee nnoouuvveeaauuttéé ddaannss llee ccaaddrree ddeess ccoonnvveennttiioonnss eexxiissttaanntteess eenn mmaattiièèrree ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee.. NNoonnoobbssttaanntt oonn vvaa ttrraaiitteerr cceett aassppeecctt ddeess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm aauu mmoommeenntt ddee ppaarrlleerr ddeess nnoouuvveeaauuttééss aappppoorrttééeess ppaarr cceettttee ccoonnvveennttiioonn aauu rrééggiimmee iinntteerrnnaattiioonnaall dduu ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ddee mmaarrcchhaannddiisseess.. CCHHAAPPIITTRREE IIII:: RREEPPOONNSSEESS DDEESS RREEGGLLEESS DDEE RROOTTTTEERRDDAAMM AAUUXX QQUUEESSTTIIOONNSS TTRRAADDIITTIIOONNNNEELLLLEESS PPLLUUSS IIMMPPOORRTTAANNTTEESS DDAANNSS LLAA RREEGGUULLAATTIIOONN DDUU CCOONNTTRRAATT DDEE TTRRAANNSSPPOORRTT IINNTTEERRNNAATTIIOONNAALLEESS MMAARRCCHHAANNDDIISSEESS PPAARR MMEERR 2211..-- DDaannss ccee cchhaappiittrree oonn vvaa aannaallyysseerr lleess rrééppoonnsseess ddoonnnnééeess ppaarr lleess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm aauuxx qquueessttiioonnss ttrraaddiittiioonnnneelllleess pplluuss iimmppoorrttaanntteess eenn mmaattiièèrree ddee ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt iinntteerrnnaattiioonnaall ddeess mmaarrcchhaannddiisseess ppaarr mmeerr.. SSeess ddeeuuxx qquueessttiioonnss,, qquuii oonn eeffffeeccttiivveemmeenntt ccaauussééss llaa nnaaiissssaannccee dd´´uunn rréégglleemmeennttaattiioonn dduu 45 Voir infra n°45-46.
  34. 34. 34 ccoonnttrraatt ddee ttrraannssppoorrtt mmaarriittiimmee ssoonn lleess pprriinncciippeess ggéénnéérraalleess ddee rreessppoonnssaabbiilliittéé eett llee pprriinncciippee ddee lliimmiittaattiioonn ddee rreessppoonnssaabbiilliittéé.. JJuussttee aavvaanntt ééttuuddiieerr llee pprriinncciippee ddee lliimmiittaattiioonn ddee rreessppoonnssaabbiilliittéé oonn ddéévveellooppppeerraa aasssseezz ssuucccciinncctteemmeenntt llaa lliissttee ddeess ccaass eexxcceeppttééss ééttaabblliiss ddaannss llaa CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess eett lleess RRèègglleess ddee RRootttteerrddaamm àà ddiifffféérreennccee ddeess RRèègglleess ddee HHaammbboouurrgg,, eett qquuii ddoonnnneenntt aauu ttrraannssppoorrtteeuurr llaa ppoossssiibbiilliittéé ddee ss’’eexxoonnéérreerr ddee ssaa rreessppoonnssaabbiilliittéé pplluuss llaarrggeemmeenntt qquuee ddaannss llee ddrrooiitt ccoommmmuunn.. LLaa rreecchheerrcchhee dd´´uunn rrééggiimmee uunniiffoorrmmee ddee rreessppoonnssaabbiilliittéé aapppplliiccaabbllee aauu ttrraannssppoorrtteeuurr mmaarriittiimmee aa ééttéé hhiissttoorriiqquueemmeenntt llaa rraaiissoonn pprriinncciippaallee ppoouurr ddoonnnneerr nnaaiissssaannccee pprreemmiièèrreemmeenntt àà ddeess rrèègglleess ccoonnttrraaccttuueelllleess ttrraaiittaanntt ssee ssuujjeett ((lleess rrèègglleess ddee llaa HHaayyee ddee 11992211)) eett ppaarr llaa ssuuiittee lleess ffoorrmmeerr ddaannss uunnee ccoonnvveennttiioonn iinntteerrnnaattiioonnaallee ((CCoonnvveennttiioonn ddee BBrruuxxeelllleess dduu 2244 aaooûûtt 11992244)).. NNoouuss ssaavvoonnss aauussssii qquuee llaa lliimmiittaattiioonn ddee rreessppoonnssaabbiilliittéé,, uunniiee iinnddiissssoolluubblleemmeenntt aauu ttrraaffiicc mmaarriittiimmee ddeeppuuiiss lleess tteemmppss aannttiiqquueess,, eesstt ssaannss ddoouuttee ccoonnssiiddéérrééee ccoommmmee uunnee ddeess aassppeeccttss lleess pplluuss ppaarrttiiccuulliieerrss ddee cceettttee bbrraanncchhee dduu ddrrooiitt4466 .. SSEECCTTIIOONN II :: SSUURR LLAA RREESSPPOONNSSAABBIILLIITTEE DDUU TTRRAANNSSPPOORRTTEEUURR §§11..-- SSuurr llaa rreessppoonnssaabbiilliittéé 46 Cependant il ne faut pas oublier que la première Convention Internationale qui a établi un droit de limitation légale de responsabilité en faveur du transporteur a été la Convention de Bern de 1890, qui traitait le transport ferroviaire. Voir « DU HARTER ACT AUX RÈGLES DE ROTTERDAM » ; BONASSIES Pierre, dans les Annales du I.M.T.M. 2010, « Les Règles du Rotterdam : le droit des transports maritimes au XXIe siècle », Marseille, 2010, page 29, nº6 et « LE DOMAINE DES LIMITATIONS LEGALES DE RESPONSABILITE DANS LE TRANSPORT DE MARCHANDISES PAR MER ; SCAPEL, Christian, Thèse Faculté de Droit et de Science Politique d’Aix en Provence, juillet 1973, N°2 page 3.

×