Miten sosiaalisella medialla voidaan
edistää kansalaisten osallistumista
päätöksentekoon?
Sosiaalisen median seminaarisarj...
Johdannoksi
• Pääministerin ilmoitus vaikutusmahdollisuuksien
kehittämisestä parlamenttien ja kansalaisten välillä 22.9.20...
• ”Tietoyhteiskunnassa kansalaisilla on entistä paremmat
mahdollisuudet informaation saamiseen ja välittämiseen. (…)
Halli...
Esityksen rakenne
1. Mitä on sosiaalinen media?
2. Ketkä käyttävät sosiaalista mediaa?
3. Sosiaalisen median lyhyt histori...
1. Mitä on sosiaalinen media?
• “Social media are primarily Internet- and mobile-
based tools for sharing and discussing
i...
2. Ketkä käyttävät sosiaalista mediaa?
• Internetin levinneisyys:
Facebook Usage and Internet Statistics for
August 31, 2010
FACEBOOK USERS IN THE WORLD
Facebook Usage and Facebook Penetra...
Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen
yleisyys Suomessa 2010, %-osuus väestöstä
(Tilastokeskus 2010)
Käyttänyt
sähköp...
3. Sosiaalisen media lyhyt historia ja
muodot
• Historia (ks. http://www.webdesignerdepot.com/2009/10/the-history-and-evol...
4. Millainen on sosiaalisen ja
perinteisen median suhde?
• Median asema 1960/1970-luvuille asti:
• Kansalaisten ja valtion...
Sosiaalinen ja perinteinen media
• Median perinteinen suhde instituutioihin:
(Ks. Hamelink & Nordenstreng 2007)
Valtio
Med...
• Median aseman kehitys 1980-luvulta alkaen:
• Yhteiskunnan poliittinen rakenne muuttunut:
vertikaaliset yhteydet (välittä...
• Ongelma eri instituutioille: miten tavoittaa
kansalaiset/kuluttajat?
– Yritykset ja mainostajat: personoitu markkinointi...
• Sosiaalisen median suhde instituutioihin:
(Ks. Hamelink & Nordenstreng 2007)
kunta
Kan-
salais
Valtio
Media
yhteis-
Mark...
5. Miten osallistuminen on
muuttunut?
• Osallistumisen muutoksia lähestytty eri tavoin
• Kansalaisaktivismista esim. Leo S...
Osallistuminen ja vaikuttaminen
päätöksentekoon: kysymyksiä
Perinteinen
kansalais-
osallistuminen
Perinteinen
järjestö-
os...
Millaisia esteitä on kansalaisten
osallistumiselle?
• Yleiset median käytön motiivit:
– Informaatio: tiedonhaku
– Orientaa...
Internetin käyttötarkoitukset 2010
(% käyttäjistä; Tilastokeskus 2010)
Sähköpostien lähettäminen tai vastaanotto 77
Pankki...
Sosiaalisen median käytön motiivit
Toiminto Pääasiallinen
sisältö
Sosiaalisen median
rooli (1-5)
Informaatio (tiedonhaku) ...
Osallistumisen esteitä: käyttäjän
näkökulma (asteikko 1-5)
Teknis-
taloudelliset
Pääsy Yhteys, liittymä
Talous, hinta
(1)
...
6. Sosiaalinen media ja poliittinen
prosessi: esimerkkejä
• Adressit
• http://www.adressit.com/
• Yleislakko 15.10.2010
• ...
Esimerkki: kaavoituspolitiikka
• Kaavoituspolitiikka: esimerkkinä Hyvinkää
• http://www.hyvinkaa.fi/Asuinymparisto-ja-rake...
Poliittisen prosessin malli
Prosessin vaihe Toimintatapa Toiminnan ehdot
Huolenaiheet ja julkiset aloitteet
kansalaiskesku...
Sosiaalisen median ongelmia
• Kansainvälisiä kokemuksia:
• http://forums.e-democracy.org/groups/
• Kansallisia kokemuksia:...
• Kiitos huomiostanne!
Suppeat
vaikutusmahdollisuudet
Laajat
vaikutusmahdollisuudet
Suppea
osallistuminen
Yksinvaltaisuus
 päätöksenteko on sulj...
Hannu Nieminen: Miten sosiaalisella medialla voidaan edistää kansalaisten osallistumista päätöksentekoon?
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Hannu Nieminen: Miten sosiaalisella medialla voidaan edistää kansalaisten osallistumista päätöksentekoon?

1,824 views

Published on

Published in: Business, Technology
0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
1,824
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
25
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Hannu Nieminen: Miten sosiaalisella medialla voidaan edistää kansalaisten osallistumista päätöksentekoon?

  1. 1. Miten sosiaalisella medialla voidaan edistää kansalaisten osallistumista päätöksentekoon? Sosiaalisen median seminaarisarja 2010 Hannu Nieminen Helsingin yliopisto 17.11.2010
  2. 2. Johdannoksi • Pääministerin ilmoitus vaikutusmahdollisuuksien kehittämisestä parlamenttien ja kansalaisten välillä 22.9.2010: • ”Äänestysaktiivisuuden lasku on kuitenkin ollut meillä jopa nopeampaa kuin Euroopassa yleisesti. Lasku on jatkunut melko yhtäjaksoisesti jo useiden vuosikymmenien ajan. (…) Perinteisten osallistumisen ja vaikuttamisen muotojen rinnalle on toisaalta noussut uudentyyppistä, epämuodollista ja verkostoituvaa kansalaistoimintaa.” • ”Suomalaisen demokratian kehitykselle on leimallista osallistumisen ja yhteiskunnallisen kiinnostuksen vahva kahtiajakautuminen. Kansalaisista osa toimii aktiivisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla, mutta merkittävä osa on syrjäytymässä kokonaan osallistuvasta kansalaisuudesta. Kärjistäen voisi sanoa, että hyvin koulutetut, hyvätuloiset ja varttuneemmat suomalaiset äänestävät ja osallistuvat edelleen aktiivisesti, kun taas nuoret, vähemmän koulutetut ja heikommassa asemassa olevat ovat jäämässä sivuun. Haasteeksi nousee myös muualta Suomeen asettuneiden osallisuuden vahvistaminen.”
  3. 3. • ”Tietoyhteiskunnassa kansalaisilla on entistä paremmat mahdollisuudet informaation saamiseen ja välittämiseen. (…) Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä sijoittuu verkkodemokratian 10 kärkimaan joukkoon maailmassa. Osana valtiovarainministeriön asettamaa Sähköinen asiointi ja demokratia -ohjelmaa on juuri käynnistymässä hanke valtionhallinnon, kuntien ja eduskunnan yhteisen verkko-osallistumisympäristön rakentamiseksi.(…) • Uusia verkkoon ja verkon ulkopuolelle rakennettavia vaikutusmahdollisuuksia kehitettäessä on huolehdittava, että kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen kytkeytyvät valmistelun ja päätöksenteon prosesseihin niin, että osallistumisella on myös todellista vaikuttavuutta. Tämä edellyttää koko valmistelukulttuurin kehittämistä keskustelevaan ja vuorovaikutteiseen suuntaan. • Keskustelukulttuurin vahvistaminen valmistelussa edellyttää, että kansalaisilla on riittävästi tietoa osallistumisensa tueksi. Demokratian edistämisen tulee olla yhtenä tavoitteena myös viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikkaa kehitettäessä.” • (http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/selonteot/selonteot/fi.jsp?oid=307013)
  4. 4. Esityksen rakenne 1. Mitä on sosiaalinen media? 2. Ketkä käyttävät sosiaalista mediaa? 3. Sosiaalisen median lyhyt historia ja sen muodot 4. Millainen on sosiaalisen ja perinteisen median välinen suhde? 5. Miten osallistuminen on muuttunut? 6. Sosiaalinen media ja poliittinen prosessi
  5. 5. 1. Mitä on sosiaalinen media? • “Social media are primarily Internet- and mobile- based tools for sharing and discussing information among human beings” (http://www.creativemediafarm.com/information/glossary) • ”Sosiaalinen media on vuorovaikutteinen viestintäympäristö, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua tiedon tuottamiseen, julkaisemiseen ja sen käsittelyyn” (http://wiki.helsinki.fi/display/sosmedia/Opas) • Internetin “neljäs kerros”: sosiaalisen median sovellukset rakennettu (yleensä) WWW:n “päälle”, WWW-ympäristöön
  6. 6. 2. Ketkä käyttävät sosiaalista mediaa? • Internetin levinneisyys:
  7. 7. Facebook Usage and Internet Statistics for August 31, 2010 FACEBOOK USERS IN THE WORLD Facebook Usage and Facebook Penetration Statistics For The Main World Geographic Regions New Facebook Stats Geographic World Regions Population ( 2010 Est.) Facebook Users Facebook Penetration Facebook Index(*) Internet Users Internet Penetration Asia 3,834,792,852 93,584,580 2.4 % 11.3 % 828,930,856 21.6 % Africa 1,013,779,050 17,607,440 1.7 % 15.9 % 110,948,420 10.9 % Europe 813,319,511 162,104,640 19.9 % 34.1 % 475,121,735 58.4 % Latin America 550,924,250 68,189,920 12.4 % 35.0 % 195,042,230 30.4 % North America 344,124,450 149,054,040 43.3 % 56.0 % 266,224,500 77.4 % Middle East 212,336,924 11,698,120 5.5 % 18.5 % 63,240,946 29.8 % The Caribbean 41,632,722 3,925,060 9.4 % 39.0 % 10,055,240 24.2 % Oceania / Australia 34,700,201 11,596,660 33.4 % 54.5 % 21,272,470 61.3 % WORLD TOTAL 6,845,609,960 517,760,460 7.6 % 26.3 % 1,970,837,003 28.8 % http://www.internetworldstats.com/stats25.htm
  8. 8. Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen yleisyys Suomessa 2010, %-osuus väestöstä (Tilastokeskus 2010) Käyttänyt sähköpostia viim. 3 kk aikana Rekisteröitynyt yhteisöpalvelun käyttäjäksi Seuraa jotain yhteisöpalvelua vähintään päivittäin 16-24v 91 83 67 25-34v 96 76 60 35-44v 89 44 25 45-54v 79 29 12 55-64v 61 15 5 65-74v 35 5 2 Yhteensä 77 42 28
  9. 9. 3. Sosiaalisen media lyhyt historia ja muodot • Historia (ks. http://www.webdesignerdepot.com/2009/10/the-history-and-evolution-of- social-media/): – Esihistoria: BBS (Bulletin Board Systems), 1970-luku; IRC (Internet Relay Chat) ym. 1988; Six Degrees 1997; Friendster 2002; Hi5 2003 – Nykyhistoria: LinkedIn 2003; MySpace 2003; Facebook 2004; YouTube 2005; Twitter 2006 • Kuusi sosiaalisen median muotoa (Kaplan & Haenlein 2009): – Yhteistyöhankkeet (Wikipedia) – Blogit ja mikroblogit (WordPress, Quaiku) – Sisältöyhteisöt (YouyTube) – Sosiaaliset verkostot (Facebook, LinkedIn) – Virtuaaliset pelimaailmat (World of Warcraft) – Virtuaaliset yhteisöt (Second Life)
  10. 10. 4. Millainen on sosiaalisen ja perinteisen median suhde? • Median asema 1960/1970-luvuille asti: • Kansalaisten ja valtion/poliittisen järjestelmän välillä toimi välittäjäverkosto – Erilaiset intressiorganisaatiot, puolueet, ammattiliitot, kulttuuri- ja harrastusjärjestöt • Media toi asiat ja aloitteet julkiseen keskusteluun – Media oli osa välittäjäverkostoa: poliittinen lehdistö, järjestölehdistö, kulttuurilehdistö – Intressien sovittelu tapahtui (periaatteessa) julkisen keskustelun ja kamppailun kautta
  11. 11. Sosiaalinen ja perinteinen media • Median perinteinen suhde instituutioihin: (Ks. Hamelink & Nordenstreng 2007) Valtio Media Kansalais- yhteis- kunta Mark- kinat Kulttuuri
  12. 12. • Median aseman kehitys 1980-luvulta alkaen: • Yhteiskunnan poliittinen rakenne muuttunut: vertikaaliset yhteydet (välittäjäverkosto) heikentyneet tai kadonneet – Osa välittäjäverkostosta sulautunut valtioon (neuvottelukunnat, valtionapujärjestelmä, lakisääteiset tehtävät) • Tilalle nousseet: – Vahvistuneet eliittiverkostot, – Horisontaaliset verkostot (kansalaisliikkeet) • Perinteinen media on ”vapautunut” välittäjäverkostosta ja siihen liittyneestä sosiaalisen vastuun tehtävästä
  13. 13. • Ongelma eri instituutioille: miten tavoittaa kansalaiset/kuluttajat? – Yritykset ja mainostajat: personoitu markkinointi – Julkinen valta: informointi ja verkkopalvelut – Media: uutis- ja keskustelunaineet, maksava yleisö – Kansalaisjärjestöt: jäsenkato, uusien toimintamuotojen ja -tapojen haaste
  14. 14. • Sosiaalisen median suhde instituutioihin: (Ks. Hamelink & Nordenstreng 2007) kunta Kan- salais Valtio Media yhteis- Mark- kinat Kulttuuri Sosiaalinen media
  15. 15. 5. Miten osallistuminen on muuttunut? • Osallistumisen muutoksia lähestytty eri tavoin • Kansalaisaktivismista esim. Leo Stranius (2008) 1. Reppu- ja elämäntapa-aktivisti 2. Järjestöpuurtaminen 3. Kevytaktivismi 4. Rivijäsenyys
  16. 16. Osallistuminen ja vaikuttaminen päätöksentekoon: kysymyksiä Perinteinen kansalais- osallistuminen Perinteinen järjestö- osallistuminen Ei-sitoutunut osallistuminen Verkko- osallistuminen Kuka Kansalainen Jäsen, järjestö Yksilö, verkosto Yksilö Miten Äänestäminen Mielipidekirjoitus Julkiset kokoukset Mielenosoitukset Adressit Järjestö- äänestykset Kokouskeskustelut Kannanotot Mielenosoitukset Asiakohtainen mobilisoituminen Spontaanit kokouskeskustelut Mielenosoitukset, valtaukset Keskusteluryhmät Verkkoadressit Verkkoäänestykset Miksi Julkinen vaikuttaminen Julkinen vaikuttaminen Vaikuttaminen julkisuuteen Yksityinen ja julkinen vaikuttaminen Kenelle Päätöksentekijöille Toisille kansalaisille Päätöksentekijöille Jäsenille Potentiaalisille jäsenille Medialle Päätöksentekijöille Samanmielisille
  17. 17. Millaisia esteitä on kansalaisten osallistumiselle? • Yleiset median käytön motiivit: – Informaatio: tiedonhaku – Orientaatio: neuvonta, toimintaohjeet, mielipiteet – Rentoutuminen: viihde ja kulttuuri, lepo, elämykset – Sosiaalinen yhteys: yhteisöllisyys, tilan ja tunteiden jakaminen – Itseilmaisu: halu vaikuttaa, tulla tunnistetuksi • Entä verkossa?
  18. 18. Internetin käyttötarkoitukset 2010 (% käyttäjistä; Tilastokeskus 2010) Sähköpostien lähettäminen tai vastaanotto 77 Pankkiasiat 76 Verkkolehtien tai televisiokanavien internetsivujen lukeminen 74 Tavaroita ja palveluita koskeva tiedonetsintä 74 Tiedon etsintä, tavoitteena oppiminen tai oman tietämyksen lisääminen 67 Matka- ja majoituspalvelujen selailu 59 Sairauksiin, ravitsemukseen tai terveyteen liittyvän tiedon etsintä 57 Verkkolehtien tai tv-kanavien internetsivuilla käytävän keskustelun lukeminen 45 Radion kuuntelu tai television katselu internetin kautta 44 Musiikin kuuntelu tai lataaminen tietokoneelle tai muulle laitteelle 42 Viestien kirjoittaminen internetiin (keskustelupalstat, yhteisöpalvelut jne.) 42 Rekisteröitynyt käyttäjänä sosiaalisiin yhteisöpalveluihin, esim. Facebook 42 Blogien lukeminen 40 Täytettyjen lomakkeiden lähettäminen viranomaisille 28 Elokuvien katselu tai niiden lataaminen tietokoneelle tai muulle laitteelle 16 Itse tuotetun sisällön lataaminen mille tahansa sivustolle jakamista varten 15 Toisen blogin kommentointi 12 Jonkin verkkojulkaisun tai uutispalvelun vakituinen tilaaminen 6 Verkkolehtien tai televisiokanavien internetsivujen uutisisten kommentointi 6 Oman blogien ylläpito 3
  19. 19. Sosiaalisen median käytön motiivit Toiminto Pääasiallinen sisältö Sosiaalisen median rooli (1-5) Informaatio (tiedonhaku) Verkkolehdet, hakupalvelut Vähäinen (1-2) Orientaatio (ohjeet, neuvot) Terveystieto, blogit Keskisuuri (2-3) Kulttuuri ja viihde Televisio, elokuvat, musiikki Suuri (3-4) Sosiaaliset suhteet, itseilmaisu Sähköposti, sosiaalinen media Suurin (5) Vaikuttaminen ja osallistuminen Blogit, adressit, sosiaalinen media Suuri (3-4) Verkkoasiointi Lomakkeiden täyttö, pankkiasiat Ei roolia (0)
  20. 20. Osallistumisen esteitä: käyttäjän näkökulma (asteikko 1-5) Teknis- taloudelliset Pääsy Yhteys, liittymä Talous, hinta (1) (1-2) Sisällölliset Saatavuus Saatavilla olo Kustannukset (2-3) (1-2) Kompetenssia koskevat Taidot Tekniset kyvyt Tiedolliset taidot (2-3) (3-4) Vuoro- vaikutukselliset Vuoro- vaikutuksen luonne Tekniset, käyttöliittymä (3-4) Laadulliset, aito osallisuus (5)
  21. 21. 6. Sosiaalinen media ja poliittinen prosessi: esimerkkejä • Adressit • http://www.adressit.com/ • Yleislakko 15.10.2010 • http://www.facebook.com/pages/Yleislakko-15102010/151367591568865 • http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/10/15/nain-facebook-lakko-nakyy- helsingissa--katso-kuvat/201014354/12 • Ajankohtaisen kakkosen homoilta 12.10.2010 • http://www.kotimaa24.fi/uutiset/490-ajankohtainen-kakkonen-jarjestaa-qhomoillanq • http://www.eroakirkosta.fi/media/none/tiedote_21_2010.html?year=2010 • http://www.youtube.com/watch?v=CHVEUyvuD_4 • Rääkänpään kaavamuutos 2010 • http://www.raakanpaa.com/keskustelu/index.php?topic=21.0 • http://www.aamuposti.fi/Yhteiso/Keskustelupalstat/Paikalliskeskustelu/Hyvinkaa/Raakanpaan- puutarhakaupunginosan-kaavaluonnos-kerrostaloja-toimivan-pientaloalueen-tilalle! • http://www.facebook.com/posted.php?id=328947396897 • http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/1661550-puutaloalue-sileaksi/#post19441350 • http://yle.fi/alueet/helsinki/2010/06/hyvinkaan_raakanpaa_sailyy_omakotialueena_1779320.html
  22. 22. Esimerkki: kaavoituspolitiikka • Kaavoituspolitiikka: esimerkkinä Hyvinkää • http://www.hyvinkaa.fi/Asuinymparisto-ja-rakentaminen/Kaavoitus/ • Miten sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää prosessin eri vaiheissa? – Informaatio: perustiedot suunnitelmista – Orientaatio: tietoa siitä, miten suunnitelmat vaikuttavat kuntalaisiin, millaisia vaihtoehtoja on – Vuorovaikutus: kuuleminen ja vastaaminen, korjatut tiedot ja vaihtoehdot – Osallistuminen: tapaamiset, käynnit, keskustelut, neuvottelut – Vaikuttaminen: adressit, äänestykset, joukkokokoukset
  23. 23. Poliittisen prosessin malli Prosessin vaihe Toimintatapa Toiminnan ehdot Huolenaiheet ja julkiset aloitteet kansalaiskeskusteluun Vaihtoehtojen kartoittaminen Informaatio, orientaatio, vuorovaikutus Mielipiteen muodostus Vaihtoehtojen täsmentäminen Informaatio, orientaatio, vuorovaikutus Tahdonmuodostus Valinta vaihtoehdoista Informaatio, orientaatio, vuorovaikutus, osallistuminen Valinnan edistäminen Vaikuttaminen Vuorovaikutus, osallistuminen Päätöksenteko Osallistuminen päätöksentekoon Osallistuminen Päätöksen toteutus Toteutuksen seuranta Informaatio, vuorovaikutus Huolenaiheiden nouseminen Vaihtoehtojen kartoittaminen Informaatio, orientaatio, vuorovaikutus … … …
  24. 24. Sosiaalisen median ongelmia • Kansainvälisiä kokemuksia: • http://forums.e-democracy.org/groups/ • Kansallisia kokemuksia: – Sosiaalinen media ja kansalliset kysymykset: aktiivisten vähemmistöjen ongelma – Sosiaalinen media ja mielipideghetot (”kaikukammiot”): sirpaloituminen – Sosiaalinen media ja yhteiskunnallinen toiminta: mahdollistaa myös demokratian vastaisen toiminnan – Sosiaalinen media sukupolvikysymyksenä: nuoret vs. vanhemmat? • Mitä pitäisi tehdä? – Sosiaalinen media muuta osallistumista edistävänä ja täydentävänä välineenä
  25. 25. • Kiitos huomiostanne!
  26. 26. Suppeat vaikutusmahdollisuudet Laajat vaikutusmahdollisuudet Suppea osallistuminen Yksinvaltaisuus  päätöksenteko on suljettu vaikutusmahdollisuuksilta  osalliset ”tasapuolisesti” ulkona päätöksenteosta Kabinettipolitiikka  pienellä joukolla suora pääsy päätöksenteon ytimeen  esim. lobbaus/"hyvä veli"-verkosto; voi lähetä korruptiota Laaja osallistuminen Näennäisosallistuminen  osallistumisella ei yhteyttä päätöksentekoon  ”päälle liimatut” osallistumisjärjestelyt Aito osallisuus  osallistuminen vaikuttaa päätöksentekoon  aidot vaihtoehdot, reilut ja avoimet prosessit Taulukko: Osallistumisen ja vaikuttamisen nelikenttä (Lasse Peltonen 2006, /www.kansanvalta.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Puheenvuoroja/)

×