Pekka IhanainenKari KiviniemiVerkko-opetuksen haasteet ammatillisessa koulutuksessa1. JohdantoArtikkelissa tarkastellaan v...
verkkopalvelusta on kyse, sitä enemmän välineiden ominaispiirteisiin perehtymisen voi olettaa kuluvanaikaa. Se, miten oppi...
Teesi 4: Verkko-oppimisessa tarvitaan ohjauksellista läsnäoloaEnnakkosuunnittelun lisäksi verkko-oppiminen harvoin onnistu...
Sosiaalisen median kehittymisen on nähty tarjoavan erilaisille oppimisyhteisöille välineen tiedonyhteisölliseen rakenteluu...
voi merkitä koulutuksen näkökulmasta sitä, että oppiminen voi olla luonteeltaan myös informaaliaopiskelijan toimiessa esim...
tuotetaan simulaatiopeli hotellialan opiskeluun (VIRBUS 2008). Erilaisia ammatillisia työtilanteita jatehtäviä simuloiviss...
Ammatillisessa koulutuksessa verkko-opetus saa toisaalta selkeästi oman erityissävynsä siitä syystä, ettäammatillisessa op...
Graham, A. 2007. Davids versus Goliath: a comparsion of wikis versus Blackboard CMS.Blogi-merkintä 9.3.2007. Saatavissa: h...
Opetusteknologiakeskus eEdu 2007. Tampereen ammattikorkeakoulun kotisivu.Saatavilla:http://www.tamk.fi/fi/WWWYRIT/opetuste...
Virtuaalikoulu 2007. Virtuaalikoulu MOVE. Metalliosaajien verkosto. Saatavilla:http://www.pkky.fi/Resource.phx/pkky/aiko/t...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Verkko opetuksen haasteet_ammatillisessa_koulu(1)

787 views

Published on

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
787
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
5
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Verkko opetuksen haasteet_ammatillisessa_koulu(1)

  1. 1. Pekka IhanainenKari KiviniemiVerkko-opetuksen haasteet ammatillisessa koulutuksessa1. JohdantoArtikkelissa tarkastellaan verkko-opetuksen ja -oppimisen luonnetta erityisesti ammatillisen koulutuksenkontekstissa. Nykyajan yhteiskunnassa tieto- ja viestintätekniikka on sulautunut osaksi elämän eritoimintoja. Ammatillisen opettajan työ ei ole tässä suhteessa poikkeus. Opettajat hyödyntävät tieto- javiestintätekniikkaa opetuksessaan ja esimerkiksi Internetin tietovarantoja tiedonhankinnan resursseinaan.Selviytyäkseen opetustyöstään nykyajan opettajan on kehitettävä valmiuksiaan tieto- ja viestintätekniikankäyttäjinä ja myös näkemystään siitä, miten tieto- ja viestintätekniikkaa voi opetuksessa hyödyntää.Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijoiden valmiuksia toimia alansa ammattilaisina,itsenäisinä ammatinharjoittajina tai ammatillisissa asiantuntijatehtävissä. Opiskelijoiden ammatilliseenkehittymiseen liittyvät tavoitteet tulee olla etusijalla opetusta suunniteltaessa. Tieto- ja viestintätekniikallaei ole siten itseisarvoa, vaan enemmänkin välinearvoa suhteessa ammatilliseen päämäärään,opiskelijoiden ammattitaidon ja ammatillisen osaamisen kehittymiseen.Verkko-opetukseen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen liittyy myös omia pedagogisiaosaamisvaateita. Verkkopohjaisten toimintaympäristöjen luonne ja ominaispiirteet olisi siten tiedostettavasuunniteltaessa ja toteutettaessa ammatillista opetusta tällaisissa ympäristöissä. Voidakseen toteuttaaopiskelijoiden ammatillista kehittymistä palvelevia opetustilanteita, on tunnettava eri tieto- javiestintätekniikan välineiden ja palvelujen ominaisuuksia ja harkittava, millaisia pedagogisia ratkaisujatällaisissa ympäristöissä on mahdollista toteuttaa.Artikkelissa tarkastellaan yhdentoista teesin avulla, millaisia haasteita verkko-opetukseen liittyy ja mitenerityisesti ammatillisen koulutuksen ominaispiirteet heijastuvat verkko-opetuksessa tehtäviin ratkaisuihin.Pohdintassa tarkastellaan ammatillisen verkko-opetuksen erityisluonnetta.2. Yksitoista teesiä ammatillisesta verkko-opetuksestaTeesi 1: Tieto- ja viestintätekniikan ja verkkopalveluiden käyttö edellyttää teknologianominaispiirteiden tuntemustaVoidakseen käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti, opettajan ontunnettava tyydyttäväsi käyttämänsä tekniikan ja verkkopalveluiden ominaispiirteet. Opetuksenpedagoginen toteuttaminen edellyttää opetustyössä käytettävien välineiden ja teknologian teknistä jatoiminnallista hallintaa. Opettajan tulee siten perehtyä käyttämiinsä palveluihin ja välineisiin kutenoppimisalustoihin, blogeihin, wikeihin tai skypeen, voidakseen hyödyntää niitä opetuksessa. Opettajantutustuttua esimerkiksi siihen, millaisia eri viestintäominaisuuksia tietyllä oppimisalustalla tai Skypessä onkäytettävissä, hän voi tämän jälkeen pohtia, millaisia mahdollisuuksia näiden viestintäominaisuuksienkäyttöön on oman opetuksen yhteydessä.Opettajalta vie oman aikansa omaksua se, miten käytettävissä olevaa tekniikkaa ja palveluja voidaanoppimisen tukena hyödyntää (Somekh 2007, 29). Mitä monimuotoisemmasta tekniikasta tai
  2. 2. verkkopalvelusta on kyse, sitä enemmän välineiden ominaispiirteisiin perehtymisen voi olettaa kuluvanaikaa. Se, miten oppilaitokset osaltaan organisoivat tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät tukipalvelut, voiratkaisevasti helpottaa opettajia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. Esimerkiksi Tampereenammattikorkeakoulussa on oma opetusteknologiakeskus eEdu, jonka lähtökohtana on auttaa opettajiamuun muassa eri oppimisympäristöjen käytössä ja verkko-oppimateriaalien suunnittelussa(Opetusteknologiakeskus eEdu 2008).Teesi 2: Verkko-opetukseen liittyvät ratkaisut tulee tehdä (ammatti)pedagogiikan, ei tieto- javiestintätekniikan ehdoillaVaikka opettajan on tunnettava käyttämänsä tieto- ja viestintätekniikan perusteet, hänensuunnittelemansa opintojakson pedagogiset ratkaisut eivät kuitenkaan voi määrittyä tietotekniikanehdoilla. Pikemminkin sen, miten tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään, tulisi heijastaaopetuskokonaisuuteen liittyviä pedagogisia valintoja. (Nichols 2003.) Tekniikan ja erilaistenverkkotoimintaympäristöjen ominaispiirteet on kyettävä alistamaan siten opintoja koskevan pedagogisenajattelun toteutusvälineeksi.Teknologia sinänsä on neutraalia. Erilaiset pedagogiset lähestymistavat soveltuvat viestintätekniikkaahyödynnettäessä melko vaivattomasti mukaan opetukseen (Nichols 2003). Mikäli opettaja on perehtynytesimerkiksi yhteistoiminnalliseen tai ongelmaperustaiseen oppimiseen ja haluaa hyödyntää niitä myösverkko-opetuksessa, hänen haasteenaan on pohtia, miten yhteistoiminnallisia ja ongelmaperustaisiaoppimisen prosesseja on mahdollista toteuttaa verkkoympäristössä.Ammatillisessa koulutuksessa ammattipedagogisen ajattelun tulee keskeisesti määrittää sitä, miten tieto-ja viestintätekniikkaa opetuksessa käytetään. Ammatillisen opetuksen ja myös opetukseen liittyvienpedagogisten ratkaisujen keskeisenä tavoitteena on opiskelijoiden ammatillinen kehittyminen. Esimerkiksityössäoppimiseen, ammattitaitoa edistävään harjoitteluun tai näyttötutkintoihin liittyvät ominaispiirteetvaikuttavat siihen, millaisia verkko-opetusta hyödyntäviä pedagogisia ratkaisuja opetuksessa ontarkoituksenmukaista toteuttaa.Teesi 3: Verkkoympäristössä opintokokonaisuuden rakenteelliset ja pedagogiset ratkaisut ontehtävä näkyviksiOpetuksen perustuessa kokonaan verkko-opetukseen tai monimuotoiseen, sulautettuun verkko-opetukseen (blended learning, mixed learning) opetuksen etukäteissuunnittelun merkitys korostuu.Perinteisessä lähiopetuksessa opettaja kykenee tekemään tilannekohtaisia ratkaisuja ja antamaantarvittaessa opiskelijoille välittömästi uusia ohjeita havaitessaan, että työskentely ei etene suunnitellullatavalla. Verkko-opetukseen liittyvä vuorovaikutus on puolestaan teknologisesti ja sosiaalisesti välittynyttäja viestintä tapahtuu usein viiveellä. Verkkoympäristössä täytyy kiinnittää perinteistä opetustatietoisemmin ja ennakoidummin huomiota oppimisympäristön ohjaukselliseen toimintarakenteeseen jaopiskelijoiden mahdollisesti tarvitsemaan tukeen (Kiviniemi 2001.) Kuten Beetham ja Sharp (2007, 6) ovatesittäneet, uuden teknologian käyttöön oton myötä opettajien on kyettävä tekemään näkyväksi sellaisiaopetuskäytäntöihin liittyviä piirteitä, jotka on perinteisen lähiopetuksen yhteydessä otettu itsestäänselvyytenä.Kuvaamalla opintoihin liittyvät toimintamallit opiskelijoita autetaan samalla saavuttamaan paremminopintoihin liittyvät - esimerkiksi ammatilliset - tavoitteet. Verkko-opintojen yhteydessä opiskelijoiden pitäätietää ennalta esimerkiksi se, millaisia vaiheita opintojen toteutukseen kuuluu, millaisia tehtäviä opintoihinliittyy, miten työskentely on organisoitu ja millaista opintoihin liittyvää sisällöllistä ja teknistä ohjausta onsaatavilla. Erityisesti mikäli kyse on pitkäkestoisesta koulutuksesta, opettajalta edellytetään kykyäsuunnitella ennalta laajoja koulutuskokonaisuuksia ja niihin liittyviä opetuksellisia toimintamalleja.
  3. 3. Teesi 4: Verkko-oppimisessa tarvitaan ohjauksellista läsnäoloaEnnakkosuunnittelun lisäksi verkko-oppiminen harvoin onnistuu ilman asiantuntevaa javuorovaikutuksellista ohjausta. Verkko-opettajan on varattava itselleen aikaa kohdata opiskelijatverkossa ja oltava heidän kanssaan. Hänen tulee olla läsnä myös verkkoympäristössä. Tämä vaatiiopettajalta sekä myönteisiä verkkotoimintavalmiuksia että henkilökohtaisia kykyjä työskennellä verkossa.(Ihanainen 2003; Ihanainen & Nurmi 2007).Opettajan verkkoläsnäoloon sisältyvät niin persoonallinen ote tulla esille, vuorovaikutuksellinen jatasavertainen osallistuminen kuin asiantuntemukseen liittyvä sisällöllinen läsnäolo. Ohjauksellisessaläsnäolossa on tärkeintä, että opiskelija saa kokemuksen, että opettaja on riittävän nopeasti jatilannetajuisesti mukana verkko-opiskelutapahtumissa (vrt. Pelz, 2004 ja Garrison & Anderson, 2003).Ohjauksellisen läsnäolon merkitys on tullut hyvin esille esimerkiksi ammatillisten opettajakorkeakoulujentoteuttamissa verkkopainotteisissa koulutusohjelmissa ja opintojaksoissa (Ihanainen & Nurmi, 2007).Teesi 5: Kasvatusvastuu sisältyy myös verkko-opetukseenMarraskuussa 2007 tuusulalainen nuori hyökkäsi Jokelan koulukeskukseen surmaten kahdeksanhenkilöä ja lopulta itsensä. Surmaaja hyödynsi tragedian yhteydessä useita sosiaalisia medioita. Ennensurmatöitään surmaaja lähetti YouTube-videosivustolle lukuisia leikkeitä, joissa hän mm. esittelikäyttämäänsä surma-asetta sekä uhkaili tulevalla tapahtumalla (Saarinen 2007.) Surmaaja esitteli tekoonjohtaneita ajatuksiaan sekä Irc-gallerian nettipäiväkirjassa että Rapidshare.com -tiedostonjakopalveluunlähettämissään tiedostoissa (Huusko 2007; Mäki 2007). Myöhemmin ilmeni, että Jokelan koulusurmaajaoli ollut MySpace-sivuston kautta yhteydessä amerikkalaiseen koululaiseen, jonka kanssa he olivatvaihtaneet ajatuksia mm. Columbinessa vuonna 1999 tapahtuneista koulusurmista. Tapahtumien jälkeeneri verkkoyhteisöjen keskustelupalstat täyttyivät nuorten järkytystä ilmaisevista viesteistä ja nuoret saivatIrc-galleriassa tukea ammattiauttajilta (Jokelan 2007; Vähäsarja 2007). Internetin eri verkkoyhteisöissälevisi uhkailuja, joissa myös eräitä ammatillisia oppilaitoksia uhkailtiin Jokelan kaltaisilla veriteoilla (Useita2007).Internetiä voi luonnehtia pienoismaailmaksi, jossa elämän moninaisuus ilmenee virtuaalisessa muodossaniin hyvässä kuin pahassakin. Ensisijaisesti verkkoympäristöä käyttävien nuorten tulisi kantaa itsevastuunsa siitä, millaisissa ympäristöissä he työskentelevät, millaisten verkkoyhteisöjen toimintaan heosallistuvat ja miten he tietoverkon tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntävät. Esimerkiksi Jokelantapahtumat ja sen seuraamukset osoittavat kuitenkin sen, että verkkoyhteisöjen kielteiset ilmiöt sivuavatmyös koululaitosta ja myös ammatillisia oppilaitoksia. Ammatillisessa opetuksessa ei voida sivuuttaamyös tietoyhteiskunnassa toimimiseen liittyvää kasvatusvastuuta. Tämä merkitsee samalla sitä, ettäammatillisissa oppilaitoksissakin on kyettävä linjaamaan verkkoyhteyksien käyttämiseen ja erilaisissaverkkoyhteisöissä toimimiseen liittyvät eettiset pelisäännöt.Teesi 6: Sosiaalisen median oppimisverkostoille on luonteenomaista yhteisöllinen tiedonrakenteluInternetiin on viimeisten vuosien aikana kehittynyt runsaasti uudenlaisia web-pohjaisia sovelluksia japalveluita kuten blogit, wikit, podcastit sekä kuvan- ja videoidenjakopalvelut. Palveluiden kehittyminen onsamalla merkinnyt lukuisten internetissä toimivien sosiaalisten yhteisöjen syntymistä ja tietoverkonsisältöjen yhteisöllistä tuottamista. Kuvatusta Internetin kehittymisestä on ryhdytty käyttämään Web 2.0:nja sosiaalisen median käsitteitä. Niillä viitataan juuri verkon mediasisällön yhteisölliseen tuottamiseen jajakamiseen. (Majava 2006; Richardson 2006; Attwell 2007.)
  4. 4. Sosiaalisen median kehittymisen on nähty tarjoavan erilaisille oppimisyhteisöille välineen tiedonyhteisölliseen rakenteluun. Hyödynnettäessä opetuskäytössä esimerkiksi wiki- ja blogiympäristöjä, niidentietosisällöt rakentuvat samalla opiskelijoiden keskinäisen yhteistyön perusteella. (Parikka 2006; Graham2007.) Sosiaalisen median yhteisöllisen luonteen on nähty olevan haaste oppimiseen liittyvälle tieto- jaoppimiskäsitykselle (Beetham & Sharpe 2007, 4). Esimerkiksi George Siemens (2006, 15-21) onpainottanut, että sosiaalisen median myötä oppimisessa ja tiedossa on keskeisesti kyse yhteyksien javerkostojen luomisesta. Tieto ei ole luonteeltaan pysyvää, vaan tilannekohtaista ja jatkuvasti uusiutuvaa.Tietäminen kytkeytyy sosiaaliseen kanssakäymiseen, verkostoihin ja yhteisöihin, joita myös sosiaalinenteknologia tukee. Siemens näkee oppimiseen ja tiedonmuodostukseen liittyvän muutoksen olevan niinradikaali, että hän on pyrkinyt hahmottamaan nykyiseen tietoyhteiskuntaan paremmin soveltuvaaoppimiskäsitystä, konnektivismia (connectivism).Esimerkkinä yhteisöllisestä ja verkossa toimivasta asiantuntijayhteisöstä voidaan mainita Ning-ympäristössä toimiva sosiaalinen media ammatillisessa koulutuksessa –verkosto, jossa mukana olevatjakavat kokemuksiaan siitä, miten he ovat hyödyntäneet sosiaalista mediaa ammatillisessa koulutuksessa(Sosiaalinen 2008). Ympäristöön on perustettu myös kaupan erikoisammattitutkintoon opiskeleville omayhteisönsä, jossa erikoisammattitutkintoa suorittavat opiskelijat voivat hyödyntää Ning-työkaluakeskinäisen verkostoitumisen välineenä ja tutkintosuorituksiinsa valmistautumisessa.Teesi 7: Ammatillisen verkko-opetuksen tulee antaa valmiuksia ammatillisissaasiantuntijaverkostoissa toimimiseenTyöelämässä verkostomaisen toiminnan merkityksen on nähty olevan kasvamassa. Esimerkiksiglobaalisti toimivien kansanvälisten yritysten tuotekehitystiimit voivat toimia hajautetusti eri puoliltamaapalloa työskentelyn tapahtuessa virtuaalisesti. Osaamista jaetaan ja innovoidaan verkoissa javerkostoissa, kuten Helakorpi (2008) asian ilmaisee. Teknologia voi osaltaan olla myös tehostamassayritysten keskinäistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta (Salo 2006, 222-223). Tietoteknisillä ratkaisuilla voityöelämässä siten olla keskeinen merkitys yhteistyöverkostojen ylläpitämisessä ja tähän liittyvässäasiantuntijatyössä.Työelämän ammatillisena asiantuntijana toimiminen edellyttää valmiuksia ja kykyä toimia erilaisissaverkkoympäristöissä ja -välineillä, esimerkiksi erilaisissa internet- ja mobiiliympäristöissä. Kyse onyleisistä työelämävalmiuksista, joita ammatillisen koulutuksen ja pedagogiikan täytyy tukea ja vahvistaa.Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen tulee siten antaa opiskelijoille valmiuksia toimia erilaisissaasiantuntijaverkostoissa myös virtuaalisissa työskentely-ympäristöissä.Teesi 8: Verkkoympäristöt voivat tukea opiskelijoiden henkilökohtaista tiedonhallintaa jaoppimisen henkilökohtaistamistaVerkko-oppimisessa seuraavan suuren askeleen on arvioitu liittyvän oppimisympäristöjenhenkilökohtaisuuteen (Weller 2007, 111). Esimerkiksi Hiebert (2006) on kehitellyt henkilökohtaisenoppimisympäristön (Personal Learning Environment) mallia, jossa keskeisinä teknologisina välineinä ovaterilaiset opiskelijan hallinnassa olevat oppimistyökalut, kuten e-portfoliot, blogit, wikit ja erilaisetverkkoyhteisöt. Henkilökohtaisen oppimisympäristön lähtökohtana on ajatus, että yksilö voi käyttääsellaisia työkaluja, jotka soveltuvat juuri hänen tarpeisiinsa. Myös oppimisympäristön sisällön jainformaation hallinta on oppijalla itsellään, eikä esimerkiksi koulutusinstituutiolla. Oppimisympäristöön jaoppimiseen liittyvä vastuu ja omistajuus on opiskelijalla itsellään (Weller 2007, 114).Henkilökohtaisessa oppimisympäristössä opiskelija ei ole sidottu pelkästään yhteen tiedon tarjoajaan,vaan oppiminen voi tapahtua hyvin erilaisissa konteksteissa. Henkilökohtaisten oppimistyökalujen käyttö
  5. 5. voi merkitä koulutuksen näkökulmasta sitä, että oppiminen voi olla luonteeltaan myös informaaliaopiskelijan toimiessa esimerkiksi wiki- tai blogiympäristöissä omissa verkostoissaan. (Attwell 2007;Somekh 2007, 39.) Oppilaitokset voivatkin joutua ottamaan kantaa esimerkiksi siihen, miten niiden tulisisuhtautua opiskelijoiden erilaisissa asiantuntijaverkostoissa omaksumaan ja tuottamaan tietoon. Neesimerkiksi voivat joutua päättämään, miten suhtautua Wikiopiston kaltaisessa epävirallisessaopiskeluverkostossa suoritettuihin opintoihin (Wikiversity 2008). Tämän seikan voi katsoa liittyvän samallakysymykseen, jota on kuvattu ammatillisen koulutuksen yhteydessä henkilökohtaistamisen sekäosaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käsitteiden avulla.Teesi 9: Osaamisen tunnistaminen on tärkeä osa ammatillista verkko-opetustaAmmatillisessa toiminnassa osaaminen on keskiössä. Osaamisen tunnistaminen tapahtuu kartoitusten,ohjauskeskustelujen ja työssä tapahtuvan osaamisen tunnistamisen avulla. Kartoitukset ja itsearvioinnitliittyvät erilaisen ammattiosaamisen kuvauksiin sekä itsetuntemukseen ja oppimisvalmiuksiin ja –kykyihin.Esimerkiksi opetushallituksella on verkkosivullaan työkalu, jonka avulla näyttötutkinnoista kiinnostuneettai opintonsa jo aloittaneet voivat arvioida omaa osaamistaan suhteessa kyseisen tutkinnonosaamisvaatimuksiin (www.osaan.fi 2007). Olennaista kuitenkin on, että kartoitusten ja itsearviointientekijät voivat vuorovaikutuksessa ammatin tai ihmistuntemuksen ammattilaisen ja vertaisten kanssayhdessä avata sitä, mitä kuvattu osaaminen, valmius ja kyky tarkoittaa työn ja ammatin sekä elämänarkikäytännöissä. Ohjauskeskustelu onkin osaamisen tunnistamisen ydintoiminto, ja se on aina myös osaerilaisia osaamisen kartoituksia ja työssä tapahtuvaa osaamisen tunnistamista. Tällaisetohjauskeskustelut tapahtuvat usein kasvotusten, mutta ohjauskeskustelut voidaan toteuttaa myösverkossa sähköpostitse, oppimisalustojen ja sosiaalisen median keskustelualueilla sekäaudiovisuaalisissa samanaikaisympäristöissä.Verkon käyttö työssä tapahtuvassa osaamisen tunnistamisessa liittyy ennen kaikkea työhönvalmistautumiseen ja työkokemusten jakamiseen ja jäsentämiseen. Käytännössä edellä mainitutosaamisen tunnistamisen verkkotoiminnat tapahtuvat verkkovälitteisissä ohjauskeskusteluissatyöpaikkaohjaajien, kouluttajaohjaajan sekä vertaistoimijoiden kanssa. Joissakin ammattiosaamisissatyössä tapahtuva osaamisen tunnistaminen on mielekästä toteuttaa verkkoon rakennettujensimulaatioympäristöjen avulla – esimerkiksi tilanteet, joissa laitteiden rikkoutuminen on mahdollista taijoissa ihmisten turvallisuus voi olla uhattuna.Näyttötutkinnoissa opiskelijan taito ja osaaminen tulisi arvioida näyttöihin perustuen pääsääntöisestisuoraan työtoiminnasta. Toisaalta näyttöjen arviointi voi perustua osittain myös työtoimintaa koskevankirjallisen aineiston ja dokumentoinnin arviointiin (Henkilökohtaistamismääräys 2006), mikä mahdollistaamyös verkkoympäristön hyödyntämisen näyttöjen arvioinnin yhteydessä. Esimerkiksi koneistajamestarinerikoisammattitutkinnossa opiskelijat voivat osoittaa osan osaamisestaan myös verkkonäyttöjen avulla(Virtuaalikoulu 2007).Teesi 10: Ammatillisessa koulutuksessa verkko-opetuksen tulee olla luonteeltaan toiminnallistaAmmatillisen koulutuksen keskiössä on ammatillisen osaamisen ja käytännön ammattitaidonkehittäminen. Tämänkaltaista osaamista voidaan pyrkiä harjoittamaan myös virtuaalisesti todellisiaolosuhteita simuloivissa virtuaaliympäristöissä. Esimerkiksi metsäkoneen kuljettajiksi opiskeleville onrakennettu koulutuskäyttöön simulaatioympäristö, jossa opiskelijat voivat harjoitella erimerkkistenharvestereiden käyttöä ja hallintaa erilaisissa työtilanteissa. (Metsäkonesimulaatio-opetuksen 2005).PedaGames-hankkeessa erilaisia ammatillisia simulaatiopelejä on tuotettu mm. pientalon sähköistyksen,rakennustyömaiden turvallisuuden sekä pienkerrostalohuoneiston sisustamisen opiskeluun (PedaGames2006). Haaga-Helia ammattikorkeakoulu puolestaan koordinoi tällä hetkellä kansanvälistä hanketta, jossa
  6. 6. tuotetaan simulaatiopeli hotellialan opiskeluun (VIRBUS 2008). Erilaisia ammatillisia työtilanteita jatehtäviä simuloivissa ympäristöissä opiskelijoiden toiminnallisuuden merkitys samalla korostuu.Toiminnallisuus pedagogisena tekemisenä viittaa myös siihen, että oppija voi käyttää monipuolisesti aisti-ja havaintojärjestelmiään aktiviteeteissaan. Toiminta on monikanavaista. Toiminnallisuus voi ollakohteessa kuten videokuvassa tai oppijassa itsessään ja oppimisvälineessä kuten oppimispelinpelaamisessa tietokoneella. Kun toiminnallisuutta ja monikanavaisuutta tarkastellaanverkkoympäristössä, se kytkeytyy kuvien, animaatioiden, videoiden, äänitiedostojen ja niiden yhdistelmienkäyttöön. Teksteillä on edellä mainittuja koossapitävä rakenteellinen, ei niinkään sisältöä antava merkitys.Tämä tarkoittaa, että toiminnallisessa ja monikanavaisessa pedagogiikassa on vähän tekstejä verrattunakuvien, videoiden jne. määrään. Muun muassa digitaaliset eli verkkotarinat (ks. Educational 2008) ovatsyntyneet tähän toiminnallisuustarpeeseen, ja niillä onkin todettu olevan oppimista edistävä vaikutusammattipedagogiikassa (Evans & Larri 2007).Toiminnallisuutta voidaan tarkastella ammatillisessa verkkopedagogiikassa myös sosiaalisenakäyttäytymisenä. Silloin se erityisesti liitetään samanaikaisympäristöihin kuten chatteihin tms.lyhytsanomakanaviin, audiotapaamisiin sekä videotapaamisiin, joilla virtuaalis-toiminnallisesti jäljitelläänlähikontaktitilaisuuksia. Myös verkko-oppimisyhteisöt sisältävät sosiaalista toiminnallisuutta. Verkossatoteutettavat samanaikaistapaamiset liittyvät ennen kaikkea lähitilanteissa tapahtuvienoppimiskokemusten (harjoittelu, työssä oppiminen, vierailut, asiantuntijatapaamiset tms.) valmisteluunsekä jälkikäteiseen oppimiskokemusten jakamiseen ja jäsentämiseen.Teesi 11: Ammatillinen verkko-opetus liittyy keskeisesti työssä oppimisen tukemiseenAmmatillisessa opetuksessa ja opiskelussa harjoittelun, työssä oppimisen ja aitojen työelämäyhteyksienmerkitys korostuu. Todellisissa työolosuhteissa tapahtuva harjoittelun merkitys on keskeinenopiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittymiselle. Tyypillisesti harjoitteluun tai työssä oppimiseenliittyvä ohjaus tapahtuu nimettyjen työpaikkaohjaajien sekä työpaikkavertaisten ja –esimiesten toimesta.Oppilaitoskouluttaja liittyy tähän tukiverkostoon. Harjoittelijoiden ammatillisen osaamisen ja ammattitaidonkehittymisen näkökulmasta ohjauksen merkitys voi olla keskeinen.Työssä oppiminen toteutuu useimmiten siten, että oppilaitoksen opiskelijat ovat eri työpaikoilla, ja ettätyöpaikkaohjaajat ja oppilaitoskouluttajat ovat erossa toisistaan, eikä lähitapaamisia voida helpostijärjestää. Verkon käyttö on tällöin luontevaa opiskelijoiden ja ohjaajien eriaikaisuuden ja –paikkaisuudentakia. Tämänkaltaisessa tilanteessa esimerkiksi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa toteutettavankansainvälisen harjoittelun ohjausta on pystytty tehostamaan merkittävästi verkko-ohjauksen avulla(Kleimola, Leppisaari & Vainio 2007). Verkossa tapahtuva työssä oppimisen ohjaus voi tapahtuaesimerkiksi sähköpostilla, keskustelu- ja ohjausfoorumeilla, audio- ja videovälineillä,verkkoyhteisötyökaluilla ja mobiileilla laitteilla.3. PohdintaHyödynnettäessä verkko-opetusta ja sosiaalista mediaa ammatillisessa koulutuksessa, on opetustasuunniteltaessa kiinnitettävä huomioon verkko-opiskelun erityispiirteisiin. On kiinnitettävä huomitaesimerkiksi opintojen yhteydessä käytettävän teknologian ominaispiirteisiin, mietittävä opintoihin liittyviäpedagogisia ratkaisuja, kiinnitettävä riittävästi huomiota opintokokonaisuuden etukäteissuunnitteluun jaopintoihin liittyvän toimintamallin näkyväksi tekemiseen, sekä organisoitava verkko-opiskelun ohjaus- jatukijärjestelyt.
  7. 7. Ammatillisessa koulutuksessa verkko-opetus saa toisaalta selkeästi oman erityissävynsä siitä syystä, ettäammatillisessa opetuksessa painottuu osaaminen verrattuna tietoon. Osaaminen ja taidot kytkeytyvätvälittömästi työhön ja tekemiseen, eivät niinkään esimerkiksi oppimateriaaleihin ja niistä opettamiseen jaoppimiseen. Ammatillisen opetuksen ja opiskelun suuntautuminen taitojen, osaamisen ja työn läpimerkitsee pedagogisessa mielessä toiminnallisuutta, taitojen käytön tunnistamista ja edelleenkehittämistä sekä työssä tapahtuvan oppimisen tukemista ja vahvistamista. Ammatillisen verkko-opetuksen, joka perustuu ammattipedagogiikan ehdoilla tapahtuvaan teknologioiden hallintaan, täytyytukeutua juuri toiminnallisuuteen, taitojen ja osaamisen kehittämiseen sekä työ- ja työelämäyhteyksiin.Ammatillisessa verkkopedagogiikassa on tärkeää korostaa työn tekemisen arkisia käytäntöjä ja niissätapahtuvaa oppimisen tukemista verkon avulla. Oppijan ja opettajan toiminnassa keskeisiä ovat myöstyöhön liittyvät kokemukset, ja oppijoiden ja opettajien sijoittuessa eri paikkoihin kokemustenesiinnostamisessa ja jalostamisessa tarvitaan verkkoympäristöjä ja -välineitä.Toiminnallinen tekeminen tarkoittaa verkkopedagogiikkana sitä, että opettaja mahdollistaa opiskelijalleerilaista aitoa, pelillistä ja simuloitua tekemistä, jossa oppija voi käyttää kuuloa, näköä sekä kosketukseenja liikkeeseen liittyviä havaitsemis- ja toimintajärjestelmiään. Toiminnallisuus liittyy erityisestityöskentelyyn kehonsa kanssa. Kokemusten kautta työskentely tarkoittaa sitä, että verkkotoiminnassasisältöjä ja tekemistä tarkastellaan osallistujien kokemusten jakamisen, pohtimisen ja niistä oppimisenkautta. Osaamisen soveltaminen merkitsee verkkotyöskentelyn suuntaamista tehtäviin, joissa oppijajoutuu mahdollisimman konkreettisissa ja aidoissa tilanteissa soveltamaan opittavaa ja jo opittua.Toiminnallisuuden, kokemusten ja aidoissa tilanteisssa työskentelemisen korostaminen merkitsee ennenkaikkea henkilökohtaistamisen esille nostamista. Ammatillinen verkkopedagogiikka liittyy läheisestisiihen. Verkkovälineillä erilaisissa verkkoympäristöissä voidaan osaamista ja oppimista tarkastella jatukea oppijoiden henkilökohtaisten sekä sosiaalisten ja (työ)yhteisöllisten tarpeitten ja tilanteidenmukaisesti. Verkon avulla voidaan rakentaa henkilökohtaisia sosiaalisiin paikkoihin kytkeytyviä oppimis-ja tutkintopolkuja. Verkon avulla voidaan vastuuttaa vastuun ottamista henkilökohtaisesta oppimisesta jaosaamisen kehittämisestä. Ja kun vastuunotto todella tapahtuu, sosiaalisen median työkaluilla päästääneteenpäin kohti yhteistä vertais- ja verkostotoimintaa.Lähteet: Attwell, G. 2007. Personal learning environments – the future of learning? eLearning Papers 2 (1). Saatavilla: http://www.elearningeuropa.info/files/media/ media11561.pdf Luettu 4.11.2007. Beetham, H. & Sharpe, R. 2007. An introduction to rethinking pedagogy for a digital age. Teoksessa H. Beetham & R. Sharpe (toim.) Rethinking pedagogy for a digital age. Designing and delivering e-learning. London: Routledge, 1-10. Educational 2008. Educational uses on digital srory telling. Saatavilla: http://www.coe.uh.edu/digital-storytelling/examples.htm Luettu 4.3.2008. Evans, V. & Larri, L. J. 2007. Networks, connections and community: learning with social software. Saatavilla: http://www.flexiblelearning.net.au/flx/webdav/site/flxsite/users/ cpickles/public/Final_Report_Social_Software_for_Learning17April.pdf Luettu 4.3.2008. Garrison, D. R. & Anderson, T. 2003. E-Learning in the 21st Century. A Framework for Research and Practice. London and New York:Roudledge Falmer
  8. 8. Graham, A. 2007. Davids versus Goliath: a comparsion of wikis versus Blackboard CMS.Blogi-merkintä 9.3.2007. Saatavissa: http://blogs.zdnet.com/web2explorer/?p=337.Luettu 26.4.2007.Helakorpi, S. 2008. Globaalit muutokset ja koulutus - alueelliseen verkostokoulutukseen.Teoksessa S. Helakorpi (toim.) Postmoderni ammattikasvatus - haasteenaubiikkiyhteiskunta. Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Painossa.Henkilökohtaistamismääräys 2006. Helsinki: Opetushallitus. Määräys 43/011/2006.Hiebert, J. 2006. Personal Learning Environment Model. HeadsPaceJ-blogi. Kirjoitettu 17.1.2006. Saatavilla: http://headspacej.blogsopt.com/2006/02/personal-learning-environment-model.html. Luettu 1.5.2007.Huusko, M. 2007. Myötätuntoa. Uusisuomi.fi –verkkolehti 8.11.2007. Saatavilla:http://www.uusisuomi.fi/blogit/markku-huusko/myotatuntoa Luettu 20.2.2008.Ihanainen, P. 2003. Ohjaustaidot verkko-opetuksessa. Saatavilla: http://lille.helia.fi/ohjaust/ Luettu 10.3.2008.Ihanainen, P. & Nurmi, H. 2007. Dialogihorisontti onnistuvassa verkko-oppimisessa.Julkaisussa Jääskeläinen, M. Jne. (toim.) Ammattikasvatuksen soihdunkantoa. PS-Kustannus, 303-327.Jokelan 2007. Jokelan ammuskelu puhuttaa keskustelupalstoilla – IRC-galleriassakriisikeskustelu. YLE Uutiset –verkkolehti 7.11.2007. Saatavilla:http://yle.fi/uutiset/24h/id74389.html Luettu 20.2.2008.Kiviniemi, K. 2001. Autonomian ja ohjauksen suhde verkko-opiskelussa. Teoksessa P.Sallila & P. Kalli (toim.) Verkot ja teknologia aikuisopiskelun tukena. Aikuiskasvatuksen42. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura, 74-97.Kleimola, R., Leppisaari, I. & Vainio, L. 2007. Uusia avauksiavirtuaaliohjaukseen ja mentorointiin. Esitys Työelämälähtöinen oppiminenavoimissa verkkoympäristöissä –Konferenssissa. Kokkola 20.9.2007.Majava, J. 2006. Jotain uuden webin avainkäsitteitä. Piirtoheitin, verkko-opetuksen verkkolehti, numero 4 (1). Saatavilla: http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/uusiweb.htm.Luettu 20.3.2007.Metsäkonesimulaatio-opetuksen 2005. Metsäkonesimulaatio-opetuksen tuotteistaminen -projekti. Saatavilla: http://simuba.pkky.fi/projektit/metsimu/. Luettu 21.3.2007.Mäki, M. (2007) Tuusulan ampuja jätti Youtubeen täyden mediapaketin.digitoday-verkkolehti 7.11.2007. Saatavilla: http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2007/11/07/Tuusulan+ampuja+j%E4tti+Youtubeen+t%E4yden+mediapaketin/200728052/66?rss=6 Luettu 20.2.2008.Nichols, M. 2003. A theory for eLeaning. Educational Technology & Society 6 (2), 1-10.
  9. 9. Opetusteknologiakeskus eEdu 2007. Tampereen ammattikorkeakoulun kotisivu.Saatavilla:http://www.tamk.fi/fi/WWWYRIT/opetusteknologia.html Päivitetty 5.12.2007. Luettu11.2.2008.Parikka, R. 2006. E-Learning 2.0 ja oppimisympäristöjen kehitysnäkymät. Piirtoheitin,verkko-opetuksen verkkolehti, numero 4 (1). Saatavilla: http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/elearning20106.htm. Luettu 20.3.2007.PedaGames 2006. PedaGames-hankkeen kotisivu. Saatavilla: http://www.peda.net/veraja/jao/tekninen/projektit/pedagames. Luettu 12.4.2007.Pelz, B., 2004. Three Principles of Effective Online Learning.Saatavilla: http://www.aln.org/publications/jaln/v8n3/v8n3_pelz.asp Luettu 12.3.2008.Richardson, W., 2006. Blogs, Wikis, Podcasts and Other Powerful Web Tools forClassrooms. Thousand Oaks: Corwin PressSaarinen, J. 2007. Verkossa etukäteen runsaasti tietoa hyökkäyksestä. HelsinginSanomien verkkolehti HS.fi 7.11.2007. Saatavilla:http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Verkossa+etuk%C3%A4teen+runsaasti+tietoa+hy%C3%B6kk%C3%A4yksest%C3%A4/1135231616169 Luettu 20.2.2008.Salo, J. 2006. Business relationship digitalization. A case study from thesteel processing industry. Oulun yliopisto. Acta Univesitatis Ouluensis. G:Oeconomica 24.Siemens, G. 2006. Knowing knowledge. Raleigh, Kanada: Lulu.com.Saatavilla: http://www.elearnspace.org/KnowingKnowledge_LowRes.pdf. Luettu 30.4.2007Somekh, B. 2007. Pedagogy and learning with ICT. London: Routledge.Sosiaalinen 2008. Sosiaalinen media ammatillisessa koulutuksessa. Saatavilla:http://sometu.ning.com/group/sosiaalinenmediaammatillisessakoulutuksessa Luettu14.4.2008.Useita 2007. Useita kouluja uhkailtu verilöylyllä. Keskisuomalaisen verkkolehti KSML.fi15.11.2007. Saatavilla: http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/oppilaat-palaavat-jokelan-koulukeskukseen(26317).ece Luettu 20.2.2008.Weller, M. 2007. Virtual learning environments. Using, choosing and developing yourVLE. London: Routledge.Wikiversity 2008. Kansainvälisen Wikiopisto-ympäristön kotisivut. Saatavilla:http://beta.wikiversity.org/wiki/Main_Page Luettu 14.4.2008.VIRBUS 2008. VIRBUS-hankkeen kotisivut. Saatavilla: http://www.virbusproject.com/Luettu 12.3.2008.
  10. 10. Virtuaalikoulu 2007. Virtuaalikoulu MOVE. Metalliosaajien verkosto. Saatavilla:http://www.pkky.fi/Resource.phx/pkky/aiko/tekniikka-liikenne/virtuaalikoulu-move.htx Luettu 1.11.2007.Vähäsarja 2007. Kuolleiden muistoksi useita verkkoyhteisöjä. Helsingin sanomienverkkolehti HS.fi 12.11.2007. Saatavilla: http://www.hs.fi/juttusarja/jokela/artikkeli/Kuolleiden+muistoksi+useita+verkkoyhteis%C3%B6j%C3%A4/1135231633182 Luettu20.2.2008. Luettu 12.2.2008.www.osaan.fi 2007. www.osaan.fi Opetushallitus – ammatillisen osaamisenkartoitusväline. Saatavilla: http://www.osaan.fi/ Luettu 30.11.2007.

×