2011 miten liikuttaa aaltoa

349 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
349
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

2011 miten liikuttaa aaltoa

  1. 1. Miten liikuttaa Aaltoa? Kyselyyn pohjautuvia huomioita vähäisestä liikunnan harrastamisesta Teemu Kemppainen Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. Työpaperi 4/2011 ISBN 978-952-5282-30-6 Helsinki 2011 ISSN 1799-8905
  2. 2. Sisällysluettelo 1 Johdanto............................................................................................................. 1 2 Mitkä tekijät selittävät opiskelijoiden vähäistä liikkumista?................................ 2 3 Miksi en liiku? ..................................................................................................... 4 4 Minkälaista liikuntaa vähän liikkuville opiskelijoille?........................................... 6 5 Liikkumisen valtaväylästä ja ihmiskuvasta........................................................... 8 Kirjallisuutta........................................................................................................... 9 Liite: teknisiä lisätietoja ....................................................................................... 10
  3. 3. 1 1 Johdanto Opiskelijoiden liikunta ja heidän liikuntaa koskevat mielipiteensä ovat aiheena käsillä olevassa Otuksen työpaperissa. Kysymys vähemmän liikkuvien opiskelijoiden liikuntamieltymyksistä on raportin keskiössä. Mitkä tekijät selittävät vähäistä liikkumista? Miten vähän liikkuvat itse mieltävät liikkumattomuuden syyt? Kuinka palvelutarjontaa pitäisi kehittää, jotta se vastaisi optimaalisesti vähän liikkuvien mieltymyksiin? Tarttumalla näihin kysymyksiin tämä työpaperi pyrkii tarjoamaan kehitystyökaluja korkeakoululiikunnan toimijoille, jotka kamppailevat vähemmän liikkuvien aktivoinnin, kannustamisen ja innostamisen kanssa. Julkaisu muodostaa osan Otuksen ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) yhteistyöhanketta, jonka avulla pyrittiin kartoittamaan jäsenten mielipiteitä ylioppilaskunnan tuottamista palveluista. Tämä työpaperi laajentaa hankkeen pääraportissa esitettyä liikuntapalveluiden tarkastelua. Analyysin pohjana käytetty aineisto on otospohjainen, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan jäsenille suunnattu kyselyaineisto, joka kerättiin syyskuussa 2011.1 Raportissa tarkastellaan aluksi vähäisen liikkumisen taustatekijöitä (luku kaksi) selittävällä tutkimusotteella. Luvussa kolme lähestytään samaa teemaa ymmärtävällä metodologialla keskittymällä siihen, kuinka vähän liikkuvat itse mieltävät asian. Tämän jälkeen selvitetään vertailevasti vähän liikkuvien ja muiden opiskelijoiden liikkumispreferenssejä (luku neljä). Lopuksi kootaan raportin havaintoja yhteen ja esitetään joitakin yleisempiä huomioita liikunnan edistämisestä. Suluissa ja liitteinä esitettävät tilastolliset yksityiskohdat voi halutessaan huoletta sivuuttaa, sillä teksti on muotoiltu siten, että oleellinen viesti välittyy ilman näihin paneutumista. Raportin laatija on saanut tilaisuuden perehtyä useiden vuosien ajan korkeakoululiikunnan kenttään hyvin käytännöllisellä tasolla toimiessaan liikunnan parissa Unisportin (ent. Yliopistoliikunta) palveluksessa. Kysymykset liikuntaan kannustamisesta – ja yleisemmin suhteesta liikuntaan – ovat näiden vuosien varrella tulleet vastaan monessa eri muodossa. Tekijä haluaakin kiittää Unisportia kuluneiden seitsemän vuoden yhteistyöstä. Erityiskiitos kuuluu näiden vuosien aikana kohdatuille asiakkaille, joista kukin on avannut aivan omanlaisensa näkökulman liikkumiseen. Nämä kokemukset tarjosivat AYY:n palvelukyselyn liikuntaosion kehittämiseen ja tämän liikuntaan keskittyvän työpaperin laatimiseen korvaamattoman pohjan. 1 Vastaajia 1010, vastausosuus 28 %. Raportissa käytetään painotettua aineistoa. Metodologiasta tarkemmin, ks. Kemppainen & Raninen (2011b).
  4. 4. 2 2 Mitkä tekijät selittävät opiskelijoiden vähäistä liikkumista? Tarkastellaan aluksi, mitkä kyselyaineistomme sisältämät taustatekijät liittyvät vähäiseen liikkumiseen. Selvityksissä tavanomaisesti käytettyjen ristiintaulukointien sijaan edetään hieman tehokkaammin, regressioanalyysin avulla: selitettävä muuttuja on vähäinen liikunnan harrastaminen (operationalisointi: vähemmän kuin kerran viikossa) ja selittäviksi muuttujiksi valittiin aineistosta joukko tähän yhteyteen luontevia muuttujia: 1) opiskelu- ja työstatus: aikaisemman tiedon nojalla näyttää siltä, että opintojen ja työn yhdistäminen saattaa viedä aikaa itsestä huolehtimiselta (ks. Kemppainen 2011, 45). Eräs kyselymme vastaajista viittaa tämäntyyliseen aikapulaan: ”Olen aiemmin liikkunut 3-4 kertaa viikossa, mutta nykyään tuntuu että aikaa ei löydy. Kun koulun päälle on pakko tehdä töitä, niin eipä sitä enää aikaa tahdo löytyä liikunnalle. Haluaisin liikkua enemmän.” 2) kotitaloustyyppi: esimerkiksi lapsien saaminen voi vaikuttaa omaan liikuntaharrastukseen. Liikkuminen mahdollisesti vähenee ruuhkavuosien aikapulan vuoksi. Toisaalta liikkumiseen saatetaankin satsata aikaisempaa enemmän esimerkiksi yhteisten kävelylenkkien muodossa. 3) kieliryhmä: hankkeen pääraportissa huomasimme, että vieraskieliset opiskelijat liikkuvat muita vähemmän (Kemppainen & Raninen 2011b) 4) sukupuoli ja ikä on hyvä ottaa mukaan joka tapauksessa, jotta niiden mahdollinen vaikutus saadaan vakioitua 6) korkeakoulu on mukana sekä vakiointisyistä että pääraportissa tekemämme havainnon vuoksi: kauppakorkeakoululaiset liikkuvat tyypillisesti hieman muita aaltolaisia enemmän, taideteollisen korkeakoulu opiskelijat taas pääsääntöisesti jonkin verran vähemmän. 7) opintojen vaihe (vakiointi). Teknisesti analyysi toteutettiin logistisella regressiolla. Valikoituja teknisiä tietoja analyysistä on esitetty raportin liitteenä. Mallin selitysaste osoittautui lopulta varsin heikoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että vähäinen liikkuminen riippuu valtaosin sellaisista tekijöistä, joita malli ei sisällä. Opiskelu- ja työstatus on tehdyn analyysin perusteella yhteydessä vähäiseen liikkumiseen ainoastaan niiden osalta, jotka eivät käy töissä eivätkä opiskele. Nämä henkilöt kuuluvat muita todennäköisemmin vähän liikkuvien ryhmään (vedonlyöntisuhde eli OR =5.5, p =.047). Kotitaloustyyppien välillä ei mallin mukaan ole eroja näiltä osin. Sen sijaan kieliryhmän vaikutus on regressiomallituksen nojalla huomattava. Suomenkielisiin verrattuna vieraskieliset opiskelijat ovat tavallisemmin vähän liikkuvia (OR=3.5, p <.0005). Ruotsinkielisten opiskelijoiden
  5. 5. 3 kohdalla ollaan tilastollisen merkitsevyyden rajoilla; aineiston perusteella näyttää siltä, että he liikkuvat jonkin verran suomenkielisiä vähemmän (OR =2.3, p =.054), mutta ryhmän havaintojen lukumäärä on siinä määrin vähäinen, ettei kovin pitkälle meneviä päätelmiä kannata tehdä. Analyysissä käytetyn ikäluokituksen mukaan ei ilmene eroja, eikä myöskään sukupuoli erottele vähän liikkuvia muista. Korkeakoulujen väliset erotkaan eivät mallissa saavuta tilastollisen merkitsevyyden tasoa, joskin hienoista viitettä on siihen suuntaan, että kauppakorkeakoulussa liikunnan harrastaminen on tavallista yleisempää ja taideteollisessa korkeakoulussa taas vähäisempää. Opintojen vaiheen suhteen eroja ei ole. Kieliryhmän mukaisia eroja vähän liikkuvien osuudessa havainnollistetaan taulukossa 1. Kyse ei tietenkään ole kielestä sinänsä. Ajatus on, että vieraskielisistä opiskelijoista ainakin osa on sellaisia, jotka ovat muuttaneet Suomeen varta vasten opintoja varten.2 Taulukosta 1 käy ilmi, että vieraskielisten opiskelijoiden joukossa vähän liikkuvien osuus on lähes kolminkertainen suomenkielisiin verrattuna (taulukossa Khiin neliö -testin p <.0005). Taulukko 1. Vähän liikkuvien osuus kieliryhmittäin, %. AYY:n palvelukysely 2011. Suomi Ruotsi Jokin muu Kaikki Liikuntamäärät Alle 1 krt viikossa 9 % 18 % 26 % 11 % Enemmän 91 % 82 % 74 % 89 % n (100 %) 842 45 103 990 Korkeakoulujen väliset erot eivät regressiomallissa saavuttaneet tilastollisen merkitsevyyden tasoa. Luodaan joka tapauksessa silmäys vertailevaan taulukointiin (taulukko 2). Hankkeen pääraportissa esitetyn mukaisesti erot ovat taulukoitaessa tilastollisesti merkitseviä (Khiin neliö -testin p <.0005) ja samansuuntaisia kuin edellä esitettiin.3 2 Ks. hankkeen asumisaiheinen työpaperi, jossa keskitytään juuri näihin opiskelijoihin, Kemppainen & Raninen (2011a). 3 Miksi regressioanalyysissa erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä? Pääsyy on, että regressiomallissa on mukana myös muita muuttujia, joiden vaikutus otetaan mallissa huomioon samanaikaisesti: nämä muut muuttujat ikään kuin selittävät osan taulukossa nähtävästä kahden muuttujan suhteesta.
  6. 6. 4 Taulukko 2. Vähän liikkuvien osuus korkeakouluittain, %. AYY:n palvelukysely 2011.4 ENG ECON CHEM SCI ELEC TAIK Kaikki Liikuntamäärät Alle 1 krt viikossa 9 % 6 % 14 % 16 % 11 % 21 % 11 % Enemmän 91 % 94 % 86 % 84 % 89 % 79 % 89 % n (100 %) 261 233 87 148 158 115 1002 3 Miksi en liiku? Vähäinen liikkuminen jää aineistomme valossa lopulta pääosin selittämättä, joten edetään toista reittiä. Vähän liikkuvilta opiskelijoilta voidaan kysyä suoraan, mitä he itse ajattelevat asiasta. Yksilön omia käsityksiä ja kokemuksia tarkastelemalla voidaan paremmin ymmärtää, miksi he liikkuvat tai eivät liiku (vrt. Villgren 2011). Vaihdetaan siis selittävästä tutkimusotteesta ymmärtävään lähestymistapaan. Kuvio 1. Miten merkittäviä syitä seuraavat ovat sille, että et harrasta liikuntaa? Erittäin merkittävä ja merkittävä, %, vähän liikkuvat (n=80–81). AYY:n palvelukysely 2011. 4 Korkeakoulujen lyhenteet: ENG = Insinööritieteiden korkeakoulu, ECON = Kauppakorkeakoulu, CHEM = Kemian tekniikan kk, SCI = Perustieteiden kk, ELEC = Sähkötekniikan kk, TAIK = Taideteollinen kk. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Aikaisemmat huonot kokemukset Liikuntapalvelut liian kaukana Kukaan ei kannusta Tulokset eivät näy En pidä liikunnasta Liikuntatilojen ilmapiiri ja fiilis Liikkuminen maksaa liikaa Elämäntapavalinta En saa itseäni liikkumaan, vaikka yritän Liikunta ei kiinnosta minua Yleinen elämäntilanne Ei ole aikaa Erittäin merkittävä Merkittävä
  7. 7. 5 Kuvio 1 havainnollistaa vähän liikkuvien opiskelijoiden vastauksia kysyttäessä eri tekijöiden merkitystä vähäisen liikkumisen syinä. Aikapula ja yleinen elämäntilanne ovat varsin tavallisia koettuja syitä vähäiselle liikkumiselle. Lisäksi vähän liikkuvista opiskelijoista noin joka toinen katsoo, että syynä on kiinnostuksen puute. Lähes puolet vähän liikkuvista on sitä mieltä, ettei saa itseään liikkumaan yrittämisestä huolimatta. Näiden opiskelijoiden tapauksessa voidaan ehkä puhua eräänlaisesta ”sisäisestä vastustajasta”: yrittäminen ei kanna tottumusten muuttamiseen tai toimijuuteen asti; kiinnostavaa on, että heistä suurin osa kuitenkin katsoo samaan aikaan, ettei liikunta kiinnosta. Luomalla mahdollisuuksia mielekkääseen ja juuri näitä opiskelijoita kiinnostavaan liikkumiseen voidaan kenties edistää oman yrittämisen kanavoitumista liikuntamieltymysten ja -tottumusten muuttamiseen. Myös liikuntaa kohtaan koettu kiinnostus saattaa samalla muuttua. Edetään tarkastelemalla kuvion 1 muuttujajoukkoa faktorianalyysin avulla. Päämäärä on selvittää, pystytäänkö asiaa tarkastelemaan hieman tiivistäen, jotta saataisiin parempi yleiskuva asiasta: pyritään etsimään pieni joukko sellaisia tekijöitä, jotka kokoavat sopivasti yhteen kuviossa 1 esiintyvän kysymysjoukon informaatiota. Samalla saadaan yksittäisiin osioihin liittyvää satunnaisvaihtelua tai mittausvirhettä hieman kuriin. (Ks. esim. Vehkalahti 2008, 99 ja Gorsuch 1983, 2-4.) Aineistolähtöisen kokeilun, oman harkinnan sekä tilastollisten kriteerien pohjalta päädyin neljän tällaisen tekijän – faktorin – malliin. Alla kehittelen näiden perusteella vapaasti tulkiten neljä hahmotelmaa vähäisen liikkumisen tekijöistä. Pyrkimys on avata näkökulmia siihen, kuinka vähän liikkuvat mieltävät ja kokevat liikkumattomuutensa syyt. Lisäksi esitän kuhunkin jäsennykseen liittyviä pohdittavia teemoja. Faktorianalyysin tulosteita on esitetty raportin liitteenä. Miksi en liiku? 1) Rajalliset resurssit Opiskelijat käyvät etenkin pääkaupunkiseudulla opiskelun ohella töissä varsin yleisesti ja monet perustavat opintojensa aikana perhettäkin. Lisäksi opiskelut ja sosiaalinen elämä vievät aikansa. Tällöin itsestä huolehtiminen ja liikunta jäävät joskus vähemmälle huomiolle. Kyse ei ole niinkään tietoisesta elämäntapavalinnasta tai kiinnostuksen puutteesta. Ei ole aikaa. Elämäntilanne ylipäätään on sellainen, ettei siihen oikein liikuntaa mahdu. Voipa rahallekin olla paremmaksi koettua käyttöä kuin liikkuminen. Pohdittavaksi: voisiko uusia näköaloja avautua, jos liikunta miellettäisiin voimavaraksi tai voimavarojen lähteeksi sen sijaan, että se näyttäytyisi vain yhtenä aikasyöppönä tai velvollisuutena muiden joukossa? Miten tällainen käsitystapa voitaisiin huomioida liikuntapalvelujen tarjontaa suunniteltaessa ja palveluviestinnässä? 2) Oma valinta Ihminen on tahtova, omat päämääränsä asettava toimija, joka suuntautuu kiinnostuksensa kohteiden mukaisesti. Kaikkia liikunta ei kiinnosta – ainakaan sellaisessa muodossa, missä sitä nykyään valtavirtaisesti markkinoidaan. Kaikki eivät pidä liikunnasta ja liikkumattomuus voi olla
  8. 8. 6 elämäntapavalinta. Toisaalta mukana on kuitenkin häivähdys sitä, että kannustus ja näkyvät tulokset puuttuvat. Pohdittavaksi: entä jos elämäntapavalinta ei olekaan aina ehdoton? Oikeaan aikaan avautuva mahdollisuus, sopivasti kannustavat sanat tai jokin muu tekijä voi muuttaa tapaa, jolla vähemmän liikkuva ihminen suhtautuu liikkumiseen. 3) Ikävien kokemusten jäljet Ihmismuistiin jää syviä ja pitkäikäisiä jälkiä, niin miellyttäviä kuin ikäviäkin. Liikunta ei ole tästä poikkeus. Ikävät liikuntakokemukset voivat nakertaa suhdetta liikuntaan ja johtaa siihen, että liikunta herättää lähinnä epämiellyttäviä mielikuvia ja muistoja. Jo pelkästään liikuntatilojen ilmapiiri ja yleisfiilis saattavat nostaa mieleen muistikuvia näistä ikävistä kokemuksista. On helppo ymmärtää, että tällainen kokemushistoria voi muodostaa yhden lisäesteen omille liikkumisyrityksille, jotka eivät lopulta jaksa kantaa säännölliseen toteutumiseen asti. Pohdittavaksi: ennaltaehkäisevä työ on tärkeää liikkumisen edistämisessäkin. Mitkä tekijät ja tilanteet näitä ikäviä jälkiä aiheuttavat? Toisaalta: miten näitä jälkiä voitaisiin korjata? 4) Missä tulokset? Tehokkuus on korostunut arvo aikamme yhteiskunnassa. Niinpä ei olekaan yllätys, että tulosorientaatio voi luonnehtia suhdetta liikkumiseen muillakin kuin kilpaurheilijoilla. Jotkut tietenkin odottavat tuloksia nopeammin kuin toiset – ja kun tulokset eivät odotetussa ajassa näy, ei itseä ole helppo motivoida liikkeelle. Vielä jos sopiva kannustus puuttuu ja liikuntapalvelut ovat kaukana, ei liikkeelle tule lähdettyä. Pohdittavaksi: olisiko liikuntaan kohdistuvia odotuksia mahdollista tarkistaa ja mieltää liikkuminen enemmänkin itseisarvoisena hauskanpitona tai itseilmaisuna? Onko tehokkuusajattelu välttämätöntä liikunnan ja siihen liittyvien oheistuotteiden ja mielikuvien markkinoinnissa? 4 Minkälaista liikuntaa vähän liikkuville opiskelijoille? Vähän liikkuvien opiskelijoiden liikuntamieltymysten tunteminen on keskeisessä asemassa suunniteltaessa korkeakoululiikunnan tarjoamia mahdollisuuksia. Perehdytään seuraavaksi tähän aihepiiriin aineistomme pohjalta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten tärkeitä eri tekijät ovat liikuntapaikan valinnan kannalta (käytössä hyvin karkea asteikko: tärkeä vs. ei tärkeä). Ristiintaulukointi paljastaa joitakin kiinnostavia eroja. Mahdollisuus liikkua samaa sukupuolta edustavien seurassa on vähän liikkuville jonkin verran tärkeämpää kuin muille (p =.054). Samaten mahdollisuus omaan vakiovuoroon, joka ei vaadi varaamista, on tälle ryhmälle tärkeämpää kuin muille (p =.015). Sen sijaan edullisella hinnalla on vähän liikkuville hieman vähemmän merkitystä kuin muille (p =.004) (vrt. luvun 3 faktorihahmotelma 1).
  9. 9. 7 Vastaajilta tiedusteltiin myös mielipidettä eri liikuntalajien ja -palveluiden merkityksestä liikuntatarjonnassa. Kuvioon 2 on piirretty kunkin lajin tai palvelun kohdalle niiden osuus, jotka pitävät sen tarjontaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä (sininen kuvio: vähän liikkuvat; punainen kuvio: enemmän liikkuvat). Lajit on piirretty vähän liikkuvien ryhmän mukaiseen tärkeysjärjestykseen, myötäpäivään kello 12:sta alkaen. Monilta osin ryhmien mieltymykset näyttävät samoilta: kuntosali ja lajikokeilut ovat kärkipäässä, sarjatoiminta ja yleisurheilu listan hännillä. Suosituimmista lajeista tanssi, venyttely ja kamppailulajit kiinnostavat vähemmän liikkuvia opiskelijoita siinä missä liikkuvampaa enemmistöäkin. Sen sijaan ryhmäliikunta näyttää osuvan huonommin tämän ryhmän mieltymyksiin (p =.001). Kuvio 2. Miten tärkeänä pidät, että seuraavia liikuntalajeja ja palveluita on tarjolla opiskelijoille? Erittäin tärkeää tai tärkeää, %. Alle kerran viikossa liikkuvat ja muut. AYY:n palvelukysely 2011. Ryhmäliikunta on melko laaja käsite, joten sitä on syytä eritellä hieman tarkemmin. Kuviossa 3 sininen kuvaa jälleen vähän liikkuvia ja punainen muita opiskelijoita, vastaavan tapaan kuin kuviossa 2. Näyttää siltä, että ryhmäliikunnan lajien välillä on eroja sen mukaan, miten vähemmän liikkuvat niitä arvioivat. Nk. keho ja mieli -kategorian lajeja (jooga, pilates, kehonhuolto yms.) pitää tärkeänä (tai erittäin tärkeänä) noin kolme neljästä opiskelijasta. Vähän liikkuvat ja muut opiskelijat eivät näiltä osin eroa toisistaan. Myöskään tanssien tai koreografisten tuntien arvioissa ei ole eroja näiden ryhmien välillä. Sen sijaan vähän liikkuvat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntosali Lajikokeilut Uinti Avoimet palloiluvuorot Mailapelivuorot Venyttely Ryhmäliikunta Tanssi Kamppailulajit Hieronta Yhdistyksille varattavat pall.vuorot Kiipeily Yksilöllinen ohjaus Jäälajit Yleisurheilu Sarjatoiminta Alle 1 krt viikossa Enemmän
  10. 10. 8 opiskelijat eivät anna lihaskuntotyylisille ryhmätunneille (esim. bodypump) (p <.0005) ja sisäpyöräilylle (p =.071) aivan samaa painoarvoa kuin liikkuvampi enemmistö. Kuvio 3. Mihin ryhmäliikuntaan tulisi keskittyä? Erittäin tärkeää tai tärkeää, %. Alle kerran viikossa liikkuvat ja muut. AYY:n palvelukysely 2011. Yhteenvetona luvun tuloksista voidaan todeta, että lihaskuntotyyliseen ryhmäliikuntaan ja sisäpyöräilyyn panostaminen ei näiden tulosten mukaan ole paras mahdollinen tapa houkutella vähemmän liikkuvia opiskelijoita liikuntatarjonnan pariin. Voisiko olla niin, että näiden liikuntalajien herättämät tehokkuuden ja suorituskyvyn sävyttämät mielikuvat (vrt. luvun 3 faktorihahmotelma 4) tuntuvat vierailta ja luotaantyöntäviltä niiden silmissä, jotka liikkuvat vähemmän? Sen sijaan tanssi, venyttely ja kamppailulajit ovat liikuntalajeja, joita vähemmän liikkuvat pitävät tärkeinä yhtä yleisesti kuin muutkin. Kaikkein tärkeimmäksi lajeiksi ja palveluiksi vähän liikkuvat katsovat kuntosalin, lajikokeilut, uinnin sekä avoimet palloiluvuorot. 5 Liikkumisen valtaväylästä ja ihmiskuvasta Miten tässä työpaperissa esitettyjä huomioita tulisi suhteuttaa liikuntapoliittiseen ja - hallinnolliseen toimintaan? Esitän seuraavassa joitakin kokoavia ajatuksia ja lisäksi taustoittavaa pohdintaa liikuntatottumuksista ja niihin puuttumisesta. Ensimmäiseksi on pidettävä mielessä hankkeen pääraportissa todettu korkeakoululiikunnan yleinen painopiste (Aallon tuloksista voitaneen melko vaaratta yleistää myös muihin korkeakouluihin): valtaosa opiskelijoiden liikunnasta on kyselymme nojalla omatoimista liikuntaa kevyen liikenteen väylillä, ulkoilureiteillä, kotona yms. (vrt. Kansallinen liikuntatutkimus 2010, 14). Keskeinen kysymys onkin, miten korkeakoululiikuntakentän toimijat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Keho ja mieli Lihaskunto Tanssit Koreografiset tunnit Spinning Alle 1 krt viikossa Enemmän
  11. 11. 9 voisivat innostaa ja tukea tätä liikkumisen valtaväylää. Liikkumisen valtaväylä – tämä käsite asettaa vähän liikkuvien kannustamiseen tähtäävät toimet järkevään mittakaavaan. Toiseksi, kohdennettujen palvelu- ja viestintäratkaisujen näkökulmasta johtopäätökset vaikuttavat selviltä. Mikäli kohdentamiseen halutaan lähteä, vieraskieliset opiskelijat ja Taideteollinen korkeakoulu vaikuttavat tulosten nojalla luontevilta painopistealueilta. On selvää, että ratkaisut tulee sopeuttaa toimintakontekstiin. Sellainen viestintä ja sellaiset liikuntakonseptit, mitkä saattavat vedota Otaniemen liikuntakulttuurissa, eivät välttämättä sellaisenaan toimi Arabiassa. Tässä kohtaa pelkkä markkinoinnin tai liikunta-alan tuntemus ei riitä. On ymmärrettävä korkeakoulukohtaisia kulttuurieroja liikunnan mieltämisessä. Sama koskee vielä korostuneemmin ulkomailta saapuvia opiskelijoita, jotka eivät luonnollisestikaan ole yhtenäinen ryhmä, vaan edustavat erilaisia kulttuuritaustoja. Mikäli lajitarjontaa halutaan muotoilla vastaamaan vähän liikkuvien opiskelijoiden ilmaisemaa tärkeysjärjestystä, lihaskuntotyylinen ryhmäliikunta ja sisäpyöräily eivät ole ykkösprioriteetilla tarjonnassa. Sen sijaan tarvitaan lisätarjontaa yksilöllisempiin (kuntosali, uinti), ilmaisullisempiin (tanssit kuten afro, salsa ja zumba) ja rauhallisempiin lajeihin (jooga, pilates, kehonhuolto, venyttely). Erään vastaajan kirjoittama kommentti opiskelijoille suunnatun liikunnan painotuksesta tukee ja havainnollistaa osuvasti tätä tilastollisesti tehtyä huomiota: ”[...] laaja lajivalikoima mutta lajit muistuttavat toisaan siinä, että ne ovat rajuja. Ne eivät yleensä sovi opiskelijalle, jolla on jotain rajotteita, vaikkapa sitten yleisiä selkäkipuja. Pehmeä Jooga, pilates, Tai-chi, chiball jne. jotka sopisivat useammalle, ovat huonosti edustettuina.” Kolmanneksi: liikuntapoliittisen ja -hallinnollisen toiminnan taustaoletukset. Minkälainen ihmiskuva on taustalla ajatuksessa ”inaktiiveista” tai ”passiivisista”, joita tulee ”aktivoida”? Tässä käsityksessä on jotakin liian yksinkertaistavaa, koska se tuntuu sivuuttavan käsityksen ihmisestä toimijana, joka asettaa tahtonsa mukaan omat päämääränsä. On uskoakseni osuvampaa puhua yksilöistä, joille tarjotaan mahdollisuuksia mielekkääseen liikkumiseen. Koskapa yksilö on valitseva ja tahtova toimija, eivät liikunnan mahdollisuudetkaan puhuttele kaikkia (vrt. Villgren 2011). Tätä ei pidä kuitenkaan nähdä ongelmana. Mahdollisuuksia voidaan avata kannustamalla, madaltamalla kynnystä sekä kehittämällä liikuntapalveluiden tarjontaa ja viestintää, mutta tilaa on kuitenkin jätettävä myös yksilöllisille elämäntyylivalinnoille. Kirjallisuutta Gorsuch RL (1983): Factor Analysis. Second edition. New Jersey, Erlbaum. Kansallinen liikuntatutkimus 2009–2010. SLU:n julkaisusarja 6/2010. Helsinki, Suomen Kuntoliikuntaliitto. Kemppainen T (2011a): Ristipaineessa. Tutkimus Helsingin yliopiston opiskelijoiden työssäkäynnistä, työkokemuksista ja ammatillisesta järjestäytymisestä. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus. Helsinki, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry.
  12. 12. 10 Kemppainen T & Raninen J (2011a): Aalto-yliopiston opiskelijoiden asuminen. Nykytilanne, toiveet ja vieraskielisten opiskelijoiden tilanne. Työpaperi 3/2011. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus. Kemppainen T & Raninen J (2011b): Opiskelijan palveluksessa. AYY:n palvelukysely 2011. Aalto- yliopisto, Aalto-yliopiston ylioppilaskunta & Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus. Menard S (2002): Applied Logistic Regression Analysis. Second edition. Sage University Papers. Thousand Oaks, Sage. Vehkalahti K (2008): Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Helsinki, Tammi. Villgren M (2011): ”Vähän liikkuvien liikkeelle motivointi”. Esitys 15.6.2011. Yliopistoliikunta. Liite: teknisiä lisätietoja 1 Logistisen regressioanalyysin tietoja n=951 Omnibus-testi: p <.0005 Nagelkerken R-toiseen: 0.121 McFaddenin R-toiseen (Menardin 2002 suosittelema): 0.089 Hosmer & Lemeshow: p =.226 Toteutettu SPSS-ohjelmiston versiolla 17 2 Faktorianalyysin tietoja ja tulosteita n=80 Maximum likelihood Varimax-rotaatio KMO-testi: p =.739 Bartlettin testi: p <.0005 Iteraatioiden aikana yksi tai useampi kommunaliteeti >1, tuloksia tulkittava varoen Toteutettu SPSS-ohjelmiston versiolla 17
  13. 13. 11 Kokonaisvarianssin selitysosuudet faktoreittain Factor Initial Eigenvalues Extraction Sums of Squared Loadings Rotation Sums of Squared Loadings Total % of Variance Cumulative % Total % of Variance Cumulative % Total % of Variance Cumulative % 1 4,168 34,732 34,732 2,727 22,724 22,724 2,011 16,761 16,761 2 1,852 15,434 50,167 1,684 14,033 36,757 1,986 16,553 33,314 3 1,303 10,858 61,024 1,573 13,112 49,869 1,564 13,037 46,351 4 1,113 9,275 70,299 ,979 8,161 58,030 1,401 11,679 58,030 5 ,858 7,147 77,446 6 ,600 5,001 82,447 7 ,472 3,930 86,377 8 ,463 3,858 90,235 9 ,375 3,123 93,359 10 ,315 2,627 95,986 11 ,266 2,218 98,204 12 ,216 1,796 100,000 Extraction Method: Maximum Likelihood. Faktorimatriisi (varimax-rotaatio)ab Factor 1 2 3 4 K32.Liikunta ei kiinnosta minua ,908 ,052 ,164 ,097 K32.En pidä liikunnasta ,644 ,126 ,301 -,039 K32.Elämäntapavalinta ,559 ,383 -,032 ,101 K32.Tulokset eivät näy ,352 ,727 ,078 -,057 K32.Liikuntapalvelut liian kaukana -,073 ,669 ,178 ,206 K32.Kukaan ei kannusta ,357 ,646 ,283 ,110 K32.En saa itseäni liikkumaan, vaikka yritän ,185 ,378 ,316 ,107 K32. Aikaisemmat huonot kokemukset ,231 ,125 ,943 ,123 K32.Liikuntatilojen ilmapiiri ja fiilis ,089 ,299 ,524 ,180 K32.Ei ole aikaa ,020 -,046 ,074 ,729 K32.Yleinen elämäntilanne ,230 ,183 ,099 ,656 K32.Liikkuminen maksaa liikaa -,233 ,381 ,224 ,549 Extraction Method: Maximum Likelihood. Rotation Method: Varimax with Kaiser Normalization. a. Rotation converged in 7 iterations. b. Faktorien voimakkaimmat lataukset lihavoitu ja väritetty. Pienempiä latauksia kursivoitu.

×