HELSINGIN SANOMAT   3
Sisällys                        Avainvuodet                                         5                        Nuorsuomalais...
Avainvuodet1889   Päivälehden ensimmäinen näytenumero julkaistaan 16. marraskuuta.1890   Päivälehti alkaa ilmestyä vuoden ...
1889                            PÄ I VÄ L E H T I                            Päivälehden ensimmäinen näytenumero julkaista...
Päivälehden näytenumero 16.11.1889.                                      HELSINGIN SANOMAT   7
PÄ I VÄ L E H T I                        Arvid Järnefelt         Suomen hallitsija oli Venäjän keisari eli                ...
ta Suometarta vapaamielisemmälle suo-malaiselle pääkaupunkilehdelle.YL I KY NNYST ENPäivälehden perustamisen ehdoksi ase-t...
1890                             PÄ I VÄ L E H T I                             Päivälehti alkaa ilmestyä vuoden alusta kuu...
1894                             PÄ I VÄ L E H T I                             Päivälehteläisten ”nuorten” piiristä syntyy...
1903                              PÄ I VÄ L E H T I                              Päivälehden perustaja Eero Erkko karkotet...
keen työssään ja ponnistuksissaan”, kir-joitti Päivälehti 1.2.1901. Mutta helppoaselviäminen ei ollut, jo kesäkuun alussas...
1904                               PÄ I VÄ L E H T I                               Päivälehden viimeinen numero ilmestyy 3...
1904                          H E L S I N G I N S A N O M AT                          Helsingin Sanomien ensimmäinen näyte...
1905                            H E L S I N G I N S A N O M AT                            Eero Erkko palaa Suomeen ja vuot...
HELSINGIN SANOMAT 17
1909                             H E L S I N G I N S A N O M AT                             Eero Erkko Helsingin Sanomien ...
rannikolla eikä yleensä tapahtumista jatoimista täällä, olkootpa mitä laatua hy-vänsä”, kertoi toimituksen päiväkirja.    ...
H E L S I N G I N S A N O M ATLehtinippuja lähdössä rautatieasemalle 1916.20 HELSINGIN SANOMAT
iloisempiin uutisiin. Suomessa oli sata-tuhatta venäläistä sotilasta, ja lopullinenero emämaasta oli tekemättä. Sisäisesti...
H E L S I N G I N S A N O M ATHelsingin              sekavuudesta kertoo se, että kolme en-       IRTI E DI ST Y KS E STÄS...
Santeri Ivalo, kun Eero Erkko toimi minis-     kannan määräämisestä päivän kysymyk-terinä kolmessa tasavallan alkuvuosien ...
1927                             H E L S I N G I N S A N O M AT                             Eero Erkko kuolee, päätoimitta...
1932                           I LT A - S A N O M A T                           Ilta-Sanomat alkaa ilmestyä Helsingin Sano...
H E L S I N G I N S A N O M ATdentti Kyösti Kallio nimitti Eljas Erkonulkoministeriksi. Helsingin Sanomienja Ilta-Sanomien...
Eljas Erkko vihkimässä rotaatiokonetta 1942. Rappujen vieressä seisoo 10-vuotias Aatos Erkko.                             ...
H E L S I N G I N S A N O M AT                                                               senä sunnuntaina peräti kuusi...
1954                             H E L S I N G I N S A N O M AT                             Helsingin Sanomista Pohjoismai...
I LTA -SANOMAT   Ilta-Sanomia toimitetaan 1970. Vasemmalta Leevi Korkkula, Hannes Markkula, Maija Tallgren,   Päivi Haukin...
IS-raportti                                                         Lena Meriläisen kivuliaat kasvohoidot                 ...
L EH TIKUVA    Lehtikuva Oy perustettiin 1951.32 HELSINGIN SANOMAT
Lehtikuva Oy:n toimitusjohtaja               Dana ja Emil Zátopek Helsingin olympialaisissa 1952.Patricia Seppälä.Kuvatoim...
1961                             H E L S I N G I N S A N O M AT                             Päätoimittaja Yrjö Niiniluoto ...
1965       H E L S I N G I N S A N O M AT       Eljas Erkko kuolee, Aatos Erkosta toimitusjohtaja.                        ...
1967                            H E L S I N G I N S A N O M AT                            Toimittajakoulu perustetaan.    ...
1976                              H E L S I N G I N S A N O M AT                              Toimitusjohtajaksi Väinö J. ...
1977                             H E L S I N G I N S A N O M AT                             Sanomalan tuotantolaitos Vanta...
1983                           H E L S I N G I N S A N O M AT                           Helsingin Sanomien Kuukausiliite a...
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Helsingin Sanomien historiikki
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Helsingin Sanomien historiikki

3,844 views

Published on

Helsingin Sanomien ja sen edeltäjän Päivälehden historiikki vuodesta 1889.

Published in: News & Politics
0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
3,844
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
95
Actions
Shares
0
Downloads
13
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Helsingin Sanomien historiikki

  1. 1. HELSINGIN SANOMAT 3
  2. 2. Sisällys Avainvuodet 5 Nuorsuomalaisten äänitorvi pääkaupunkiin 6 Yli kynnysten 9 Nuori Suomi 9 Nuoruuden innolla ja Schaumanin Marinonilla 10 Bobrikovin puristuksessa 11 Mykkä laulaja 13 Helsingin Sanomat – Päivälehden perillinen 14 ”Suomen enimmin levinnyt lehti” 16 Irti Edistyksestä 22 T Tuoreimmat tiedot 23 Puolueeton vapaamielinen uutislehti 26 Ilta-Sanomat 30 Lehtikuva 32 Uudet miehet, perinteinen linja 34 T Tuoretta tekniikkaa, uusia ennätyksiä 38 Liitteet 39 Mediakonsernin alku 40 T Toiselle vuosisadalle 40 Sukupolvenvaihdoksia 40 T Toimittajakoulu 41 Uusiin yksiköihin 42 Sanomapaino 43 EU:n aikaan 44 Sanoma 45 T Taloussanomat 46 Digitaalista lehdentekoa 46 Luddalta lasitaloon 46 Säätiöt 48 Verkon mahdollisuudet 49 Paino paikallisuudessa 51 Pintaa syvemmältä 51 Uusia naisia, uusia miehiä 52 120-vuotias lehti 52 Uutisia meiltä ja muualta 53 Helsingin Sanomat tänään 54 Tärkeintä on sanoma 54 Päivälehti - Helsingin Sanomat, päätoimittajat 56 Helsingin Sanomat, päätoimittajat 57 Ilta-Sanomat, päätoimittajat 59 Sanoma Osakeyhtiö / Sanoma News, toimitusjohtajat 614 HELSINGIN SANOMAT
  3. 3. Avainvuodet1889 Päivälehden ensimmäinen näytenumero julkaistaan 16. marraskuuta.1890 Päivälehti alkaa ilmestyä vuoden alusta kuusipäiväisenä lehtenä.1894 Päivälehteläisten ”nuorten” piiristä syntyy nuorsuomalainen puolue.1903 Päivälehden perustaja Eero Erkko karkotetaan maasta.1904 Päivälehden viimeinen numero ilmestyy 3. heinäkuuta. Helsingin Sanomien ensimmäinen näytenumero julkaistaan 7. heinäkuuta. Sanoma Osakeyhtiö perustetaan.1905 Eero Erkko palaa Suomeen ja vuotta myöhemmin Sanoma Osakeyhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi.1909 Eero Erkko Helsingin Sanomien päätoimittajaksi.1927 Eero Erkko kuolee, päätoimittajaksi ja Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtajaksi Eljas Erkko. Viikkoliitteen ensimmäinen numero julkaistaan.1932 Ilta-Sanomat alkaa ilmestyä Helsingin Sanomien iltapainoksena.1954 Helsingin Sanomista Pohjoismaiden suurin tilauslehti.1961 Päätoimittaja Yrjö Niiniluoto kuolee, päätoimittajiksi Teo Mertanen ja Aatos Erkko. T1965 Eljas Erkko kuolee, Aatos Erkosta toimitusjohtaja.1967 T Toimittajakoulu perustetaan.1976 T Toimitusjohtajaksi Väinö J. Nurmimaa, Aatos Erkko jatkaa yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Vastaavaksi päätoimittajaksi Heikki Tikkanen.1977 Sanomalan tuotantolaitos Vantaalla otetaan käyttöön.1983 Helsingin Sanomien Kuukausiliite alkaa ilmestyä.1984 T Toimitusjohtajaksi Jaakko Rauramo.1989 Varkauden paino otetaan käyttöön. Sanomalehtien kustantajaksi Seppo Kievari.1991 Vastaavaksi päätoimittajaksi Janne Virkkunen.1992 Forssan paino otetaan käyttöön.1995 Helsingin Sanomien Nyt-viikkoliite alkaa ilmestyä. Helsingin Sanomien jakeluosasto yhtiöitetään Leijonajakelu Oy:ksi.1996 Helsingin Sanomien ensimmäinen verkkopalvelu, Verkkoliite, alkaa ilmestyä.1997 T Taloussanomat perustetaan. T Televisiokanava Nelonen aloittaa lähetyksensä.1999 Sanoma Osakeyhtiö jatkaa itsenäisenä tytäryhtiönä uudessa SanomaWSOY Oyj:ssä, toimitusjohtajaksi Seppo Kievari. Sanomatalo valmistuu.2003 Sanomalan uusi neliväripainokone otetaan käyttöön.2004 Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtajaksi Mikael Pentikäinen.2005 Helsingin Sanomat ostaa Radio Helsingin.2008 Sanoma Osakeyhtiöstä Sanoma News Oy. Matkapuhelinkäyttöön tarkoitettu verkkopalvelu HS.fi/mobiili avataan. Ensimmäinen HS Teema ilmestyy. T2010 Mikael Pentikäinen Helsingin Sanomien kustantajaksi ja vastaavaksi päätoimittajaksi, Sanoma Newsin toimitusjohtajaksi Pekka Soini. Helsingin Sanomat luettavissa sähköiseltä iPad-lukulaitteelta.2012 Helsingin Sanomien toimitus ja televisiokanava Nelosen uutistoimitus yhdistetään. HELSINGIN SANOMAT 5
  4. 4. 1889 PÄ I VÄ L E H T I Päivälehden ensimmäinen näytenumero julkaistaan 16. marraskuuta.N U O RS U O M A LA IST EN Eero ErkonÄÄ N I TO RV I PÄ Ä KAU P U NK II N (1860–1927) rooli PäivälehdenElokuussa 1889 lähetettiin ”asiaa harras- perustajientaville kansalaisille” Jyväskylästä kierto- joukossa olikirje: keskeinen, sillä päätoimittajuuden Yhä useammalta taholta on jo ohella hän ottikauvan kuulunut toivomuksia uuden harteilleen myössuomenkielisen sanomalehden perus- taloudellisen vastuun.tamisesta Helsinkiin, lehden, joka ollenpuoluekannaltaan suomenmielinen, olisiajan kysymysten suhteen asettunut kai-kinpuolista edistystä puolustavalle n.s.vapaamieliselle kannalle. Poistaakseentällaisen lehden tuntuvasti huomattuapuutetta ovat allekirjoittaneet päättä-neet ensivuoden alusta alkaen ruvetaHelsingistä ulos antamaan yllämainit- Kiertokirjeen allekirjoittajat olivattuun suuntaan toimitettua -- suomen- Keski-Suomi-lehden päätoimittaja Eerokielistä sanomalehteä. Niin pian kuin Erkko sekä kirjailijat Arvid Järnefelt jatarpeellinen takaussumma, joksi olemme J. Brofeldt, myöhemmin tunnettu Juha-laskeneet riittävän noin 10 000 markkaa ni Ahona.ensi vuodeksi, on merkitty, ilmestyy näyt- Päivälehden synnyn aikoihin Suo-tönumero ja alkaa lehti itse säännöllisesti mi oli autonominen suuriruhtinaskun-ilmaantua vuoden 1890 alusta. ta, osa valtavaa Venäjän keisarikuntaa. Seisomassa Kasimir Leino, E. O. Sjöberg, Reinhold Roine, Arvid Järnefelt, Filip Warén ja Erkki Reijonen. Istumassa Juhani Aho, Eero Erkko ja Santeri Ivalo.6 HELSINGIN SANOMAT
  5. 5. Päivälehden näytenumero 16.11.1889. HELSINGIN SANOMAT 7
  6. 6. PÄ I VÄ L E H T I Arvid Järnefelt Suomen hallitsija oli Venäjän keisari eli (1861–1932) tsaari, ja hänen edustajanaan suuriruh- koki Päivälehden synnyn aikoihin tinaanmaassa toimi kenraalikuvernööri. tolstoilaisen Suomella oli autonomian takeeksi oma herätyksen. lainsäädäntö, oma raha sekä omat val- Vastavalmistunut lakimies siirtyi tiopäivät, jotka keisari kuitenkin näki suutarinoppiin. tarpeelliseksi kutsua koolle perin har- Päivälehteen ja vakseltaan. Suomalaisia huolestutti se, sen Nuori Suomi että 1800-luvun valta-aate, nationalis- -joulualbumiin Järnefelt kirjoitti mi, nosti emämaa Venäjällä esiin suur- vuosien ajan. venäläisiä ajatuksia. Niiden kannattajat kävivät yhä kärkevämmin äänenpainoin sanasotaa keisarikunnan yhtenäisyyttä vähentäviä tekijöitä, kuten Suomen au- tonomiaa, vastaan. Myös Suomessa oli 1800-luvun puo- livälistä lähtien vaikuttanut voimakas nationalistinen, suomalaiskansallinen liike, jota olivat viritelleet J. V. Snellman ja Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot. Hei- dän työnsä jatkajat Yrjö-Sakari Yrjö-Kos- kinen ja muut suomalaisuusliikkeen johtajat olivat 1880-luvun lopulla jo keski-iän ohittaneita hallitusherroja, joi- Juhani Aho den toimintaan nuoret radikaalit eivät (1861–1921) arvos- enää olleet tyytyväisiä. teli Päivälehdessä Poliittiset ryhmittymät tai puolueet kirjallisuutta, taidetta ja teatteria kehittyivät 1800-luvulla omien äänen- sekä kirjoitti kannattajiensa ympärille. Ruotsalaisen ”lastuja”: pakinoita, puolueen lehdet hallitsivat maan lehti- matkakirjeitä ja yhteiskunnallisia kenttää. Hufvudstadsbladet oli Suomen kannanottoja. suurin lehti. Suomalaisen puolen joh- totähti oli vuonna 1869 aloittanut Uusi Suometar. Ensimmäiset nuorsuomalaiset leh- det olivat maakuntalehtiä, kuten Eero Erkon toimittama Keski-Suomi Jyväs- kylässä ja Brofeldtin veljesten Savo Kuopiossa. Koko valtakuntaa koskevat poliittiset taistelut käytiin kuitenkin Hel- singissä. Koska sekä suomenkielisten lu- kijoiden että oman aatteen kannattajien määrä oli kasvussa, uskoivat Päivälehden perustajat lukijoita löytyvän myös Uut-8 HELSINGIN SANOMAT
  7. 7. ta Suometarta vapaamielisemmälle suo-malaiselle pääkaupunkilehdelle.YL I KY NNYST ENPäivälehden perustamisen ehdoksi ase-tettua 10 000 markan takaussummaa eisaatu kasaan, mutta takauslistoille kir-joittautui vakuuttava määrä kannattajiaSanteri Alkiosta, Minna Canthista ja Mat-ti Kurikasta E. N. Setälään ja Matti Äyrä-päähän. Saatu tuki innosti Erkkoa, Ahoaja Järnefeltiä toteuttamaan uhkarohkeanajatuksensa. Päivälehden ensimmäinen näytenu-mero saatiin päivätyksi 16. marraskuuta1889. Tätä päivää Päivälehden seuraajaHelsingin Sanomat ja sitä kustantava Sa-noma Osakeyhtiö, nykyiseltä nimeltäänSanoma News, ovat sittemmin viettäneetmerkkipäivänään. Esittelyssään Päivälehti, ”kun se nytensi kertaa astuu lukijainsa kynnyksenyli”, todennäköisesti Juhani Ahon sanoin,kertoi tavoitteensa: suomen kielen saat-taminen sivistys- ja valtakieleksi, jotta Akseli Gallen-Kallelan piirtämä Nuori Suomi -albuminvoitaisiin herättää kansallista tietoisuut- kansi 1894.ta ja kohottaa kansan sivistystä. Ei isän-nän äänellä vaan palvelijana Päivälehti Nuori Suomihalusi ”tilaisuuden mukaan yhtä suo- Eero Erkko hahmotteli laa- kuitenkaan ole tällä kertaaraan kertoa lukijoillemme uusista kuin jasti ”nuoren Suomen” oh- ”nuori Suomi” itse, joka kiih-vanhoistakin aatteista, yhtä pelkäämät- jelman ensimmäisen Nuori koilee. Se suomikiihkoisuus,tä käsitellä muitten maitten polttavia Suomi -joulualbumin esipu- joka nyt vallitsee, on syn-kysymyksiä kuin niitäkin, jotka omas- heessa marraskuussa 1891. tynyt suuressa yleisössä. Sesa maassamme ovat päiväjärjestykses- Tämä Päivälehden toimituk- k on tarttunut ei ainoastaansä”. Ja vielä: ”Kansamme toiveitten esiin sen ”ulosantama” kirjanen ”vanhoihin” ja ”nuoriin”,tuojaksi, sen tarpeitten vilpittömäksi tul- kirjoituksineen, kuvineen ja mutta myöskin ruotsikiih-kiksi on tämä lehti aijottu.” sävellyksineen myytiin lop- koisiin. Koko lukeva yleisö Tällä ”nuorten” julistuksella Päi- puun heti ilmestyttyään. on joutunut yhden ainoanvälehti halusi erottautua suomalaisen Pakinoitsija Tiera (Santeri intohimon valtaan. Ne tah-puolueen ja Uuden Suomettaren ”van- Ivalo) kirjoitti Päivälehdessä toisivat jokikinen itselleenhoista”, jotka liikkuivat varovaisemmin. 23.12.1891: Tätä nykyä on Päivälehden joulualbuminPäivälehti uskoi, että suomenmieliset olemassa täydellinen ”Nuori ”Nuoren Suomen”.poliitikot ja virkamiehet voisivat parem- Suomi” -kiihko. Onneksi ei semin edistää suomalaisuuden asiaa, kun HELSINGIN SANOMAT 9
  8. 8. 1890 PÄ I VÄ L E H T I Päivälehti alkaa ilmestyä vuoden alusta kuusipäiväisenä lehtenä.he voisivat tukeutua Päivälehden kauttaesille tulleisiin kansan toiveisiin ja tar-peisiin.N U O RU U DEN IN NO L L A JAS C H AU M AN IN MA R INO NIL L APäivittäinen toimitustyö jäi ensimmäi-senä vuonna kahden miehen harteille.Eero Erkko oli palkaton päätoimittaja jataloudenhoitaja. Toimitussihteeri ja ul-komaanosaston hoitaja oli pääkaupun-kilaisessa Finland-lehdessä kokemustahankkinut E. O. Sjöberg. Kaksi muutakirjelmän allekirjoittajaa eivät päässeetmukaan: Järnefelt keskittyi opintoihin-sa, ja Aho oli Pariisissa. Molemmat tokiavustivat Päivälehteä ja Helsingin Sano-mia, Järnefelt useilla kymmenillä ja Ahouseilla sadoilla kirjoituksilla. Uuden nuorsuomalaisen lehdenkannattajat olivat uskollisia ja avustajatuhrautuvia, mutta ilmoituksia pieneenjulkaisuun saatiin liian vähän. Päiväleh-den talous tarvitsi tuekseen osakeyhtiön,joka saatiin perustetuksi loppuvuodesta1890 nimellä Helsingin Suomalainen Sa-nomalehti Osakeyhtiö. Kasimir Leino kansanlauluillaan kajahdutteli pienen Innoissaan Päivälehden toimitus (1866–1919) toimitushuoneiston seiniä”. Kasimirkiiruhti 15.12.1890 julkaisemaan ensim- Lönnbohm (Leino), kielitaituri ja totuu-mäisen numeron uuden yhtiön nimis- denetsijä, oli Päivälehden kirjallinensä peräti 50 000 kappaleen painoksena. auktoriteetti 1890–98, tuotteliaisuudes-Lehden koko oli suurentunut, ilmesty- saan Ahon luokkaa. Hän toi myöhemminmisaika oli siirtynyt iltapäivästä aamuksi Päivälehden piiriin runoilevan pikku-kello seitsemään, ja toimituskin oli kart- veljensä Eino Leinon, joka 21-vuotiaanatunut kolmella nuorella miehellä, vasta- hänen jälkeensä kiinnitettiin teatteri-valmistuneita filosofian kandidaatteja kriitikoksi; Eino Leinon työnkuva Päivä-kaikki. Heistä Santeri Ingmanista (Iva- lehdessä ja Helsingin Sanomissa laajenilo) tuli yksi lehden tukipilareista nel- sitten toimittajaksi ja pakinoitsijaksi.jänkymmenenseitsemän vuoden ajaksi, Leinon tunnetuimpia nimimerkkejä oli-kuolemaansa saakka. Filip Warén oli mo- vat Mikko Vilkastus ja Teemu.nitaitoinen, kuten Päivälehdessä pitikin, Eino Leino Vuoden 1891 alussa Päivälehden si-kokousreferentti, uutismies, kääntäjä, pi- (1878–1926) sällöksi määriteltiin ”kansanopetuksenkakirjuri valtiopäivillä, ja ”laulumiehe- asiata, raittiuskysymystä, työväen asioitanä hän usein työn keskessäkin hilpeillä sekä koti- että ulkomaalla, naiskysymys-10 HELSINGIN SANOMAT
  9. 9. 1894 PÄ I VÄ L E H T I Päivälehteläisten ”nuorten” piiristä syntyy nuorsuomalainen puolue.tä, waltiopäivien seurantaa, luonnon- maan ja ennen kaikkea keskustelemaan.tieteitä, vastauksia lakikysymyksiin ja Kielitaitoiset käänsivät myöhään yölläulkomaanosastossa hetken tapahtu- Suomen sähkötoimiston kautta saapu-main ohessa esityksiä ajan johtavista neita ulkomaan sähkeitä ja Pietarin leh-liikkeistä ja aatevirtauksista”. Kaunokir- tiä.jalliseen osastoon aiottiin ”panna taval- Naistoimittajan läsnäolo ei aiheut-lista suurempi huoli”. Lehden ohjelman tanut valituksia puolin eikä toisin. Pel-selvä pääpykälä kuitenkin oli perustus- käämätön Päivälehti oli kiinnittänytlaillisuus eli ”lakiemme ja kaikkien ensimmäisenä lehtenä Suomessa toimi-kansallisten laitostemme tukeminen ja tukseensa naisen. Tekla Hultin, Suomenkehittäminen”, ja lehden puoluekannan ensimmäisiä naisylioppilaita ja Suo-kerrottiin olevan edelleen perustuksiaan men ensimmäinen naispuolinen filo-myöten suomenmielinen. sofian tohtori (1896), työskenteli lehden Päivälehden ensimmäiset näytenu- ulkomaanosastossa 1892–1901. Vuodestamerot painettiin Hufvudstadsbladetin Tekla Hultin 1894 oli mukana myös valtiollisista kysy-kirjapainossa, ja 6.12.1889 Eero Erkko ja (1864–1943) myksistä kirjoittava nimimerkki K. J. S. elikirjapainon omistaja August Schauman lakitieteen tohtori Kaarlo Juho Ståhlberg,allekirjoittivat painosopimuksen. Vuo- joka oli toimituksen neuvotteleva jäsenden 1892 alusta lähtien lehti painettiin eli neuvonantaja vuodesta 1908 vuoteenedelleen samalla Marinoni-koneella, 1919, tasavallan presidentiksi nimittämi-mutta nyt se oli saatu ostettua omaksi ja seensä saakka.siirrettyä Schaumanin painosta Fabia- Nuorten päivälehteläisten joukkoaninkadulta vuokratiloihin Korkeavuo- alettiin kutsua Nuoren Suomen Klubik-renkadulle. Paino oli nyt ”oma miehensä, si, jonka nimissä julkaistiin kattava sarjakenestäkään riippumaton”. valtiollisia, yhteiskunnallisia ja sivistyk- Toimitus sen sijaan joutui yhä ahtau- sellisiä kysymyksiä käsitteleviä ”Kirjasiatumaan Fabianinkadulta vuokrattuun Kansalaisille” ja jonka piirissä 25.11.1894kahteen pieneen huoneeseen. Toimi- perustettiin ”nuori puolue” eli nuorsuo-tuksessa oli alituiseen kävijöitä, avustajia malainen puolue, myöhemmältä nimel-tai muuten vain ystäviä. Kävi säveltäjiä, K. J. Ståhlberg tään perustuslaillis-suomenmielinen (1865–1952)kuten Robert Kajanus, Armas Järnefelt, puolue, jonka toimintaa vuodesta 1918Oskar Merikanto ja Jean Sibelius, kuva- lähtien jatkoi Kansallinen Edistyspuolue.taiteilijoita, kuten Väinö Blomstedt, Ak-seli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt ja Pekka B O B R IKOV I N P UR ISTUKS ES S AHalonen, kirjailijoita ja kielimiehiä, ku- Päivälehti myöhästeli painoesteiden ta-ten Werner Söderhjelm sekä tietenkin kia. Suomessa vallitsi ennakkosensuuri.Päivälehden ”oma” runoilija, Eero Erkon Kullekin lehdelle oli määrätty sensori,isoveli ja lehden väsymätön kannustaja joka tarkasti ennakkoon tekstin ja puna-J. H. Erkko, jo maankuuluksi tullut lyy- kynää käyttämällä aiheutti lehdelle kal-rikko ja runonäytelmien kirjoittaja. Kävi liiksi tulleita viivästyksiä. Vuonna 1897myös virkamiehiä, juristeja sekä poliitik- Päivälehdellä oli 40 ja seuraavana vuon-koja, Helsingistä ja maaseudulta. na jo 98 myöhästymisen aiheuttanutta Tavaksi tuli kokoontua varsinkin painoestettä. Hämätäkseen sensoria leh-lauantai-iltaisin seurustelemaan, laula- ti alkoi kirjoittaa ikävät uutiset allegori- HELSINGIN SANOMAT 11
  10. 10. 1903 PÄ I VÄ L E H T I Päivälehden perustaja Eero Erkko karkotetaan maasta.oina, vertauskuvina, joita lukijat – mutta Eero Erkkoa määräyksen marraskuun alusta tammi- saatellaan maan-valitettavan hyvin myös sensorit – oppi- kuun loppuun 1901. Johtokunta lähetti pakoon Helsinginvat ymmärtämään. rautatieasemalla kiertokirjeen: Vuonna 1899, pian Nikolai Bobriko- keväällä 1903. K. K! Me emme tiedä oletteko ennes-vin tultua Suomen kenraalikuvernöörik- tään Päivälehden lukija tai sen ystävä.si, Päivälehdelle lankesi painoesteiden Mutta me pidämme varmana että olet-lisäksi kolmen kuukauden lakkautus, te isänmaan ystävä. Ja sellaisen puoleenelokuun lopusta marraskuun loppuun. me nyt käännymme. Sillä olemme va-Vuonna 1900 Bobrikov määräsi Eero Er- kuutetut siitä, että jokainen isänmaalli-kon erotettavaksi vastaavan päätoimitta- nen kansalainen surulla ja mieliharmillajan paikalta. näkee sanomalehtilakkautusten yhä jat- Juhani Aho kirjoitti Erkolle kuusi- kuvan ja kernaasti yhtyy vastalauseeseensivuisen kirjeen, itse asiassa lastun, ”Salli niitä vastaan. Paras vastalause on: tilataminun onnitella itseäsi tänä päivänä”. Ei- lakkautettua lehteä siitä lähtien kun seno Leino puolestaan teki runon. jälleen alkaa ilmestyä. Se on vastalau- Virallisena erottamispäivänä se sellainen, joka vaikuttaa kahtaanne26.4.1900 Erkkoa juhlittiin kansalaispäi- päin: protestina lakkauttajille ja kan-vällisillä, mitä ei tietenkään saanut ker- natuksena lakkautetulle. Molemmissatoa Päivälehdessä. Eero Erkko sai jäädä suhteissa se on sitä vaikuttavampi mitätoimitukseen nimellisesti tavallisena toi- suurempi kansanjoukko siihen yhtyy.mittajana. Päätoimittajaksi nimitettiin Vetoomus tehosi, ja lehden lukija-Santeri Ivalo. Samana vuonna Päivälehti kunta kasvoi. ”Se tosiasia antaa lehdensai uuden kolmen kuukauden lakkautus- toimitukselle parhaan rohkaisun ja virik-12 HELSINGIN SANOMAT
  11. 11. keen työssään ja ponnistuksissaan”, kir-joitti Päivälehti 1.2.1901. Mutta helppoaselviäminen ei ollut, jo kesäkuun alussaseurasi neljän kuukauden lakkautus. Vuonna 1903 Bobrikov antoi maasta-karkotusmääräyksen Eero Erkolle, jonkatiedettiin olevan kagaalin aktiivi eli ”sa-laisen vastarintaliikkeen huomatuimpiakiihottajia ja maanalaisen kirjallisuudenlevittäjiä”. Erkko sai kirjeen Lääninkans-liasta: Hänen Ylhäisyytensä Kenraalikuver-nööri on ilmoittanut --, että Hänen Majes-teettinsa Keisari Kaikkeinkorkeimmastion suostunut kieltämään Teitä oleskele-masta Suomessa -- Tämän nojalla velvoi- Eliel Saarinen, Armas Lindgren ja Her-tetaan Teidät viimeistään kolmen päivän man Gesellius. Talo sijaitsi Miekkakalankuluessa, luettuna 7 päivästä Toukokuu- korttelissa Ludviginkatu 4:ssä.ta 1903, matkustamaan Suomen rajojen Oman talon lisäksi Päivälehti hankkiulkopuolelle. -- jollette Te matkusta Suo- uuden painokoneen, ”jommoista Suo-mesta määrättynä aikana tai omin lu- messa tähän saakka ei vielä milloinkaanvin palaatte Suomeen, Teidän kanssanne ole käytetty”. ”Cox duplex press on haus-menetellään kuten mainitun Armollisen ka kapine nähdä ja vielä hauskempi käyt-Asetuksen 2 §:ssä on sanottu, s.o. Teidät tää”, todettiin lehdessä 2.6.1904. ”Tälläpidättävät asianomaiset henkilöt ja vie- Päivälehden koneella käy kaikki ihmiskäsin tehtävävät johonkin määrättyyn paikkaan Kei- talon suunnitteli työ painamisessa tarpeettomaksi; kone arkkitehtitoimistosarikunnassa. painaa, sitoo, leikkaa ja vieläpä taittaa- Gesellius-Lindgren- Erkko lähti ajoissa ja päätyi Yhdysval- Saarinen. kin sanomalehden täysin valmiiksi saak-toihin. Vaimo Maissi Erkko ja perheen ka, – ei tarvitse muuta kuin katsoa, ettäkolme poikaa seurasivat perässä muuta- paperia on koneen nieltävänä, niin saapimaa kuukautta myöhemmin. Suomeen sievästä laatikosta ottaa lehdet valmiina.Erkot pääsivät palaamaan vuonna 1905. – Entäs nopeus? – Keskimääräinen kap- paleluku esim. nelilehtistä, 8-sivuista,M Y K KÄ L AU L A JA 7-palstaista sanomalehteä on 5 500−Erkon karkotus ei hävittänyt kokonaan 6 500 tunnissa.”Päivälehden tulevaisuudenuskoa, sillä Uuteen taloon tulvi onnitteluja, mm.tulevia parempia aikoja ajatellen tai ai- J. H. Erkolta:nakin toivoen lehtiyhtiössä päätettiin Päivä pääsköhön talohonhankkia oma toimitalo. Päivälehden myötä! Vaikka Päivälehti kevättalvella 1904 Vapauden voitoksioli taas lakkautettuna kuukauden, uudis- Täällä tehkää työtä!rakennus kohosi ajallaan ja lehti muutti Kovin monta Päivälehteä ei uudes-toimistoineen, konttoreineen ja kirjapai- sa talossa ehditty painaa. Kesäkuussanoineen taloon, jonka olivat piirtäneet 1904 Eugen Schauman ampui senaatin HELSINGIN SANOMAT 13
  12. 12. 1904 PÄ I VÄ L E H T I Päivälehden viimeinen numero ilmestyy 3. heinäkuuta.portaikossa kenraalikuvernööri Bobri- maisteri Paavo Warén, entisestään tuttukovin, ja sensuuriviranomaiset olivat avustajana ja toimittaja Filip Waréninentistäkin enemmän varpaillaan. Päivä- veljenä, mutta poliittisesti leimautuma-lehden vertauskuvallinen pääkirjoitus ton. Kirjapainon turvaksi perustettiin”Juhannuksena”, jossa kerrottiin valon ”kirjapaino- ja kustantajaliike” Helsinginaina voittavan pimeyden, riitti syyksi Uusi Kirjapaino-osakeyhtiö, jonka yhtiö-vaientaa lehti lopullisesti. järjestys päivättiin 8.7.1904. Painoasiain Ylihallituksen koko- Helsingin Sanomien näytenumeros-uksessa 27.6.1904 päätettiin Päivälehti sa ei sanallakaan viitattu Päivälehteen.”ainaiseksi lakkauttaa -- siitä päivästä Etusivulla oli Kaikkeinkorkein reskripti,alkaen kuin lehden vastaava toimittaja annettu Pietarhovissa ruhtinas Ivan Obo-filosofian tohtori Santeri Ingman on täs- lenskin nimittämisestä Suomen kenraa-tä päätöksestä kirjallisen tiedon saanut”. likuvernööriksi. Nikolai II lausui siinäViikkoa myöhemmin, 3.7.1904 Päiväleh- mm. seuraavaa:dessä oli yhden palstan hämmentyneen Huolenpito Suomen mitä läheisim-tuntuinen uutinen: mästä yhteydestä muun Keisarikunnan Päivälehti ainiaaksi lakkautettu. Sen kanssa on aina ollut valtakunnallisenmukaan kuin on varmana kerrottu, on vallan järkkymättömänä päämaalina;Päivälehti painoviranomaisten toimesta sellaisena sen on pysyttävä vastaisuu-kokonaan lakkautettu. Tämänpäiväinen dessakin.numero lehteämme, joka lähes viisitois- Viereiselle palstalle oli kirjoitettuta vuotta on ilmestynyt, olisi sen mukaan Helsingin Sanomien oma esittely ”Sa-viimeinen. Mitään virallista tietoa meille nanen tienviitoiksi”. Sensuuria varoenvielä ei ole saapunut. Mutta siltä varal- siinä puhuttiin maanviljelyksen kohen-ta että tämä numero Päivälehteä olisi tamisesta ja toimista tilattoman väestönsen viimeinen, lausumme kaikille lehden hyväksi, osuustoimintaan ryhtymisestä,avustajille, ystäville ja lukijoille kiitokset väkijuomista pidättäytymisestä – rait-kuluneista vuosista. tiusaatetta kannattivat tuolloin kaikki Lehden muistoksi Eino Leino kirjoitti puolueet –, kirjallisuuden ja taiteen tu-runon Mykkä laulaja, Vanha ballaadi, jota tustuttamisesta laajemmille piireille ja,monistettiin ja levitettiin. entiseen tapaan, ”tahtovat Helsingin Sanomat puhtaasti suomenmielisenäH E L S I NG I N S A N O MAT – lehtenä, kansan lehtenä työskennellä. --PÄ I VÄ L E H DEN P E R IL L IN E N Työtä on kuten näkyy runsaasti, työmie-Päivälehden ympärille ryhmittynyt hiä tarvitaan.”nuorsuomalainen puolue oli menettänyt Ensi töiksi lehdelle haettiin julkaisu-pää-äänenkannattajansa. Puolueelle tuli lupa, joka saatiin runsaan kahden kuu-kiire perustaa Päivälehdelle jatkaja ja pe- kauden jännittävän odotuksen jälkeen.lastaa lehden kirjapaino. Kaksi uutta näytenumeroa julkaistiin 24. Jo neljäntenä päivänä viimeisen ja 28. syyskuuta, ja säännöllisesti, tiistais-Päivälehden ilmestymisestä, 7.7.1904, ta sunnuntaihin, lehti alkoi ilmestyä lo-julkaistiin Helsingin Sanomien ensim- kakuun alusta 1904.mäinen näytenumero. Uudeksi pää- Samaan aikaan jätettiin Keisarilli-toimittajaksi oli suostunut filosofian selle Suomen Senaatille hakemus, ”jos-14 HELSINGIN SANOMAT
  13. 13. 1904 H E L S I N G I N S A N O M AT Helsingin Sanomien ensimmäinen näytenumero julkaistaan 7. heinäkuuta. Sanoma Osakeyhtiö perustetaan.Helsingin Sanomien näytenumero 7.7.1904. HELSINGIN SANOMAT 15
  14. 14. 1905 H E L S I N G I N S A N O M AT Eero Erkko palaa Suomeen ja vuotta myöhemmin Sanoma Osakeyhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi.sa Dosentti Z. Castrén ynnä moniaatmuut henkilöt ovat anoneet vahvistustaSanoma Osakeyhtiötä varten laaditulleyhtiöjärjestysehdotukselle, ollen yhtiöntarkoituksena kustantaa Helsingin kau-pungissa ulosannettavaa suomenkielistäsanomalehteä ja muita julkaisuja”. Kun yhtiöjärjestys oli vahvistettu, pi-dettiin Sanoma Osakeyhtiön perustavakokous 19.11.1904.” S U OM E N E N I MMI NL E V I NNY T L E H T I ”Nuorsuomalaisten uusi pää-äänenkan-nattaja löysi lukijansa. Helsingin Sa-nomat ylitti saman tien Päivälehdenlevikkiennätyksen, sillä se saavutti hetiperustamisensa jälkeen 8 000 kappa-leen levikin. Lehteä voitiin tehdä hiemanvapaammissa oloissa kuin Bobrikovin ai-koihin. Vuonna 1905 niin Suomessa kuinVenäjälläkin järjestettiin suurlakko, jon-ka ansiosta ennakkosensuuri lakkasiväliaikaisesti. Samoihin aikoihin maas-ta karkotetut pääsivät palaamaan Suo-meen, heidän joukossaan Eero Erkko,joka vuonna 1906 nimitettiin SanomaOsakeyhtiön johtokunnan puheenjohta-jaksi. Lehden päätoimittaja oli puolivuo-tiskauden 29.12.1905–14.6.1906 HeikkiRenvall ja hänen jälkeensä vuoden 1908loppuun Severi Nuormaa. Helsingin Sanomien hyvä kehi-tys johti isomman sanomalehtipaino-koneen hankintaan jo vuonna 1908.Koenig & Bauer -tehtaan ”rotatsionista”valmistui 12 000 kappaletta 16-sivuisia ja24 000 kappaletta kahdeksansivuisialehtiä tunnissa valmiiksi leikattuina, jasillä pystyttiin myös painamaan kah-della värillä, esimerkiksi mustalla ja pu-naisella. ”Tällä on ilmoittajille sangensuuri merkitys he kun täten saavat il-moituksensa mitä silmiinpistävimmik- Helsingin Sanomien postitusosasto 1909.16 HELSINGIN SANOMAT
  15. 15. HELSINGIN SANOMAT 17
  16. 16. 1909 H E L S I N G I N S A N O M AT Eero Erkko Helsingin Sanomien päätoimittajaksi.si.” Ludviginkatu 6:een, kiinni entiseen”torniniekkaan”, rakennettiin toinenoma talo samojen arkkitehtien piirtä-mänä kuin ensimmäinenkin. Vuonna 1908 alkoi Suomessa uusivenäläistämiskausi, ja maan valtiollistaja kansallista itsenäisyyttä kuristettiinsuomalaisten näkökulmasta perustus-lain vastaisilla toimilla. Niinpä HelsinginSanomien ohjelmana oli edelleen ”samalaillisuuden pohjalle perustuva suomen-mielinen, kansanvaltainen ja vapaamie-linen edistysohjelma”. Lehden päätoimittaja oli vuoden1909 alusta lähtien jälleen Eero Erkko.Vakituisia toimittajia oli yhteensä yksi- Toimittajat Loppuvuodesta 1911 saapui toimituk-toista, piirtäjiä yksi ja ulkomaankirjeen- Heikki Repo, seen ”ensi kerran palvelemaan sanoma- Eero Alpi javaihtajia viisi: Pietarissa, Tukholmassa, Heikki Kokko lehteä Suomessa Sähköpikakirjuri eliKristianiassa (Oslossa), Roomassa sekä kotimaan- muukalaiselta nimeltään Parlograph”.Lontoossa. Vakituisiksi avustajikseen toimituksessa Se oli uutispuolen toimittajien työtä 1909.Suomessa ja maailmalla lehti luetteli helpottava, äänen vaharullille tallettava134 henkeä numerossaan, joka ilmes- sanelukone, jolla otettiin vastaan puhelin-tyi Päivälehden toisen näytenumeron uutiset niin ulkomailta kuin kotimaasta.20-vuotispäivänä 5.12.1909 ja joka oli Kun Helsingin Sanomien arkilevikki32-sivuinen, ”suurin tähän asti koko vuonna 1914 nousi 28 000 kappaleeseen,maailmassa ilmestynyt suomalainen lehdestä tuli silloisen mainostekstin mu-sanomalehtinumero”. kaan ”Suomen enimmin levinnyt lehti”. Helsingin Sanomia Samana vuonna se anoi ja sai Painoasi- jakoivat sekä omat ain Ylihallitukselta luvan ilmestyä myös jakajat että pyhäpäivien jälkeisinä päivinä, eli se al- postiljoonit. koi ilmestyä seitsemän kertaa viikossa. Uutisosastolle otettiin uudeksi miehek- si toimittaja Ilmari Kivinen, sittemmin kautta maan tunnettu pakinoitsija Tii- tuksena. Maailmansodan syttymisvuonna 1914 Helsingin Sanomien painos takava- rikoitiin muutamaan kertaan, mm. Tii- tuksen pakinan ”Jo paukkuvat” johdosta 5.8.1914. Painoasiain Ylihallitus antoi päi- vittäin suullisia ja kirjallisia karkotus- ja lakkautusuhkauksia, joista ei saanut mai- nita lehdessä. ”Mitään ei saa kertoa venä- läisen sotaväen liikkeistä Etelä-Suomen18 HELSINGIN SANOMAT
  17. 17. rannikolla eikä yleensä tapahtumista jatoimista täällä, olkootpa mitä laatua hy-vänsä”, kertoi toimituksen päiväkirja. Kauempana tapahtuvista sotauutisis-ta sai sen sijaan kertoa, ja siihen Helsin-gin Sanomissa panostettiin. Eero Erkkovarmisti luotettavan ja tuoreen tiedonsaamisen sopimalla ruotsalaisten lehti-en toimittamisesta Haaparannan kaut-ta. Artikkeleiden laadun takasi se, ettäulkomaanosastoa toimitti yliopistostatakaisin toimitukseen kutsuttu dosenttiRudolf Holsti, joka sittemmin toimi pit-kään ulkoministerinä. Sotauutiset kiinnostivat, ja lehden le-vikki nousi. Myös lisälehtiä eli sähkösa-nomia tehtiin ahkerasti. Sodan käänteitäuutisoitiin painamalla suurin painoksinyksisivuisia lisälehtiä, joita sähkösano-mapojat ja -tytöt juoksujaloin ryntäsivätLudviginkadulta myymään uutisnälkäi-sille pääkaupunkilaisille. Helpottaakseen jakelua ja lisätäkseenilmoitusmyyntiä Helsingin Sanomat pe-rusti sivukonttorin Siltasaareen vuonna1915. Uskollisena lukuharrastuksen levit- Helsingin taina 9.4.1916 julkaistiin 32-sivuinen Sanomientämisaatteelleen lehti perusti konttoriin juhlanumero. Se sisälsi muun ohella leijonatunnuslainakirjaston nuoria sähkösanomamyy- syntyi 1916. lehtitalon toiminnan esittelyä, mm. ku-jiään varten. Sodan pulakautena kontto- vasarjan postijuniin vietävien lehtienrista jaettiin heille myös ”uusmallisia lastaamisesta Ludviginkadun pihalla.taipuvia puupohjaisia nauhakenkiä”, ”Tällaisia kuormia Helsingin Kuljetus-jotta he saivat ”riisua jaloistaan isän liikkeen hevoset sunnuntaisin vievät ta-suuret saappaat, äidin kuluneet kengät, lostamme seitsemän”, kertoi lehti.rikkinäiset huovikkaat tai kalossit riepui- Samana vuonna syntyi lehden tun-neen”. nus: sulkakynää pitelevä, painopaperi- Asiamiehille lähti vuonna 1916 pää- rullaan nojaava leijona. Tunnuksen piirsitoimittaja Eero Erkon ja taloudenhoitaja taiteilija Topi Vikstedt.Aarne Kauppilan allekirjoittama kiitos ti- Venäjän vallankumouksessa maa-laajamäärän kasvattamisesta. Lehti kiitti liskuussa 1917 kukistui tsaari Nikolaimyös ilmoittajiaan: ”Meillä on mielihyvä II, ja lokakuussa vallan otti VladimirTeille ilmoittaa, että Helsingin Sanomia Lenin. Suomi julistautui itsenäiseksimaaliskuun 25 p:stä lähtien on alkanut 6.12.1917. Lehdistön sananvapautta kah-levitä pyhäpäivinä yli 50 000 kpl.” linnut sensuurilaitos menetti otteensa, Merkkipaalun kunniaksi sunnun- mutta vapaammat olot eivät johtaneet HELSINGIN SANOMAT 19
  18. 18. H E L S I N G I N S A N O M ATLehtinippuja lähdössä rautatieasemalle 1916.20 HELSINGIN SANOMAT
  19. 19. iloisempiin uutisiin. Suomessa oli sata-tuhatta venäläistä sotilasta, ja lopullinenero emämaasta oli tekemättä. SisäisestiSuomi oli jakautunut sosialismia kan-nattaviin punaisiin ja sitä vastustaviinvalkoisiin. Yhteiskunnallinen tilannekärjistyi nopeasti, kun elintarvikkeidentuonti sekasortoon ajautuneelta Venäjäl-tä lakkasi. Levottomat ajat ulottuivat HelsinginSanomien toimitukseen viimeistäänkesällä 1917. Elokuun 14. ja 15. päivänäHelsingin Sanomat ei ilmestynyt lain-kaan, sillä elintarvikepulasta ärsyynty-nyt sosiaalidemokraattisen puolueenkunnallisjärjestö oli julistanut Helsin-kiin kunnallisen yleislakon. Porvarilli-set lehdet eivät saaneet ilmestyä; myösHelsingin Sanomat oli piiritystilassa.Ludviginkadun toimitukseen ilmestyilakkovahteja valvomaan, että työtä eitehty. Suomen kansalaissodan aikaan Hel-singin Sanomat oli lakkautettuna kolmat-ta kuukautta, 28.1.–12.4.1918. Punakaartivaltasi toimituksen ja takavarikoi kirja-painon, jossa sodan aikana painettiinkansanvaltuuskunnan virallista tiedon-antolehteä. Päätoimittaja Eero Erkko pi-dätettiin maaliskuun alussa pari päivääyöllisen kotitarkastuksen jälkeen. Hänetjulistettiin sotavangiksi vallankumous-vastaisen sanomalehden toimittajana.Myös Santeri Ivalo vangittiin. Kun valkoista armeijaa tukemaantulleet saksalaiset valloittivat Helsingin12.4.1918, Erkko ja Ivalo pääsivät vapaaksija aseelliset vartijat lähtivät lehtitalosta.Seuraavana päivänä Helsingin Sano-mat, alaotsikkonaan ”Päivän tuoreim-mat tiedot”, ilmestyi yksisivuisena, sitäseuraavana päivänä kaksisivuisena ja15.4. nelisivuisena, kunnes se 16.4. läh-tien ilmestyi tavalliseen tapaan. Olojen HELSINGIN SANOMAT 21
  20. 20. H E L S I N G I N S A N O M ATHelsingin sekavuudesta kertoo se, että kolme en- IRTI E DI ST Y KS E STÄSanomien simmäistä numeroa päivättiin epähuo- Maailmansota päättyi marraskuussaampumajoukkuevuonna 1929. miossa maaliskuulle. Sodan jälkeisessä 1918 Saksan antautumiseen. SuomessaVasemmalta vihan leimaamassa ilmapiirissä Helsin- kansalaissodan päättymisestä saakkaEljas Erkko, gin Sanomat muistutti K. J. Ståhlbergin vallinnut, monarkiaa ajanut saksalais-Yrjö Niiniluoto,Rafael Lieto, kirjoituksissa kansallisen eheyden vält- suuntaus romahti, ja Suomen valtiomuo-Toivo Vitikka, tämättömyydestä. Lehti varoitti valkoista doksi vahvistui tasavalta, jota HelsinginIlmari Kivinen ja voittajaosapuolta kääntämästä kehityk- Sanomat voimiensa mukaan oli kannat-Jonkka Seppänen. sen pyörää taaksepäin ja kehotti jatka- tanut. Loppuvuodesta 1918 kevääseen maan tarpeellisia sosiaalisia uudistuksia. 1920 lehden päätoimittaja oli jälleen22 HELSINGIN SANOMAT
  21. 21. Santeri Ivalo, kun Eero Erkko toimi minis- kannan määräämisestä päivän kysymyk-terinä kolmessa tasavallan alkuvuosien sissä on säilytettävä lehden varsinaiselletiuhaan tahtiin vaihtuneessa hallituk- johdolle erittäinkin, koska vain tällainensessa. menettely on omansa ylläpitämään sitä Helsingin Sanomien tulevan kehi- vastuuntuntoa ja liikuntavapautta, jokatyksen varmistaminen vaati jälleen suu- kuuluu valtiolliselle sanomalehdelle”.rempaa rotaatiokonetta, joka puolestaanedellytti toimitilan laajentamista Ludvi- T UOR EIM M AT TIE D OTginkadulla. Vuonna 1919 valmistui leh- Langaton lennätin oli yksi 1900-luvunden kolmas talo, jonka arkkitehti Urho suurimpia keksintöjä. Sanomalehdel-Åberg sijoitti kuin osaksi kahta edellis- le tuoreiden uutisten hankkiminen olitä rakennusta piirtäen kaikille kolmel- kilpailuvaltti ja radioaaltojen käyttöön-le uuden yhtenäisen julkisivun. Vaikka otto nopeutti uutisvälitystä olennaises-Helsingin Sanomat ei kannattanutkaan ti aiemmasta. Helsingin Sanomat aloittisaksalaista Suomen kuninkaaksi, saksa- Euroopan uutistoimistojen sähkösano-laiseen tekniikkaan luotettiin. Hyväksi mamuodossa lähettämien radiouutistenhankinnaksi sittemmin osoittautunut vastaanoton vuonna 1921 nuoren radio-Vomag-painokone saapui Suomeen kui- harrastajan, lehden ulkomaanosastontenkin vuoden myöhässä, syksyllä 1920. toimittajan J. E. Eteläpään sisarenpojanVasta silloin loppuivat lehden myöhäs- avustuksella. Aiemmin vastaavien ul-telyt, jotka olivat vuoroon koetelleet eri komaanuutisten saapuminen Ruotsinpaikkakuntien tilaajia. kautta oli kestänyt jopa kolme päivää. Kansalliselle Edistyspuolueelle oli Seuraavana vuonna Eero Erkolle myön-vuokrattu kansliatilat Ludviginkatu nettiin ensimmäisenä Suomessa oikeus6:sta. Sieltä lähti Helsingin Sanomien viiden vuoden aikana käyttää Helsin-johtokunnalle 19.1.1920 puoluehallituk- gin Sanomien omaksi tarpeeksi radio-sen kirje, jossa mahdollisimman lähei- laitteita langattomien sähkösanomiensen yhteistoiminnan aikaansaamiseksi vastaanottamista varten. Silloinen mai-ehdotettiin, että ”hallituksen puheenjoh- noslause ”Helsingin Sanomain ulko-tajalle ja jollekin sen valitsemalle maa- maantiedot ovat tuoreimmat” oli sitentalouden asiantuntijalle annettaisiin oikeutettu.tilaisuus tarkastaa lehdessä julkaistavak- Helsingin Sanomien päätoimittajansi aiotut yleistä poliittista luonnetta ole- apulaiseksi sekä ”toimitus- että talous-vat artikkelit ja niistä toimituksen kanssa puolelle” kiinnitettiin kesällä 1927 Eeroneuvotella”. Erkon vanhin poika, molempien oikeuk- Lehden johtokunta viittasi vastauk- sien kandidaatti Eljas Erkko. Kun Eerosessaan kylläkin ”niihin läheisiin suh- Erkko kuoli saman vuoden syksynä, pää-teisiin, jotka aina ovat vallinneet niin toimittajuus jaettiin kahden tuomarin,hyvin Nuorsuomalaisen Puolueen kuin Eljas Erkon ja W. W. Tuomiojan kesken.sittemmin Kansallisen Edistyspuolueen Eljas Erkosta tuli myös Sanoma Osakeyh-keskuselinten kanssa, joiden puolueiden tiön toimitusjohtaja. Ennen lehtiuraansaohjelmaa ja pyrkimyksiä lehti aina on hän oli ollut ulkoministeriön palveluk-edustanut ja ajanut”, mutta ilmoitti sa- sessa ja viettänyt viisi vuotta Suomenmalla päättäneensä, että ”vastuu lehden lähetystöissä Pariisissa, Tallinnassa ja HELSINGIN SANOMAT 23
  22. 22. 1927 H E L S I N G I N S A N O M AT Eero Erkko kuolee, päätoimittajaksi ja Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtajaksi Eljas Erkko. Viikkoliitteen ensimmäinen numero julkaistaan.Lontoossa. Helsingin Sanomien runsaasti kuvi-tettu Viikkoliite ilmestyi ensimmäisenkerran sunnuntaina 4.12.1927. Samallalehden piirtäjän Akseli Halosen sarja-kuva Pulliainen siirtyi Viikkoliitteeseen.Sarjakuvia ostettiin myös ulkomailta:Felix-kissa esiintyi ensimmäisen ker-ran 1929, ja 1931 aloitti sen kilpailijaMikki Hiiri, ”vuosisadan hullunkurisineläin”. Viikkoliitteestä saivat lapset ke-väästä 1933 lähtien sunnuntaiaamuisinvärittää Kissalan poikia, vain kuukauttamyöhemmin kuin amerikkalaislapset, jaKippari Kallea maaliskuusta 1936. Viik-koliite ilmestyi talvisodan syttymiseensaakka. Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomieniltapainos, syntyi 29.2.1932 Mäntsälänkapinan aikana. Ilta-Sanomien ensim-mäinen päätoimittaja oli lehden pe-rustaja Eljas Erkko, joka 1931 oli jäänytHelsingin Sanomien ainoaksi päätoi-mittajaksi. ”HS on aina tehnyt parhaansa koetta-essaan, uhrauksista välittämättä, saattaalukijansa niin lähelle päivän tapahtumiakuin se vain on ollut inhimillisesti katso- Radioselostusta en mahdollista. -- Lehti voi milloin vain, Berliinin olympia- jos jotakin erikoista tapahtuu itse hank- kisoista saattoi kuunnella kia tarkistetut tuoreimmat kuvaukset ja Ludviginkadulla kuvat.” Näin Helsingin Sanomat vakuut- 1936. ti useana vuonna tilauskampanjoissaan. Aina eivät tuoreetkaan uutiset kelvan- neet. Keski-Eurooppa luisui diktatuuriin, ja sieltä tulleen tiedon laatu heikkeni. Ke- sällä 1933, kansallissosialistien tultua val- taan Saksassa, Helsingin Sanomat joutui sanomaan irti uutispalvelusopimuksen berliiniläisen Ullsteinin toimiston kans- sa, koska ”keväästä lähtien emme ole enää saaneet Teiltä luotettavia tietoja Viikkoliite alkoi olosuhteista Saksassa”. ilmestyä 1927. Joulukuussa 1938 tasavallan presi-24 HELSINGIN SANOMAT
  23. 23. 1932 I LT A - S A N O M A T Ilta-Sanomat alkaa ilmestyä Helsingin Sanomien iltapainoksena.Ensimmäinen Ilta-Sanomat ilmestyi 29.2.1932. HELSINGIN SANOMAT 25
  24. 24. H E L S I N G I N S A N O M ATdentti Kyösti Kallio nimitti Eljas Erkonulkoministeriksi. Helsingin Sanomienja Ilta-Sanomien päätoimittajaksi nimi-tettiin ulkomaanosaston toimittaja, filo-sofian maisteri Yrjö Niiniluoto, jonka joEero Erkko oli vuonna 1925 ”lainannut”yliopistolta ja lähettänyt kirjeenvaih-tajaksi kolmeksi vuodeksi Geneveen jasitten kolmeksi vuodeksi Lontooseen Ti-mesin toimitukseen. Kaksikymmenluvulla lehtien kasvupolki Suomessa paikallaan, mutta kol-mekymmenluvun alun lamavuosienjälkeen suunta kääntyi. Vuosikymmenen Lehden toimitusta taatiokoneen loput kuusi yksikköä sota-lopulla Helsingin Sanomien levikki ylitti 1944. Istumassa saaliina. Lähtösatamaansa Liverpooliin vasemmalta Maija-80 000 kappaleen rajan, ja lisääntyneen Liisa Heini, Sirkka juuttuneet ja saksalaisten pommituksis-sisällön ja ilmoitusten vuoksi lehden ko- Ruotsalainen ja ta selvinneet laitteet jouduttiin sodankoa eli sivumäärää oli kasvatettava. Sa- Seere Salminen. jälkeen ostamaan toiseen kertaan – tosin Seisomassa Jussinoma Osakeyhtiössä oltiin jälleen uuden romuraudan hinnalla – ja saatiin lopulta Eteläpää, Katrirotaatiohankinnan edessä. Tällä kertaa Tiainen, Aili Laine, asennetuksi 1946.tilaus tehtiin Englannista vuonna 1938. Anna-Liisa Tujunen, Vuonna 1942 Sanoma OsakeyhtiönSodan vuoksi Hoe & Crabtree Ltd:n val- Arvi (Ape) Uimo- johtokunta päätti ottaa ilmoitusotsi- nen, Jaakko Kailamistaman painokoneen toimitusajasta ja Jouko ( Jopi) koihin kaksi uutta alaosastoa, myytävi-tuli pitkä: ensimmäiset neljä yksikköä Ruotsalainen. en ryhmään ”Kiinteistöt” ja sekalaistentilatusta kymmenestä saatiin kuljetetuk- ryhmään ”Henkilöasiat”. Viimeksi mai-si Petsamon kautta 1940 ja pystytetyksi nittuun päätettiin ottaa myös kirjeen-keskellä sotaa yhtiön omien, rintamal- vaihtoilmoituksia, mikäli ne ”pysyvätta väliaikaisesti lomautettujen miesten sopivuuden rajoissa”. Osasto paisui no-voimin 1942. Painokapasiteetin lisäys peasti suureksi, sillä rintamalla olleidentuli tarpeeseen, sillä kuten tiedetään, lomat olivat lyhyitä ja kirjeenvaihto olilevottomina aikoina uutistarve on suu- ajan nuorille usein ainoa tapa tutustuari. Huolimatta paperi-, väri-, metalli- ja toisiinsa.miespulasta lehden levikki kasvoi nope-asti. Suomen vihollismaaksi joulukuussa P UOLUEETON1941 muuttunut Englanti takavarikoi ro- VA PA A M IE LIN E N UUTI S LE H T I Toimituksen tilat Vuoden 1943 alusta lähtien Helsingin Sa- vaurioituivat nomien otsikon alla luki ”Riippumaton pommituksissa sanomalehti”. Se vahvisti jo vuosia val- 1944. Jopi Ruotsalainen, linneen tosiasian: Helsingin Sanomien Mario Talaskivi ja siteet Nuorsuomalaisen puolueen jat- Yrjö Niiniluoto kajaksi 1918 perustettuun Edistyspuo- tekivät tilapäisesti töitä latomon lueeseen olivat katkenneet. Helsingin nurkassa. Sanomat oli virallisestikin puolueeton uutislehti.26 HELSINGIN SANOMAT
  25. 25. Eljas Erkko vihkimässä rotaatiokonetta 1942. Rappujen vieressä seisoo 10-vuotias Aatos Erkko. HELSINGIN SANOMAT 27
  26. 26. H E L S I N G I N S A N O M AT senä sunnuntaina peräti kuusi ilmoitus- sivua. Sodan jälkeen vaikeudet vähitellen voitettiin. Sotakorvaukset saatiin hoi- detuksi, ja jälleenrakennus eteni vauh- dikkaasti. Pääkaupunkiseutu imi väkeä, ja Helsingin Sanomat sai runsaasti uu- sia lukijoita. Heitä lehti palveli mm. li- säämällä kuvien määrää ja tuoreutta. Ensimmäiset puhelimitse, telefotol- la, lähetetyt uutiskuvat vastaanotettiin toimituksessa Aleksis Kiven päivänä 10.10.1948. Seuraavana vuonna Helsin- gin Sanomien iltapainos Ilta-Sanomat eriytyi omaksi lehdekseen. Suomalaisten lukuinto oli jo 1950-lu- vulla maailman huippuluokkaa. Hel- singin Sanomat liittyi vuosikymmenen kuluessa Pohjoismaiden suurimpien sanomalehtien joukkoon. Lehden levik- kiluku ylitti 250 000 kappaleen rajan vuonna 1956. Lukua lähelle oli päästy jo Helsingin olympialaisten aikaan 1952, jolloin lehdessä oli viikon ajan englan- ninkielinen uutissivu kisavieraille. Kas- Helsingin kolmannessa suurpom- Helsingin Sanomat vu johti tuttuun ilmiöön: 1954 päätettiinmituksessa 26.2.1944 Sanomienkin toi- 2.8.1952. jälleen tilata Englannista, Hoe & Crab-mitalo kärsi pahoja tuhoja. Irtaimiston treeltä uusi, entistä paksumman lehdenSotavahinkoyhdistykselle lähetettiin painoon kykenevä rotaatiokone. Uutisku-kahdeksansivuinen vahinkoluettelo. vatarjonnan ja -kysynnän kasvu johtivatLehteä oli jo totuttu toimittamaan omas- puolestaan yhtiön oman kuvatoimiston,sa kellaripommisuojassa, mutta nyt ei Lehtikuva Oy:n, perustamiseen 1951.saatu enää sähköä, joten seuraavan päi- Ajan uutistapahtumista Suomessavän muuten valmis lehti oli mahdotonta mielenkiintoisimpiin kuului maalis-painaa. Monista teknisistä vaikeuksista kuussa 1956 väkivaltaisuuksiin yltynythuolimatta lehden painaminen peruun- suurlakko. Kun paino ei toiminut, Hel-tui vain yhtenä yönä. singin Sanomissa toimitettiin monistet- Sodan keskellä sanomalehtipaperin tuja lisälehtiä. Vastaavien vaikeuksiensäännöstely oli tiukkaa. Irtonumero- välttämiseksi graafisessa teollisuudessamyyntiä piti jarruttaa, ja vuoden 1944 solmittiin vuoden lopulla työrauhasopi-loppupuolella Helsingin Sanomissa to- mus, joka laajuudessaan herätti maail-teutui taloushallinnon painajainen: pa- malla huomiota.perin puutteen vuoksi oli pakko jättää Ilta-Sanomatpois ilmoituksia, joulukuun ensimmäi- 2.6.1953. Jatkuu sivulla 3428 HELSINGIN SANOMAT
  27. 27. 1954 H E L S I N G I N S A N O M AT Helsingin Sanomista Pohjoismaiden suurin tilauslehti.Helsingin Sanomien toimittajia kesällä 1958. Takarivissä vasemmalta Irene Huurre, Inkeri Similä, Pertti Nykänen,Antti Vahtera, Aaro Melasniemi, Olavi Aula, Heikki Tikkanen ja Totti Noisniemi. Istumassa Maija-Liisa Heini,Taimi Torvinen, Väinö Kostamo, Kerttu Vaartila ja Pekka Tarkka. Edessä Pekka Hiekkala ja Markus Leppo. HELSINGIN SANOMAT 29
  28. 28. I LTA -SANOMAT Ilta-Sanomia toimitetaan 1970. Vasemmalta Leevi Korkkula, Hannes Markkula, Maija Tallgren, Päivi Haukinen ja Pia Salavirta. Iltapainoksesta mäki 1974−1984. Vuonna 1985 vastaavan päätoimittajan tehtävät omaksi lehdeksi siirtyivät Vesa-Pekka Koljoselle, ja Ilta-Sanomat syntyi Helsingin vuonna 2003 tehtävään nimitet- Sanomien iltapainokseksi Mänt- tiin Antti-Pekka Pietilä. Pietilää sälän kapinan aikana 29.2.1932. seurasi Hannu Savola 2006. Savo- Ilta-Sanomien ensimmäisenä vas- lan kuoltua äkillisesti alkuvuodesta taavana päätoimittajana toimi 2007 vastaavaksi päätoimittajaksi lehden perustaja Eljas Erkko ja hä- nimitettiin Tapio Sadeoja. Kesästä T nen jälkeensä vuodesta 1938 Yrjö 2010 Sadeoja on toiminut myös Niiniluoto. Vuonna 1949 Ilta-Sano- lehden kustantajana. mat kehitti oman toimitusprofiilin- Toimittaja Pekka Hiekkala Ilta-Sanomat on vuosien myötä sa ja irtautui Helsingin Sanomista IS-Kesänainen-kuvauksessa 1969. laajentunut sanomalehdeksi, joka Kuvattavana Maj-Britt Wallander. nykyiseksi tabloid-kokoon paine- tarjoaa uutisten lisäksi myös viih- tuksi iltapäivälehdeksi. Lehden dettä ja urheilua. Urheilun ja pe- vastaavaksi päätoimittajaksi nimi- T Teo Mertanen oli vastaavana laamisen erikoislehti Veikkaaja on tettiin Helsingin Sanomien Lon- päätoimittajana 1956–1961, Heikki ollut osa Ilta-Sanomien tuoteper- r toon-kirjeenvaihtaja Eero Petäjä- Tikkanen 1961–1966, Olavi Aarre- hettä vuodesta 2002. Plus-liitettä niemi. järvi 1966−1973 ja Martti Huhta- jaetaan lehden viikonvaihdenume-30 HELSINGIN SANOMAT
  29. 29. IS-raportti Lena Meriläisen kivuliaat kasvohoidot MITRON 47 PISTOA 31 KAHDET OSTA KASVOT 6 myös nämä! Osta Ilta-Sanomien kanssa: Tv-lehti 2,50 €, Veikkaaja 3,80 €, PERJANTAI 25.11.2011 HINTA 1,30 € Joulu 3,80 €, NHL 3,80 €, Marskin ritarit 3,80 € iltasanomat.fi JJ upotti muskeliveneen 90-luvulla VANHA TURMA SALATTIIN RAJU ROOLI Tanssitähti Jani Toivolan KANERVA 8 KATSO KUVAT TV-SARJASSA AVAUTUU 22 9 tekstarikohusta 002154 - 1147 ‚ ‚ N:o 274 11047 Autot: Dodge on nyt Fiat Uutiset: Varo valekalakukko- 6 414880 021545 kauppiasta! Urheilu: Lepistö kuoleman porteilta töihinIlta-Sanomien vuoropäällikkö Merja Mähkä 2009. Taustalla uutis-päällikkö Kari Järvinen. Ilta-Sanomat on kehittänyt ak- k tiivisesti myös digitaalista sisältöä. Verkkosivusto iltasanomat.fi avat- tiin vuonna 1996. Painetusta leh- destä alettiin julkaista maksullista digiversiota vuonna 2004. Samana vuonna lehden urheilu-uutiset sai- vat ensiesityksensä televisiokana- va Nelosella. Alkuvuodesta 2011 Ilta-Sanomat julkaisi ensimmäisen 11001 iPad-versionsa. Saman vuoden ke- 6 414880 024027Kustantaja, vastaava sällä lehti lanseerasi myös IS TVpäätoimittaja Tapio Sadeoja. -sovelluksen, josta on mahdollista Naiset paljastavat: Näin himo iskee arjessa » 15 tarinaa yllättävästä seksistä » Kassaneiti iski asiakkaan » Liikennevaloista sänkyynron välissä, Tv-lehti ilmestyy keski- T seurata lehden tuoreimpia uuti-viikkoisin. sia, viihde- ja urheiluvideoita sekä Ilta-Sanomat julkaisee myös Nelonen Median nettitelevision,erilaisia lukijoita palvelevia teema- Ruutu.fi:n, ohjelmia. LAUANTAINA 19.11.2011osioita. Hyötytietoa ja ajanvietettä Ilta-Sanomat liitteineen on 80-lukijoille tarjoavat myös erilliset vuotisen historiansa aikana vakiin-IS-teemalehdet, joissa käsitellään nuttanut asemansa Suomen toi-muun muassa historiallisia tapah- seksi suurimpana sanomalehtenätumia ja merkkihenkilöitä, asu- ja maan johtavana iltapäivälehte- Jääkö salaisuutesi taksiin?mista ja puutarhanhoitoa sekä nä. Painettu lehti tavoittaa noin 8 Kuljettajat kertovat, mitä uhkauksia. pettämistä, vonkausta ja yössä tapahtuu:nostalgisia teemoja ja ajankohtai- 650 000 lukijaa. lltasanomat.fi- Sivu 18 Sivu 32 Sivu 14 LINDAN JA VENÄLÄISIÄ TIMON ARKI JOHANNAsia tapahtumia, kuten kuninkaalli- sivustolla kävijöitä on viikoittain RUSANEN KLASSIKOITA ” ” Miten he ” Perhe Ihanat selviytyvät pitkien väriherkut maailmassa? on tärkein pimeyteen. diivallekinsia häitä. yli kaksi miljoonaa. HELSINGIN SANOMAT 31
  30. 30. L EH TIKUVA Lehtikuva Oy perustettiin 1951.32 HELSINGIN SANOMAT
  31. 31. Lehtikuva Oy:n toimitusjohtaja Dana ja Emil Zátopek Helsingin olympialaisissa 1952.Patricia Seppälä.KuvatoimistoSanoma Osakeyhtiö perustiLehtikuva Oy:n tytäryhtiökseenvuonna 1951. Kuvatoimistontehtävänä oli toimittaa uutis-kuvia yhtiön lehdille sekä huo-lehtia Helsingin olympialaistenkuvaliikenteestä. Olympiakuvi-en välityksessä hyödynnettiinLehtikuvan telefototekniikkaa:valokuvat lähetettiin ulkomaillepuhelinlinjoja pitkin. Alkuvuosina Lehtikuvan valo- Ministerit Jyrki Katainen ja Stefan Wallin 2011.kuvaajat kuvasivat vain SanomaOsakeyhtiön lehdille, mutta ja kuvansiirtojärjestelmää miston omistukseen vuon-vähitellen toiminta laajeni ta- alettiin kehittää 1980-lu- na 2010. Nykyään STT-Lehti- Tlon ulkopuolisiin lehtiin. Uutis- vun puolivälissä. Seuraavalla kuva-nimisenä toimiva yrityskuvien lisäksi alettiin tehdä vuosikymmenellä aineisto on Suomen johtava uutis- jakaupallisia kuvauksia aikakaus- välitettiin asiakkaille täysin kuvatoimisto.lehdille ja yrityksille. Kansainvä- digitaalisesti ja kuva-arkisto Eljas Erkon tytär Patricialiset kuvaustehtävät lisääntyivät avattiin internetiin. Vuosi- Seppälä toimi Lehtikuvan1970-luvulla, ja Lehtikuva alkoi tuhannen vaihduttua Lehti- johdossa yli kolmenkym-myydä arkistoituja uutiskuviaan kuva alkoi tuottaa myös uu- menen vuoden ajan. Patri-ja kuvituskuviaan muillekin kuin tisvideoita. cia Seppälän tytär Rafaelalehdille. Lehtikuva siirtyi Sanoma- Seppälä oli Lehtikuvan toi- Digitaalista kuva-arkistoa konsernilta Suomen Tietotoi- mitusjohtajana 2000−2004. HELSINGIN SANOMAT 33
  32. 32. 1961 H E L S I N G I N S A N O M AT Päätoimittaja Yrjö Niiniluoto kuolee, päätoimittajiksi Teo Mertanen ja Aatos Erkko.Yrjö Niiniluoto Teo Mertanen(1900–1961) (1925–1992)U U D E T M I E H E T,PE R I N T E I NE N LIN JAEljas Erkon ja Yrjö Niiniluodon läheskolmikymmenvuotinen yhteistyö Sano-ma Osakeyhtiön ja Helsingin Sanomienkeulassa päättyi 1960-luvun alkupuolel-la. Päätoimittaja Niiniluoto menehtyidramaattisesti työnsä ääreen reportaa-simatkalla Etelä-Afrikassa marraskuussa1961. Niiniluodon jälkeen lehden päätoi-mittajuus jaettiin kahden miehen kes-ken. Helsingin Sanomien toimittajanaja Lontoon-kirjeenvaihtajana sekä Ilta-Sanomien päätoimittajana toimineestaTeo Mertasesta tuli vastaava päätoimitta-ja. Toiseksi päätoimittajaksi nimitettiinEljas Erkon poika Aatos Erkko, entinenViikkosanomat-aikakauslehden päätoi-mittaja. Kun toimitusjohtaja Eljas Erkko kuolihelmikuussa 1965, Aatos Erkko valittiinhänen seuraajakseen yhtiön johtoon.Helsingin Sanomien kolmanneksi pää-toimittajaksi Mertasen ja Erkon rinnal-le nimitettiin 1.6.1966 Heikki Tikkanen,entinen Helsingin Sanomien poliitti-sen osaston päällikkö ja Ilta-Sanomienpäätoimittaja. Vuosikymmen myöhem-min, 1976, Tikkanen valittiin Helsingin Vasemmalta Heikki Tikkanen, Juha Nevalainen ja Aatos Erkko.34 HELSINGIN SANOMAT
  33. 33. 1965 H E L S I N G I N S A N O M AT Eljas Erkko kuolee, Aatos Erkosta toimitusjohtaja. HELSINGIN SANOMAT 35
  34. 34. 1967 H E L S I N G I N S A N O M AT Toimittajakoulu perustetaan. Arvo Ääri haastattelee Yhdysvaltain varapresidenttiä Lyndon B. Johnsonia 1963.Taimi Torvinen haastattelee taidemaalari Diego RiveraaMeksikossa 1956. Janne Virkkusen ja Aarno ”Loka” Laitisen vaalikiireitä 1976. Musiikkikriitikko Seppo Heikinheimo 1992. Ladelmaa tarkastelevat 1972 Urpo Huttunen,Sanomien vastaavaksi päätoimittajaksi Seppo Kievari,Teo Mertasen siirryttyä hallinnolliseksi Simopekkapäätoimittajaksi. Nortamo, Jouko Nurmela Ennen lehden satavuotisjuhlia 1989 ja Vilho Nikander.päätoimittajiin ehtivät liittyä myös Kei-jo Kylävaara 1970, Simopekka Nortamo1976, Keijo K. Kulha 1982 sekä Seppo Kie-vari 1982 ja Janne Virkkunen 1989. Uusista kasvoista huolimatta Helsin-gin Sanomat noudatti edelleen ”perin-teellistä riippumatonta ja vapaamielistälinjaansa”, kuten yhtiö julisti 1967 en-simmäisessä painetussa toimintakerto-muksessaan. Samana keväänä SanomaOsakeyhtiön toimittajakoulu aloitti en-simmäisen kurssinsa. Toukokuussa 1972 Suomen lehtimie-het lakkoilivat ensimmäisen kerran val-36 HELSINGIN SANOMAT
  35. 35. 1976 H E L S I N G I N S A N O M AT Toimitusjohtajaksi Väinö J. Nurmimaa, Aatos Erkko jatkaa yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Vastaavaksi päätoimittajaksi Heikki Tikkanen.Ulkomaantoimitus 1981. Takarivissä vasemmalta Olli Kivinen, Erkki Arni, Pentti Suominen, Esko Kivinen,Pentti Sadeniemi, Tuula Koskenniemi, Riikka Hildén, Tellervo Yrjämä-Rantinoja, Erkki Pennanen, Jussi Vuotila,Lauri Karén, Pauli Oinonen, Vesa Santavuori ja Mikko Eronen. Edessä Matti Klemola, Timo Vuorela jaVeikko I. Pajunen. takunnallisesti. Vuoden muihin uusiin ilmiöihin kuuluivat Helsingin Sanomi- en kaksi uutta teemasivua, taloustiis- tai ja ruokatorstai. Ne olivat osa lehden modernisoitumiskehitystä, kuten uu- si sunnuntaisivustokin, jota kehitettiin Viikkosanomista Helsingin Sanomien sunnuntaitoimituksen päälliköksi siir- tyneen Simopekka Nortamon johdolla. Sunnuntaisivut uudistivat lehden graa- fista ilmettä aikakauslehtimäisen ku- vajournalismin ja entistä rohkeampien taittoratkaisujen myötä. Samoihin aikoihin 1970-luvun alus- sa sanomalehtipainossa aloitettiin luo- kiteltujen ilmoitusten valoladonta. TämäLehtikuvaajat Pentti Koskinen, Hans Paul, Erkki Laitila ja merkitsi ensimmäistä askelta vanhan kä-Esko Salmela 1983. sin- ja kuumaladontaan perustuvan si- HELSINGIN SANOMAT 37
  36. 36. 1977 H E L S I N G I N S A N O M AT Sanomalan tuotantolaitos Vantaalla otetaan käyttöön.vunvalmistustekniikan syrjäytymisessä. Tarvetta teknisiin uudistuksiin lisä-si Suomen voimakas kaupungistumi-nen ja sen myötä jatkunut lehden kasvu.Helsingin Sanomien arkilevikki ylitti1970-luvun alussa 300 000 kappaletta jajakajien taakka alkoi painaa: sunnuntainlehti painoi lähes puoli kiloa. Vuosiker-ran paino ylitti jo raavaan miehen mitaneli sadan kilon rajan. Seuraavana vuonnaHelsingin Sanomat joutuikin kuurille japainossa siirryttiin käyttämään kevyem-pää paperia. Toteutuakseen kasvu oli vaatinutmyös uutta sanomalehtirotaatiota. Pai-noteknisen kehityksen globaaleista hei-lahduksista kertoo se, että tällä kertaa Martti Vinni levyn- TUO R ET TA TE K NIIKKA A ,Vanhan mantereen valmistajat jäivät valmistuksessa UUS IA ENNÄT YK S IÄ Sanomalassa.soittelemaan lehdelle ja Ampress-merk- Tiedonsiirtotekniikan kehitys olikinen rotaatiokone hankittiin 1966 Yh- 1970-luvun lopulla edennyt niin pitkäl-dysvalloista. le, että lehden toimitus ja paino voitiin Tietoliikennetekniikan kehitys avasi erottaa toisistaan. Sanoma Osakeyhtiönmahdollisuuksia yhä tuoreemman uutis- kustantamien sanomalehtien painatusmateriaalin hankintaan. Helsingin Sano- siirrettiin Helsingin keskustasta Vantaanmien toimituksen ja eduskunnan välille Martinlaaksoon. Sanomalan tuotanto-avattiin faksimileyhteys 1974 ja seuraa- laitos vihittiin käyttöön lehden 88-vuo-vana vuonna, samalla kun lehti lähetti tispäivänä 1977. Yhtiön sanomalehtienvakituiset kirjeenvaihtajat Moskovaan painatus siirtyi kokonaisuudessaan Sa-ja Washingtoniin, oman puhelinkeskuk- nomalan offset-tekniikkaan seuraavansen kautta avattiin ”suora linja politiikan vuoden aikana, ja samalla alkoi myös si-pääkaupunkeihin”. Kansainväliseen po- vujen faksimilesiirto mikroaalloilla Lud-litiikkaan Helsingin Sanomat otti kantaa viginkadulta Sanomalaan.Helsingin Ety-kokouksen loppuvaihees- Uutta tekniikkaa hyödynnettiin myössa 30.7.1975, kun se julkaisi kahdeksan- latomossa. Käsinladonta oli jäämässäkielisen pääkirjoituksen ”Tiedon kulun historiaan: 1970-luvun lopulla ilmoituk-vapaus” rakentaen omalta osaltaan pe- set oli jo kokonaan siirretty valoladon-rustaa Euroopan yhteistyölle. taan ja toimituksellisesta aineistostakin Aatos Erkko luopui yhtiön toimitus- lähes puolet. Vuonna 1979 Helsingin Sa-johtajan tehtävistä vuonna 1976 ja jatkoi nomiin alettiin painaa neliväri-ilmoituk-hallituksen päätoimisena puheenjohta- sia ja toimituksellisia monivärikuvia.jana. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitet- Yli sadan sivun Helsingin Sanomattiin vuodesta 1971 varatoimitusjohtajana tehtiin ensimmäisen kerran vuonnatoiminut diplomi-insinööri Väinö J. Nur- 1980. Lake Placidin olympiaoppaan sisäl-mimaa. tänyt sunnuntainumero oli 104-sivuinen38 HELSINGIN SANOMAT
  37. 37. 1983 H E L S I N G I N S A N O M AT Helsingin Sanomien Kuukausiliite alkaa ilmestyä.Liitteet Herra ZHelsingin Sanomien vuosina Poju Zabludowicz on salaperäinen suomalainen miljardööri, jonka kuva tarkentuu sisäsivuilla.1927−1939 ilmestyneen Viikko- SIVU 26–33liitteen moderneja seuraajia ovat SYYSKUU 2011 • N:o 473 • HS.FI/KUUKAUSILIITEhuhtikuussa 1983 ilmestymisensäaloittanut Kuukausiliite ja marras-kuussa 1995 perustettu Nyt-liite. Kuukausiliite on ilmestynyt ker- rran kuukaudessa 1983–1985, kaksi VIRITIMME OVELAN ANSAN ESPOOLAINEN PERHEENÄITI MISSÄ ON NYT ENTINEN HELSINGIN PYÖRÄVARKAILLE. RYHTYI HUUMEKAUPPIAAKSI. DEMARIPOMO ULF SUNDQVIST?kertaa kuukaudessa 1986–1995 ja SIVU 34 SIVU 48 SIVU 86 Ensimmäinen Kuukausiliite Kuukausiliite 2011.jälleen kerran kuussa tammikuusta ilmestyi huhtikuussa 1983.1996 alkaen. Kuukausiliite jaetaanHelsingin Sanomien mukana kuu- Helsingin Sanomien välissä sisältöä ja rakennetta muutettiin, jakauden ensimmäisenä lauantaina, perjantaisin ilmestyvä viikkoliite nyt.fi-verkkopalvelua uudistettiin.ja se tavoittaa yli 1,2 miljoonaa lu- Nyt on suunniteltu ennen kaik- k Saman vuoden lopulla lehti alkoikijaa. kea nuorten ja pääkaupunkiseu- ilmestyä myös tablettiversiona. Kuukausiliitteen tehtävänä dulla asuvien lukijoiden tarpeisiin. Kuukausi- ja viikkoliitteen lisäk-on täydentää Helsingin Sanomia Liitteen alkuperäinen formaatti oli si Helsingin Sanomien tilaajat saa-aikakauslehden keinoin: laajoin ns. leikattu tabloid, mikä oli uutta vat lehtensä välissä päivittäinkuvareportaasein, henkilökuvin se- suomalaisessa lehtimaailmassa. ilmoitusliitteitä.kä uutisia taustoittavin kirjoituk- k Liitteen vuoden 2008 uudis- Vuoden 2008 alusta lähtiensin. Liitteen suosituimpaan sisäl- tuksessa tv-sivusto irrotettiin Helsingin Sanomat on julkaissuttöön on vuodesta 1999 kuulunut muusta lehdestä. myös erikseen tilattavaa teemaleh-Perhesiteitä-juttusarja, jonka kir- r Marraskuussa 2011 lehden for- r teä. HS Teema ilmestyy neljä kertaa Tjoituksista osa on sittemmin jul- maatti muutettiin aikakauslehti- vuodessa, ja sen jokainen numerokaistu myös HS Kirjana. mäisemmäksi. Samalla lehden keskittyy vain yhteen aiheeseen. Venuen biitti Hakkaraisen saa hikoilemaan. Teuvon netti. Afrikkalainen Revs on uusi ravintola Kallioon. muotilehti. Myytinmurtajien Kari Byron. Jamie Oliver ihan palasina. Kate Bush piilottelee, kuten hänellä tapana on. Mutta ujon tähden uusi levy on niin hieno, että meidän oli pakko hankkia haastattelu. SIVUT 16–19 Uudistunut Nyt 2011. HS Teema: Pilkomme ruuan 2011.Nyt-liitteen ensimmäinennumero 1995. HELSINGIN SANOMAT 39

×