Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Kehittävä dialogi muutosjohtamisessa / Dialogue in Leadership and Learning

781 views

Published on

Only in Finnish.

Yhteinen oppiminen on luovaa suunnittelua ja kokeilevaa työskentelyä Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjastossa. Hannele Fabritiuksen johdolla oppimista edistetään kehittävän dialogin menetelmällä: kokeile, havainnoi ja reagoi. Tämän menetelmän kehittäjä on Toimiva Oy:n Heli Ahonen.

Published in: Leadership & Management
  • Be the first to comment

Kehittävä dialogi muutosjohtamisessa / Dialogue in Leadership and Learning

  1. 1. Tietoasiantuntija-lehti 3/2014 Pia Adibe MUUTOSJOHTAMISESTA OPPIMISEN JOHTAMISEEN - KEHITTÄVÄ DIALOGI UUDISTUMISEN APUVÄLINEENÄ Yhteinen oppiminen on luovaa suunnittelua ja kokeilevaa työskentelyä Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjastossa, kertoi Hannele Fabritius Tietojohtamisen Teemapäivässä 6.6.2014. Helsingin yliopiston kirjastossa on muutosjohtamisesta siirrytty oppimisen johtamiseen Toimiva Oy:n kehittämiskonsultti Heli Ahosen tutkimukseen perustuvien menetelmien avulla. Muuttuva toimintaympäristö ja monimutkaistuvat työtehtävät vaativat uudenlaisia keinoja, kun vakiintuneista työnkuvista siirrytään verkostotyöhön. Muodollinen koulutus ei kykene vastaamaan riittävän nopeasti työssä vaadittaviin osaamistarpeisiin. Uusien asioiden oppimiseen on panostettava. Uudistuva organisaatio ja dialoginen johtaminen Kumpulan kampuskirjastonjohtaja Hannele Fabritiuksen mukaan nykyajan haasteet oppimiselle vaativat myös esimiehiltä paljon. - Dialogisessa johtamisessa hyödynnetään uudenlaisia kehityskeskusteluja sekä yhteissuunnitellaan oppimista työyhteisössä ja verkostossa. Näin oppimisen osuvuus parantuu ja samalla muotoillaan uusia oppimiskäytäntöjä, Fabritius kertoo menetelmän hyödyistä. Johda oppimista: kokeile, havainnoi, reagoi Toimiva Oy:n Heli Ahosen kehittämät dialogiset kehittämismenetelmät on otettu käyttöön Kumpulan kampuskirjastossa vuonna 2009. Muuttuvan toimintaympäristön jäsentämisessä on hyödynnetty Cynefin-mallia (Snowden and Boone, 2007), jonka avulla voidaan jäsentää monimutkaisia sosiaalisia toimintaympäristöjä. Mallin mukaan monimutkaisessa toimintaympäristössä asiantuntijan toimintamuodoiksi riittivät havainnointi, analysointi ja reagointi. Kompleksisessa toimintaympäristössä tämä ei enää riitä, vaan toiminnan ja johtamisen kaavana on kokeile, havainnoi ja reagoi. Kokeilemalla ja havaintojaan reflektoimalla oppii reagoimaan oikealla tavalla, vaikka toimitaan tuntemattomalla alueella, josta kenelläkään ei ole valmista tai varmaa tietoa. Nelikenttä maastona ja oppimiskartta kompassina Kehityskeskustelujen ympärille nivoutuva kehittävän dialogin menetelmä alkaa vuosittaisen nelikentän eli toimintasuunnitelman laadinnalla. Nelikenttä rakentuu kysymyksistä mistä – minne (vakiintuneista käytänteistä kehittyneisiin) ja analyysin kohteina ovat oppimis- ja tuotantotavat sekä asiakassuhteet, tuotteet ja palvelut.
  2. 2. Yhteiset tavoitteet määritellään asiakasvetoisen oppimisen sekä yhteiskehittelyoppimisen avulla. Näin mukaan saadaan uutta ennakoivia avauksia sekä yhteistä, uusien palveluiden ja tuotteiden innovointia. -Tuloksena on nelikenttä, joka kertoo työyhteisön oppimisen tarpeet ja tavoitteet sekä kehityssuunnan, toteaa Fabritius. - Kehityskeskustelu käydään kehittävän dialogin menetelmällä, johon kuuluu nelikentän läpikäyminen sekä työntekijän näkemys työidentiteetistään. Pysyvä ammatti-identiteetti on muuttumassa työidentiteetiksi, joka muotoutuu muuttuvien työtehtävien mukaan ja on perinteistä ammatti-identiteettiä joustavampi. Keskustelussa käydään myös läpi sitä, millaisia oppimistapoja työtehtäviin sisältyy ja miten niitä voisi kehittää ja uudistaa, hän jatkaa. - Tämän pohjalta laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma, johon kukin valitsee 3- 5 tärkeintä kehityskohdetta. Erilaiset oppimistavat huomioidaan oppimissuunnitelman laadinnassa ja kehitetyt välineet aktivoivat jokaista löytämään oman oppimisensa, Fabritius täsmentää. Yksikön yhteisessä oppimispalaverissa yksilöllisten oppimissuunnitelmien pohjalta käydään yhteinen keskustelu ja oppimissuunnitelmat yhdistetään teemoittain organisoidun ennakkotehtävän, vertaisryhmiin perustuvan etukäteisvalmentautumisen ja pariporinan avulla. – Näin syntyy jaettu ja yhteisesti koettu oppimiskartta, joka toimii myös erinomaisena perehdyttämisvälineenä, ynnää Fabritius. Yhteiseksi tekeminen ja osallistaminen synnyttää uusia ideoita Oppimispalvereita on vuosittain pidetty kahdesta kolmeen. Kumpulan kampuskirjastossa kehittävän dialogin ensimmäinen oppimispalaveri järjestettiin keväällä 2011. Tuloksena oli visuaalinen oppimiskartta (kuva 1) ”tikkataulumalli”. Seuraavan vuoden teemoittaisen oppimispalaverin tuloksena syntyi vuorovaikutteisempi oppimiskartta, kun teemojen alakohtia varustettiin linkeillä (kuva 2). Hannele Fabritius on tyytyväinen Kumpulan kampuskirjaston oppimisprosessiin, joka on tuonut mukanaan monia ja mielenkiintoisia kokeiluja, joiden toimivuutta arvioidaan ja kehitetään yhdessä henkilöstön kanssa koko ajan lisää oppien. - Olemme joustavampia muutoksessa. Kehittävän dialogin konkreettisena hyötynä on yhteiseksi tekeminen, jossa koko henkilöstö on mukana. Osallistamisen kautta on puolestaan syntynyt uusia oppimisideoita ja oppimistapojen hakemisen kautta uusia menetelmiä. Näin on saatu aikaan jatkuvan oppimisen ja uudistumisen kehä, Fabritius iloitsee. Kuva 2. Oppimiskartta teemoittain. Visualisointi Jesse Klemola.
  3. 3. Kuva 1. Kumpulan kampuskirjaston ”tikkataulumalli” osaamiseen. Visualisointi Jesse Klemola. Lisätietoja: hannele.fabritius@helsinki.fi heli.ahonen@toimivaoy.fi

×