Riitta Välke: Hoiva-alan uusi asemointimalli 191010

1,197 views

Published on

Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koordinoimassa HoivaRekry-hankkeessa kehittettiin hoiva-alan tuottavuutta.

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Riitta Välke: Hoiva-alan uusi asemointimalli 191010

  1. 1. ”Ikä on uusi Nokia”
  2. 2. HoivaRekry Uusi pelinavaus hyvinvointipalveluihin vv. 2008-2010
  3. 3. Haaste HoivaRekry -hankkeessa  Työn tuottavuuden parantaminen uudella toimintamallilla asumispalveluissa  Henkilöstöresurssien uusi kohdentaminen ja profilointi – uusi avustaviin tehtäviin koulutettavien ammattiryhmä  Mukana kehittämistyössä Edupoli, Laurea, Palmenia ja Vantaan kaupunki
  4. 4. Työn tuottavuuteen löytyy useita lähestymistapoja Pelkkä tuottavuus ei kerro sitä, miten oikeita tai järkeviä asioita tehdään ja kenen näkökulmasta. HoivaRekry –hankkeen mallissa tuottavuus kohoaa, kun •hyvinvointipalvelut keskitetään (alueelliset palvelukeskittymät) •prosessit tulevat läpinäkyviksi ja asiakaslähtöisemmiksi ja niitä myös koordinoidaan •inhimillisten resurssien käyttö tehdään joustavammaksi – ei roolitettua tekemistä, vaan asiakaskohtaista tekemistä
  5. 5. Alussa oli unelma Keskitetään yhteen osoitteeseen yhdelläkertaa useamman eri palveluntuottajan työt, jolloin kertakäynnin kustannuksia lasketaan merkittävästi
  6. 6. UUSI STRATEGINEN ASEMOINTI HYVINVOINTIPALVELUISSA Asiakaslähtöiset Ansaintalogiikka asiakas- ja tuotevalinnat mitoitetaan tekeminen (asiakasmatriisi) ALUEELLISET osaamiseen; alueellinen PALVELU- tekeminen järkevöityy KESKITTYMÄT erotetaan asuminen palveluista (logistinen tehokkuus) Arvostrategia Hyöty asiakkaalle rohkeus mennä raja-alueille asiakas muuttaa vain kerran asiakas valitsee ja tekee päätökset UUDET TOIMINTAMALLIT ALUEELLISISSA PALVELUKESKITTYMISSÄ edellyttävät asiakkaiden palvelutarpeiden selvittämistä Palvelun vaatima osaaminen vs. henk.koht. osaaminen Asiakaslähtöiset prosessit Tehtävien profilointi (resurssikartta) Asiakkuudet Sidosryhmät Kehittämishankkeet ovat käytännön caseja: * palvelutarpeen selvittäminen * uudet palvelut samasta osoitteesta * prosessien läpimenon tehostaminen * osaamiseen perustuva vastuuttaminen
  7. 7. Mitä siis lääkkeeksi? Palvelukeskittymät - Selkeämmin alueellisesti jakautunut palvelutarjonta - Koordinointi ja keskitetty palvelun ohjaus - Tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen Palvelurakenne uudistus - Ei roolitettua tekemistä vaan asiakaskohtaista tekemistä - Asiakkaisiin päästävä entistä aikaisemmin kiinni (Posterit 1 ja 2) Ostamisen ja palveluntuottamisen verkostojen rakentaminen - Parempaa asiakkuuksien hallintaa ja verkostoja Tehtäväsisältöjen uudistaminen - Laaja-alaisempaa yleispätevyyttä ja työnsuorittamista - Substanssiosaamisen tuottaminen keskitetysti ASIAKASLÄH- TÖISYYS
  8. 8. Asiakasmatriisi +65 vuotta Kotiin tuotettavat palvelut Kotona ostettavat & muualla tuotettavat palvelut Palvelukeskittymät Lääkäri Toimintakyvyn arviointi Fysioterapia Muut terapiat Jalka-, käsihoito yms Hygienia Kotisairaala IV-hoidot Lääkehuolto Seurannat Turvapalvelu Valvonta Juridiset p. Pito/ juhlap. Seuralaisp. Hautausp. Kuljetus Asiointip. Ruoka/kauppa Ateriap Kiinteistöh. Pihatyöt Viikkosiivous Suursiivous Pyykkihuolto Lääkäri Terveydenhoito Kuntoutus Lääkehuolto Hammashuolto Päivähoito Viriketoiminta Hygieniap. Ateriap. Pitopalvelut Kulttuurip. Kahvio Omaistuki Ympärivuorokautinen Dementiahoiva Kuntoutusasuminen Yhteisöasuminen Ryhmäasuminen Lääkäri Terveydenhoito Kuntoutus Lääkehuolto Hammashuolto
  9. 9. Logistinen tehokkuus • Tekniikkatuettua • Maantieteellisesti järkevää • Volyymien hallintaa • Vaatii alueellisen keskittymän Työsuoritetehokkuus • Kellotettua työnsuorittamista • Työtapojen hallintaa • Yksilökohtaista • Vaatii ”tehokkaimmat” yksilöt Mistä prosessiohjauksessa on kysymys? Tunnista pääprosessit Mitkä ovat pääprosessille ”alistetut” alaprosessit Yksilö vai ryhmä Käytetty aika palvelun tuottamiseen Subs- tanssi- tarve Asiantunti jatarve Perustarve Satunnaista ja elinkaaren lopussa tihentyvää Toistuva tarve ja keskipitkä elinkaari Jatkuva tarve ja pitkä elinkaari €/kpl €/kpl €/kpl
  10. 10. Ikääntyneiden tehostetun asumispalvelun ja laitoshoidon prosessien tarkastelu lähtee kolmesta päälinjasta: •asiakkaaksi tulo •asiakkaana olo •asiakkaan lähtö
  11. 11. Resurssien suunnittelua ei useinkaan tehdä, miksi 1. Tunnista asiakas ja palvelukonsepti 2. Ota haltuun prosessit Asiakkaan näkökulmasta 3. Osaamisen profilointi ja henkilöstön vastuuttaminen 4. Osaamisen ja toimintamallien kehittäminen - ei roolitettua tekemistä, vaan osaamiseen perustuvaa MYY ONGELMA TYÖYHTEISÖSSÄSI!
  12. 12. PROFILOINTI Substanssitaso Asiakk.tulo Asiakk.olo Asiakk.lähtö Asiantuntijataso Volyymitaso € Europerusteinen työ Aikaperusteinen työ Asiakasmäärään perustuva työ Kuntoisuusarvio Asiakkuuksien suuntaaminen Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitel- mat Asiakasvalinnat Omaisyhteistyö Asumisen valmistelu ruokahuolto virkistys hygienia toimintakykyä ylläpitä- vä hoitotyö logistiikka Akuutit , äkilliset muutostilanteet Reseptit Prosessien kehittäm asiakk.näkökulmast Hoitosuunn.päivitt. Lääkelistat Koordinointi Informointi Omaisyhteistyö Ravitsemus Hygienia Virkistys Logistiikka Toimintakykyä yllä- pitävä hoitotyö Muutoksen tekeminen hoito- ja palvelusuunn. Hoitoneuvottelut Maksujen ja tukipalve luiden lopettaminen Rai uloskirjaus Kirjaaminen ja tieto- jen päivitys Omaisyhteistyö Kuolevan kohtaami- nen; kivunhoito ravitsemus hygienia logistiikka Asemointimalli
  13. 13. Pohdittavaksi • Substanssiosaajan asiantuntemus voi olla ulkoa ostettua - mitä lisäetua, jos hän on talossa • Esimiehen/kehittäjän/asiantuntijan rooli: prosessien kehittäminen ja läpinäkyvyyden varmistaminen • Omahoitajan rooli on asiantuntijan rooli: toiminnan tehokkuus + laatu ja prosessien läpimenon valvonta, tiimin vetäjä • Hoiva-avustaja voi olla myös asiantuntija ja substanssiosaaja
  14. 14. Uusi sote-alan perustutkintorakenne astuu voimaan 1.8.2010 lukien Sen jälkeen tutkinto on suoritettavissa tutkinnon osista muodostuvana niin, että I osa antaisi jo valmiuden työskennellä tukipalvelutehtävissä eli avustavissa hoivatehtävissä
  15. 15. Kipupisteet • Alueellisten palvelukeskittymien synnyttäminen edellyttää poliittista eli arvolatautunutta päämääräratkaisun tekemistä. • On aika lopettaa keskustelu kunnallisesta vs. yksityisestä palveluntuottamistavasta. On vain tarpeellisia ja vähemmän tarpeellisia palveluita. • Tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen ei kysy ainoastaan teknistä osaamista. Teknologia on jo keksitty. Sitra on käynnistänyt tällaisen hankkeen yhdessä noin 90 kunnan kanssa. • Suuret ikäluokat ovat vielä niin terveitä, että heidän ei osata hahmottaa olevan hoivapalveluiden tarpeessa. Palvelutarve on syytä erikseen selvittää ja objektiivisesti mitata.
  16. 16. Sosiaaliset ja liiketaloudelliset bonukset • Koordinoidulle ja keskitetylle palvelunohjaukselle (care manager) on markkinarako. Palveluohjaajat voivat toimia yksityisesti liiketaloudellisin perustein. • Kohtuuhintaisille yhteisöasumispalveluille on aitoa kysyntää. Olisiko tässä asukasosuuskuntien paikka? • Palvelukeskittymissä tuotetaan ja kulutetaan sellaisia palveluja, joilla on aitoa kysyntää. • Hoiva-avustajien ammattikunnan luomisen työllistävä vaikutus
  17. 17. Keskustelu tuottavuudesta jatkuu… • http://hoivarekry.wordpress.com • www.innokyla.fi

×