Teollisuuden ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus Ry Käpylän Karjalatalo 19.3.2010
22.03.10 PUOLUSTUKSEN HAASTEET JA RIIPPUVUUSSUHTEET Kansallinen  puolustus Turvallisuusympäristö EU:n puolustuksen kehitty...
NATO, EU JA POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ <ul><li>Nato </li></ul><ul><ul><li>Strateginen konsepti valmistelun alla    Rauhankum...
NATO, EU JA POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ <ul><li>EU </li></ul><ul><ul><li>Lissabonin sopimuksen yhteisvastuu ja keskinäisen avu...
NATO, EU JA POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ <ul><ul><li>Pohjoismainen yhteistyö </li></ul></ul><ul><ul><li>Käytännöllistä ja luont...
TALOUSKRIISI JA USKOTTAVA PUOLUSTUS <ul><li>Uskottavasta kansallisesta puolustuksesta huolehdittava kaikissa vaihtoehdoiss...
TALOUSKRIISI JA USKOTTAVA PUOLUSTUS <ul><li>Kansainvälinen vertailu </li></ul>22.03.10 * Kodinturva ml ? Sa-vahvuus/tehtäv...
<ul><li>2020-luvun uskottava puolustus </li></ul><ul><ul><li>Kansallinen runko    nykyistä huomattavasti pienempi, mutta ...
SOTILAALLINEN KRIISINHALLINTA <ul><li>Yhä kauemmat ja vaativammat  </li></ul><ul><li>kriisinhallintaoperaatiot </li></ul><...
Valtion omistajaohjaus yhtiöittäin Keskitetty omistajaohjaus (29 yhtiötä) <ul><li>Finnair Oyj </li></ul><ul><li>Fortum Oyj...
Ristiriitaiset odotukset 22.03.10 Valtio-omistaja Julkisuuden odotukset Populismi Pääomamarkkinan odotukset Osakkeenomista...
Metsäteollisuuden näkymät <ul><li>Alan murros hallitaan innovaatioilla, biojalostus, paperi-innovaatiot, uudet teknologia-...
Kuidun ja energian kustannus Suomessa ja ulkomailla <ul><li>Kuidun hinta </li></ul><ul><li>Kuidun ja sellun hinta on Suome...
Työvoima- ja logistiikkakustannukset <ul><li>Työvoima </li></ul><ul><li>Suomen teollisuuden työntekijöiden kustannus on Eu...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Kuukausikokouksen esitelmä 19.3.2010

601 views

Published on

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Kuukausikokouksen esitelmä 19.3.2010

  1. 1. Teollisuuden ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus Ry Käpylän Karjalatalo 19.3.2010
  2. 2. 22.03.10 PUOLUSTUKSEN HAASTEET JA RIIPPUVUUSSUHTEET Kansallinen puolustus Turvallisuusympäristö EU:n puolustuksen kehittyminen Pohjoismainen yhteistyö Resurssit Kriisinhallinta Naton roolin kehittyminen
  3. 3. NATO, EU JA POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ <ul><li>Nato </li></ul><ul><ul><li>Strateginen konsepti valmistelun alla  Rauhankumppanit mukana valmistelutyössä (Helsingin seminaari) </li></ul></ul><ul><ul><li>Ranskan paluu sotilasrakenteisiin  EU:n ja Naton lähentyminen </li></ul></ul><ul><ul><li>Kriisinhallintaorganisaatio versus artikla 5  Naton sisällä eri näkemyksiä </li></ul></ul><ul><ul><li>Artikla 5:n määrittely  vain Naton alueella vai myöskin ulkopuolella? </li></ul></ul>22.03.10
  4. 4. NATO, EU JA POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ <ul><li>EU </li></ul><ul><ul><li>Lissabonin sopimuksen yhteisvastuu ja keskinäisen avunannon artiklat  mikä merkitys 21 EU:n Natojäsenelle? </li></ul></ul><ul><ul><li>Suomen ja Ruotsin tulkinnat lähellä toisiaan </li></ul></ul><ul><ul><li>EU:lla ei Naton kaltaisia sotilasrakenteita </li></ul></ul><ul><ul><li>Lissabonin sopimuksen keskinäinen avunanto  EU joutuisi turvautumaan Naton suorituskykyihin </li></ul></ul><ul><ul><li>Rakenteellinen yhteistyö  tarvitaanko euron kaltaiset kriteerit? </li></ul></ul>22.03.10
  5. 5. NATO, EU JA POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ <ul><ul><li>Pohjoismainen yhteistyö </li></ul></ul><ul><ul><li>Käytännöllistä ja luontaista yhteistyötä huolimatta erilaisista puolustusratkaisuista </li></ul></ul><ul><ul><li>Meri- ja ilmatilannekuvat hyviä esimerkkejä </li></ul></ul><ul><ul><li>Sopusoinnussa EU:n rakenteellisen yhteistyön kanssa </li></ul></ul><ul><ul><li>Tavoitteena suorituskyvyn nosto ja taloudelliset hyödyt  voi johtaa luopumiseen jostain itsenäisestä kyvystä </li></ul></ul><ul><ul><li>Suuri poliittinen hyväksyttävyys </li></ul></ul>22.03.10
  6. 6. TALOUSKRIISI JA USKOTTAVA PUOLUSTUS <ul><li>Uskottavasta kansallisesta puolustuksesta huolehdittava kaikissa vaihtoehdoissa  korostuu sotilaallisen liittoutumattomuuden vaihtoehdossa </li></ul><ul><li>Tällä hallituskaudella </li></ul><ul><ul><li>Yli 420 M€ lisää puolustukselle </li></ul></ul><ul><ul><li>vuosina 2008-2010 toiminnan taso palautettu  miten talouskriisin jälkeen? </li></ul></ul><ul><li>Nykylinjauksilla voidaan laskea vain uskottavan kansallisen puolustuksen varaan  turvatakuita ei ole </li></ul><ul><li>Sotilaallinen liittoutumattomuus ja puolustusmäärärahojen lasku on epäyhtälö </li></ul><ul><li>Talouskriisin mahdolliset seurannaisvaikutukset puolustushallinnossa </li></ul><ul><ul><li>Selonteko 2009 linjaus 2%  toteutuuko? </li></ul></ul><ul><ul><li>Puolustusbudjetin kolmijakoon puututtava  materiaalista rahaa toiminnan tason turvaamiseen  pitkät maksusitoumukset </li></ul></ul><ul><ul><li>Pyritään hallittuun rakennemuutokseen  vaihtoehdot 2011 hallitusneuvotteluihin </li></ul></ul><ul><ul><li>Vuoteen 2016 mennessä joka tapauksessa isompi ”remontti” edessä </li></ul></ul><ul><ul><ul><ul><li>Ikäluokkien pieneneminen (n. 3000 vähemmän kuin tänään/vsi) </li></ul></ul></ul></ul><ul><ul><ul><ul><li>Maavoimien materiaalin vanheneminen  vähemmän joukkoja </li></ul></ul></ul></ul><ul><ul><li>Yhteistyö ja verkottuminen  ”verkottunut puolustus” </li></ul></ul>22.03.10
  7. 7. TALOUSKRIISI JA USKOTTAVA PUOLUSTUS <ul><li>Kansainvälinen vertailu </li></ul>22.03.10 * Kodinturva ml ? Sa-vahvuus/tehtävä Puolustusmenot € ja suuntaus Suomi 350 000 Kansallinen puolustus 2700 M€ Ruotsi 52 000* Kv-operaatiot 3900 M€ Norja 70 000* Pohjoiset alueet ja kv-operaatiot 4300 M€ Tanska 80 000* Vaativat kv-operaatiot ja pohjoiset alueet 3100 M€
  8. 8. <ul><li>2020-luvun uskottava puolustus </li></ul><ul><ul><li>Kansallinen runko  nykyistä huomattavasti pienempi, mutta suorituskykyisempi </li></ul></ul><ul><ul><li>Pohja 2020-luvun puolustusvoimille luodaan nyt (2010-2015) </li></ul></ul><ul><ul><li>Voimakas kansainvälinen yhteistyö  omat resurssit eivät riitä </li></ul></ul><ul><ul><li>Olemme keskinäisriippuvaisia joka tapauksessa  keskeinen kysymys: </li></ul></ul><ul><ul><li>Sotilaallisesti liittoutumattomana vai liittoutuneena? </li></ul></ul>TALOUSKRIISI JA USKOTTAVA PUOLUSTUS 22.03.10
  9. 9. SOTILAALLINEN KRIISINHALLINTA <ul><li>Yhä kauemmat ja vaativammat </li></ul><ul><li>kriisinhallintaoperaatiot </li></ul><ul><ul><ul><li>Afganistan 145  195 </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Tshad  mandaatti 15.5.2010 </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Kosovo 240  50 </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Kokonaisvahvuus 2010<300 </li></ul></ul></ul><ul><li>Taloudelliset reunaehdot: </li></ul><ul><li>Suomen tulevaisuus rauhanturvaamisen entisenä suurvaltana  mihin on varaa? </li></ul><ul><li>Vuoden 2011 kaksi EU:n taisteluosastoa (Alankomaat ja Pohjoismainen)  EU:n päästävä yhteisymmärrykseen taisteluosastojen käyttöajatuksesta </li></ul><ul><li>Tulevaisuus? </li></ul><ul><ul><ul><li>Nato  vaativimmat sotilaalliset kriisinhallintaoperaatiot </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>EU  Operaatiot, joihin Yhdysvalloilla ei ole kiinnostusta, siviilikriisinhallinnan elementit mukana </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>AU  Afrikan omat kriisinhallintaoperaatiot </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>YK  Pääosin mandatoiva järjestö </li></ul></ul></ul>22.03.10
  10. 10. Valtion omistajaohjaus yhtiöittäin Keskitetty omistajaohjaus (29 yhtiötä) <ul><li>Finnair Oyj </li></ul><ul><li>Fortum Oyj </li></ul><ul><li>Neste Oil Oyj </li></ul><ul><li>(3) </li></ul><ul><li>Altia Oyj </li></ul><ul><li>Arek Oy </li></ul><ul><li>Art and Design City Helsinki Oy Ab </li></ul><ul><li>Boreal Kasvinjalostus Oy </li></ul><ul><li>Destia Oy </li></ul><ul><li>Edita Oyj </li></ul><ul><li>Ekokem Oy Ab </li></ul><ul><li>Fingrid Oyj </li></ul><ul><li>FCG Finnish Consulting Group Oy </li></ul><ul><li>Gasum Oy </li></ul><ul><li>Itella Oyj </li></ul><ul><li>Kemijoki Oy </li></ul>22.03.10 <ul><li>Governia Oy </li></ul><ul><li>Solidium Oy </li></ul><ul><li>Elisa Oyj, Kemira Oyj, Metso Oyj, Outokumpu Oyj, Rautaruukki Oyj, Sampo Oyj, Sponda Oyj, Stora Enso Oyj, TeliaSonera AB </li></ul><ul><li>(2) </li></ul><ul><li>Labtium Oy </li></ul><ul><li>Motiva Oy </li></ul><ul><li>Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy </li></ul><ul><li>Patria Oyj </li></ul><ul><li>Rahapaja Oy </li></ul><ul><li>Raskone Oy </li></ul><ul><li>Silta Oy </li></ul><ul><li>Suomen Lauttaliikenne Oy </li></ul><ul><li>Suomen siemenperunakeskus Oy </li></ul><ul><li>Suomen Viljava Oy </li></ul><ul><li>Vapo Oy </li></ul><ul><li>VR-Yhtymä Oy </li></ul><ul><li>(24) </li></ul>Ei-listatut markkinaehtoisesti toimivat yhtiöt: Pörssiyhtiöt: Erityisyhtiöt:
  11. 11. Ristiriitaiset odotukset 22.03.10 Valtio-omistaja Julkisuuden odotukset Populismi Pääomamarkkinan odotukset Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus Kansalliseen kilpailukykyyn liittyvät odotukset Infra Facilitointi Omistajuus Kansalaisten odotukset Aluepolitiikka, Työllisyys, jne. Poliittisen päätöksenteon odotukset ” Miksi omistaa, jos ei voi vaikuttaa” Tuotto- odotukset Osinkotuotot Myyntituotot
  12. 12. Metsäteollisuuden näkymät <ul><li>Alan murros hallitaan innovaatioilla, biojalostus, paperi-innovaatiot, uudet teknologia-alat. Raaka-ainetta riittää ja metsää voidaan käyttää tehokkaamminkin. </li></ul><ul><li>T&k-panosten riittävyys kriittistä, julkinen raha on vain tuki yhtiöiden omalle t&k-rahalle. Vastuu tuotteistamisesta ja markkinoinnista on yhtiöillä, tietotaitoa tähän kehitetään mm. Aalto-yliopiston toimesta. </li></ul><ul><li>Yhtiökohtaisiin infrainvestointeihin on yhtiöiden itsensäkin osallistuttava, yhteiskunnan varoilla voidaan osallistua vain sellaisiin yhteyksiin, joilla on useita käyttäjiä. </li></ul>22.03.10
  13. 13. Kuidun ja energian kustannus Suomessa ja ulkomailla <ul><li>Kuidun hinta </li></ul><ul><li>Kuidun ja sellun hinta on Suomessa korkea muuhun Eurooppaan ja erityisesti Etelä-Amerikkaan verrattuna </li></ul><ul><li>Taustalla on sekä hitaampi puun kasvu (Suomessa yli 40 v, Etelä-Amerikassa jopa 7 v), että pirstaleinen metsänomistus </li></ul><ul><li>Puun vuosikasvu Suomessa on noin 100 miljoonaa m3, mutta hyödyntäminen vain 60-70 miljoonaa m3 </li></ul><ul><li>Venäjän puutullit lopettivat edullisen tuontipuun hankkimisen rajan takaa.  Itärajalle rakennettujen tehtaiden kilpailuetu poistui </li></ul><ul><li>Kierrätyskuidun, joka edullisempaa, osuus raaka-aineena Suomessa pienehkö (pieni väestö) </li></ul><ul><li>Energian hinta </li></ul><ul><li>Suomella oli pitkään kilpailuetua edullisesta energiasta manner-Eurooppaan verrattuna </li></ul><ul><li>Ero on poistunut ja energian hinta nyt Eurooppalaisella keskitasolla mikä on suhteellisesti heikentänyt erityisesti energiaintensiivisten paperilaatujen kannattavaa valmistusta </li></ul><ul><li>Suomessa on eurooppalaisittain korkea sähkövero, mikä osaltaan nostaa energian hintaa ja heikentää kilpailukykyä </li></ul>Sellun hinta Brasiliassa, Ruotsissa ja Suomessa 1-6/2009, sellu kuljetettuna Rotterdamin satamaan Lähde: Stora Enso ~300 USD ~600 USD
  14. 14. Työvoima- ja logistiikkakustannukset <ul><li>Työvoima </li></ul><ul><li>Suomen teollisuuden työntekijöiden kustannus on Euroopan korkein </li></ul><ul><li>Logistiikka </li></ul><ul><li>Suomen paperiteollisuuden eurooppalaiset päämarkkinat (esim. UK, Saksa, Ranska) sijaitsevat kaukana Suomesta, mikä nostaa logistiikkakustannuksia ja heikentää kilpailukykyä manner-Eurooppaan verrattuna </li></ul><ul><li>Kuljettaminen esim. Veitsiluodosta Frankfurtiin maksaa yli kaksinkertaisesti verrattuna Etelä-Ruotsiin (n. 6 kateprosenttipisteen ero) </li></ul>Massa- ja paperiteollisuuden työntekijän keskimääräinen tuntikustannus Suomessa ja kilpailijamiassa 2008 Teollisuuden logistiikkakustannuksia Euroopassa Lähde: LVM, ELA

×