Opiskelijanpalveluksessa–AYY:npalvelukysely2011
Kysely Aalto-yliopiston opiskelijoiden mielipiteistä koskien ylioppilaskun...
5
Esipuhe
Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan taivalta on takana liki kaksi vuotta. Valmistelutyössä aina
syksystä 2009 alka...
6
Tiivistelmä
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) ja
Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö (Otus)
toteuttivat syyskuussa...
7
Sisällys
1. Johdanto   8
2. Palveluviestintä   9
3. Palvelutarjonta   16
4. Asuminen   23
5. Liikuntapalvelut   36
Liite...
8
1. Johdanto
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) tuot-
taa jäsenilleen monenlaisia palveluita. Jäsenet
voivat vuokrata...
9
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Ylioppilasmedia Aate (ent. OUBS) (**)
Aino-lehti (ilm. 7 krt /v) (**)
AYY:n nettisivut
AYY:n ...
10
Tehokasta, mutta ei liian tyrkyttävää.Tietoa on helppo saada, jos haluaa.
Viestintä täyttää tehtävänsä, saan tarvitsema...
11
Viestinnän suunnittelun ja kehittämisen kan-
nalta on kiinnostavaa tietää, miten viestintä
tavoittaa Aallon eri korkeak...
12
Osa viestintäkanavista tavoittaa paremmin opintojensa alkuvaiheessa olevia opiskelijoita, ku-
ten taulukko 2 osoittaa.T...
130% 10% 20% 30% 40%
En omista puhelinta
Jokin muu puhelin
Windows Phone
iPhone
Älypuhelin, Android (esim. HTC, Sony Erics...
14
Otnäs campusområde skulle behöva ett system
där man kan navigera ända fram till ett klassrum.
Opiskeluun liittyen tarpe...
15
Tekstiviestit on turha ja liian henkilökohtainen tiedotuskanava.
Tekstiviestejä tulisi käyttää rajoitetusti vain tärkei...
16
3. Palvelutarjonta
•	 vuokra-asuntojapidetäänAYY:npalveluistakaikkeintarpeellisimpana
•	 Otaniemenlisääntyväänasuntotar...
17
Kulttuuritoimintaa arvostavat erityisesti Tai-
deteollisessa korkeakoulussa ja Kauppakor-
keakoulussa opiskelevat. Otan...
18
Ainoa selvä korkeakoulujen välinen ero pal-
velujen saatavuusmieltymysten suhteen liittyy
kirjavälitykseen. Kauppakorke...
19
0% 20% 40% 60% 80%
Polkupyörien lyhytaikainen vuokrauspalvelu
Työkalujen lainauspalvelu
Ilmainen kahvi palvelupisteillä...
20
Kan inte komma på något speciellt. Ett bra tecken kanske
Pitäkää ydinpaketti kasassa (asunnot, kulttuuri, stipendit) ni...
21
Tehokas, toimiva ja yhtenäinen käytettyjen kurssikirjojen myynti
Yleisimpien/tärkeimpien kurssikirjojen ryhmätilauksia,...
22
Tuntipankki olisi hyvä. Jos joku on vaikka hyvä remontoimaan,
hän voisi auttaa ja toinen vastaavasti tarjota ruuat/ aut...
23
4. Asuminen
•	 viidennesAalto-yliopistonopiskelijoistaasuuOtaniemessä
•	 asuntojakaivataanlisää,etenkinyksiöitä
•	 ylei...
24
vaadi asumista lähellä oppilaitosta, ja esimer-
kiksi työelämään siirtyminen voi vaikuttaa
asuinpaikan valintaan. Taulu...
25
AYY:n jäsenistä suurin osa asuu yksin omassa kotitaloudessaan tai puolison kanssa (taulukko
5). Taideteollisen korkeako...
26
Taulukosta 7 käy ilmi, että joka kolmas opiskelija asuu kaksiossa.Yksiössä tai soluhuoneessa
asuu kummassakin noin viid...
27
Useimmat Aallon opiskelijat taittavat pääosan
matkastaan kotoa korkeakoululle bussin kyy-
dissä. Taideteollisen korkeak...
28
Erityisen tärkeää asunnon sijainnissa on hyvät ja suorat liikenneyhteydet koululle, kuten
suora bussilinja asunnon-koul...
29
Jos AYY rakentaa uusia soluja ym. niin laittakaa niihin omat kylpyhuoneet. Minulle ainakin
kylpyhuoneen jakaminen olisi...
30
Vuokrattavat kalusteet varmasti tekisivät kauppansa ulkomailta ja kauempaa tuleville, ettei
heillä tarvitse nukkua latt...
31
Taulukko 9. Minkälaisessa asunnossa mieluiten asuisit nyt alkavan lukuvuoden aikana? Ota
huomioon asumisen hinta: isomp...
32
Joka tapauksessa on ilmeistä, että hyvä sijain-
ti merkitsee paljon asumisvalintoja tehtäes-
sä, mutta mitä sillä oikea...
33
Taulukko 10. Tyytyväisyys asumisen eri osa-alueisiin, asunnon hallintamuodon mukaan.
Melko tai erittäin tyytyväisten os...
34
Opiskelijan asumisessa ongelmana on opiskelija-asuntojen riittämättömyys: kaikille ei
opiskelija-asuntoa riitä, ja vapa...
35
Perheellisenä asumiseen vaikuttavat enemmän lasten koulu yms. kaveriasiat
Olen opiskelujen loppuvaiheessa, eikä minulla...
36
5. Liikuntapalvelut
•	 puoletopiskelijoistaliikkuuvähintäänneljäkertaaviikossa
•	 omatoiminenliikuntakotona,kevyenliike...
37
Kuvio 9. Tyypillisen viikon liikuntamäärät, %, n= 999
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
0 1 2 - 3 4 - 5 6 -
Liikunta-aktiiv...
38
Hieman yli puolet opiskelijoista siis liikkuu
tavallisesti vähintään neljä kertaa viikossa.
Kauppakorkeakoululaiset lii...
39
Kyselyssä haluttiin myös selvittää opiskelijoi-
den ajatuksia oman liikkumisensa tai liikku-
mattomuutensa syistä. Kyse...
4040
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Koreografiset tunnit
Spinning
Tanssit
Keho ja mieli
Lihaskunto
Ryhmäliikunnasta tarkemm...
41
Liikuntaan pitää kannustaa sitä vähemmän harrastavia. Sen lisäksi tarjota huippumahdolli-
suuksia sitä enemmän harrasta...
42
tusta AYY:n liikuntatuutorin tapaamiseen olisi
eritoten fukseilla. Paljon liikkuvat opiskelijat
tuntevat tuutorikonsept...
43
Taulukko 11. Miten hyödyllisiä seuraavat viestintäkanavat ovat hankkiessasi tietoa liikunta-
palveluista? ”Erittäin hyö...
44
UniSport ja sen tuomat mahdollisuudet ja monipuolisuus ovat aivan huippu juttu! Omas-
ta näkökulmasta ennen kaikkea Ota...
45
Unisportin nettisivujen aikataulut/lukujärjestykset ja varausjärjestelmät ovat todella
hankalia käyttää. Se on suurin s...
46
Ihminen liikkuu, jos liikkuu. Ei tarvitse holhota.
Tämä on yliopisto. Ei täällä kuulu saada opintopisteitä siitä,
että ...
47
Liite 1: metodologiaa ja taustatietoja
•	 satunnaisotos,vastausosuus28%
•	 tiedonkeruusyyskuussa2011nettilomakkeella
•	...
48
läsnä, poissa, ulkomailla tai valittu; opinto-oikeus voimassa; opintojen tasona ylempi tai alempi
korkeakoulututkinto)....
49
Raportoidut vertailut ovat tilastollisesti merkitseviä viiden prosentin merkitsevyysta-
solla (p .05) Khiin neliö -test...
50
Otaniemi
02150
Tapiola, Otsolahti
02100, 02110, 02120, 02130, 02140, 02160,
02170, 02180
Matinkylä, Olari
02200, 02210,...
2011 opiskelijan palveluksessa
2011 opiskelijan palveluksessa
2011 opiskelijan palveluksessa
2011 opiskelijan palveluksessa
2011 opiskelijan palveluksessa
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

2011 opiskelijan palveluksessa

559 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
559
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

2011 opiskelijan palveluksessa

  1. 1. Opiskelijanpalveluksessa–AYY:npalvelukysely2011 Kysely Aalto-yliopiston opiskelijoiden mielipiteistä koskien ylioppilaskuntansa tuottamia opiskelija-, liikunta- ja asumispalveluja syksyllä 2011. TeemuKemppainen&JenniRaninen Julkaisijat Aalto-yliopistonylioppilaskunta Aalto-yliopisto OpiskelijajärjestöjentutkimussäätiöOtus Taitto ja ulkoasu JuhoNykänen Paino RedfinaOy Espoo 2011
  2. 2. 5 Esipuhe Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan taivalta on takana liki kaksi vuotta. Valmistelutyössä aina syksystä 2009 alkaen ovat lukemattomat opiskelijat ja työntekijät ponnistelleet uuden yli- oppilaskunnan syntymiseksi ja arkipäiväisen toiminnan käyntiin saattamiseksi. Keväällä 2011 saavutettiin piste, jossa AYY oli täysipainoisesti toiminnassa. AYY tarjoaa lähes 15 000 jäsenelleen huomattavan laajan palvelutason. Perinteisten tehtävien, kuten edunvalvonnan ja yhteisöllisyyden lisäksi ylioppilaskunta toteuttaa tarkoi- tustaan omistamalla huomattavan paljon asuinrakennuksia, tarjoamalla edullisia juhlatiloja ja panostamalla liikunnalliseen toimintaan. Laaja palvelutarjonta on pääosin perua edeltäjäyliop- pilaskunnilta. Keväällä 2011 herättiin huomaamaan, että vaikka palvelutarjonta on jo laaja ja käytän- teet niiden tarjoamiseksi olemassa, ei uudella ylioppilaskunnalla ollut riittävästi tietoa moni- muotoisen ja -alaisen jäsenistönsä tahtotilasta ja toiveista niihin liittyen. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteistyönä starttaavan Unisportin kehittämistä varten oli myös tarvetta tietää jäsenistön liikuntatottumuksista. Tietovajetta täyttämään teetettiin palvelukysely, jonka tulokset puhuvat puolestaan. Vaikka ylioppilaskunnan rattaat jo jouhevasti pyörivätkin, on nykyisten palvelujen järjestä- misessä vielä parannettavaa ja kehitettävää. Kysely on tuottanut arvokasta tietoa ja tuloksia, joiden pohjalta palveluiden kehittämiseen panostetaan lähivuosina.Tarkoituksena on saattaa Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan merkitys ja arvo jäsenilleen vuosi vuodelta korkeammalle tasolle. Espoossa marraskuussa 2011 SaaraHyrkkö Kalle-HeikkiKoskinen Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen, asuminen ja palvelut Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
  3. 3. 6 Tiivistelmä Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö (Otus) toteuttivat syyskuussa AYY:n jäsenistä poimi- tulle satunnaisotokselle suunnatun kyselyn, jonka tarkoitus oli selvittää jäsenten mielipi- teitä AYY:n tuottamista palveluista.Vastauksia kertyi 1010 (vastausosuus 28 %) ja vastaus- kadon mahdollisia haittavaikutuksia korjattiin painokertoimilla. Kyselyssä tarkasteltiin pal- veluviestintää ja -tarjontaa sekä liikunta- ja asumispalveluita koskevia mielipiteitä. AYY:n viestintää pidetään pääasiassa toimivana, joskin kokonaisuutena hieman se- kavana. Sähköpostilistat ja viikkotiedotteet ovat kyselyn perusteella tehokkaita viestintä- väyliä ja tavoittavat myös opintojensa loppu- vaiheessa olevia opiskelijoita. AYY:n nettisi- vuja käytetään yleisesti ottaen harvakseltaan, mutta vieraskieliset opiskelijat hakevat sivuil- ta tietoa muita yleisemmin.Vaikka valtaosalla jäsenistä on älypuhelin, on myös peruspuhe- limen käyttäjiä edelleen merkittävä joukko. Eri kohderyhmien tavoittaminen edellyttää viestinnän räätälöimistä siten, että otetaan huomioon ryhmän suosimat viestintäkanavat. Yleinen mielipide on, että palve- luiden nykyinen ydinpaketti on syytä ke- hittää mahdollisimman toimivaan muo- toon ennen kuin tarjonnan laajentamista aletaan suunnitella. Näiltä osin toivotaan asumispalvelun kehittämisen lisäksi terä- vyyttä edunvalvontatyöhön ja palveluvies- tinnän tehostamista siten, että nykyisten palveluiden tunnettuus lisääntyisi. Palvelut halutaan yleisesti saavuttaa netin välityksellä. Poikkeuksena on oikeusturvaneuvonta, jota toivotaan saatavaksi palvelupisteestä käsin. Vuokra-asuntoja pidetään AYY:n tar- joamista jäsenpalveluista kaikkein tarpeel- lisimpana. AYY:ltä toivotaan ennakoivaa toimintaa Otaniemen kasvavaan asuntotar- peeseen vastaamiseksi. Asumisessa suositaan tyypillisesti yksityisyyttä, mikä näkyy esimer- kiksi siinä, että harvat pitävät soluasumista mieluisimpana asumisvaihtoehtona. Asumis- valinnoissa korostuu sopivan hinnan ja hyvän sijainnin merkitys. Hyvällä sijainnilla tarkoite- taan tavallisimmin opiskelupaikan läheisyyttä, mutta myös hyviä joukkoliikenneyhteyksiä pidetään asumisen sijainnin kannalta olennai- sina.Viidennes Aalto-yliopiston opiskelijoista asuu Otaniemessä. Opiskelijat ovat kyselyn mukaan pääasiassa tyytyväisiä asumiseensa. Arviolta puolet opiskelijoista liikkuu vähintään neljä kertaa viikossa. Omatoiminen liikunta kotona, kevyen liikenteen väylällä tai ulkoilureiteillä on selvästi yleisin liikunnan harrastamisen muoto. Liikuntaa harrastavil- la terveys, hyvä olo ja kunnon kehittyminen ovat keskeisimpiä liikkumiseen motivoivia te- kijöitä. Liikuntapaikan valinnassa painotetaan erityisesti sijaintia, palveluiden saatavuutta sopivaan aikaan sekä edullista hintaa. Tietoa liikuntapalveluista haetaan ensisijaisesti ne- tistä. Liikunta- ja hyvinvointikurssi kiinnostaa suurta osaa jäsenistä.
  4. 4. 7 Sisällys 1. Johdanto   8 2. Palveluviestintä   9 3. Palvelutarjonta   16 4. Asuminen   23 5. Liikuntapalvelut   36 Liite 1: metodologiaa ja taustatietoja  47 Liite 2: raportissa käytetty pääkaupunkiseudun alueryhmittely   49
  5. 5. 8 1. Johdanto Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) tuot- taa jäsenilleen monenlaisia palveluita. Jäsenet voivat vuokrata ylioppilaskunnalta asuntoja, pakettiauton tai vaikkapa tiloja juhlien ja ko- kousten järjestämistä varten. Lisäksi tarjolla on muun muassa oikeusturvaneuvontaa, yh- distystoiminnan tukipalveluita, kulttuuritoi- mintaa ja apurahoja. Jäsenten tarpeet ja toi- veet saattavat kuitenkin ajan mittaan muuttua, joten palveluiden kehittämiseksi on hyödyllis- tä kerätä tietoa heidän mielipiteistään. Miten hyvin esimerkiksi palveluita koskeva viestintä toimii? Mitä palveluita pidetään tärkeimpinä, entä mitä taas vähemmän tarpeellisina? Kä- sillä oleva selvitys valaisee näitä kysymyksiä jäsenrekisteristä poimitulle satunnaisotok- selle suunnatun kyselyn pohjalta. Selvityshan- ke käynnistyi AYY:n aloitteesta keväällä 2011. AYY:n ja Aalto-yliopiston rahoittaman hank- keen toteutti Opiskelijajärjestöjen tutkimus- säätiö Otus kesän ja syksyn 2011 aikana. Raportissa tarkastellaan aluksi palve- luita viestintään (luku 2) ja palvelutarjontaan liittyvien mielipiteiden (luku 3) näkökulmas- ta. Tämän jälkeen perehdytään asumiseen (luku 4) ja lopuksi käsitellään liikuntaa ja liikuntapalveluita (luku 5). Tulokset rapor- toidaan suorien jakaumien lisäksi myös ris- tiintaulukointeina eri luokitusten – kuten korkeakoulun, kieliryhmän ja opintojen vai- heen – suhteen. Kunkin luvun alussa on tiivis kooste päähuomioista. Selvityksen menetel- mäpuolta esitellään liitteessä yksi. Raport- ti on painotukseltaan visuaalinen, joten kuvioille ja sanapilville on annettu runsaasti tilaa. Taulukointiin on tuotu lämpökarttatyy- lisiä värikorostuksia havainnollisuuden lisää- miseksi. Raportin laatijat haluavat esittää kii- toksensa ohjausryhmän jäsenille hyvästä yh- teistyöstä. Ohjausryhmään kuuluivat AYY:sta Lotta Funck, Jaakko Koivula, Kalle-Heikki Koskinen,Teemu Peltokallio ja Karoliina Sark- kula sekä Otukselta Aleksis Nokso-Koivisto. Hyödyllisiä kommentteja kyselyn liikuntaosi- on kehittelyyn antoivat Mika Suikki ja Matti Villgren (Unisport) sekä Jussi Ansala ja Akseli Hakala (Opiskelijoiden liikuntaliitto). Oiko- luvusta vastasi Suvi Hurme. Kiitokset myös lomakkeen pilotointiin osallistuneille AYY:n aktiiveille!
  6. 6. 9 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Ylioppilasmedia Aate (ent. OUBS) (**) Aino-lehti (ilm. 7 krt /v) (**) AYY:n nettisivut AYY:n kalenteri Facebook Puskaradio Julisteet ja ilmoitustaulut Mainoskolmiot ruokalan pöydillä Viikkotiedote Sähköpostilistat (**)vähintäänkerrankuussaseuraavat 2. Palveluviestintä • sähköpostilistatjaviikkotiedotteettavoittavatopiskelijoitatehokkaastiläpiopintojen • AYY:nnettisivujakäytetäänharvakseltaan • opiskelijoidenenemmistölläonkäytössäänälypuhelin • erikohderyhmienoptimaalinentavoittaminenvaatiiviestinnänräätälöintiä Toimiva palveluviestintä on edellytys sille, että palvelut ja käyttäjät löytävät toisensa. Kuudesta eri korkeakoulusta koostuvan Aalto-yliopiston opiskelijat eivät kuitenkaan muodosta yhte- näistä, homogeenistä joukkoa, joten on ratkaistava kysymys viestinnän optimoinnista: miten saada viesti perille parhaalla mahdollisella tavalla? Tässä luvussa tarkastelemme sitä, kuinka jäsenet seuraavat erilaisia AYY:n käyttämiä viestintäkanavia. Lisäksi luomme katsauksen jäsen- ten käytössä olevaan viestintäteknologiaan. Kyselyssä tiedusteltiin, kuinka tiiviisti vastaajat seuraavat AYY:n viestintää eri kanavien välityksellä. Kuvion 1 perusteella voidaan todeta, että sähköpostilistoilla ja viikkotiedotteella opiskelijat saavutetaan varsin tehokkaasti,sillä noin puolet opiskelijoista seuraa niitä vähintään muutaman kerran kuussa. Lähes yhtä tiiviisti seurataan myös julisteita ja ilmoitustauluja sekä ruokalan mainoskolmioiden viestintää. Näihin verrattuna AYY:n nettisivut, Facebook-tiedotus sekäYlioppilasmedia Aate (entinen OUBS) jäävät vähäiselle käytölle.Vastaajilta kysyttiin myös, haluaisivatko he saada tietoa AYY:n palveluista Twitterin tai tekstiviestien välityksellä. Selvä enemmistö ei ollut näistä kiinnostunut. Kuvio 1. Miten tiiviisti yleensä seuraat ylioppilaskuntasi viestintää eri kanavien välityksellä? Vähintään 2 - 3 krt kuussa seuraavat, %, n= 995 - 1006
  7. 7. 10 Tehokasta, mutta ei liian tyrkyttävää.Tietoa on helppo saada, jos haluaa. Viestintä täyttää tehtävänsä, saan tarvitsemani tiedot. Viikoittainen sähköposti toimii erittäin hyvin, eikä häiritse. Viikkotiedote on mielestäni hyvä tapa ilmoittaa viikon tapahtumista tiiviisti. Ilman sitä useat tapahtumat olisivat jääneet huomaamatta. Ongelma on se, etteivät opiskelijat löydä tarvitsemaansa tietoa loogisista paikoista tai tietoa ei osata muotoilla siten, että se kiinnostaisi kohderyhmää. Melkein jo runsaudenpulaa viestintäkanavista. Nettisivut ovat uudistuksenkin jälkeen todella epäselvät ja tieto on vaikea löytää. Det skulle gärna få vara mera information även på svenska, men veckorapporten brukar räcka bra. Magazine and most of the information is in Finnish, so it is no use for exchange or foreign students. AYY voisi lisätä viestintäänsä myös KY:n puolella, koska edelleen tuntuu siltä että AYY tapahtuu ja näkyy lähinnä Otaniemessä. Toivottavasti tietoa välitetään eteenpäin killoille ja KY/TOKYO:lle, jotta suurempi osa jäsenistöstä pääsee siihen käsiksi. Kuitenkin myös kriittisiä huomioita esitettiin. Nämä käsittelivät viestinnän sekavuutta, hajanaisuutta, puutteellisesti toteutuvaa kolmikielisyyttä sekä AYY:n näkyvyyttä Otaniemen ulkopuolella. Vastaajilla oli mahdollisuus kertoa vapaamuotoisesti mielipiteensä AYY:n viestinnästä. Pääasiallisesti viestintää pidettiin toimivana. Erityisesti korostettiin tiiviin ja selkeän viikkotiedotteen merkitystä onnistuneessa tiedotuksessa.
  8. 8. 11 Viestinnän suunnittelun ja kehittämisen kan- nalta on kiinnostavaa tietää, miten viestintä tavoittaa Aallon eri korkeakoulujen opiskeli- jat. Tärkeää on myös ymmärtää, miten opin- tojen vaihe ja kieli vaikuttavat asiaan. Julisteet ja ilmoitustaulut saavuttavat likimain yhtä suuren huomion eri korkeakouluissa, mut- ta monilta muilta osin tiedotuksen seuraa- misessa on koulukohtaisia eroja. Taulukko 1 on lämpökarttatyylinen esitys aiheesta: mitä lämpimämpi värisävy, sitä suurempi joukko seuraa aktiivisesti kutakin viestintäkanavaa. Kemian tekniikan ja Perustieteiden korkeakouluissa enemmistö seuraa aktiivi- sesti sähköpostilistoja ja viikkotiedotetta. Ruokalan mainoskolmioiden ja Facebookin viestintä tavoittaa puolestaan hyvin kauppa- korkeakoulun opiskelijat. Taideteollisen kor- keakoulun opiskelijoiden suhteen selvästi tehokkain viestintämuoto on kyselyn perus- teella julisteiden ja ilmoitustaulujen käyttö – muita kanavia Arabiassa seurataan selvästi tavallista harvemmin. Taulukko 1. Miten tiiviisti yleensä seuraat ylioppilaskuntasi viestintää eri kanavien välityk- sellä? Korkeakouluittain, vähintään 2 - 3 krt kuussa seuraavat, %, n= 984 - 999 ENG ECON CHEM SCI ELEC TAIK Kaikki (*) ei tilastollisesti merkitseviä eroja (**) vähintään kerran kuussa seuraavat *Sanapilvistä, ks. liite 1 *
  9. 9. 12 Osa viestintäkanavista tavoittaa paremmin opintojensa alkuvaiheessa olevia opiskelijoita, ku- ten taulukko 2 osoittaa.Tämä koskee julisteita ja ilmoitustauluja, Facebookia, AYY:n nettisivu- ja sekä kalenteria. Sen sijaan mainoskolmioita, viikkotiedotetta ja sähköpostilistoja seurataan kutakuinkin samaan tapaan myös opintojen loppuvaiheessa. Fuksit kaipaavat jonkin verran muita useammin tekstiviestien käyttöä AYY:n viestintään. Taulukko 2. Miten tiiviisti yleensä seuraat ylioppilaskuntasi viestintää eri kanavien välityk- sellä? Vuosikursseittain, vähintään 2 - 3 krt kuussa seuraavat, %, n = 958 - 971 Vuosikurssi 1. 2. - 3. 4. - 5. 6. - 9. Kaikki %65%25%65%45%66)*(tatsilitsopökhäS %25%35%16%24%45etodeitokkiiV Mainoskolmiot ruokalan pöydillä (*) 48 % 55 % 51 % 42 % 49 % %64%72%44%55%26tuluatsutiomliajteetsiluJ %24%53%44%34%84oidaraksuP %03%91%92%33%24koobecaF %03%32%72%13%24iretnelakn:YYA %32%51%32%91%24tuvisittenn:YYA Aino-lehti (ilm. 7 krt /v) (**) 9 % 26 % 27 % 22 % 22 % Ylioppilasmedia Aate (ent. OUBS) (**) (*) 9 % 6 % 3 % 5 % 5 % (*) ei tilastollisesti merkitseviä eroja (**) vähintään kerran kuussa seuraavat Entä miten AYY tavoittaa viestinnällään eri kieliryhmät?* Suurimmat erot näyttävät liit- tyvän nettisivuihin, viikkotiedotteeseen, Fa- cebookiin, kalenteriin ja puskaradioon (tau- lukko 3). Vieraskieliset opiskelijat seuraavat selvästi muita enemmän AYY:n nettisivuja ja Facebook-viestintää, mutta jäävät pääsään- töisesti puskaradion epävirallisen kantoaal- lon ulkopuolelle. Ruotsinkieliset opiskelijat tavoitetaan muita heikommin Facebookin ja viikkotiedotteen välityksellä, mutta AYY:n ka- lenterin viestintää he seuraavat jonkin verran muita aktiivisemmin. Vieraskielisistä opiske- lijoista joka viides toivoisi AYY:ltä Twitterin ja tekstiviestien käyttöä, kun vastaava osuus jää suomen- ja ruotsinkielisten opiskelijoiden kohdalla alle kymmenen prosentin. Tämä on siinä mielessä helppo ymmärtää, että vieras- kieliset opiskelijat ovat kyselyn tulosten pe- rusteella paitsi muita aktiivisempia sähköisen viestinnän seuraajia myös siitä riippuvaisem- pia. *Otoksen poimintakehikon perusteella arvioituna noin 85 prosenttia AYY:n jäsenistä on äidinkieleltään suomen- kielisiä, vajaat viisi prosenttia ruotsinkielisiä ja reilut 10 prosenttia vieraskielisiä.
  10. 10. 130% 10% 20% 30% 40% En omista puhelinta Jokin muu puhelin Windows Phone iPhone Älypuhelin, Android (esim. HTC, Sony Ericsson, Samsung, ZTE) Älypuhelin, Symbian (lähinnä Nokia) Yksinkertainen peruspuhelin Taulukko 3. Miten tiiviisti yleensä seuraat ylioppilaskuntasi viestintää eri kanavien välityk- sellä? Kieliryhmittäin, vähintään 2 - 3 krt kuussa seuraavat, %, n= 975 - 988 Suomi Ruotsi Muu Kaikki %65%66%65%45)*(tatsilitsopökhäS %15%15%63%25etodeitokkiiV Mainoskolmiot ruokalan pöydillä (*) 50 % 41 % 48 % 49 % %64%94%04%64)*(tuluatsutiomliajteetsiluJ %24%51%24%54oidaraksuP %92%03%73%92iretnelakn:YYA %92%93%61%82koobecaF %32%34%12%12tuvisittenn:YYA %12%11%32%32)**()v/trk7.mli(ithel-oniA Ylioppilasmedia Aate (ent. OUBS) (**) (*) 5 % 5 % 9 % 5 % (*) ei tilastollisesti merkitseviä eroja (**) vähintään kerran kuussa seuraavat Viestintäteknologian nopea kehitys avaa uu- sia mahdollisuuksia palveluviestinnälle. Äly- puhelinta käyttää jo enemmistö opiskelijois- ta (kuvio 2). Yksinkertaisen peruspuhelimen käyttäjiä on silti vielä huomattava joukko, ja esimerkiksi Kemian tekniikan korkeakoulus- sa ja Taideteollisessa korkeakoulussa joka toinen opiskelija käyttää peruspuhelinta. Kauppakorkeakoulussa ja Taideteollisessa iPhonen käyttäjiä on enemmän kuin muualla, noin viidennes. Rajoittamaton datayhteys on puhelimessaan lähes joka toisella (42 %) ja rajoitettu yhteyskin joka neljännellä.WLAN- yhteydellä varustettuja puhelimia on kuudella opiskelijalla kymmenestä. Valtaosa opiskeli- joista on kiinnostunut käyttämään mobiilisti opiskeluun liittyviä palveluita (kurssitiedotus, käyttöasteet, koepäivät jne.) ja paikkatieto- palveluita (esimerkiksi kampusten kartat). Vieraskieliset opiskelijat ovat muita kiin- nostuneempia mobiilisti saavutettavista pal- veluista. Ylioppilaskunnan tiedotteiden mo- biilikäyttö kiinnostaa joka toista opiskelijaa, mutta fukseista jopa kahta kolmasosaa. Kuvio 2. Minkälaista puhelinta käytät? %, n= 1007
  11. 11. 14 Otnäs campusområde skulle behöva ett system där man kan navigera ända fram till ett klassrum. Opiskeluun liittyen tarpeellisinta olisi päästä tarkastamaan, missä jokin luento tai tapahtuma on silloin, kun on kiireellä juoksemassa ko. paikkaan eikä ole muistanut tarkastaa silloin kun oli netin ääressä. Joku kun saisi webmailit, oodit, optimat kirjaston palvelut yms systeemit käyttäjäystävälliseen muotoon, niin varmasti olisi käyttöä. Kaikkiin palveluihin, joita opiskelun suhteen tarvitsen, ovat jo saatavissa kännykälle. Käytettävyyttä mobiilialustoilla voisi toki parantaa ja paljonkin. Kyseessä ovat siis lähinnä lukujärjestykseen, noppaan, oodiin ja moodleen liittyvät palvelut. Olisi kiva jos saisi käyttöön Noppa-sovelluksen jonka haluttaessa voisi laittaa myös pois päältä! Kun se olisi päällä, se muistuttaisi DL:sta, tenteistä jne. Olisi kätevää, jos esimerkiksi Oodi laatisi valitsemistani opetustapahtumista valmiin lukujärjestyksen, jonka saisi helposti kännykkään. Vastaajia pyydettiin kertomaan vapaamuotoisesti, minkälaisiin palveluihin he haluaisivat päästä käsiksi kännykällä ja mistä opiskeluun liittyvistä asioista pitäisi tiedottaa teksti- viesteillä. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että oikean paikan löytäminen on tarve, johon vastaajat yleisesti toivovat mobiilisti käytettäviltä palveluilta ratkaisuja. Kampuskartat sekä luokkien sijaintitiedot muutoksineen helpottaisivat monien opiskeluarkea. Opiskelussa tarvittavien portaalien (Oodi, Noppa) ja oppimisympäristöjen mobiilikäyttö kiin- nostaa monia sillä edellytyksellä, että niiden käytettävyys on kunnossa. Mobiilikäyttöisten sovellusten nähdään tarjoavan kiinnostavia mahdollisuuksia aikataulutuk- seen. Ihannetapauksessa lukujärjestykset, kurssiaikataulut, tenttipäivät, tapahtumakalenteri ja opettajien vastaanottoajat olisivat näppärästi saatavilla puhelimen välityksellä.
  12. 12. 15 Tekstiviestit on turha ja liian henkilökohtainen tiedotuskanava. Tekstiviestejä tulisi käyttää rajoitetusti vain tärkeimmissä asioissa, kuten ‘lukuvuodeksi ilmoittautuminen tästä päivästä tähän päivään’ tai ‘kielten kurssien ilmoittautuminen alkaa tänä päivänä’.Toisaalta myös yllättävissä muutoksissa kuten luentosa- lin vaihtumisessa tai luennon perumisessa voisi käyttää tekstiviestiä, jos mahdollista. Olen huono kännykän käyttäjä vaikka älypuhelinkin on. Turhiin mobiilipalveluihin panostaminen on […] pois joidenkin muiden hyvien palveluiden sisällöntuotosta - pärjään erinomaisesti ilman kännykkäviestejä, mutta huonot ja bugiset nettisivut ottavat todella päähän. En halua tietoa puhelimeeni. En osaa käyttää älypuhelimia, eikä se kiinnosta ollenkaan. Muita mainittuja mobiilikäyttöön liittyviä ideoita olivat ruokalistojen ja ruokaloiden jonoti- lanteen tarkistaminen, tilojen käyttöasteiden ja bussiaikataulujen selvittäminen sekä erilaisiin ilmoittautumisiin liittyvät muistutukset. Tekstiviestien suhteen näyttää olevan kaksi vallitsevaa kantaa. Joko ajatellaan, että teks- tiviesteillä ei pitäisi tiedottaa lainkaan opiskeluun liittyvistä asioista tai sitten niitä toivotaan käytettäväksi pääsääntöisesti vain luentojen peruuntumisien ja muiden akuutisti merkittävien asioiden kohdalla (tärkeät ilmoittautumiset, hätätilanteet). Pieni joukko vastanneista kaipasi tekstiviestien kattavampaa käyttöä viestinnäs- sä. Esimerkiksi erilaisiin ilmoittautumisiin liittyvistä takarajoista olisi heidän mukaansa hyödyllistä saada tekstiviestillä muistutuksia. Kuten edellä huomattiin, kaikki opiskelijat eivät ole älypuhelinten käyttäjiä – ja vaikka olisivatkin, eivät välttämättä ole kiinnostuneita opettelemaan sen tarjoamia mahdollisuuksia. Osa haluaa pitää puhelimen vain puhelimena. Uusien viestintäkanavien käyttöönotossa onkin hyvä muistaa, että kaikki eivät hyppää uusien teknisten mahdollisuuksien maailmoihin yhtä innokkaasti saati samassa tahdissa.
  13. 13. 16 3. Palvelutarjonta • vuokra-asuntojapidetäänAYY:npalveluistakaikkeintarpeellisimpana • Otaniemenlisääntyväänasuntotarpeeseenvastaamiseksitoivotaanennakoivaa toimintaa • palveluthalutaansaavuttaapääasiassanetinkautta,poikkeuksenaoikeusturvaneu- vonta,jotahalutaanyleisimminpalvelupisteistä • edunvalvontaankaivataanterävyyttäjaopiskeluuntukipalveluita AYY tuottaa jäsenilleen kattavasti erilaisia palveluita asuntojen vuokrauksesta oikeustur- vaneuvontaan ja liikuntavälineiden lainaukseen. Tässä luvussa kohdistetaan huomio ylioppi- laskunnan jäsenten mielipiteisiin näiden erilaisten palveluiden tarpeellisuudesta, palveluiden käyttötavoista ja palvelutarjonnan laajentamisesta. Jäsenet pitävät AYY:n tarjoamia palveluita tarpeellisina kautta linjan, mutta erityistä painoarvoa annetaan AYY:n asuntojen vuokrausmahdollisuudelle, kuten kuviosta 3 voidaan todeta. Sitä vastoin pakettiauton vuokrausta, kirjanvälitystä ja liikuntavälinelainausta opiskeli- jat pitävät harvemmin vastaavassa määrin tarpeellisena. Kuvio 3. Miten tarpeellisina pidät seuraavia ylioppilaskuntasi tuottamia palveluita? Erittäin tai melko tarpeellinen, %, n= 994 - 1003 0% 20% 40% 60% 80% 100% Liikuntavälineiden lainaus Kirjavälitys (Töölön palvelupiste) Pakettiauton vuokraus Kulttuuritoiminta Juhla-, kokous- ja saunatilojen vuokraus Opiskelijakortilla saatavat AYY:n lisäedut Yhdistystoiminnan tukipalvelut ja taloudellinen tuki Apurahat ja stipendit Oikeusturvaneuvonta Asuntojen vuokraaminen jäsenille Erittäin tarpeellinen Melko tarpeellinen
  14. 14. 17 Kulttuuritoimintaa arvostavat erityisesti Tai- deteollisessa korkeakoulussa ja Kauppakor- keakoulussa opiskelevat. Otaniemessä opis- kelevat jäsenet katsovat puolestaan muita useammin tilavuokrauksen tärkeäksi palve- luksi. Töölön palvelupisteellä toimivaa KIVA- kirjavälityspalvelua pitävät tarpeellisena eri- tyisesti Kauppakorkeakoulun opiskelijat sekä vieraskieliset opiskelijat. Palveluita halutaan käyttää pääasiassa netin välityksellä (kuvio 4). Liikuntavälinelai- naus ja kirjavälityspalvelu jakavat tässä suh- teessa mielipiteitä, sillä palvelupisteellä asi- oinnille ja nettikäytölle löytyy kutakuinkin saman verran kannatusta. Sen sijaan oikeus- turvaneuvontaa AYY:n jäsenet haluavat ensi- sijaisesti palvelupisteestä – tosin vieraskieli- set opiskelijat toivovat oikeusturvaneuvontaa yhtä yleisesti nettivälitteiseksi kuin palvelu- pisteellä saavutettavaksi. Kuvio 4. Miten palveluita pitäisi pystyä ensisijaisesti käyttämään? %, n= 1002 - 1006 0% 20% 40% 60% 80% 100% Oikeusturvaneuvonta Kirjavälitys (Töölön palvelupiste) Liikuntavälineiden lainaus Yhdistystoiminnan tukipalvelut ja taloudellinen tuki Pakettiauton vuokraus Apurahat ja stipendit Asuntojen vuokraaminen jäsenille Juhla-, kokous- ja saunatilojen vuokraus Netissä Palvelupisteessä Puhelimitse EOS/en tarvitse
  15. 15. 18 Ainoa selvä korkeakoulujen välinen ero pal- velujen saatavuusmieltymysten suhteen liittyy kirjavälitykseen. Kauppakorkeakoululaiset pi- tävät kirjavälityksen osalta parhaana käyttö- muotona palvelupisteellä asioimista. Muissa korkeakouluissa välityspalvelun raportoitu tarve on pienempi, mutta toisaalta palvelun tarjonta ja saatavuus saattavat vaikuttaa ra- portoituun tarpeeseen. Lisäksi netti ja palve- lupiste ovat Aallon muiden korkeakoulujen opiskelijoille tässä suhteessa lähes tasavah- voja vaihtoehtoja. Vieraskieliset opiskelijat hoitaisivat kirjavälityksen muita useammin netissä. Kuvion 5 perusteella kello 13–16 ja 16–18 ovat useimmille jäsenille sopivat ai- kavälit palvelupisteessä asiointiin. Kauppa- korkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat pitävät hieman otaniemeläisiä use- ammin väliä 11–13 parhaana asiointiajankoh- tana. Kuvio 5. Sopivin aika palvelupisteellä asioimiseen, %, n= 1006 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 8 - 11 11 - 13 13 - 16 16 - 18 Sopivin kellonaika palvelupisteellä asioimiseen
  16. 16. 19 0% 20% 40% 60% 80% Polkupyörien lyhytaikainen vuokrauspalvelu Työkalujen lainauspalvelu Ilmainen kahvi palvelupisteillä Maksuton luottokortti Muuttolaatikoiden vuokrauspalvelu Edullinen kotivakuutus nimetystä yhtiöstä Edullinen sähkösopimus nimetystä yhtiöstä Varmasti Ehkä Vastaajilta tiedusteltiin ajatuksia myös sel- laisista palveluista, joita AYY ei parhaillaan tuota. Näiden osalta suurin potentiaalinen kysyntä näyttäisi olevan AYY:n neuvottele- malle edulliselle sähkösopimukselle (kuvio 6). Myös edullinen kotivakuutus, muuttolaati- koiden vuokraus sekä maksuton luottokort- ti kiinnostavat monia. Korkeakoulukohtaista hittipotentiaalia voisi kyselyn mukaan olla maksuttomalla luottokortilla (Kauppakor- keakoulu), polkupyörävuokrauksella ja ilmai- sella kahvilla (Taideteollinen korkeakoulu) sekä työkalulainauksella (Perustieteiden kor- keakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu).Vie- raskielisten opiskelijoiden ryhmässä ollaan muita kiinnostuneempia muuttolaatikoiden vuokrauksesta, työkalulainauksesta ja polku- pyörävuokrauksesta. Tämä on vaihto-opis- kelijoiden tapauksessa ymmärrettävää, koska heidän mahdollisuutensa tuoda mukanaan ar- jessa tarvittavia tavaroita ovat rajalliset. Kuvio 6. Käyttäisitkö seuraavia palveluita, jos ylioppilaskunta tarjoaisi niitä? Varmasti tai ehkä, %, n= 1002 - 1006 Varmasti
  17. 17. 20 Kan inte komma på något speciellt. Ett bra tecken kanske Pitäkää ydinpaketti kasassa (asunnot, kulttuuri, stipendit) niin hyvin menee. Palveluita on mielestäni nyt paljon, mutta niistä pitäisi ehkä informoida paremmin ja sel- keämmin. Käytän ehkä vain murto-osaa palveluista, koska en tiedä niiden olemassaolosta... Enemmän opiskelija-asuntoja otaniemeen. Lähivuosina tulee olemaan kaaottinen tilanne ellei siihen puututa More access to housing. Especially for students coming from outside Finland and outside Europe. Housing is a major issue in the helsinki metropolitan area. I feel that it should be given first priority.There are many other services that AYY can provide but I’d rather not discuss it when so many students are struggling to find accomodation. Ehkä ennen uusien palveluiden perustamista vanhoja voisi kehittää? Olisi ihan kiva pystyä vaikka vuokraamaan AYY:n kautta edullinen asunto, pääkaupunkialueen vuokrien ja vuokra- suhteeseen liitettävien vaatimusten ollessa kohtuuttomat, mutta AYY:n jonot ovat järkyttä- vät ja asunnonhakijoiden pisteytysjärjestelmä käsittämätön.Asuntojen varustustasoakin voisi nostaa, vaikkapa pesutuvat eivät palvele kiireisiä opiskelijoita. Vastaajia pyydettiin vielä ideoimaan uusia palveluita ylioppilaskunnan järjestettäväksi. Kiinnos- tavaa oli, että suuri osa vastanneista piti nykyistä palvelutarjontaa riittävänä ja keskeisimpien palveluiden toimivuudesta huolehtimista ensisijaisena. Jotta nykyiset palvelut tulisivat tehokkaaseen käyttöön, on ne ensin saatava tunnetuiksi. Nykyisestä palvelurepertuaarista viestimiseen toivottiinkin tehostamista. Asuminen oli palveluideoita käsittelevissä teksteissä hyvin yleinen teema. Asuntotarpeen ennakoidaan nousevan lähitulevaisuudessa etenkin Otaniemessä. Erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta asunnot koetaan kriittisen tärkeäksi palveluksi, joka ohittaa tar- vehierarkiassa monet muut.
  18. 18. 21 Tehokas, toimiva ja yhtenäinen käytettyjen kurssikirjojen myynti Yleisimpien/tärkeimpien kurssikirjojen ryhmätilauksia, jolloin kirjat olisivat halvempia kun suoraan kaupasta ostettuna (joillakin kursseilla tätä on käytössä, säästö on ihan merkittävä). Tukiopetusta peruskursseille, joilla ryhmäkoot myös viikkoharjoituksissa ovat liian suuria Opiskeluun liittyvää tukea, käytännön opiskelun helpottamista. Opiskelupiirejä [...] käsikirjastoa. Enemmän opiskeluun liittyvää kuin jotain biletystä. Lastenhoitopalvelu niille opiskelijoille, joilla on lapsia, jotta opiskeluun voisi keskittyä hyvin. Opiskellessani ulkomailla paikallinen ylioppilaskunta neuvotteli aktiivisesti palveluntarjojien kuten paikallisliikenneyhtiön kanssa opiskelijahinnoista. Mielestäni esimer- kiksi 45 euroa pääkaupunkiseudun surkeasta julkisesta liikenteestä kuussa on aika suolai- nen hinta, miksi se pitää noin ehdottomasti hyväksyä? [...] Lisäksi ylioppilaskunta voisi ehkä seurata aktiivisemmin, miten opiskelun kuormittavuus / yleinen ajoittainen kohtuuttomuus tutkintotavoitteissa vetelee. Aivan erityisen tärkeää olisi, että AYY ottaisi tarkkailuun koulun esteettömyyden. Opintojen alussa ei tiedotettu mitenkään siitä, että kursseja voidaan muokata vamman tai sairauden perusteella eri tavoin suoritettaviksi, tenttiaikoihin voi saada pidennyksiä, läppärin voi saada tuoda tenttiin jne. Jos tuon YTHS:sän Hammashoidon jonotuksen saisi kuntoon, ettei tarvitsisi niin kauan odottaa tarkastukseen (n. 7 kk). Ennemmin maksaa vaikka enemmän että pääsee. Mitä tekee palvelulla, jota ei voi käyttää sillon kun tarvitsee? Itse opiskelua tukevia palveluratkaisuja ideoitiin myös. Kurssikirjojen joukkotilauksia sekä niiden tehokasta kierrätysjärjestelmää kaipailtiin monissa vastauksissa. Myös ylioppilaskunnan järjestämille opintopiireille, harjoitus- ja tukiopetusryhmille sekä ryhmätyötiloille näyttäisi olevan tilausta. Lastenhoitomahdollisuus esimerkiksi tenttien aikana helpottaisi taas perheen perustamisen ja opiskelun yhteensovittamista. Opiskelijoiden edunvalvontaan toivottiin paikoin terävyyttä.Ylioppilaskunnalta kaivattiin ak- tiivisuutta joukkoliikenteen hinnoista käytävään neuvotteluun sekä seuranta- ja vaikuttamis- toimintaa esteettömyyden, YTHS:n palveluiden saatavuuden ja laadun sekä opintojen kuor- mittavuuden suhteen.
  19. 19. 22 Tuntipankki olisi hyvä. Jos joku on vaikka hyvä remontoimaan, hän voisi auttaa ja toinen vastaavasti tarjota ruuat/ auttaa jossakin muussa asiassa. Erittäin tärkeää olisi opiskelijoiden välisten yhteyksien luominen nyt kun kolme erilaisella kulttuurilla varustettua koulua on liitetty yhteen. Enemmän eri kampuksia yhdistäviä tapahtumia ja tilaisuuksia/tilanteita. Ei kuulkaa muuten kukaan kaveeraa toiskoululaisen kanssa ellei pakoteta. Edellä mainituista palveluista suurin osa sijaitsee ilmeisesti kampuksella jolla en opiskele, en haluaisi tukea ylioppilaskuntamaksullani vain teekkareille suunnattuja palveluja, enkä koe tarpeelliseksi esim. itse vuokrata saunaa Otaniemestä, koska asun aivan muualla. Myös yhteisöllisen ilmapiirin luomisesta kannettiin huolta.Tuntipankki on konkreettinen eh- dotus tähän suuntaan.Toiminnan keskittymistä Otaniemeen pidetään kuitenkin ongelmallise- na yhteisöllisyyden näkökulmasta. Tapahtumajärjestämiseen toivottiin uudenlaista kulttuuria, jossa alkoholi ei olisi niin keskei- sessä asemassa. Liikuntatapahtumat olivat toivotuimpien joukossa. Liikuntatapahtumia muitakin kuin ryhmille. Muutenkin tapahtumat keskittyy vain alkoholin ympärille. Aalto kymppi on hyvä. Työelämään liittyvistä palveluideoista tuotiin esiin rekrytointitapahtumat sekä työnvälitys- ja urapalvelut. Muita toivottuja palveluita olivat erilaiset opiskelija-alennukset, polkupyörävuok- raus ja pyöräverstas, huonekalujen ym. kierrätystoiminta, muuttolaatikoiden ja varastotilojen vuokraus helpottamaan muuttotilanteita, kahvilatoiminta, mikrolla varustettu lounastila sekä kielitaitoa kohentava language exchange -toiminta.
  20. 20. 23 4. Asuminen • viidennesAalto-yliopistonopiskelijoistaasuuOtaniemessä • asuntojakaivataanlisää,etenkinyksiöitä • yleisestiottaenasumisessasuositaanyksityisyyttä • sopivahintajahyväsijaintiovatopiskelijoillekeskeisimmättekijätasumisvalinnoissa • hyväsijainti=opiskelupaikanlähellä,hyvienjoukkoliikenneyhteyksienääressätai Helsinginkeskustassa • opiskelijatovatpääosintyytyväisiäasumiseensa Asuminen on opiskelukyvyn kulmakiviä. Opiskelijoilla asunto on paitsi lepäämistä ja rentoutumista varten, myös paikka, jos- sa opiskellaan. Opiskelun aikana muutetaan tyypillisesti pois lapsuudenkodista ja monet solmivat parisuhteen tai perustavat perheen, jolloin asumistarpeet muuttuvat elämäntilan- teen mukana. Parhaimmillaan asuminen tukee tätä elämän intensiivistä nivelvaihetta, mutta toisaalta,jos asuminen on ongelmien tai stres- sin aihe, voi se heijastua laajastikin opiskelijan koko elämään. Erityisesti pääkaupunkiseudul- la aihe on polttava, koska asuntojen kysyntä on valtavaa, eikä tarjonta siihen aina vastaa toivottavalla tavalla. Koska asuminen on olen- nainen opiskelun taustatekijä, on luontevaa, että kyselystä omistettiin suuri osa jäsenten asumistilanteen ja asumista koskevien mieli- piteiden tarkasteluun. Tässä luvussa käsitel- lään näiden teemojen lisäksi myös asumiseen kiinteästi liittyvää arkista matkaamista kotoa opiskelupaikalle. Aivan aluksi luodaan katsa- us siihen, missä opiskelijoiden kodit fyysisesti sijaitsevat. Vastaajia pyydettiin kertomaan asuin- paikkansa postinumero, jotta kyselyn teemo- ja pystyttäisiin tarkastelemaan sijaintitietojen suhteen.Tyhjien ja virheellisten tietojen pois- tamisen jälkeen käyttökelpoisia sijaintitietoja postinumeroiden muodossa on käytettävissä 948 kappaletta. Postinumeroalueita yhdistä- mällä on muodostettu suurempia tarkastelu- alueita, joiden avulla eri puolilla pääkaupunki- seutua asuvia opiskelijoita voidaan helpommin verrata keskenään. Alueet on muodostettu vastausaineiston perusteella vierekkäisiä alueita yhdistämällä niin, että muodostuneil- la alueilla on vähintään 15 havaintoa. Tällöin alueet ovat maantieteellisesti erikokoisia.Yh- distelyä ei ole tehty silloin, kun lähekkäisillä alueilla on ollut kullakin vastaajia tarpeeksi. Yhdistelyssä on pyritty löytämään aluejako, jossa alueet ovat toiminnallisesti vertailta- vissa keskenään ja tämän vuoksi on vältetty yhdistämästä esimerkiksi liikenteellisesti eri- laisia alueita. Alueen nimessä on ilmoitettu alueeseen kuuluvien kaupunginosien nimet. Jos yhdistetyltä postinumeroalueelta on ol- lut vain hyvin pieni määrä havaintoja, sitä ei luettelomaisuuden välttämiseksi ole mainittu alueen nimessä. Raportin liitteestä 2 on mah- dollista tarkistaa, mitkä postinumeroalueet on yhdistetty toisiinsa. Suurin osa vastaajista asuu pääkaupun- kiseudulla, missä Aallon korkeakoulut myös pääosin toimivat.Vastauksia saatiin kuitenkin ympäri Suomea. Opiskelijoiden elämänti- lanteet muuttuvat, eivätkä ne aina salli saati
  21. 21. 24 vaadi asumista lähellä oppilaitosta, ja esimer- kiksi työelämään siirtyminen voi vaikuttaa asuinpaikan valintaan. Taulukosta 4 käy ilmi, että pääkaupunkiseudun kehyskunnissa asu- via vastaajia on lähes yhtä paljon kuin muu- alla Suomessa asuvia. Porista, Lahdesta ja Mikkelistä saatiin hienoisesti muita kuntia enemmän vastauksia, joten Aalto-yliopiston sivukampustenkin opiskelijoita on kyselyllä tavoitettu. Pääkaupunkiseudulla AYY:n jäsenten ehdottomasti suurin asuinkeskittymä on Es- poon Otaniemi, jossa asuu neljännes vastaa- jista. Tämä havainto vastaa odotuksia, sillä Otaniemessä sijaitsee useita Aalto-yliopiston korkeakouluja ja paljon opiskelija-asuntoja. Espoossa opiskelijat asuvat lisäksi Leppävaa- ran, Tapiolan, Olarin ja Matinkylän alueilla ja niiden lähettyvillä. Helsingissä vastaajia asuu enimmäkseen eri puolilla kantakaupunkia. Helsingin ydinkeskusta, keskustan läntiset ja eteläiset osat ja Kallion ja Sörnäisten alue ovat AYY:läisten suosiossa. Kunnittain tarkas- teltuna opiskelijat keskittyvät Helsinkiin ja Espooseen, kun taas Vantaalla ja Kauniaisissa asuu vain pieni osa vastaajista. Taulukko 4. Vastaajien asuinpaikat, %, n= 948 n % Otaniemi 231 24,4 % Helsinki, keskusta 68 7,2 % Kallio, Sörnäinen, Alppiharju 65 6,9 % Matinkylä, Olari 54 5,6 % Leppävaara, Lintuvaara, Kilo 49 5,2 % Läntinen kantakaupunki (Töölö, Meilahti, Ruskeasuo, Pasila) 43 4,6 % Vallila, Arabianranta, Käpylä 41 4,3 % Eteläinen kantakaupunki (Punavuori, Kaivopuisto, Eira) 39 4,1 % Tapiola, Otsolahti 38 4,0 % Espoon keskiosat ja Kauniainen 34 3,6 % Lauttasaari 30 3,2 % Malmi, Pukinmäki, Tapulikaupunki, Viikki 29 3,1 % Muut kunnat 29 3,1 % Etelä-Haaga, Munkkiniemi, Munkkivuori 26 2,7 % Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Malminkartano 25 2,7 % Puotila, Itäkeskus, Kontula, Vuosaari, Myllypuro 25 2,6 % Pääkaupunkiseudun kehyskunnat 23 2,4 % Vantaa 22 2,4 % Pitäjänmäki, Reimarla 22 2,3 % Oulunkylä, Pakila, Paloheinä 19 2,1 % Espoonlahti 18 1,9 % Herttoniemi, Roihuvuori, Laajasalo 16 1,7 % Yhteensä 948 100,0 %
  22. 22. 25 AYY:n jäsenistä suurin osa asuu yksin omassa kotitaloudessaan tai puolison kanssa (taulukko 5). Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat ovat muita useammin perheellisiä ja keskimäärin myös hieman vanhempia kuin Aallon muiden korkeakoulujen opiskelijat. Taulukko 5. Kotitaloustyyppi korkeakouluittain. %, n= 1000 ENG ECON CHEM SCI ELEC TAIK Kaikki %04%42%14%74%34%14%14niskY %82%73%12%61%62%43%92osilouP Puoliso lapsi(a) 5 % 7 % 1 % 4 % 4 % 19 % 6 % %01%1%41%9%81%8%01anoul.hnaV Kimppakämppä, jaettu talous 15 % 8 % 10 % 23 % 18 % 14 % 14 % %7,1%3,4%9,1%7,0%1,1%2,2%8,0uuM 000151185184188232952)%001(n Aalto-yliopiston opiskelijat asuvat tyypillisim- min opiskelija-asunnossa (taulukko 6). AYY:n ja HOASin asunnoissa asuu lähes yhtä mon- ta vastaajaa ja yhteensä opiskelija-asunnossa asuu reilut 40 prosenttia jäsenistä. Joka viides asuu yksityiseltä vuokratussa asunnossa. Ku- ten taulukosta 6 voi huomata, Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat erottuvat muista asunnon hallintamuodon suhteen: he asuvat muita yleisemmin yksityiseltä vuokratussa asunnossa ja muita harvemmin opiskelija- asunnossa. Etenkin AYY:n asunnoissa Taidete- ollisen korkeakoulun opiskelijoita asuu vähän. He asuvat muita yleisemmin omassa omistus- asunnossa, ja vain harva heistä asuu vanhem- pien tai sukulaisten luona. Taulukko 6. Asunnon hallintamuoto korkeakouluittain, %, n= 995 ENG ECON CHEM SCI ELEC TAIK Kaikki
  23. 23. 26 Taulukosta 7 käy ilmi, että joka kolmas opiskelija asuu kaksiossa.Yksiössä tai soluhuoneessa asuu kummassakin noin viidennes opiskelijoista. Kauppakorkeakoulun opiskelijat asuvat hie- man muita useammin yksiössä ja muita harvemmin solussa.Vieraskieliset opiskelijat ja ensim- mäisen vuoden opiskelijat asuvat muita yleisemmin soluasunnossa. Taulukko 7. Asuntotyyppi korkeakouluittain, %, n= 991 ENG ECON CHEM SCI ELEC TAIK Kaikki Soluhuone 23 % 8 % 16 % 21 % 26 % 17 % 18 % %32%62%81%62%41%13%02öiskY %13%13%13%62%93%53%92oiskaK %01%01%6%8%8%11%11oimloK Jokin muu 12 % 13 % 13 % 9 % 14 % 10 % 12 % n (100 %) 258 232 85 148 156 112 991 Joka kolmas opiskelija maksaa asumisestaan 150–300 euroa kuussa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoista noin joka kolmas ei maksa asumisestaan mitään, mikä selittyy sillä, että opinto- jen alkuvaiheessa vanhempien tai sukulaisten luona asuminen on vielä melko yleistä. Taulu- kossa 8 on kuvattu asumismenojen jakautuminen opiskeluvuoden mukaan. Taulukko 8. Asumiskustannukset kuussa (sis. vuokran lisäksi lainakulut, sähkön, veden, netin).Vuosikursseittain, %, n= 967 Vuosikurssi 1. 2. - 3. 4. - 5. 6. - 9. Kaikki
  24. 24. 27 Useimmat Aallon opiskelijat taittavat pääosan matkastaan kotoa korkeakoululle bussin kyy- dissä. Taideteollisen korkeakoulun opiskeli- jat kulkevat hyvin harvoin oppilaitokseensa jalan, kun taas muiden korkeakoulujen opis- kelijoista kotoa oppilaitokselle kävelee noin joka viides. Pyöräily ei juuri ole Kauppakor- keakoulun opiskelijoiden suosiossa, sillä vain viisi prosenttia heistä pyöräilee, kun muissa korkeakouluissa lähes joka viides pyöräilee matkan kotoa oppilaitokselle. Junalla pääosan koulumatkasta kulkee joka kymmenes Kaup- pakorkeakoulun opiskelija ja lähes yhtä moni ensimmäisen vuoden opiskelija. Muut opiske- lijat käyttävät junaa vielä vähemmän. Raitio- vaunun ja metron käyttö painottuu oppilai- tosten sijainnin vuoksi Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoihin. Vanhempien tai sukulaisten luona asuvat opiskelijat ja omassa omistusasunnossa asu- vat kulkevat muita useammin autolla matkan kotoa oppilaitokseen. Opiskelijoilta kysyttiin myös, kuin- ka kauan kotoa oppilaitokselle kulkeminen tyypillisesti kestää. Runsaalla 40 prosentilla vastaajista yhdensuuntainen matka jää alle 20 minuuttiin ja vajaat 40 prosenttia käyttää siihen 20–40 minuuttia. AYY:n asunnoissa asuvista 75 prosenttia käyttää matkaan alle 20 minuuttia, koska ylioppilaskunnan asunnot sijaitsevat oppilaitosten lähellä, kuten Ota- niemessä. Taideteollisen korkeakoulun opis- kelijoilta kuluu muita useammin matkaan 40 minuutista tuntiin. Pelkkä matkaan kuluva aika ei kuiten- kaan vielä kerro sen vaikutuksista opiskelijan arkeen. Toiselle päivittäinen bussimatka voi olla pakollinen paha, toiselle taas rentoutta- va hetki istua hetki aloillaan omien ajatusten kanssa. Kyselyssä tiedusteltiin tästä syystä matkan kuormittavuutta viisiportaisen astei- kon avulla. Suurin osa opiskelijoista katsoo, ettei matkaaminen käy raskaaksi. Matka-ajan ja kuormittavuuden välillä on lopulta melko suoraviivainen yhteys (kuvio 7): mitä kauem- min matkaan menee, sitä kuormittavammaksi se koetaan. Esimerkiksi ensimmäisen vuoden opiskelijat, joiden päivittäinen matka oppilai- tokselle kestää tyypillisesti kauemmin kuin muilla, kokevat myös matkustamisen jonkin verran muita raskaammaksi. Asuin ennen n. 8 km päässä opiskelupaikasta huonohkojen liikenneyhteyksien päässä. Se oli kamalaa, aika ei riittänyt mihinkään muuhun opiskelun lisäksi kuin bussissa istumiseen. Se johti käytännössä olemattomiin sosiaalisiin kontakteihin, kukaan ei halunnut tulla kylään ja kaikkialle oli vaikea lähteä.Tuli jumitettua yksin kotona todella paljon. Opiskelupaikkaa lähellä olevat (edulliset) asunnot ovat äärimmäisen tärkeitä. Matkustamiseen tuhlautuva aika on omalla kohdalla erittäin piinaavaa ja turhauttavaa. Päivittäinen matkustaminen esiintyi myös vastaajien kommenteissa. Matkustamiseen kuluva aika vaikuttaa mm. sosiaalisten suhteiden luomiseen.
  25. 25. 28 Erityisen tärkeää asunnon sijainnissa on hyvät ja suorat liikenneyhteydet koululle, kuten suora bussilinja asunnon-koulun välillä. Kampusten välisten liikenneyhteyksien parantamiseen panostettava, esim. tarveohjautuva joukkoliikennepalvelu kuulostaa hyvältä! Toimivat liikenneyhteydet ovat hyvän opiskelija-asumisen kannalta olennaisessa asemassa. Kuvio 7. Päivittäinen matka opiskelupaikalle: matkaamisen kuormittavuus matka-ajan mu- kaan. %, n= 1001 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle 20 min (n=460) 20 - 40 min (n=381) 40 min - 1 tunti (n=124) Yli tunti (n=36) Kaikki (n=1001) Yhdensuuntainen matka kotoa oppilaitokselle, kesto 5 - hyvin raskasta 4 3 2 1 - ei lainkaan raskasta Opiskeluajan asumiseen liittyy usein yhtei- sasumista muidenkin kuin perheenjäsenten kanssa ja asumisen jakamista esimerkiksi yh- teisen keittiön tai kylpyhuoneen muodossa. Kyselyssä tiedusteltiin tähän teemaan liittyen opiskelijoiden mielipidettä asumisen yksityi- syydestä. Pääosin vastauksissa suosittiin yksi- tyisyyttä. Mieluiten jaettavina asioina pidettiin saunaa ja piha-aluetta, kun taas keittiö, suihku, wc ja makuuhuone pidettäisiin mieluummin vain omassa käytössä.Vieraskieliset opiskeli- jat jakaisivat keittiötilat kuitenkin mielellään. Pyykinpesu ja -kuivaus jakaa mielipiteitä niin, että noin puolet haluaisi pitää ne vain omas- sa käytössä ja noin puolet jaetussa käytös- sä. Omistusasunnossa asujat pitävät keittiön, saunan, pihan ja pyykkitilat muita useammin ehdottomasti vain omassa käytössä.
  26. 26. 29 Jos AYY rakentaa uusia soluja ym. niin laittakaa niihin omat kylpyhuoneet. Minulle ainakin kylpyhuoneen jakaminen olisi suuri kynnys soluun muuttamisen kannalta, mutta keittiön voisin hyvin jakaa, ja olisikin kiva asua muiden kanssa jos nyt joutuisin muuttamaan muualle. Missään tapauksessa en muuttaisi soluun jos joutuisin jakamaan kylppärin. Soluasumisessa pienet solut on ok, yli 4 hlö:n solut rupeavat olemaan yhteisten tilojen ja keittiön käytön kannalta hankalia. Isoissa soluissa keittiö tai yhteiset tilat eivät tunnu omilta eikä niitä ole yhtä mukava käyttää. Yksiöitä tarvitaan enemmän. Mistä soluajattelu on edes lähtöisin? Hullua ajatella, että pako- tetaan asumaan vieraiden ihmisten kanssa samojen sotkujen seassa. Itse en kestäisi.Vaihto- ehtoina opintojen alussa olivat joko soluasuminen tai tuplata vuokra ja mennä yksityiselle. Menin yksityiselle, arvostan kuitenkin omaa päätäntävaltaa ja yksityisyyttä asumisessani todella korkealle. Soluasuminen on kivaa, jos sattuu käymään hyvä tuuri - yksi syy omalla kohdallani miksi olen viihtynyt soluasunnossa pidempään kuin olisin itse uskonut. Vastaajat pohtivat kirjoituksissaan jaetun asumisen eri puolia ja jälleen käy ilmi, että makuja ja tarpeita on monenlaisia. Mikro ja kahvinkeitin 20e/kk, kolmessa kuukaudessa voi kaupasta ostaa omat laitteet samal- la hinnalla. Hinnoittelunne aivan liian korkea. Furniture is a good idea, but it would have to be VERY clean, and given the conditions in which I received the apartment I don’t think they are capable of maintaining furniture in good condition. AYY:n asumispalveluihin kuuluu myös joi- denkin asuntojen vuokraaminen kalustettu- na. Jäsenkunnalta tiedusteltiin, millaista tar- vetta kalusteille on ja olisiko opiskelijoilla halukkuutta vuokrata muitakin tarpeellisia tavaroita, kuten mikroa ja kahvinkeitintä. En- simmäisen vuoden opiskelijat olivat muita ha- lukkaampia ottamaan vanhat peruskalusteet ilman lisähintaa. Pääosin vastaajat kuitenkin kokivat, että eivät tarvitse vanhoja eivät- kä uusia peruskalusteita tai sänkyä eivätkä myöskään mikroa ja kahvinkeitintä. Tavaroil- le ehdotettuja vuokrahintoja kommentoitiin vapaan sanan osiossa niin korkeiksi, että ta- varoiden ostaminen uutena olisi kannatta- vampaa kuukausittaisen vuokraamisen sijaan. Kriittisiä mielipiteitä esitettiin myös kalustei- den asukkaalta toiselle kierrättämisen toimi- vuudesta.
  27. 27. 30 Vuokrattavat kalusteet varmasti tekisivät kauppansa ulkomailta ja kauempaa tuleville, ettei heillä tarvitse nukkua lattialla heti saavuttuaan asuntoonsa. The system with recycling centers is good way to get furniture.There would be need of furniture in apartment in case of a short living period, when it is not efficient to buy/move furniture. Sinänsä kiva idea saada asunto osin valmiiksi kalustettuna, mutta en näe sille kuitenkaan tarvetta suomenkielisten opiskelijoiden keskuudessa. Jossain välissä sitä kuitenkin muuttaa omilleen, jolloin sitä omaa sänkyä / mikroa tarvitsee.Vaihtareiden kohdalla tilanne on ihan toinen, sillä he ovat täällä vain lyhyen aikaa ja eivät vieraassa paikassa niin helposti osaa ehkä löytää sopuhintaisia kalusteita. Mielestäni erittäin toimiva järjestely on Otaniemen kierrätyskeskus, josta saa ilmaiseksi tavaraa ja johon voi myös tarpeettomat tavaransa itse viedä. Kyseisestä paikasta itse sain todella hyvän kattolampun ja mikron, aivan ilmaiseksi jopa.Toivottavasti AYY (ja miksei myös itse yliopisto) tehostavat toimintaa ja antavat tälle lisää resursseja. [...] toivoisin AYY:ltä juuri tällaista kierrätyskeskuksen tapaista palvelua! Vaikka kalusteita ei välttämättä tarvittu itse, käy kommenteista kuitenkin ilmi, että palvelua pidetään tärkeänä vaihto-opiskelijoiden ja ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kannalta. Ka- lusteiden saatavuuden edistämiseksi ehdotettiin myös hieman toisenlaista toimintamallia. Opiskelijoilta tiedusteltiin, minkälai- sessa asunnossa he mieluiten haluaisivat alkavana lukuvuotena asua. Yleisesti otta- en suosituin vaihtoehto on opiskelijayksiö (taulukko 9). Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden joukossa tosin mieluisin yk- sittäinen asumisratkaisu on kolmio, joka ei ole opiskelija-asunto – puolison tai perheen kanssa tarvitaan luonnollisesti enemmän tilaa ja rauhaa (ks. taulukko 5). Kemian tekniikan korkeakoulun opiskelijoilla puolestaan yk- kösvaihtoehto on opiskelijakaksio, joskin ero kakkossuosikkina tulevaan opiskelijayksiöön on hyvin pieni. Kokonaisuutena tarkasteltuna joka kolmas vastaaja asuisi mieluiten opiske- lijayksiössä. Seuraavaksi suosituin vaihtoehto on opiskelijakaksio. Opiskelija-asunnot pitä- vät suosionsa myös, kun asumistoiveita suh- teutetaan opintojen vaiheeseen. Aina viiden- nen vuoden opiskelijoihin asti opiskelijayksiö on suosituin vaihtoehto. Kuusi ja sitä use- amman vuoden opiskelleet pitävät parhaana vaihtoehtona muualta kuin opiskelijatalosta vuokrattua kaksiota.
  28. 28. 31 Taulukko 9. Minkälaisessa asunnossa mieluiten asuisit nyt alkavan lukuvuoden aikana? Ota huomioon asumisen hinta: isompi asunto maksaa enemmän, soluasunto on edullisempi kuin yksiö jne. Korkeakouluittain, %, n= 987 ENG ECON CHEM SCI ELEC TAIK Kaikki Asuminen on nippu yksilöllisiä valintoja, joi- ta tehdään omien toiveiden mukaan, mutta myös omien mahdollisuuksien rajoissa. Eri yksilöt toivovat asumiselta erilaisia asioita, eivätkä opiskelijat ole tästä poikkeus. Kysyt- täessä asumisvalintojen tärkeimpiä tekijöitä oli järjestys kuitenkin hyvin selkeä. Tärkein tekijä, jolla opiskelijat tekevät asumista kos- kevia valintoja, on valintojen suhteuttaminen omaan taloudelliseen budjettiin. Toiseksi tär- keimmäksi tekijäksi valikoitui hyvä sijainti ja kolmanneksi tärkeimmäksi asunnon kunto ja varustelutaso. Ristiintaulukoitaessa kaksi tärkeintä asumisvalintoihin vaikuttavaa tekijää keske- nään erottuu kaksi isompaa joukkoa: 43 pro- senttia vastaajista pitää kustannustekijöitä tärkeimpänä ja sijaintia toiseksi tärkeimpänä tekijänä opiskeluajan asumisvalinnoissa; 24 prosenttia puolestaan katsoo, että sijainti on kaikkein tärkein asumisvalintoja ohjaava seik- ka ja kustannustaso vasta toiseksi tärkein. Näiden tulosten perusteella näyttää siis sil- tä, että suuri enemmistö on valmis tinkimään asunnon koosta sekä kunnosta ja varustelu- tasosta, jotka olivat muita kyselylomakkeen tässä kohtaa tarjoamia vastausvaihtoehtoja. Kuitenkin tosiasiallinen asuntomarkkinatoi- minta on asia erikseen, eikä kyselytutkimus pysty tarjoamaan siitä yksinään täysin vakuut- tavaa kuvaa. Esimerkiksi kaikkia tarvittavia vastausvaihtoehtoja ei lomaketta laadittaessa osata aina tarjota vastaajan valittavaksi. Miksi ihmeessä asumisvalinnan tärkeimpien tekijöiden joukossa ei ollut yksityisyyttä? Pidän sitä tärkeänä.
  29. 29. 32 Joka tapauksessa on ilmeistä, että hyvä sijain- ti merkitsee paljon asumisvalintoja tehtäes- sä, mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Hyvän sijainnin merkitykseen pureuduttiin tarkemmin kysymyksillä, joissa vastaajat sai- vat valita useasta vaihtoehdosta jälleen kolme hyvän sijainnin tärkeintä tekijää. Lähes joka kolmannelle opiskelijalle hyvä sijainti mää- rittyy opiskelupaikan läheisyyden mukaan. Hyvät joukkoliikenneyhteydet ja sijainti Hel- singin keskustassa tai sen läheisyydessä olivat molemmat noin viidennekselle tärkeimpiä asumisen sijainnin näkökohtia. Kuvio 8. Hyvän sijainnin tärkein tekijä, %, n= 998 0% 10% 20% 30% 40% Muut tekijät Hiljainen alue - ei liikennemelua Paikalliset palvelut lähellä Turvallinen alue Työpaikka lähellä Hyvämaineinen alue Muut tärkeät ihmiset lähellä (ystävät, seurustelukumppani) Helsingin keskustassa tai sen läheisyydessä Hyvät joukkoliikenneyhteydet Opiskelupaikka lähellä Asumistyytyväisyyttä selvitettiin eriteltyjen kysymysten avulla. Vastausten mukaan AYY:n jä- senet ovat pääosin tyytyväisiä asumiseensa (taulukko 10). Opiskelija-asunnoissa asuvat ovat yksityisiltä markkinoilta vuokratuissa asunnoissa ja omistusasunnoissa asuvia tyytyväisempiä asumiskustannuksiin.Vanhempien luona asuvat ovat tyytyväisimpiä asumiskustannuksiin, mut- ta muita tyytymättömämpiä asuntonsa sijaintiin oppilaitokseen nähden.
  30. 30. 33 Taulukko 10. Tyytyväisyys asumisen eri osa-alueisiin, asunnon hallintamuodon mukaan. Melko tai erittäin tyytyväisten osuus, %, n= 990 - 997 HOAS vuokra AYY vuokra Yksityinen vuokra Vanh/suk luona tai omist. Oma omistus Muu Kaikki %09%78%89%39%98%78%09 %88%68%99%79%09%48%87 %68%78%69%89%88%38%37 Jäsenistön mielipiteitä asumisesta kuvataan alla sanapilven avulla. Kuten jo palveluista ky- syttäessä kävi ilmi, asumispalveluja pidetään erittäin tärkeänä ylioppilaskunnan jäsenistöl- leen tarjoamana palveluna. Asumisen hinta ja se, että asuntoja ei ole tarpeeksi opiskelija- määrään nähden, olivat yleisiä aiheita vastaaji- en kirjoittamissa kommenteissa. Sanapilvestä näkyy, että myös asuntojen varustelu on pai- nottunut kommenteissa. Kysymyksiä kalus- teiden vuokraamisesta kommentoitiin paljon. Ne sijaitsivat kyselylomakkeessa juuri ennen avovastausosiota, mikä selittänee vastaajien huomion kiinnittymisen tähän teemaan.
  31. 31. 34 Opiskelijan asumisessa ongelmana on opiskelija-asuntojen riittämättömyys: kaikille ei opiskelija-asuntoa riitä, ja vapailta markkinoilta vuokra-asunnot ovat paljon kalliimpia, kuin mihin opintotuella on varaa. Oma asunto on varmasti opiskelija-asuntojen helmiä, joten minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa niistä! Pääkaupunkiseudulla asuminen on toki kallista eli ei täällä asuta, jos ei samalla käy töissä! Omien kokemusteni mukaan opiskelijan asuminen on halpaa ja kätevää, sillä nykyinen asun- toni ainakin on aivan keskustassa ja koulun tuntumassa. Hohdokasta se ei ole - yksiö oli valmiiksi likainen ja pinnat kuluneet eikä uunia ole (eikä sen puoleen tilaa uunille). Edulli- suus ja läheisyys voittavat kuitenkin huonot puolet heittämällä. Kun vielä asuin opiskelija-asunnossa, olin tyytymätön huoneiston kuntoon (vetoa, edellisten asukkaiden aiheuttamat vauriot). Solut olen nähnyt kavereiden kautta, ihan hirveetä touhua. Opiskelijoiden asuminen saa kuitenkin (kaikki asiat huomioiden) arvosanan 8. Opiskelija asuntojen kunto huononee valitettavan nopeasti. Kontrollia ja ryhtiä huoltoliik- keisiin ja opiskelijoihin! Asunnossamme oli monta rikkinäistä asiaa (ovia yms.) ja pinnat todella huonossa kunnos- sa. Saimme ylioppilaskunnalta maalit että voimme maalata asunnon mutta kukaan ei viitsinyt vaivautua katsomaan muita ongelmia, saatikka korjaamaan rikkinäisiä kaappeja, seinälaattoja. Jos aiotaan keskittää kandikoulutus Otaniemeen, niin tarvitaan runsaasti lisää asuntoja. If AYY or Aalto University can’t provide for an apartment to every single foreign student, don’t accept so many of them. Is as simple as that. Instead of investing money in some pro- jects that are not that necessary (such as the Aalto Tongji Design Factory), the university should invest in building more student dorms if they really care about their students. Myös asuntojen kuntoa ja niiden huoltamista, toiminnan keskittymistä Otaniemeen sekä kan- sainvälisten opiskelijoiden asemaa pohdittiin.
  32. 32. 35 Perheellisenä asumiseen vaikuttavat enemmän lasten koulu yms. kaveriasiat Olen opiskelujen loppuvaiheessa, eikä minulla ole enää kursseja jäljellä. Olen myös työelä- mässä täysipäiväisesti. Nämä tekijät vaikuttavat siihen kuinka tällä hetkellä haluaisin asua. En myöskään asu yksin. Jos olisin opiskelujen alkuvaiheessa voisin hyvin kuvitella asuvani esim. opiskelija-asunto yksiössä ja jakavani pesukonees ETC. AYY:n asunnot ovat opiskelijalle oivallisia, asuntotilanne (asuntojen määrä suhteessa opis- kelijoihin) tosin on harmillisen huono. Olen erittäin tyytyväinen, että opiskelupaikalla on tarjota asuntoja. Olen hyödyntänyt niitä koko opiskelujeni ajan ja erityisesti näin alunperin ulkopaikkakuntalaiselle ensimmäisen asunnonsaamisen joustavuus helpotti huomattavasti elämääni. Kuten on jo käynyt ilmi, opiskelijoilla on asumisen suhteen erilaisia toiveita ja tarpeita, joihin oma elämäntilanne vaikuttaa.
  33. 33. 36 5. Liikuntapalvelut • puoletopiskelijoistaliikkuuvähintäänneljäkertaaviikossa • omatoiminenliikuntakotona,kevyenliikenteenväylillätaiulkoilureiteilläonyleisin liikkumisenmuoto • terveys,hyväolojakunnonkehittyminenovattyypillisiäliikunnanmotivaatiotekijöitä • liikuntapaikkaavalittaessatärkeimpiätekijöitäovatsijainti,palveluidensaatavuus sopivaanaikaansekäedullinenhinta • nettisivujapidetäänliikunnanosaltahyödyllisimpänäviestintäkanavana • liikunta-jahyvinvointikurssikiinnostaasuurtaosaajäsenistä Asumisen ohella myös liikunta on merkittävä opiskelukyvyn tukipilari. Opiskelu on suures- sa määrin istumatyötä, joten mielekäs liikunta tuo tervetullutta vaihtelua niin tuki- ja liikun- taelimistölle kuin ajatuksillekin. Opiskelijoille soveltuvia liikuntapalveluita tarjotaan monel- ta suunnalta, sillä Unisportin (entinenYliopis- toliikunta) ja AYY:n liikuntatarjonnan lisäksi myös yksityiset ja kunnalliset palvelut ovat opiskelijoiden käytettävissä. Kyselyn mukaan Aalto-yliopiston opis- kelijat jakautuvat kahteen lähes yhtä suureen ryhmään sen suhteen, miten hyvin tätä opis- kelijoille suunnattua liikuntapalvelutarjontaa tunnetaan: hieman yli puolet katsoo tunte- vansa palveluita (erittäin tai melko) hyvin, va- jaa puolet taas huonommin. Korkeakoulujen välillä on näiltä osin hieman eroja, sillä Kemi- an tekniikan korkeakoulussa liikuntapalvelut tunnetaan tavallista paremmin,Taideteollises- sa korkeakoulussa taas heikommin. Kuten viestintä yleensäkin, myös lii- kuntapalveluita koskeva viestintä ottaa eri kieliryhmät huomioon eri tavalla. Tiedotus liikuntapalveluista ei saavuta optimaalisesti vieraskielisiä opiskelijoita, koska heistä vain reilu kolmannes tuntee palvelut (erittäin tai melko) hyvin. Liikunta-aktiivisuus on odote- tulla tavalla suhteessa palveluiden tuntemuk- seen: mitä enemmän viikoittain liikutaan, sitä paremmin palvelut tunnetaan. Opiskelijoista noin neljännes kertoo liikkuvansa tyypillisesti kaksi tai kolme ker- taa viikossa (kuvio 9).* Tätä vähemmän liik- kuu vajaa viidennes. 55 prosenttia harrastaa liikuntaa tavallisesti vähintään neljä kertaa viikossa, mikä on samansuuntainen tulos kuin tuoreimmassa kansallisessa liikuntatutkimuk- sessa (2010, 6). *Liikunta-aktiivisuutta arvioitiin laskemalla yhteen eri paikoissa tapahtuneen liikkumisen frekvenssit. Teknisesti tehtiin se valinta, että jos vastaaja on jättänyt vastaamatta johonkin tai joihinkin summamuuttujan kohtiin, hänet pidetään silti mukana laskuissa. Puuttuva tieto tulee näin ollen mukaan käytännössä nollana, joten kokonaisarvio saattaa olla tämän vuoksi hieman varovainen. Jos kaikki tiedot puuttuvat, jää vastaaja luonnollisesti pois. Koko- naan oma kysymyksensä on, mitä vastaajat ymmärtävät liikunnalla ja miten keskimääräisen liikkumisen rapor- tointi suhtautuu toteutuneisiin liikuntamääriin. liikuntaa tavallisesti vähintään neljä kertaa viikossa, mikä on samansuuntainen tulos kuin tuoreimmassa kansallisessa liikuntatutkimuk- Liikunta-aktiivisuutta arvioitiin laskemalla yhteen eri paikoissa tapahtuneen liikkumisen frekvenssit. Teknisesti tehtiin se valinta, että jos vastaaja on jättänyt vastaamatta johonkin tai joihinkin summamuuttujan kohtiin, hänet pidetään silti mukana laskuissa. Puuttuva tieto tulee näin ollen mukaan käytännössä nollana, joten kokonaisarvio saattaa olla tämän vuoksi hieman varovainen. Jos kaikki tiedot puuttuvat, jää vastaaja luonnollisesti pois. Koko- naan oma kysymyksensä on, mitä vastaajat ymmärtävät liikunnalla ja miten keskimääräisen liikkumisen rapor-
  34. 34. 37 Kuvio 9. Tyypillisen viikon liikuntamäärät, %, n= 999 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 0 1 2 - 3 4 - 5 6 - Liikunta-aktiivisuus (krt / vko) Omatoiminen liikunta kevyen liikenteen väy- lillä, ulkoilureiteillä ja kotona on opiskelijoille ylivoimaisesti yleisin tapa liikkua (kuvio 10). Lähes joka toinen opiskelija liikkuu tällä ta- valla vähintään muutaman kerran viikossa (vrt. Kansallinen liikuntatutkimus 2010, 14). Yksityiset kuntokeskukset, Aallon omat lii- kuntapalvelut, muut kuin Aallon urheiluseurat (vastaavat osuudet noin 13 %) sekäYliopisto- liikunta (10 %) jäävät tässä mielessä toiselle sijalle. Koska kyselyssä tiedusteltiin vuoden 2011 liikkumista kyselyhetkeen mennes- sä (syyskuu 2011), on paikallaan raportoida Yliopistoliikunta vanhalla nimellään ja eril- lään Aallon palveluista. Käytännössähän syk- systä 2011 eteenpäin organisaatio muuttui Unisportiksi ja kattaa nyt myös aikaisemmin Aallon järjestämiä liikuntapalveluita. Kuvio 10. Missä ja miten usein olet keskimäärin harrastanut liikuntaa vuonna 2011 vastaus- hetkeen (syyskuu) mennessä? %, n= 951 - 987 37 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% AYY:n liikuntatapahtumat AYY:n liikuntayhdistykset Kunnalliset palvelut: uimahallit, kuntosalit, ryhmäliikunta yms. Helsingin Yliopistoliikunta (1.9.2011 alkaen Unisport) Aallon omat liikuntapalvelut (1.9.2011 alkaen Unisport) Muut urheiluseurat Yksitytyt iset kuntokeskukset Omatoimista liikuntaa muualla: kevyen liikenteen väylät, ulkoilureitit, kotona yms. 2 + krt / vko En ole käyttättät nyt / harrastanut tänä aikana
  35. 35. 38 Hieman yli puolet opiskelijoista siis liikkuu tavallisesti vähintään neljä kertaa viikossa. Kauppakorkeakoululaiset liikkuvat hieman muita enemmän (vastaava osuus 64 %), kun taas Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat liikkuvat jonkin verran muita vähemmän (40 %). Kauppakorkeakoululaiset myös käyvät muita useammin yksityisissä kuntokeskuk- sissa liikkumassa. Opintojen edetessä liikku- misaktiivisuus näyttää yleisesti ottaen hieman kasvavan. Kyselyn perusteella vieraskieliset opiskelijat harrastavat liikuntaa muihin ver- rattuna harvakseltaan (33 %), mutta on hyvä pitää mielessä käsitteiden kulttuurisidonnai- nen tulkinta: se, mitä jossakin pidetään liikun- tana, ei sitä välttämättä ole toisaalla. Kuten edellä huomattiin, vieraskieliset opiskelijat jäävät usein puskaradion – sosiaa- lisista medioista ehkä vanhimman – kantaman ulkopuolelle. Kielirajat ylittävien liikuntata- pahtumien ja muiden liikuntamahdollisuuk- sien luominen voisi toimia konkreettisena keinona, jonka avulla tämä opiskelijaryhmä saadaan sekä tutustumaan suomea ja ruot- sia äidinkielenään puhuviin opiskelijoihin että liikkumaan enemmän. Esimerkkinä voisi toimia tehokkaasti viestitty, monikielinen ja säännöllinen pallo- tai mailapelivuoro. Liikuntapaikan valinnassa tärkeimpiä tekijöitä ovat sijainti, palveluiden saatavuus sopivaan aikaan sekä edullinen hinta. Myös se, että valikoimasta löytyy omalle kunnolle sopiva laji ja ylipäätään valikoiman monipuo- lisuus, ovat valtaosalle tärkeitä näkökohtia liikuntapaikkaa valittaessa. Sen sijaan melko harva pitää tässä suhteessa tärkeänä muiden liikkujien ikä- tai sukupuolijakaumaa. Kuvio 11. Liikuntapaikan valinta, tärkeät tekijät. %, n= 987 - 995 0% 20% 40% 60% 80% 100% Voin liikkua samaa sukupuolta olevien seurassa Voin liikkua samanikäisten seurassa Voin liikkua samassa kunnossa olevien seurassa Mahdollisuus omaan vakiovuoroon, jolle ei tarvitse tehdä varausta Voin liikkua tuttujen seurassa Tilojen väljyys Lajivalikoiman monipuolisuus Valikoimasta löytyy omalle kunnolleni sopiva laji Edullinen hinta Palvelujen saatavuus sopivaan aikaan Sopiva sijainti
  36. 36. 39 Kyselyssä haluttiin myös selvittää opiskelijoi- den ajatuksia oman liikkumisensa tai liikku- mattomuutensa syistä. Kyselyn perusteella käy ilmi, että liikuntaa harrastavat vastaajat pitävät terveyttä, hyvää oloa ja kunnon ke- hittymistä merkittävimpinä liikkumiseen kannustavina tekijöinä. Myös lähellä olevat liikuntamahdollisuudet, työ- ja opiskelukyvyn ylläpitäminen, stressinhallinta ja ulkonäkö oli- vat enemmistölle liikuntaa harrastavista tär- keitä liikuntaharrastuksen taustatekijöitä. Olen aiemmin liikkunut 3-4 kertaa viikossa, mutta nykyään tuntuu että aikaa ei löydy. Kun koulun päälle on pakko tehdä töitä, niin eipä sitä enää aikaa tahdo löytyä liikunnalle. Haluaisin liikkua enemmän. *Näiltä osin on hyvä pitää mielessä muutama metodologinen huomio. On ensinnäkin selvää, ettei kyselylomake kiinteine vaihtoehtoineen pysty tarjoamaan kaikenkattavaa ja virheetöntä kuvaa ihmisen toiminnasta. Esimerkik- si joitakin tärkeitä vastausvaihtoehtoja on saattanut jäädä pois ja eri tekijöiden merkitys voi vaihdella tilanteen ja päivän mukaan. Lisäksi on mahdollista, että toiminnan tai käyttäytymisen syyt eivät välttämättä ole kokonai- suudessaan vastaajan itsensäkään tiedossa (vrt. Rosenberg 1988, 28–29). Liikuntaa harrastamattomat puolestaan toi- vat esiin ajanpuutteen sekä yleisen elämän- tilanteen merkityksen. Opiskelun ja työnteon yhdistelmä johtaa usein siihen, että tingitään ensimmäiseksi omasta hyvinvoin- nista (Kemppainen 2011, 45). Niinpä liikun- nallekin jää joskus vain liian vähän aikaa, vaik- ka motivaatiota olisi. Myös kustannuk- set, kiinnostuksen puuttuminen sekä liikun- tatilojen tunnelma olivat monille vastuksina liikuntaharrastuksen tiellä. Kiinnosta- vaa on, että lähes joka toinen liikuntaa har- rastamattomista katsoo, ettei saa itseään yri- *
  37. 37. 4040 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Koreografiset tunnit Spinning Tanssit Keho ja mieli Lihaskunto Ryhmäliikunnasta tarkemmin ----- Yleisurheilu Jäälajit Yksilöllinen ohjaus Sarjarjar toiminta Kiipeily Tanssi Kamppailulajit Hieronta Yhdistyksille varattavat palloiluvuorot Venyttely Mailapelivuorot Uinti Avoimet palloiluvuorot Ryhmäliikunta Lajikokeilut Kuntosali Erittäin tärkeä Tärkeä tyksistä huolimatta liikkumaan. Kysymyksessä on eräänlainen “sisäinen vastustaja”, mikä vihjaa, että yleisesti esiintyvä yksilöä syyllistä- vä puhe- ja ajattelutapa, jossa viitataan yrittä- misen tai motivaation puutteeseen, perustuu liian yksioikoiseen ja kapeaan käsitykseen lii- kunnan motivaatiotekijöistä. Suunniteltaessa keinoja, joilla tukea liikuntaa harrastamatto- mien liikkumista, on tämä huomio pidettävä muistissa. Liikuntapalveluiden osalta vas- taajilta kysyttiin lisäksi, kuinka tärkei- nä erilaisten lajien tarjontaa pidetään. Kuntosali osoittautui tässä suhteessa ylivoi- maiseksi ykköseksi (vrt. Kansallinen liikunta- tutkimus 2010, 19): kaksi kolmesta pitää sitä erittäin tärkeänä (kuvio 12). Myös lajikokei- lut, ryhmäliikunta, palloilu- ja mailapelivuorot sekä uinti keräsivät suuren enemmistön suo- sion. Ryhmäliikunnan osalta keskeisinä pal- veluina pidettiin erityisesti lihaskuntotunteja (esim. circuit ja kahvakuula) sekä pehmeäm- piä keho ja mieli -tunteja (kuten kehonhuolto ja jooga). Kuvio 12. Miten tärkeänä pidät, että seuraavia liikuntalajeja ja palveluita on tarjolla opiske- lijoille? %, n= 959 - 984
  38. 38. 41 Liikuntaan pitää kannustaa sitä vähemmän harrastavia. Sen lisäksi tarjota huippumahdolli- suuksia sitä enemmän harrastaville. On tärkeää, että opiskelijalla on varaa harrastaa mielekästä liikuntaa. Uusimpia lajeja ja hie- noja tiloja ei kuitenkaan minusta ole järkevää vaatia. Olen huomannut, että AYY:n opiskelijaliikunnassa on laaja lajivalikoima mutta lajit muis- tuttavat toisaan siinä, että ne ovat rajuja. Ne eivät yleensä sovi opiskelijalle, jolla on jotain rajotteita, vaikkapa sitten yleisiä selkäkipuja. Pehmeä Jooga, pilates,Tai-chi, chiball jne. jotka sopisivat useammalle, ovat huonosti edustettuina. Lajikokeilujen menestystä kuvion 12 toivelis- talla voidaan pitää mielenkiintoisena ja positii- visena ilmiönä. Opiskeluun erottamattomasti kuuluva suuntautuminen uuden oppimiseen tulee siinä näkyviin myös liikunnan alueella. Koska monipuolinen ja mielekäs liikunnan harrastaminen edistää työ-, toiminta- ja opis- kelukykyä, on olennaista, että opiskelijaliikun- nan rakenteet tukevat mahdollisimman hyvin uusien lajien kokeilua ja oppimista. Mietittäessä keinoja, joiden avulla luo- daan liikuntamahdollisuuksia vähemmän liik- kuville opiskelijoille, on kenties suhtaudutta- va kriittisesti kuvion 12 kaltaisiin esityksiin, jotka kuvaavat pääasiassa liikuntaa jo harras- tavien mieltymysten yleisiä piirteitä. Onhan mahdollista, että vähän liikkuvat eivät suhtau- du liikkumiseen samalla tavalla kuin liikkujien massa. Pohdittavaksi jääkin, miten suhteuttaa liikkuvan enemmistön mieltymykset ja vähän liikkuvia opiskelijoita (ja henkilökuntaa) mo- tivoiva liikuntatarjonta ja -kulttuuri.Voidaan- ko – tai pitääkö – molempiin panostaa yhtä paljon vai voidaanko luottaa siihen, että aktii- viset liikkujat liikkuvat joka tapauksessa, riip- pumatta siitä onko tarjonnassa viimeisimpiä ja kalleimpia konsepteja? Entä minkälainen liikuntatarjonta ja viestintä loisivat parhaiten mahdollisuuksia liikunnan aloittamiseen tai lisäämiseen? Liikuntatuutorointi on esimerkki korkeakou- luliikunnan instituutiosta, joka voi parhaim- millaan madaltaa kynnystä pysyvän liikunta- harrastuksen aloittamiseen ja uusien lajien kokeiluun. Joka viides opiskelija on kuullut AYY:n liikuntatuutorista, joka kymmenes on tavannut tuutorin ja vajaa kolmannes olisi ta- paamisesta kiinnostunut. Perustieteiden kor- keakoulussa liikuntatuutorin tapaaminen on tavallisempaa kuin muualla, Taideteollisessa korkeakoulussa taas selvästi harvinaisempaa. Kyselyn perusteella Taideteollisessa kuiten- kin riittäisi kiinnostusta liikuntatuutorointia kohtaan, mikä on syytä huomioida toiminnan näkyvyyden ja tarjonnan kehittämisessä. Sa- maten huomionarvoista on, että erityisesti vieraskieliset opiskelijat ovat kiinnostunei- ta liikuntatuutoroinnista. Muutaman vuoden opiskelleet ovat tavanneet tuutorin (ja kuul- leet palvelusta) muita yleisemmin, ja kiinnos-
  39. 39. 42 tusta AYY:n liikuntatuutorin tapaamiseen olisi eritoten fukseilla. Paljon liikkuvat opiskelijat tuntevat tuutorikonseptin muita paremmin, mutta kiinnostus tuutorin tapaamiseen ei kuitenkaan riipu liikunnan harrastamisaktii- visuudesta. Keskeinen kysymys onkin, kuin- ka saada viestittyä palvelusta onnistuneesti myös vähemmän liikkuville. Opintopisteitä kartuttava liikunta- ja hyvinvointikurssi kiinnostaa kyselyn tulosten perusteella opiskelijoita jopa yllättävän pal- jon, mikä kenties ilmentää itsestä huolehtimi- sen ja terveyden näkyvää asemaa nykykult- tuurissamme. Yli puolet vastaajista arvelee, että varmasti kävisi kurssin, mikäli sellainen olisi tarjolla, mutta jälleen on toki muistet- tava kyselyvastauksissa ilmenevien aikeiden ja toteutuman välinen mahdollinen epäsuhta. Kyselyn mukaan kurssin suosio näyttäisi kas- vavan liikunta-aktiivisuuden mukana, mutta vähiten liikkuvistakin nelisenkymmentä pro- senttia arvelee, että varmasti kävisi tällaisen kurssin. Ajatus liikunta- ja hyvinvointikurssis- ta herättää kiinnostusta erityisesti Insinööri- tieteiden korkeakoulussa, Kauppakorkeakou- lussa ja Sähkötekniikan korkeakoulussa. Kuvio 13. Jos voisit saada opintopisteitä osallistumalla liikunta- ja hyvinvointikurssille, käyt- täisitkö tätä mahdollisuutta? Liikunta-aktiivisuuden mukaan (krt viikossa), %, n= 981 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 - 1 2 - 3 4 - 5 6 - Kaikki Liikunta-aktiivisuus (krt/ vko) Ehkä Varmasti Nettisivut arvioitiin liikunnan osalta kaikkein hyödyllisimmäksi viestintäkanavaksi (tauluk- ko 11). Myös puskaradio, painetut esitteet (esim. liikuntalukujärjestykset) ja sähköpos- tilistat välittävät tehokkaasti liikuntapalve- luita koskevaa informaatiota. Liikuntatilojen ilmoitustaulut välittävät tietoa luonnollisesti paremmin aktiivisille liikkujille. Sen sijaan so- siaalinen media ja sähköpostitiedotus toimi- vat näiltä osin yhtä hyvin (tai huonosti) riip- pumatta liikunta-aktiivisuudesta.
  40. 40. 43 Taulukko 11. Miten hyödyllisiä seuraavat viestintäkanavat ovat hankkiessasi tietoa liikunta- palveluista? ”Erittäin hyödyllinen”, liikunta-aktiivisuuden mukaan (krt/vko), %, n =969 - 977 Liikuntakertoja viikossa 0 - 1 2 - 3 4 - 5 6 - Kaikki %97%58%18%97%86 %73%24%83%53%23 %03%43%92%52%13 %82%33%03%22%82 %62%13%82%02%72 %21%41%41%9%01 (*) Ei tilastollisesti merkitseviä eroja Opiskelijanäkökulmasta tärkeintä on liikunnan edullisuus, monipuolisuus ja laaja tarjonta. Jälleen opiskelijoista on moneksi […] Tärkeintä on, että palveluita on tarjolla opiskelijaystävälliseen hintaan Liikuntapalveluja on tarjolla, mutta ne keskittyvät perinteiseen kuntosalitreenaamiseen. Kaipaan monipuolisempaa lajivalikoimaa.Tärkeää on liikunta, joka on samalla myös elämys. Siispä kaipaan lisää tarjontaa erityisesti tanssiin mutta myös vaikkapa talvilajeihin ja kiipeilyyn. Kyselyssä oli tilaa vapaamuotoisille kirjoituksille aiheesta “opiskelijan liikunta” – edellä onkin esitetty näistä jo joitakin poimintoja.Vastauksia lukiessa kävi pian selväksi, että liikuntamah- dollisuuksien monipuolisuutta ja edullisuutta pidetään perustavanlaatuisen tärkeinä piirteinä korkeakoululiikunnassa.
  41. 41. 44 UniSport ja sen tuomat mahdollisuudet ja monipuolisuus ovat aivan huippu juttu! Omas- ta näkökulmasta ennen kaikkea Otaniemen lisääntyneet palvelut ja viimeinkin kunnolliset kuntosalipalvelut (ei enää yksityinen) ovat tärkeitä asioita. Myös liikuntayhdistystoimijan nä- kökulmasta yhteistyö UniSportin kanssa on lähtenyt rullaamaan hyvin ja kerrankin tuntuu, että yhdistyksiä arvostetaan ja halutaan auttaa. Ihan mahtavaa kokea omana opiskeluaikana kuinka vihdoin ja viimein opiskelijan liikuntapalvelut lähtevät nousuun. UniSport on täysi napakymppi. Siinä yhdistyy kaikki mahdolliset toiveeni. Laaja lajivalikoima, hyvät tilat, erinomainen sijainti, sekä erittäin edullinen hinta. Jos jotain toivottavaa vielä olisi, niin se olisi jäälajien harrastamisen mahdollisuuden saaminen. Koen olevani väliinputoaja Unisportin vallatessa Otahallin, kun vielä viime vuona juuri minulle oli tarjolla ilmaisia aamupäivän palloiluvuoroja ja iltaisin Osukon kautta (kai) AYY:n kustantamia sulkapallovuoroja - nyt palloiluvuorot ovat vain Unisportin jäsenille (89e 12kk), ja sulkapallovuoroista pitää maksaa vielä erikseen (4-6 euroa kerta). Entiseen verrattuna tilanne huononi huomattavasti, jos muut Unisportin mukanaan tuomat lajit eivät kiinnosta. Aikaisemmin kävin muutamalla kauppiksen omalla ryhmätunnilla, mutta en ikuna maksaisi yliopistoliikunnan maksua! Ei kovin toimiva järjestely.Valitettavasti todella suuri downgradaus, kun kauppiksen kuntosali ja sali liittyi yliopistoliikuntaan! Unisportin toimintaan suhtauduttiin valtaosin myönteisesti. Muutokset eivät kuitenkaan tuota aina kaikkien kannalta suotuisaa lopputulosta. Näin kävi myös Unisportin myötä. Unisportin toimintaan suhtauduttiin valtaosin myönteisesti.Unisportin toimintaan suhtauduttiin valtaosin myönteisesti.Unisportin toimintaan suhtauduttiin valtaosin myönteisesti.
  42. 42. 45 Unisportin nettisivujen aikataulut/lukujärjestykset ja varausjärjestelmät ovat todella hankalia käyttää. Se on suurin syy, miksen ole Unisportin palveluita käyttänyt. Unisportin nettisivut on aika onnettomat. I think it is as good as it can be already, but just a better and easier website is required – especially for easier booking. Eräs konkreettinen ja monia vaivannut tekninen asia oli Unisportin nettisivujen käytettävyys. Ajatus liikuntakurssien sisällyttämisestä vapaavalintaisiin opintoihin edes 1-2 kurssin (esim. 3-6 op) verran olisi mahtava palvelus myös tulevaisuutta ja työkyvyn ylläpitoa ajatellen. Tollanen liikunta- ja hyvinvointikurssi pitäis ehdottomasti olla! En käsitä miksei jo ole. Ajatus liikuntakurssilta saatavista opintopisteistä kuulostaa MAINIOLTA. Kunhan mahdol- linen toteutus ei muistuta koululiikuntaa (oppilaiden asettaminen taitavuusjärjestykseen esim. katsomalla,kuka osaa tiettyjä temppuja; suppea lajivalikoima, opettajan yksinvalta urheiluvalinnoissa).Toteutus voisi toimia vaikkapa karate-kurssin muodossa, jooga-kurssina, liikuntana pienryhmissä, teemana keskittymiskyvyn lisääminen liikunnan avulla ym.. Liikunta- ja hyvinvointikurssia kohtaan tunnettu kiinnostus tuli hyvin vahvasti esiin liikuntaa koskevissa vapaamuotoisissa avovastauksissa (ks. sanapilvi):
  43. 43. 46 Ihminen liikkuu, jos liikkuu. Ei tarvitse holhota. Tämä on yliopisto. Ei täällä kuulu saada opintopisteitä siitä, että opettelee pitämään huolta itsestään ja sitomaan kengännauhansa. Olisihan se kiva harrastaa säännöllisesti jotain itseä kiinnostavaa lajia, mutta tällä hetkellä koulun antama lukujärjestys ei anna siihen yhtään aikaa (vapaa-aikaa menee toipumiseen). Töiden, koulutöiden ja muiden harrastusten ohella en keksi, miten ihmeessä [liikunnalle] olisi aikaa. Toisaalta voidaan myös ajatella, että korkeakoulutasolla liikunta on jokaisen oma asia, eikä liikkumiseen siten tulisi liittyä opintosuorituksia. Kerätyn aineiston perusteella näyttää siltä, että korkeakoululiikunnan toteutuksessa on olen- naista välttää syyllistäviä mielikuvia ja holhoavaa otetta. Korkeakouluopiskelijan vapaa-aika on usein vähissä opiskelun ja työnteon yhdistämisen vuoksi. Tässä yhtälössä liikunnan tulisikin olla ensisijaisesti voimavaroja palauttava ja kehittävä mahdollisuus eikä huonoa omaatuntoa aiheuttava velvoite.
  44. 44. 47 Liite 1: metodologiaa ja taustatietoja • satunnaisotos,vastausosuus28% • tiedonkeruusyyskuussa2011nettilomakkeella • vastauskadonvaikutuksiakorjattupainotuksella • vertailuissaesiintyväterotovattilastollisestimerkitseviä(p.05)elleitoisinmainita • teemoitellutavovastauksetonvisualisoitusanapilveksiWordlella Kyselylomake kehitettiin osaltaan aikaisempien kyselyiden pohjalta, mutta koska kaikkiin haluttuihin teemoihin ei löytynyt sopivia osioita, kehitettiin osa kysymyksistä tätä kyselyä varten. Lomaketta testattiin kehittelyn aikaan jatkuvasti ja varsinainen pilotointi toteutettiin AYY:n aktiivien avustuksella kesällä 2011. Kysely lähetettiin sähköpostitse 9. syyskuuta 3639 vastaajan otokselle. Otos poimittiin tasavälipoiminnalla 5. syyskuuta AYY:n jäsenrekisterin niistä jäsenistä, joilta oli tiedossa sähkö- postiosoite ja jotka oli hyväksytty opiskelemaan 2003 tai myöhemmin. Jäsenrekisterissä olivat 5. syyskuuta mukana: a) opiskelupaikan syksyllä 2011 vastaanottaneet, b) poimintahetkeen mennessä läsnäoleviksi ilmoittautuneet ja c) keväällä 2011 läsnäolleet opiskelijat. Poimin- talista lajiteltiin ensisijaisesti korkeakoulun, toissijaisesti hyväksymisvuoden ja kolmanneksi sähköpostin mukaan. Listasta valittiin otokseen joka neljäs jäsen. 1010 vastaajaa oli lähettänyt vastauksensa 3. lokakuuta mennessä (vastausosuus 28 %). Vastaamatta jättäneille lähetettiin yhteensä kolme sähköpostimuistutusta. Muistutusten lähettämisvaiheessa pieni osa vastaajista (arviolta 10 %) sai räätälöidyn muistutusviestin si- jaan vahingossa kyselyjärjestelmän vakioviestin, jonka linkki lomakkeeseen oli kuitenkin oikea. Tämä on saattanut laskea vastausosuutta hieman, mutta todennäköinen vaikutus on pieni ja epäsystemaattinen. Poimituista sähköposteista 52 osoittautui toimimattomiksi. Nämä vastaa- jat eivät olisi edes teoriassa pystyneet vastaamaan, eikä heitä siten ole laskettu mukaan vas- tausosuuden nimittäjään. Lisäksi yksi vastaaja ilmoitti, ettei saanut lomakkeen linkkiä avattua. Yhteystietonsa jättäneiden vastaajien kesken arvottiin kolme polkupyörää. Verkkokyselyissä on nykyään vaikeaa saavuttaa korkeita vastausosuuksia. Kun suurin osa otokseen poimituista jättää vastaamatta kyselyyn, voi tuloksissa olla harhaa, koska tietty- jen ryhmien yli- tai aliedustus voivat viedä tuloksia virheelliseen suuntaan. On käytännöllistä, että tällaisen vastauskadosta aiheutuvan harhan mahdollisuutta pyritään pienentämään pai- nottamalla vastauksia asianmukaisella menetelmällä.Tämän kyselyn tapauksessa on sovellettu vastaustodennäköisyysmallia (Laaksonen (2011); ks. esim. Kemppainen 2011).Ajatus on, että mallitetaan vastaustodennäköisyyttä otoksen tasolla tiedettyjen muuttujien mukaan: käytössä olivat tässä tapauksessa muuttujat korkeakoulu, syntymävuosi, opinto-oikeuden saamisvuo- si ja kieliryhmä. Sukupuolijakaumat saatiin käyttöön vasta kun aineisto oli jo kerätty, joten painottaminen tehtiin korkeakouluittain reunajakaumien mukaan (sukupuolijakaumat saatu opiskelijarekisteristä ehdoilla: opintojen aloitusvuosi 2003 tai myöhempi; opiskelijastatuksena
  45. 45. 48 läsnä, poissa, ulkomailla tai valittu; opinto-oikeus voimassa; opintojen tasona ylempi tai alempi korkeakoulututkinto). Lopputulos on, että aineisto vastaa painotuksen ansiosta perusjoukkoa kyseisten muut- tujien suhteen varsin hyvin (taulukko 12): esimerkiksi Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun lievä aliedustus korjaantui, samaten naisten yleinen yliedustus. Kaikki rapor- tissa esitetyt tulokset on laskettu painoja käyttämällä. Painotettujen ja painottamattomien jakaumien välillä ei ole pääasiassa suuria eroja. Taulukko 12. Brutto-otoksesta, vastaaja-joukosta ja painotuksesta. Naisten osuus (rekisteri) Naisten osuus (vastaajat) Naisten osuus (vastaajat - p) n % n % n % % % % ENG 877 24,1 % 259 25,6 % 241 23,9 % 27,3 % 36,1 % 27,3 % ECON 858 23,6 % 206 20,4 % 241 23,8 % 44,1 % 57,1 % 43,7 % CHEM 335 9,2 % 95 9,4 % 94 9,3 % 40,5 % 52,1 % 39,8 % SCI 548 15,1 % 160 15,8 % 153 15,2 % 17,2 % 25,3 % 16,6 % ELEC 601 16,5 % 187 18,5 % 167 16,5 % 15,6 % 19,7 % 15,3 % TAIK 420 11,5 % 103 10,2 % 115 11,4 % 64,5 % 59,2 % 63,5 % Yht. 3639 100,0 % 1010 100,0 % 1011 100,0 % 33,7 % 39,6 % 33,0 % (p) painotettu Vastaajat (p)Brutto-otos Vastaajat Kiinnostavana taustatietona mainittakoon vielä, että korkeakoulujen välillä on eroa siinä, kuin- ka opiskelu ja työssäkäynti yhdistyvät.Taulukosta 13 käy ilmi, ettäTaideteollisen korkeakoulun opiskelijat yhdistävät muita useammin päätoimiseen opiskeluun sivutoimisen työssäkäynnin. Kauppakorkeakoulussa puolestaan päätoiminen työssäkäynti on Aallon muita korkeakouluja yleisempää. Taulukko 13. Nykyinen opiskelutilanne korkeakouluittain. %, n= 999 ENG ECON CHEM SCI ELEC TAIK Kaikki Opiskelen päätoimisesti, en käy töissä 49 % 32 % 59 % 43 % 53 % 26 % 43 % Opiskelen päätoimisesti ja teen sivutoimisesti töitä 31 % 38 % 33 % 38 % 32 % 58 % 37 % Käyn töissä päätoimisesti ja opiskelen sivutoimisesti 15 % 27 % 6 % 18 % 12 % 14 % 17 % Muu 5 % 4 % 2 % 1 % 4 % 2 % 3 % n (100 %) 260 232 87 148 158 114 999 Kyselyihin vastaajat valikoituvat osin sen mukaan, kiinnostaako aihe vai ei. Palvelukyselyn ta- pauksessa on todennäköistä, että palveluita käyttävät, niitä tuntevat ja niistä kiinnostuneet ovat yliedustettuina.Tätä ei ole kuitenkaan voitu korjata. Niinpä kysymykseen, miten ylioppi- laskunta voisi tavoittaa palveluista vähemmän kiinnostuneet, ei tällä aineistolla saada välttä- mättä parasta mahdollista vastausta.Toisaalta niiltä osin, kun juuri palveluiden käyttäjät ja niitä tuntevat ovat kiinnostuksen kohteena, on tällä tavalla valikoitunut aineisto hyvinkin toimiva.
  46. 46. 49 Raportoidut vertailut ovat tilastollisesti merkitseviä viiden prosentin merkitsevyysta- solla (p .05) Khiin neliö -testillä arvioituna, ellei toisin mainita. Kun satunnaisotoksella poi- mitussa aineistossa havaittu ero on tilastollisesti merkitsevä, voidaan päätellä, että vastaava ero löytyy myös tutkimuksen perusjoukon tasolla. Toisin sanoen tällöin hylätään nollahypo- teesi, jonka mukaan eroa ei ole. P-arvo kertoo virheellisen päätelmän riskin.Viisi prosenttia on kyselytutkimuksissa tavallisesti käytetty riskiraja. Avovastaukset teemoiteltiin yhden tai kahden sanan koodeiksi ja niiden esiintymistihe- yttä visualisoitiin Wordlen (www.wordle.net) avulla: mitä suurempi fontti, sitä useammin tee- ma esiintyy aineistossa.Visualisointia käytettiin jo koodauksen muodostamisvaiheessa, jolloin koodien ja aineiston vastaavuutta saattoi arvioida kätevästi prosessin aikana.Tilastoanalyysin syventämiseksi ja elävöittämiseksi raportissa esitetään varsin runsaasti poimintoja avovasta- uksista. Niiden avulla pyritään havainnollistamaan AYY:n jäsenten erilaisia mielipiteitä ja koke- muksia ylioppilaskunnan tuottamista palveluista. Liite 2: raportissa käytetty pääkau- punkiseudun alueryhmittely Helsinki, keskusta 00100, 00160, 00170, 00180 Eteläinen kantakaupunki (Punavuori, Kaivopuisto, Eira) 00120, 00140, 00150 Lauttasaari 00200, 00210 Läntinen kantakaupunki (Töölö, Meilahti, Ruskea- suo, Pasila) 00240, 00250, 00260, 00270, 00280 Etelä-Haaga, Munkkiniemi, Munkkivuori 00300, 00320, 00330, 00340, 00350 Pitäjänmäki, Reimarla 00360, 00370, 00380, 00390 Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Malminkartano 00400, 00410, 00420, 00430, 00440 Kallio, Sörnäinen,Alppiharju 00500, 00510, 00520, 00530 Vallila,Arabianranta, Käpylä 00550, 00560, 00580, 00600, 00610 Oulunkylä, Pakila, Paloheinä 00630, 00640, 00650, 00660, 00670, 00680 Malmi, Pukinmäki,Tapulikaupunki,Viikki 00700, 00710, 00720, 00730, 00740, 00750, 00780, 00790 Herttoniemi, Roihuvuori, Laajasalo 00570, 00800, 00810, 00820, 00830, 00840, 00870 Puotila, Itäkeskus, Kontula,Vuosaari, Myllypuro 00910, 00920, 00930, 00940, 00950, 00960, 00970, 00980
  47. 47. 50 Otaniemi 02150 Tapiola, Otsolahti 02100, 02110, 02120, 02130, 02140, 02160, 02170, 02180 Matinkylä, Olari 02200, 02210, 02230, 02240, 02280 Espoonlahti 02300, 02320, 02330, 02360 Leppävaara, Lintuvaara, Kilo 02600, 02610, 02650, 02660 Espoon keskiosat ja Kauniainen 02630, 02700, 02730, 02740, 02750, 02760, 02770, 02780, 02940, 02970 Vantaa 01200, 01230, 01300, 01360, 01370, 01380, 01390, 01400, 01520, 01600, 01610, 01620, 01640, 01650, 01710 Kirjallisuutta Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010. SLU:n julkaisusarja 6/2010. Helsinki, Suomen Kun- toliikuntaliitto. Kemppainen T (2011): Ristipaineessa.Tutkimus Helsingin yliopiston opiskelijoiden työssä- käynnistä, työkokemuksista ja ammatillisesta järjestäytymisestä. Opiskelijajärjestöjen tutki- mussäätiö. Helsinki, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. Laaksonen S (2010): Surveymetodiikka. Ventus. Rosenberg A (1988): Philosophy of Social Science. Oxford, Clarendon.

×