LYHYTKUVAUS
Maailma kuvailtuna predikaatti+adjektiivi -parien avulla, visualisoituna Google Mapsin päällä, sekä täydennettynä tietolähteillä.
PIDEMPI KUVAUS
Käyttäjä voi mieltymystensä mukaisesti määrittää kohteille (esineet, ilmiöt, jne.) predikaatti+adjektiivi -pareja. Haettaessa tietoa tästä muodostetusta semanttisesta verkosta, nähdään yhtäläisyyksiä kohteiden välillä, mikä ilmaistaan visuaalisesti Google Maps -karttapohjan päällä. Tavanomaisestihan asioihin viitataan ensisijaisesti substantiivein. Myöhemmin käynnistyvä toinen vaihe (beta-2) tuo muassaan mobiilin käytön, sekä ulkoiset tietolähteet (virastot, kirjastot, näyttelyt..), jotka voivat tuoda itseään tiettäväksi käyttäjän luomaa tietoverkostoa myötäilevällä tavalla.
Mitä kehittyneempi ja huolellisemmin käyttäjän predikaatti+adjektiivi -pareilla luoma semaattinen verkosto on, sitä paremmin ulkoiset tietolähteet pystyvät häntä palvelemaan ja tarjoamaan juuri hänelle sopivaa tietoa.
Vasta palvelun kehityksen toinen vaihe tuo muassaan mobiilin käytön, sekä ulkoiset tietolähteet (virastot, kirjastot, näyttelyt..), jotka voivat tuoda itseään tiettäväksi käyttäjän luomaa tietoverkostoa myötäilevällä tavalla. Tämä toinen vaihe tuo muassaan myös mahdollisuuden saada pyydettäessä (esim. RDIF-tagi tai omaan kohdeverkostoon vielä liittämättömien kohteiden klikkaus kartalta) tietoa ”uusista ja oudoista liikkeistä, joiden suhteen saattaisi muutoin kokea sisäänastumiskammoa”. Tätä voi ajatella yhtenä entry level -tasona palvelun käytön aloittamiselle.
PALVELUN TARKOITUS
YMPÄRÖIVÄN MAAILMAAN JÄSENTÄMINEN
Ensisijaisesti palvelu pyrkii edesauttamaan ympäröivän maailman jäsentämistä ja täsmentämään sinulle itsellesi sitä kuka sinä olet, mitä sinä tarvitset ja mitä sinä käytät. Ihmiset hahmottavat maailmaa paljolti substantiivien kautta, mikä johtaa pahimmillaan ajattelun syvään urautumiseen. Ihmiset eivät varsinaisesti välttele asioiden ja ilmiöiden tarkempaa havainnointia, mutta jos vain kokeileekin kuvailla jotain esinettä adjektiiveillä, huomaa kuinka työläältä voi aluksi tuntuakaan löytää muita kuin ”helppoja” sellaisia.
Havainnot otetaan usein vastaan ”sellaisenaan” kuin ne äkkiseltään vaikuttavat ilmenevän, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että suurin osa asioiden vivahteita jää huomioimatta. Asiaa voi kokeilla ajatella myös niinpäin, että mitä tarkemmin maailmaa hahmottaa, sitä lähemmäksi zenimäistä ”kaikki on yhtä” -ajattelutapaa pääsee.
PALVELUN KÄYTTÄJÄT
”RUNOILIJAT JA MIELIKUVAKARTTAILIJAT”
Pienin kynnys palvelun käyttöön ottamiselle saattanee olla mielikuvakartoista viehtyneillä ja/tai runoilijoilla, sekä muilla ”samanhenkisillä”. Runoilijat ovat jo entuudestaan tottuneet etsimään ja löytämään juuri sopivalla tavalla jotain asiaa kuvaavien sanoja. Mielikuvakarttoja kehitelleet tuntevat myös pian palvelun tutunomaiseksi, kuten myös kaikki muutkin, jotka käsittelevät puumaista tai verkostomaista dataa/informaatiota. Mitään käyttäjäryhmää ei varsinaisesti ole suljettu pois, mutta tietyn viitseliäisyyden kynnyksen joutuu ylittämään.