Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin

901 views

Published on

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin

  1. 1. AMMATTIKORKEAKOULU OPISKELIJAN SILMIN -Opinnot, opintojen ohjaus ja vaikuttamismahdollisuudet Jaana Markkula 28/2006 OTUS
  2. 2. Jaana Markkula Ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin -Opinnot, opintojen ohjaus ja vaikuttamismahdollisuudet Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. 28/2006
  3. 3. Copyright: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs., Jaana Markkula Julkaisija: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mechelininkatu 47 A 2, 00250 Helsinki puh. 09-490 331 www.otus.fi ISBN: 952-5282-18-X ISSN: 1456-9353 Yliopistopaino Helsinki 2006
  4. 4. 1 Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia opiskelusta, opintojen ohjaus- ja tukipalveluista ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Tarkoituksena oli tuot- taa koko maan kattavaa vertailukelpoista tietoa opiskeluaikaisista opiskelukokemuksista. Tutki- mus toteutettiin lomakekyselynä Internetissä ja se suunnattiin opetusministeriön hallinnon alaisis- sa ammattikorkeakouluissa nuorten koulutuksessa opiskeleville, läsnä oleville perustutkinto- opiskelijoille. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 3121 opiskelijaa. Kyselyssä tiedusteltiin opiskelijoiden taustavaikuttimia nykyiseen ammattikorkeakouluun ja ny- kyiselle koulutusalalle hakeutumiseen. Useimmiten nykyinen koulutusala valittiin kiinnostavuu- den, alalle sopivien taitojen tai kiinnostavien työtehtävien vuoksi. Myös alan hyvät työllistymis- mahdollisuudet nähtiin yhtenä tärkeimmistä alan valintaan vaikuttaneista syistä. Nykyisen ammat- tikorkeakoulun valinnassa eniten opiskelijoiden kokemuksissa painoivat tietty koulutusala, tutkin- to ja monipuolinen opetustarjonta. Yleisesti ottaen noin puolet opiskelijoista kokee opintojen vas- tanneen odotuksiaan erittäin hyvin tai hyvin, kun kymmenesosa katsoo, että opinnot vastasivat joko erittäin huonosti tai huonosti odotuksia. Opiskelijat katsovat useimmin pettyneensä opetus- henkilökunnan ammattitaitoon, koulutuksen sisällön ja työelämän vastaamattomuuteen, opetustar- jontaan ja koulutuksen liialliseen teoreettisuuteen. Huolimatta pettymyksistä yli 70 prosenttia ko- kee nykyisen koulutusalan itselle oikeaksi ja vajaat kymmenen prosenttia itselleen vääräksi. Opiskelijoiden enemmistö suhtautuu ammattikorkeakoulunsa opettajiin positiivisesti: 74 prosentin mukaan opettajia on helppo lähestyä, yli puolet pitää heitä innostavina ja motivoivina ja yli 60 prosenttia arvostaa heidän ammattitaitoaan. Noin puolet opiskelijoista pitää opetustarjontaa ja työ- elämäyhteyksiä monipuolisina. Ammattikorkeakoulujen yrittäjyysajattelu ei näy vielä kovinkaan konkreettisesti opiskelijoiden arjessa, sillä vain kolmanneksen mukaan yrittäjyysopintoja on hyvin tarjolla ja 40 prosentin mukaan kiinnostusta yrittäjyyteen tuetaan. Myöskään uudet opetusmene- telmät, kuten virtuaaliopinnot tai tutkimus- ja kehityshankkeet, eivät ole vielä kaikille opiskelijoil- le tuttuja tai edes saatavilla. Sen paremmin kansainvälinen harjoittelu kuin opiskelijavaihtokaan eivät vielä näytä olevan kovin suosittuja opiskelijoiden keskuudessa – alle kymmenen prosenttia on ollut joko harjoittelussa tai opiskelijavaihdossa ulkomailla. Opiskelijat pitävät opiskelijavaih- toon lähtemisen suurimpana esteenä sosiaalisia syitä, kuten perhettä tai seurustelusuhdetta. Opis- kelijoiden kokemukset ammattikorkeakoulujen fyysisistä puitteista vaihtelevat melko paljon: atk- tiloja riittävinä pitää 70 prosenttia opiskelijoista, mutta ryhmätyö- ja lukutiloista tätä mieltä on 40 prosenttia. Opiskelijat kokevat saaneensa opinnoistaan eniten ryhmätyöskentelytaitoja, joiden li- säksi monet katsovat oppineensa itsenäistä ongelmanratkaisukykyä ja viestintä- ja vuorovaikutus- taitoja. Sen sijaan vain viidennes katsoo saaneensa paljon valmiuksia kansainväliseen vuorovaiku- tukseen ja yhteistyöhön. Mielenkiintoista on, että 40 prosenttia kokee, ettei ole oppinut käytännöl- listä osaamista tai ammatillista asiantuntemusta kovinkaan paljoa. Opiskelijat katsovat myös tut- kintonsa yleisessä tunnettuudessa ja arvostuksessa olevan parantamisen varaa – noin kolmannek- sen mukaan tutkinnon tunnettuus tai arvostus on yleisesti melko huono. Opintojen ohjaus- ja tukipalveluiden toimivuutta, saatavuutta ja riittävyyttä tutkittiin selvityksen yhdessä osiossa. Kokonaisuudessaan lähes puolet opiskelijoista on saamansa opintojen ohjauksen, neuvonnan ja tuen riittävyyteen tyytyväisiä, kun tyytymättömiä on hieman yli neljänneksen ver- ran. Opiskelijoista 60 prosenttia toivoo enemmän henkilökohtaista ohjausta ja 40 prosentin mu- kaan ohjauksessa ei huomioida opiskelijan omia tarpeita. Myös opettajien ohjausvalmiuksia tulisi opiskelijoiden mukaan parantaa ja kiirettä vähentää, jotta heillä olisi aikaa ohjata ja neuvoa opis- kelijoita. Useimmin opiskelijat saavat tukea opintoihinsa opiskelutovereilta tai muilta ystäviltä. Sen sijaan mentorien, alumnien, uraohjaajien ja opintopsykologien tukea on opiskelijoiden vai- keinta saada. Opintojen ohjaus painottuu opiskelijoiden kokemusten mukaan varsin vahvasti opin-
  5. 5. 2 tojen alkuvaiheeseen. Yli puolet asiaa ajankohtaisena pitäneistä opiskelijoista kokee työelämään ja urasuunnitteluun sekä motivaatio-ongelmien ja muiden kriisien kohtaamiseen liittyvän ohjauksen olevan vähintäänkin liian vähäistä. Ohjauksen saralla ammattikorkeakouluissa onkin tutkimuksen mukaan edelleen kehitettävää. Ammattikorkeakoulunsa päätöksentekoon kokee voivansa osallistua ja vaikuttaa 40 prosenttia kyselyyn osallistuneista, kun kolmasosa katsoo tämän olevan vaikeaa. Yksi konkreettinen vaikut- tamiskeino on palautteen antaminen, jota opiskelijat myös tekevät mielellään. Yli puolet opiskeli- joista ei kuitenkaan tiedä miten heidän antamaansa palautetta hyödynnetään opintojen kehittämi- sessä ja yli 40 prosenttia ei koe itse hyötyvänsä antamastaan palautteesta. Vajaa kolmannes opis- kelijoista pitääkin palautteen antamista turhauttavana. Opiskelijakuntaa opiskelijat pitävät tärkeä- nä opiskelijoita yhdistävänä ja vapaa-ajan toimintaa järjestävänä tahona ja yli puolet opiskelijoista kokee opiskelijakunnan tekevän tärkeää opintojen kehittämistyötä. Keskimäärin opinnoissaan pisimmälle edenneet ja suurten yksiköiden opiskelijat ovat hieman muita tyytymättömämpiä opintoihinsa ammattikorkeakoulussa.
  6. 6. 3 Sammandrag Syftet med forskningen var att förklara yrkeshögskolestuderandens upplevelser av studier, hand- lednings- och stödtjänster och studerandes möjligheter att påverka i yrkeshögskolan. Syftet var att framställa nationellt jämförbar information om studerandens upplevelser under studietiden. Un- dersökningen förverkligades genom en blankettförfrågan på Internet och riktades till närvarande unga studerande vid yrkeshögskolor som hör till undervisningsministeriets förvaltningsområde. Antalet svar uppgick till 3121 inom utsatt tid. I undersökningen granskades studerandes motivation för att söka sig till nuvarande yrkeshögskola och utbildningsområde. Intresse, färdigheter för utbildningsområde och intressanta arbetsuppgifter var de vanligaste motiven för att välja nuvarande utbildningsområde. Bra sysselsättningsmöjlighe- ter var också en av de viktigaste grunder som inverkade på väljandet av utbildningsområdet. En- ligt studerandenas upplevelser valdes nuvarande yrkeshögskola på grund av särskilt utbildnings- område, examen och mångsidigt undervisningsutbud. Ungefär hälften av de studerande anser att studierna motsvarar deras förväntningar mycket bra eller bra medan en tiondedel upplever att stu- dierna motsvarar deras förväntningar antingen mycket dåligt eller dåligt. De studerande blev oftast besvikna på undervisningspersonalens yrkeskunnighet, undervisningsutbud och på det att innehål- let i utbildningen och arbetslivets förväntningar inte motsvarade varandra och att undervisning var alltför teoretisk. Trots besvikelser anser över 70 procent att de studerar inom rätt utbildningsområ- de och bara 10 procent anser att utbildningsområdet är fel för dem. Majoriteten av de studerande förhåller sig positivt till lärarna vid sina yrkeshögskolor: 74 procent av de studerande anser att det är lätt att närma sig lärarna, över 50 procent bedömer att lärarna är motiverande och över 60 procent uppskattar också deras yrkeskunnighet. Ungefär hälften av de studerande bedömer att utbildningsutbudet och kontakterna med arbetslivet är mångsidiga. Yrkes- högskolors företagsamhetstänkande syns ännu inte särskilt konkret i studerandes vardagsliv. Bara en tredjedel av de studerande bedömer att det finns gott om studier som behandlar företagsamhet och enligt 40 procent stimuleras intresse för att bli företagare. Nya utbildningsmetoder liksom vir- tuellastudier eller forsknings- och utvecklingsprojekt är inte ännu kända eller tillgängliga för alla studerande. Internationell praktik eller studerandeutbyte är inte populära ibland de studerande – mindre än 10 procent har studerat eller praktiserat utomlands. De viktigaste hindren till studeran- deutbyte var sociala orsaker liksom familjen eller sällskapande. Studerandenas upplevelser av fa- ciliteterna vid yrkeshögskolorna är varierande: adb-faciliteterna är tillräckliga enligt 70 procent av de studerande men grupparbetsrum och läsesalar är tillräckliga enligt 40 procent. De studerande upplever att de har mest erhållit färdigheter genom att arbete i grupp. Många tycker också att de har utvecklat förmåga till självständig problemlösning och informations- och interaktionsfärdighe- ter. I stället bara en femtedel av de studerande bedömer att de har fått åtminstone ganska bra fär- digheter för internationell interaktion och samarbete. Det är intressant att 40 procent upplever att de inte har lärt sig mycket praktiska kunskaper eller professionell expertis. De studerande bedö- mer också att deras examen kunde vara bättre uppskattad och välkänd – enligt en tredjedel är ex- amen ganska okänd och dess uppskattning ganska dålig. Funktion, tillgänglighet och tillräcklighet av handlednings- och stödtjänster granskades i en del av utredningen. I helhet anser nästan hälften av de studerande att det finns tillräckligt med handled- ning, instruktion och stöd medan något över en fjärdedel är onöjda. 60 procent av de studerande önskar mera personalig handledning och 40 procent tycker att handledningen inte beaktar deras egna behov. De studerande anser också att lärarna borde ha bättre färdigheter att handleda och deras arbetsmängd borde minskas så att de skulle ha mera tid för att handleda studerande. Mer än 90 procent har fått stöd alltid eller ganska ofta från studiekamrater eller andra vänner. Däremot är det svåraste för de studerande att få stöd från mentorer, alumner, karriärvägledaren och studiepsy-
  7. 7. 4 kologer. Enligt studerandenas upplevelser är handledningen ganska kraftigt betonat till början av studierna. Mera än hälften av de studerande som ansåg saken som aktuellt anser att handledning till arbetsliv, karriärplanering och till att möta motivationsproblem eller andra kriser är för knappa. Undersökningen visar att handledningen vid yrkeshögskolorna borde utvecklas. 40 procent av de studerande upplever att de kan delta i och påverka på beslutandet vid sina yrkes- högskolor medan en tredjedel tänker tvärtom. Ett konkret sätt att påverka är att ge feedback och det är någonting som de studerande gärna gör. Emellertid mer än hälften av de studerande vet inte hur deras feedback utnyttjas vid utveckling av studier och mer än 40 procent anser att de inte själ- va drar nytta av feedbacken. En knapp tredjedel anser att det är frustrerande att ge feedback. De studerande anser att Studerandekåren sammankopplar studerandena och är en viktig anordnare av fritidsaktivitet. Mer än hälften av de studerande anser att Studerandekåren utför ett viktigt utveck- lingsarbete av studierna. I genomsnitt är de längre hunna studerandena och studeranden vid större utbildningsenheter mera onöjda med sina studier vid yrkeshögskolan än andra studeranden.
  8. 8. 5 Esipuhe 2000-luvulle tultaessa korkeakouluopiskelu ja -opiskelija on kohdannut suuria muutoksia: siirty- minen Bolognan prosessin mukaiseen opintojen mitoitusjärjestelmään ja tutkintorakenteeseen, korkeakoulujen kansainvälistyminen, laadunvarmistusprosessien kehittyminen sekä uusien paino- pistealueiden, kuten yrittäjyyden tuleminen yhä vahvemmin osaksi opetussuunnitelmaa. Vuonna 2005 ammattikorkeakouluista ja etenkin ammattikorkeakouluverkosta käytävä keskustelu sai lisä- vauhtia suunnitellusta kunta- ja palvelurakenteen uudistuksesta (ns. PARAS-hanke) sekä korkea- koulutukseen kohdentuvista lisääntyneistä tehokkuusvaatimuksista. Tämän tutkimuksen kimmokkeena oli halu selvittää, miten opiskelijat kokevat opiskelunsa, opis- keluympäristönsä ja vaikuttamismahdollisuutensa suomalaisessa ammattikorkeakoulujärjestel- mässä. Yhtenä lähtökohtana oli tarkastella, koetaanko opiskelu eri tavalla riippuen siitä, kuinka suuressa koulutusyksikössä opiskelija tutkintoaan suorittaa. Tutkimus tarjoaa opiskelijan ja samal- la yhden korkeakouluyhteisön toimijaryhmän näkökulman ajankohtaiseen keskusteluun rakenteel- lisesta kehittämisestä. Toimijoiden äänen soisi kuuluvan koulutuspolitiikassa laajemminkin, vas- tapainona taloudellis-hallinnollisille äänenpainoille. Suuruuden ekonomian periaate näyttäisi olevan huonosti sovellettavissa (korkea)koulutukseen. Suuri ei näyttäydy kauniina silloin kun opiskelija arvioi tyytyväisyyttään omaan opiskeluympäris- töönsä ja vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Opiskelun fyysiset puitteet saattavat suuremmissa yksi- köissä olla paremmat, mutta lopulta mahdollisuus vuorovaikutuksellisuuteen näyttää ratkaisevan, kuinka hyväksi omaksi opiskeluympäristö arvioidaan. Opiskelijaystävällinen toimintaympäristö on korostetun yhteisöllinen. Kun opiskelija etääntyy korkeakouluyhteisöstä, hän helposti etääntyy myös opinnoistaan, mikä näkyy heikentyneenä opiskelumotivaationa ja pahimmillaan opintojen viivästymisenä tai keskeyttämisenä. Uusien toimintamallien, kuten innovatiivisten opetusmenetelmien, omaksuminen ammattikorkea- kouluyhteisössä on vaativa prosessi, joka edellyttää uuden oppimista ja vanhan poisoppimista myös opiskelijoilta. Uuden oppiminen ja hyödyntäminen vievät aikaa ja energiaa, ja tulokset nä- kyvät usein vasta vuosien kuluttua niin ammattikorkeakouluissa kuin opiskelijoidenkin elämässä. Kiitokset opetusministeriön ammattikorkeakouluyksikölle tutkimukselle myönnetystä rahoitukses- ta. Kiitokset myös tutkimuksen ohjausryhmälle arvokkaista kommenteista: opetusneuvos Osmo Lampiselle opetusministeriöstä, rehtori Riitta Käyhkölle Kemi-Tornion AMK:sta sekä kollegoil- leni Marika Nordlundille ja Jani Hyppäselle SAMOKista. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs:n toiminnanjohtaja Janne Jauhiaiselle ja tutkija Jaana Markkulalle suuri kiitos tutkimuksen toteuttamisesta hyvässä yhteistyössä ja vuoropuhelun hengessä. Minna Nieminen koulutuspoliittinen sihteeri Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry
  9. 9. 6 Sisällys Tiivistelmä Sammandrag Esipuhe 1 Johdanto........................................................................................................................................ 9 2 Tutkimuksen toteutus................................................................................................................ 10 2.1 Aineiston keruu................................................................................................................ 10 2.2 Aineiston edustavuus ....................................................................................................... 11 2.3 Aineiston kuvaus ja tutkimuksen keskeiset taustamuuttujat............................................ 15 2.4 Tutkimuksessa käytetyt mittarit ja tutkimusmenetelmät ................................................. 19 3 Ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielikuvat opiskelusta ................................................. 20 3.1 Ammattikorkeakouluun ja koulutusalalle hakeutuminen ................................................ 20 3.1.1 Miksi tietylle koulutusalalle?......................................................................................... 20 3.1.2 Miksi tiettyyn ammattikorkeakouluun? ......................................................................... 24 3.2 Odotukset ennen opintoja ja niiden toteutuminen............................................................ 27 4 Opiskelu ammattikorkeakoulussa............................................................................................ 33 4.1 Opintojen sisältö .............................................................................................................. 33 4.1.1 Kokemukset ammattikorkeakouluopiskelusta yleensä .................................................. 33 4.1.2 Kokemukset erilaisista opetusmenetelmistä .................................................................. 41 4.1.3 Eri oppimis- ja opetusmenetelmät ja oppimiskokemukset ............................................ 54 4.1.4 Opetuksen taso kokonaisuutena..................................................................................... 56 4.2 Opintojen eteneminen ...................................................................................................... 57 4.3 Valmistuminen: millaisia valmiuksia ja millainen tutkinto............................................. 63 4.3.1 Opinnoissa tavoiteltavat valmiudet................................................................................ 63 4.3.2 Tutkinnon yleinen tunnettuus ja arvostus ...................................................................... 66 5 Tuki-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden toimivuus................................................................... 71 5.1 Kokemukset oman ammattikorkeakoulun ohjaus- ja tukipalveluista .............................. 71 5.2 Eri tahoilta opintoihin saatu neuvonta, tuki ja ohjaus...................................................... 74 5.3 Opintojen ohjaus- ja tukipalvelut opintojen eri vaiheissa................................................ 77 5.4 Opintojen ohjaus- ja tukipalveluiden toimivuus kokonaisuudessaan .............................. 82 6 Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet................................................................................... 84 6.1 Kokemukset vaikutusmahdollisuuksista omassa ammattikorkeakoulussa ...................... 84 6.2 Opintoihin liittyvän palautteen saamisen ongelma.......................................................... 86 7 Millaisia opiskeluympäristöjä erikokoiset yksiköt ovat? ....................................................... 93 8 Opiskelijakunnat........................................................................................................................ 99 9 Yhteenveto ja pohdinta............................................................................................................ 108 Lähteet Liitteet
  10. 10. 7 TAULUKOT Taulukko 2.1 Aineiston edustavuus sukupuolen ja iän mukaan, %................................................ 12 Taulukko 2.2 Aineiston edustavuus koulutusaloittain ja sukupuolittain, %................................... 13 Taulukko 2.3 Aineiston edustavuus ammattikorkeakouluittain, %. ............................................... 14 Taulukko 2.4 Aineiston edustavuus yksikkökokojen mukaan, %. ................................................. 15 Taulukko 2.5 Aineiston kuvaus, %................................................................................................. 16 Taulukko 2.6 Yksikkökoon ja koulutusalan välinen yhteys, %...................................................... 18 Taulukko 2.7 Yksikkökoon ja sukupuolen välinen yhteys, %........................................................ 19 Taulukko 3.1 Nykyisen koulutusalan valintaan vaikuttaneet tekijät koulutusaloittain, %............. 22 Taulukko 3.2 Nykyisen koulutusalan valintaan vaikuttaneet tekijät yksikkökokojen mukaan, %. 23 Taulukko 3.3 Nykyisen koulutusalan valintaan vaikuttaneet tekijät ikäluokittain, %.................... 23 Taulukko 3.4 Nykyisen ammattikorkeakoulun valintaan erittäin paljon vaikuttaneet tekijät yksikkökokojen mukaan, %............................................................................................................ 26 Taulukko 3.5 Kokeeko tällä hetkellä opiskelevansa oikealla koulutusalalla, %. ........................... 32 Taulukko 4.1 Suhtautuminen opettajien innostavuutta ja motivoivuutta arvioivaan väittämään taustamuuttujien mukaan, %........................................................................................................... 36 Taulukko 4.2 Suhtautuminen opettajien ammattitaitoa arvioivaan väittämään taustamuuttujien mukaan, %....................................................................................................................................... 37 Taulukko 4.3 Suhtautuminen opetushenkilökunnan lähestyttävyyttä arvioivaan väittämään taustamuuttujien mukaan, %........................................................................................................... 38 Taulukko 4.4 Atk-tilojen riittävyys taustamuuttujien valossa, %................................................... 40 Taulukko 4.5 Ryhmätyö- ja lukutilojen riittävyys taustamuuttujien valossa, %. ........................... 41 Taulukko 4.6 Virtuaaliopintoihin osallistuminen taustamuuttujien valossa, %.............................. 48 Taulukko 4.7 Tutkimus- & kehityshankkeisiin osallistuminen taustamuuttujien valossa, %. ....... 50 Taulukko 4.8 Miten opiskelijan kiinnostusta yrittäjyyteen tuetaan taustamuuttujien valossa, %. . 53 Taulukko 4.9 Miten yrittäjyysopintoja tarjolla taustamuuttujien valossa, %. ................................ 54 Taulukko 4.10 Tyytyväisyys opintojen tavoitteiden mukaiseen etenemiseen taustamuuttujien valossa, %........................................................................................................................................ 63 Taulukko 4.11 Ammattikorkeakoulututkinnon tunnettuus taustamuuttujien valossa, %. .............. 68 Taulukko 4.12 Ammattikorkeakoulututkinnon arvostus taustamuuttujien valossa, %................... 70 Taulukko 5.1 Onko kaiken kaikkiaan tyytyväinen saamaansa opintojen ohjaukseen, neuvontaan ja tukeen, %......................................................................................................................................... 83 Taulukko 6.1 Palautteen hyödyntäminen taustamuuttujien valossa, %.......................................... 88 Taulukko 6.2 Palautteen hyöty itselle taustamuuttujien valossa, %. .............................................. 89 Taulukko 6.3 Saako riittävästi opintoihin liittyvää palautetta, %................................................... 91 Taulukko 8.1 Opiskelijakunta ja opintojen kehittäminen taustamuuttujien valossa, %. .............. 103 Taulukko 8.2 Opiskelijakunta ja opiskelijoiden yhdistäminen taustamuuttujien valossa, %. ...... 104 Taulukko 8.3 Opiskelijakunta ja toiminnan aktiivisuus taustamuuttujien valossa, %.................. 105 Taulukko 8.4 Opiskelijakunta ja konkreettiset muutokset taustamuuttujien valossa, %.............. 106 Taulukko 8.5 Opiskelijakunta ja toiminnan avoimuus taustamuuttujien valossa, %.................... 107
  11. 11. 8 KUVIOT Kuvio 2.1 Suoritetut opintopisteet opiskeluvuoden mukaan, keskiarvot. .....................................................17 Kuvio 3.1 Nykyisen koulutusalan valintaan vaikuttaneet tekijät sukupuolittain, %. ....................................21 Kuvio 3.2 Nykyisen ammattikorkeakoulun valintaan vaikuttaneet tekijät, %. .............................................25 Kuvio 3.3 Odotukset ammattikorkeakouluopinnoista nykyiseen opiskelupaikkaan hakiessa, %. (n = 3110) .......................................................................................................................................................................27 Kuvio 3.4 Miten opinnot kokonaisuudessaan vastanneet positiivisia ja neutraaleja odotuksia, %. (n = 1867 ja 989)............................................................................................................................................................27 Kuvio 3.5 Miten opinnot kokonaisuudessaan vastanneet positiivisia odotuksia opiskeluvuoden mukaan, %. .......................................................................................................................................................................28 Kuvio 3.6 Miltä osin ammattikorkeakouluopinnot eivät vastaa odotuksia, %..............................................29 Kuvio 3.7 Miltä osin ammattikorkeakouluopinnot eivät vastaa odotuksia opiskeluvuosien mukaan, %......30 Kuvio 4.1 Kokemukset opiskelusta omassa ammattikorkeakoulussa, %......................................................34 Kuvio 4.2 Kokemukset opettajista omassa ammattikorkeakoulussa, %........................................................35 Kuvio 4.3 Kokemukset fyysisistä puitteista omassa ammattikorkeakoulussa, %. ........................................39 Kuvio 4.4 Kokemukset harjoittelusta omassa ammattikorkeakoulussa, %. ..................................................43 Kuvio 4.5 Kansainvälisen opiskelijavaihdon ja opiskeluvuoden välinen yhteys, %.....................................44 Kuvio 4.6 Eri syiden merkitys kansainvälisen opiskelijavaihdon esteinä, %................................................45 Kuvio 4.7 Kokemukset opiskelijavaihdosta eri ryhmillä, %.........................................................................46 Kuvio 4.8 Kokemukset virtuaaliopinnoista omassa ammattikorkeakoulussa, %..........................................49 Kuvio 4.9 Tutkimus- ja kehityshankkeisiin osallistuneiden kokemukset hankkeista omassa ammattikorkeakoulussa, %............................................................................................................................51 Kuvio 4.10 Kokemukset yrittäjyyden korostamisesta omassa ammattikorkeakoulussa, %..........................52 Kuvio 4.11 Eri oppimis- ja opetusmenetelmien tärkeys oman oppimisen kannalta, %. ...............................55 Kuvio 4.12 Opetuksen taso omassa ammattikorkeakoulussa koulutusyksikön koon mukaan, %.................57 Kuvio 4.13 Missä määrin opintoihin liittyviä vaikeuksia seuraavissa asioissa, %........................................58 Kuvio 4.14 Erittäin tai melko paljon opiskeluihin liittyviä vaikeuksia seuraavissa asioissa sukupuolittain, %....................................................................................................................................................................59 Kuvio 4.15 Keskeisimmät syyt (3 tärkeintä) opintojen tavoitteita hitaampaan etenemiseen, %...................61 Kuvio 4.16 Tyytyväisyys omien opintojen etenemiseen, %..........................................................................62 Kuvio 4.17 Tähänastisten opintojen työtä ja elämää varten antamien valmiuksien määrä, %......................64 Kuvio 4.18 Ammattikorkeakoulututkinnon tunnettuus, %............................................................................67 Kuvio 4.19 Ammattikorkeakoulututkinnon arvostus, %...............................................................................69 Kuvio 5.1 Kokemukset ohjaus- ja tukipalveluista omassa ammattikorkeakoulussa, %................................73 Kuvio 5.2 Kuinka usein opintojesi aikana olet tarpeen tullen saanut neuvoja, apua tai tukea opiskeluun liittyvissä asioissa seuraavilta tahoilta, %......................................................................................................75 Kuvio 5.3 Kyselyhetkellä tärkeimmät (3 tärkeintä) opintoja tukevat tahot sukupuolittain, %......................77 Kuvio 5.4 Onko saanut missä määrin ohjausta, neuvontaa ja tukea opintojen eri vaiheissa, %....................78 Kuvio 6.1 Kokemukset omista vaikuttamismahdollisuuksista ammattikorkeakoulussa, %..........................84 Kuvio 6.2 Kokemukset palautteen antamisesta omassa ammattikorkeakoulussa, %....................................87 Kuvio 6.3 Palautetta annettaisiin mieluiten, %. (n=3089).............................................................................90 Kuvio 6.4 Tärkein palautteen saamiseen liittyvä ongelma, %.......................................................................92 Kuvio 8.1 Saako opiskelijakunnan jäsenenä riittävästi vastinetta jäsenmaksulle, %. ...................................99 Kuvio 8.2 Tärkein syy siihen, ettei ole opiskelijakunnan jäsen, %. (n=1059) ............................................100 Kuvio 8.3 Kokemukset oman ammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta, %..............................................102
  12. 12. 9 1 Johdanto Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat suomalaisen korkeakoulujärjestelmän perustan. Yliopistojen keskittyessä tieteelliseen tutkimukseen ammattikorkeakoulut painottavat opetukses- saan linkkiä työelämään, mikä näkyy mm. opetuksen käytännönläheisemmässä otteessa. Niin kan- sainvälisesti kuin Suomessakin on kuitenkin nähty merkkejä ammattikorkeakoulu- ja yliopistosek- torin lähentymisestä, mikä osoittaa, että työnjako näiden kahden sektorin kesken ei ehkä kuiten- kaan ole aivan selvärajainen (Nieminen & Ahola 2003, 144). On esitetty, että markkinat olisivat yhtenäistäneet korkeakoululaitoksen toimintatapoja ja strategioita sekä saaneet yliopistot seuraa- maan markkinoihin yhteydessä olevien ammattikorkeakoulujen toimintaa (mt., 149–151). Myös Bolognan prosessin on sanottu rapauttavan duaalimallin toimintaedellytyksiä. Bolognan julistusta varten laaditussa taustaraportissa (Trends in Learning Stuctures in Higher Education, 1999) ei ole nähty tarpeellisena korostaa yliopistollisen ja ei-yliopistollisen sektorin välistä eroa, sillä erot näh- dään jo niin hämärtyneinä. (Mt.) Opiskelijoille korkeakoulusektorien välinen ero näyttäytyy kui- tenkin Niemisen ja Aholan (2003, 151) mukaan edelleen varsin selkeästi jakona teoreettisiin yli- opistoihin ja käytäntöön painottuviin ammattikorkeakouluihin. Ammattikorkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä keskustellaan parhaillaan aktiivisesti (ks. esim. Palonen 2006). Nuorisoikäluokkien pieneneminen ja kiristyvä kansainvälinen kilpailu ovat lähtökohtina korkeakoulujen kehittämisessä. Valtioneuvoston ammattikorkeakoulujen rakenteelli- selle kehittämiselle antamien tavoitteiden mukaan jokaisen ammattikorkeakoulun jokaisen yksi- kön tulee tähdätä tutkintoon johtavan koulutuksen kansainvälisesti korkeaan tasoon. Huomio ke- hittämisessä kiinnittyy tässä yksikkökokoihin. Ammattikorkeakouluilta pyydettiin ennen tavoite- sopimuksista keväällä 2006 käytyjä neuvotteluja selvityksiä siitä, miten ne pyrkivät kehittämään opiskelija- ja aloituspaikkamääriltään pieniä ja vetovoimaltaan heikkoja yksiköitä niin, että ne täyttäisivät osaamiseltaan kansainvälisen tason1 . Keskusteluissa on muun muassa esitetty, että pienissä yksiköissä edellytysten luominen osaamisen kehittymiselle on monesti vaikeaa, ja että suurten yksiköiden aluevaikutukset ovat suuremmat, mikä on merkittävää alueellisen kehittämisen näkökulmasta. (Palonen 2006, 24–25.) Keskustelua on kuitenkin käyty pääosin taloudellis- hallinnollisesta näkökulmasta, eikä siinä ole juurikaan huomioitu ammattikorkeakouluopiskelijoi- den kokemuksia omasta koulutuksestaan. Tämä tutkimus koskee nimenomaan ammattikorkeakouluja ja niiden nuorten koulutuksessa olevia opiskelijoita. Tällä hetkellä Suomessa on 29 opetusministeriön hallinnon alaista ammattikorkea- koulua, joilla monella on useita sivutoimipaikkoja. Kaiken kaikkiaan ammattikorkeakoulujen eri- kokoisia yksiköitä sijaitsee noin 80 paikkakunnalla ja yhteensä yksiköitä on reilut 200. Ammatti- korkeakoulusektorilla on kuitenkin jo tapahtunut ja tapahtumassa monia rakenteellisia muutoksia, jotka muuttavat merkittävästi sekä ammattikorkeakoulujen että niiden yksiköiden määriä (ks. tästä esim. Palonen 2006). Esimerkiksi Haaga Instituutti ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu yhdistyvät vuoden 2007 alussa. Kaiken kaikkiaan nuorten tutkintoon johtava koulutus lakkaa tällä sopimuskaudella 14 yksikössä ja 12 paikkakunnalla. Useissa ammattikorkeakouluissa ollaan osana rakenteellista kehittämistä tarkastelemassa uudelleen myös koulutusohjelmarakenteita. (Mt.) Tällä hetkellä ammattikorkeakouluissa järjestetään opintoja kahdeksalla eri alalla: humanistinen ja kas- vatusala, kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. 1 Opetusministeriön pyytämissä selvityksissä painotettiin yksikkökokoa (noin 500 opiskelijaa tai alle), aloituspaikka- määrää (noin 10–30 aloituspaikan koulutusohjelmista koostuvat yksiköt), heikkoa vetovoimaa (ensisijaiset hakijat / aloituspaikat) ja päätoimista opettajamäärää (lehtorien ja yliopettajien vähäinen määrä) (Palonen 2006).
  13. 13. 10 Koulutuksen entistä korkeampi laatu on asetettu lähtökohdaksi korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä. Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteina ovat 1) ammattikorkeakouluopintojen taso, 2) erilaisten opintojen ohjaus- ja tukipalvelujen toimivuus sekä 3) opiskelijoiden vaikutta- mismahdollisuudet. Näitä voidaan pitää laadukkaiden opintojen osa-alueina. Opintojen tasoa lä- hestytään koulutusodotusten, opintojen sisällön, opintojen etenemisen ja opinnoista saatujen val- miuksien avulla. Opintojen ohjaus- ja tukipalveluiden toimivuutta tarkastellaan opiskelijoiden oh- jauskokemuksia kartoittavien väittämien avulla. Samalla kartoitetaan sekä eri ohjaustahoilta että eri opintojen vaiheissa saadun ohjauksen riittävyyttä. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia tut- kittaessa painotetaan paitsi opiskelijoiden yleisiä kokemuksia omista vaikuttamismahdollisuuksis- taan (esimerkiksi opintojen kehittämisessä), myös opinnoista annettavaan ja saatavaan palauttee- seen liittyviä seikkoja. Tavoitteena on tutkia opiskelijoiden kokemuksia tässä mainittujen ammat- tikorkeakouluopintojen osa-alueiden nykytilasta ja pohtia mahdollisia kehittämistarpeita. Tuloksia tarkastellaan myös ammattikorkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä käydyn keskustelun valossa erikokoisia koulutusyksiköitä vertaillen. Kaikkien taloudellis-hallinnollisten selvitysten jälkeen puheenvuoro on tässä tutkimuksessa annettu nimenomaan ammattikorkeakouluopiskeli- joille. 2 Tutkimuksen toteutus Vuoden 2005 syksyllä käynnistettiin tutkimusprojekti, jonka tarkoituksena oli kerätä vertailukel- poista tietoa ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksista liittyen 1) opintojen tasoon, 2) opintojen ohjaus- ja tukipalveluiden toimivuuteen ja 3) opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksiin. Nämä kolme teemaa muodostivat tutkimuksen rungon. Haluttiin myös tutkia, olisiko mahdollisesti ammattikorkeakouluyksikön koolla yhteyttä opiskelijoiden kokemuksiin opinnoista ja vaikutus- mahdollisuuksista. "Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelukokemukset" -kyselyn kyselylomake suunniteltiin helmi-maaliskuussa 2006. Kyselylomake jakautuu pääteemojen mukaisiin osioihin, joiden lisäksi neljännen osion muodosti vastaajien taustatietoihin painottunut osio (ks. liite 1). Opiskelua ja opintoja tarkasteltiin opintoja edeltävien mielikuvien ja odotusten, opintojen sisällön, opinnoissa etenemisen ja valmistumisen avulla. Opintojen ohjaus- ja tukipalveluita lähestyttiin puolestaan arvioimalla saatua ohjausta ja sen riittävyyttä sekä yleisesti että eri ohjaustahojen ja -tarpeiden näkökulmista. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia käsiteltiin vaikuttamiskokemusten, palaut- teen antamisen ja saamisen sekä opiskelijakunnan toiminnan kautta. Koska tarkastelun kohteena olivat opiskelijoiden kokemukset näistä opiskeluun liittyvistä eri osa-alueista, käytettiin kysymyk- sissä melko paljon erilaisia väittämiä, joihin opiskelijoiden tuli suhteuttaa oma mielipiteensä. 2.1 Aineiston keruu Aineiston keräämistä varten kaikilta 29:ltä opetusministeriön hallinnon alaisilta ammattikorkea- kouluilta2 pyydettiin otanta keväällä 2006 läsnä olevista nuorten koulutuksessa olevista perustut- kinto-opiskelijoista. Lisäksi ehdoiksi ilmoitettiin, että nämä opiskelijat ovat Suomen kansalaisia ja että heiltä on tiedossa sähköpostiosoite. Otannat pyydettiin myös suorittamaan niin, että oppilai- 2 Näiden opetusministeriön alaisten ammattikorkeakoulujen lisäksi Suomessa toimii Ahvenanmaalla Ålands Yr- keshögskola ja sisäasiainministeriön alaisena Poliisiammattikorkeakoulu. Nämä ammattikorkeakoulut on jätetty tä- män tutkimuksen ulkopuolelle.
  14. 14. 11 toksien mahdollisesti eri paikkakunnilla sijaitsevat yksiköt olisivat mahdollisimman tasaisesti edustettuina. Näin saataisiin mahdollisimman edustavasti erikokoisten yksiköiden opiskelijat mu- kaan otantaan. Opiskelijoiden sähköpostiosoitteet kerättiin ammattikorkeakouluilta vuoden 2006 helmi-maaliskuun aikana. Otantaan valikoituneille opiskelijoille lähetettiin sähköpostitse ennen varsinaista kyselyä ennakko- tieto tutkimuksen toteuttamisesta ja opiskelijan valikoitumisesta otantaan. Sen jälkeen lähetettiin linkki kyselyyn Webropol-järjestelmän3 kautta ja tämän jälkeen vielä kaksi muistutusviestiä kyse- lystä. Aineiston keruu toteutettiin kokonaisuudessaan sähköisesti vajaan kuukauden aikana (maa- lis-huhtikuu 2006). Tutkimuksen kohteena ovat ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksessa opiskelevat. Otokseen pyrittiin saamaan noin kahdeksan prosenttia kunkin ammattikorkeakoulun opiskelijoista eli yh- teensä 9124 opiskelijaa. Kaikilta ammattikorkeakouluilta saatiin otanta, mutta saatu otoskoko jäi hieman suunniteltua pienemmäksi (yhteensä 8857 opiskelijan sähköpostiosoite). Lopullinen otos- koko pieneni vielä tästä, sillä noin 4,3 prosenttia saaduista sähköpostiosoitteista ei tavoittanut vas- taajia mm. liian täyden sähköpostin tai virheellisen osoitteen vuoksi. Lopullinen otoskoko on siis hieman tavoitetta pienempi jääden 7,7 prosenttiin kaikista nuorten koulutuksessa olevista sisältäen yhteensä 8477 opiskelijaa. Määräaikaan (12.4.2006) mennessä kyselyyn vastasi yhteensä 3121 opiskelijaa, joista noin kolme prosenttia oli täyttänyt ruotsinkielisen lomakkeen. Näin ollen vastausprosentti oli 37 prosenttia. Yleensä vastaavalla tavalla internetissä tehdyn kyselyn tyypillinen vastausaktiivisuus on noin 40 prosenttia. Kerätty aineisto on kuitenkin tarpeeksi suuri, jotta voidaan muodostaa käsitys ammatti- korkeakouluopiskelijoiden opiskelukokemuksista. 2.2 Aineiston edustavuus Aineiston edustavuutta tarkasteltiin suhteessa ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukkoon, jonka tiedot saatiin pääosin opetusministeriön AMKOTA-tietokannasta. Sukupuolen, koulutusalan ja ammattikorkeakoulun osalta vertailtavat tiedot olivat vuodelta 2005 ja iän osalta puolestaan vuo- delta 2004. Tiedot kunkin ammattikorkeakoulun eri yksiköissä nuorten koulutuksessa olevien opiskelijoiden määristä on koottu useista eri lähteistä, koska opetusministeriöllä ei ole tällaista tietoa koottuna. Osa eri yksiköiden opiskelijamäärätiedoista perustuu aiemmassa tutkimuksessa käytettyihin tietoihin (ks. Viuhko 2006). Loput ammattikorkeakoulujen yksikkökokotiedoista on pyydetty suoraan ammattikorkeakouluista4 . Tiedot ovat erilaisista tietojen keruutavoista johtuen vuosilta 2004–2006, mutta vertailtaessa uudempia tietoja vanhempiin niissä ei yleisesti ole havait- tavissa suuria eroja, joten yksikkökokotietojen keskinäistä vertailtavuutta voidaan pitää hyvänä. Sukupuoli ja ikä Vastaajista suurin osa (66 %) oli naisia, minkä on havaittu olevan tavallista tämänkaltaisissa sur- vey-tutkimuksissa. AMKOTA-tietokannan mukaan ammattikorkeakouluopiskelijoista 53 prosent- 3 Webropol on internet-pohjainen kyselyohjelma, jonka kautta jokaiselle vastaajalle lähetetään henkilökohtainen link- ki kyselyyn, jonka kautta he voivat syöttää vastauksensa tietokantaan. 4 Ammattikorkeakouluilta pyydettiin eri yksiköiden/toimipisteiden nuorten koulutuksessa opiskelevien määriä. Tässä tutkimuksessa yksikkö on ymmärretty nimenomaan sijaintinsa mukaan, jolloin samaan yksikköön kuuluvaksi on las- kettu toistensa yhteydessä sijaitsevat yksiköt riippumatta koulutusalasta. Vain selvästi eri paikoissa sijaitsevat yksi- köt/toimipisteet on luokiteltu erillisiksi yksiköiksi.
  15. 15. 12 tia on naisia, joten naiset ovat hieman yliedustettuina aineistossa (ks. taulukko 2.1). Naisten osuus vaihtelee tunnetusti melko paljon eri koulutusaloilla, mikä ilmentää yleisemminkin näiden alojen sukupuolittuneisuutta (ks. taulukko 2.2). Tilastokeskuksen (2006, 43) mukaan esimerkiksi sosiaa- li-, terveys- ja liikunta-alalla opiskelijoista jopa 89 prosenttia on naisia, kun puolestaan tekniikan ja liikenteen alalla naisten osuus on vain 16 prosenttia. Iältään vastaajat vastaavat melko hyvin AMKOTAn tietoja opiskelijoista. Nuorin ikäluokka on aineistossa aliedustettuna, kun puolestaan 22–25-vuotiaat ovat lievästi yliedustettuna. Useimmat (36 %) vastaajista on 22–23-vuotiaita5 . Vastanneista noin 18 prosenttia on alle 21-vuotiaita ja yli 28-vuotiaita on puolestaan reilut 11 prosenttia. Vastaajien iän mediaani oli 23 vuotta, kun puoles- taan iän keskiarvo oli hieman korkeampi eli 24 vuotta johtuen siitä, että vastaajien joukossa oli myös hieman vanhempia opiskelijoita. Taulukko 2.1 Aineiston edustavuus sukupuolen ja iän mukaan, %. Sukupuoli aineisto % AMKOTA (v. 2005) % mies 1055 34 51936 47 nainen 2037 66 57922 53 Yhteensä 3092 100 109 858 100 Ikä aineisto % AMKOTA (v. 2004) % 19–21 539 18 34 035 31 22–23 1122 36 31 951 29 24–25 767 25 20 702 19 26–27 293 10 9744 9 28– 365 12 13 296 12 Yhteensä 3086 100 109 728 100 Koulutusala Ammattikorkeakouluissa järjestetään koulutusta kahdeksalla eri koulutusalalla. Suurin näistä kou- lutusaloista on tekniikan ja liikenteen ala, jolla opiskelee kolmannes kaikista ammattikorkeakou- luopiskelijoista. Toiseksi suurin ala on sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, jolla opiskelee noin 22 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista. Opiskelijamäärältään pienin koulutusala on huma- nistinen ja kasvatusala, sillä kyseisellä alalla opiskelee keskimäärin vain prosentti ammattikorkea- kouluopiskelijoista. (Tilastokeskus 2006, 42–43.) Koulutusaloittain aineisto on melko edustava. Ainoastaan sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala on hieman yliedustettuna ja tekniikan ja liikenteen ala puolestaan aliedustettuna. Näiden alojen kohdalla erot aineiston edustavuudessa selittynevät aina- kin osittain alojen sukupuolittuneisuudella - vastaajissahan naiset ovat hieman yliedustettuina ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijoista enemmistö on naisia (ks. taulukko 2.2). 5 Kyselylomakkeessa kysyttiin vastaajan syntymävuotta, jonka perusteella ikä on laskettu.
  16. 16. 13 Taulukko 2.2 Aineiston edustavuus koulutusaloittain ja sukupuolittain, %. aineisto % AMKOTA (v. 2005) % Yhteiskuntatieteiden, liiketalou- den ja hallinnon ala 647 22 21 590 20 Humanistinen ja kasvatusala 43 1 1155 1 Kulttuuriala 298 10 10 394 10 Luonnonvara- ja ympäristöala 123 4 3689 3 Luonnontieteiden ala 81 3 6002 6 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 224 7 6871 6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 824 27 23 851 22 Tekniikan ja liikenteen ala 832 27 36 306 33 Yhteensä 3072 100 109 858 100 Miehet (p=.000) aineisto % AMKOTA (v. 2005) % Yhteiskuntatieteiden, liiketalou- den ja hallinnon ala 163 16 7518 15 Humanistinen ja kasvatusala 10 1 221 0,4 Kulttuuriala 56 5 3416 7 Luonnonvara- ja ympäristöala 44 4 1842 4 Luonnontieteiden ala 44 4 4238 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 36 3 1382 3 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 55 5 2716 5 Tekniikan ja liikenteen ala 638 61 30 603 59 Yhteensä 1046 100 51 936 100 Naiset (p=.000) aineisto % AMKOTA (v. 2005) % Yhteiskuntatieteiden, liiketalou- den ja hallinnon ala 482 24 14 072 24 Humanistinen ja kasvatusala 33 2 934 2 Kulttuuriala 241 12 6978 12 Luonnonvara- ja ympäristöala 77 4 1847 3 Luonnontieteiden ala 36 2 1764 3 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 186 9 5489 10 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 765 38 21 135 37 Tekniikan ja liikenteen ala 192 10 5703 10 Yhteensä 2012 100 57 922 100 Ammattikorkeakoulu Tutkimuksessa olivat mukana kaikki opetusministeriön alaiset ammattikorkeakoulut (29 kpl). Tarkasteltaessa aineiston edustavuutta ammattikorkeakouluittain voidaan havaita sekä yli- että aliedustavuutta. Etelä-Karjalan, Jyväskylän, Mikkelin, Seinäjoen ja Helsingin Stadia ammattikor- keakoulut ovat aineistossa hieman yliedustettuina. Sen sijaan Kemi-Tornion, Keski-Pohjanmaan, Turun, Laurean ja Savonian ammattikorkeakoulut sekä Svenska yrkeshögskolan ovat hieman ali- edustettuina. Svenska yrkeshögskolanin aliedustus saattanee ainakin osittain johtua siitä, että jopa 19 prosenttia koulun sähköpostiosoitteista ei tavoittanut lainkaan vastaajia eli myös koulun varsi- nainen otos jäi lopulta muita ammattikorkeakouluja pienemmäksi. Taulukossa 2.3 on eritelty ai- neiston edustavuus ammattikorkeakoulujen mukaan.
  17. 17. 14 Taulukko 2.3 Aineiston edustavuus ammattikorkeakouluittain, %. aineisto % AMKOTA (v. 2005) % Arcada 49 1,6 1946 1,8 Diak-amk 79 2,6 2272 2,1 Evtek-amk 81 2,6 3824 3,5 Etelä-Karjalan amk 96 3,1 2343 2,1 Haaga Instituutin amk 80 2,6 2585 2,4 Helsingin amk - Stadia 249 8,0 7570 6,9 Helsingin liiketalouden amk 122 3,9 4054 3,7 Humanistinen amk 44 1,4 1181 1,1 Hämeen amk 108 3,5 4675 4,3 Jyväskylän amk 204 6,6 5561 5,1 Kajaanin amk 63 2,0 1632 1,5 Kemi-Tornion amk 32 1,0 2133 1,9 Keski-Pohjanmaan amk 48 1,5 2944 2,7 Kymenlaakson amk 86 2,8 3838 3,5 Lahden amk 122 3,9 4167 3,9 Laurea-amk 146 4,7 6537 6,0 Mikkelin amk 130 4,2 3231 2,9 Oulun seudun amk 164 5,3 6353 5,8 Pirkanmaan amk 108 3,5 3321 3,0 Pohjois-Karjalan amk 101 3,3 3207 2,9 Rovaniemen amk 66 2,1 2437 2,2 Satakunnan amk 152 4,9 5174 4,7 Savonia-amk 135 4,4 5741 5,2 Seinäjoen amk 143 4,6 3946 3,6 Svenska yrkeshögskolan 10 0,3 1662 1,5 Tampereen amk 140 4,5 4554 4,1 Turun amk 197 6,4 8293 7,5 Vaasan amk 100 3,2 3000 2,7 Yrkeshögskolan Sydväst 42 1,3 1677 1,5 Yhteensä 3097 100,0 109 858 100,0 Yksikön koko Ammattikorkeakouluyksiköt jaettiin kolmeen kokoluokkaan opiskelijamäärien mukaan. Yksikkö- kooltaan kaikkein pienimmissä yksiköissä (alle 500 opiskelijaa) opiskelee keskimäärin 28 prosent- tia nuorten koulutuksen opiskelijoista ja isoimmissa vähintään tuhannen opiskelijan yksiköissä puolestaan 44 prosenttia opiskelijoista. Aineisto edustaa yksikkökokojen mukaan hyvin tätä ver- tailujoukkoa, kuten taulukosta 2.4 käy ilmi. Pienet yksiköt ovat hyvin lievästi yliedustettuina ja keskikokoiset yksiköt puolestaan vastaavasti aliedustettuina, mutta erot vertailujoukkoon ovat siis hyvin pienet.
  18. 18. 15 Taulukko 2.4 Aineiston edustavuus yksikkökokojen mukaan, %. Yksikkökoko opiskelijamää- rän mukaan aineisto % vertailu6 % alle 500 935 31 28 107 28 500–999 807 26 28 701 28 1000 ja yli 1322 43 44 366 44 Yhteensä 3064 100 101 174 100 2.3 Aineiston kuvaus ja tutkimuksen keskeiset taustamuuttujat Iältään suurin osa (37 %) vastaajista on 22–23-vuotiaita ja seuraavaksi suurin vastaajajoukko on 24–25-vuotiaat, joita on neljännes vastaajista (ks. taulukko 2.5). Vastaajat asuvat tavallisimmin joko yksin omassa taloudessa (48 %) tai yhdessä puolison (36 %) kanssa. Lapsen/lasten ja puoli- son kanssa yhdessä asuvia on seitsemän prosenttia, kun puolestaan yksin yhden tai useamman lap- sen kanssa asuvia on prosentin verran. Vanhempien/vanhemman luona asuu kuusi prosenttia vas- taajista. Kaksi prosenttia vastaajista ilmoittaa asuvansa kavereidensa tai sisarustensa kanssa yh- dessä. Loput eli noin prosentti opiskelijoista asuu muuten kuin edellä mainituilla tavoilla. Näiden joukossa on eniten sellaisia, jotka asuvat viikolla opiskelupaikkakunnalla ja viikonloppuisin muu- alla, useimmiten puolison ja mahdollisesti lapsen/lasten kanssa. Yleisesti ottaen näyttää siltä, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden asuminen yksin omassa taloudessa ja yhdessä puolison kanssa olisivat hieman yleistyneet verrattuna aiempaan vuonna 2004 tehtyyn ammattikorkeakouluopiske- lijoiden hyvinvointi -selvitykseen (vrt. Erola 2004, 20). Vastanneista hieman muita suurempi osa on aloittanut opintonsa vuonna 2005. Käytännössä tässä joukossa on mukana sekä ensimmäisen että toisen vuoden opiskelijoita, sillä ammattikorkeakou- luihin otetaan opiskelijoita kahdessa erässä, jolloin esimerkiksi osa vuonna 2005 opintonsa aloit- taneista opiskelijoista aloittaa opintonsa keväällä ja osa syksyllä7 . 6 Aineiston edustavuutta verrataan tässä ammattikorkeakouluista saatuihin tietoihin yksiköiden opiskelijamääristä. 7 Koska opinnoissaan samassa vaiheessa olevien kokemusten välillä on yleensä enemmän yhteistä kuin jonain tiettynä vuonna opintonsa aloittaneiden välillä, olenkin valinnut taustamuuttujaksi opintojen aloitusvuoden sijaan opiskelu- vuoden.
  19. 19. 16 Taulukko 2.5 Aineiston kuvaus, %. % N Ikä 19–21 18 539 22–23 37 1122 24–25 25 767 26–27 10 293 28– 12 365 Yhteensä 100 3086 Asumismuoto asuu yksin omassa taloudessa 48 1475 asuu yhdessä puolison kanssa 36 1104 asuu yhdessä puolison ja lapsen/lasten kanssa 7 219 asuu vanhemman/ vanhempien luona 6 181 kimppakämpässä kavereiden/sisarusten kanssa 2 60 asuu yksin lapsen/lasten kanssa 1 36 muulla tavalla 1 21 Yhteensä 100 3096 Opintojen aloitusvuosi – 2000 1 38 2001 4 109 2002 14 417 2003 23 713 2004 26 804 2005 29 877 2006 3 105 Yhteensä 100 3063 Vastaajista suurin osa (86 %) ei ole vaihtanut korkeakouluopintojensa aikana sen paremmin kor- keakoulua kuin koulutusalaakaan. Kuusi prosenttia vastaajista on vaihtanut ammattikorkeakoulus- ta toiseen ja kolme prosenttia on vaihtanut koulutusalaa ammattikorkeakoulun sisällä. Kaksi pro- senttia on vaihtanut yliopistosta ammattikorkeakouluun. Vastaajilta kysyttiin myös kuinka monta opintopistettä he olivat suorittaneet nykyisten ammatti- korkeakouluopintojensa aikana kyselyyn vastaamiseen mennessä (ks. kuvio 2.1). Opintojen laa- juus ammattikorkeakoulujen perustutkinnoissa on 210–270 opintopistettä (aiemmin 140–180 opintoviikkoa), minkä on katsottu tarkoittavan noin kolmen–neljän vuoden mittaisia opintoja. Tä- hän kyselyyn vastanneille opintopisteitä näyttää kertyneen paljon varsinkin ensimmäisen ja nel- jännen opiskeluvuoden aikana. Mielenkiintoista on, että neljännen ja viidennen vuoden opiskeli- joilla on opintoviikkoja keskimäärin lähes yhtä paljon eli noin 176. Viidettä vuottaan opiskelevat etenevät siis selvästi hitaammassa tahdissa kuin neljättä vuottaan opiskelleet. Loppuvaiheen opin- tojen opintopisteiden kertymistä hidastaa yleensä opinnäytetyön teko, jolloin opintopisteet kerty- vät kerralla vasta opinnäytteen jättämisen jälkeen.
  20. 20. 17 Kuvio 2.1 Suoritetut opintopisteet opiskeluvuoden mukaan, keskiarvot. 68,5 107,7 129,0 175,8 176,6 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi 5. vuosi Opiskeluvuosi Opintopisteet Tutkimuksen keskeisiksi taustamuuttujiksi on analyysivaiheessa valittu sosiodemografisia ja opis- kelutilannetta kuvaavia muuttujia. Näiden muuttujien avulla on tehty aineiston sisällä vertailuja. Sosiodemografisista muuttujista käytössä on pääasiassa sukupuoli, tosin joitakin vertailuja on teh- ty myös vastaajan iän suhteen. Sukupuolittaisia vertailuja on tehty lähes kaikista kyselyn osa- alueista. Opiskelutilannetta kuvaaviksi taustamuuttujiksi valittiin opiskeluvuosi, yksikkökoko ja koulu- tusala. Vastaajista suurin osa on joko ensimmäisen tai toisen vuoden opiskelijoita, joita molempia on lähes kolmannes vastanneista. Käytännössä vastaajien osuus pienenee opiskeluvuosien lisään- tyessä niin, että neljä vuotta opiskelleita on vastaajista enää noin 15 prosenttia. Vastaajien joukos- sa on kuitenkin myös vähintään viisi vuotta opiskelleita, vaikkakin heidän osuutensa jää melko pieneksi (viisi prosenttia vastanneista). Myös opiskeluvuoden avulla tarkastellaan kaikkia kyselyn osa-alueita, ja opiskeluvuosien mukaan saadaankin varsin mielenkiintoisia eroja mitä tulee am- mattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelukokemuksiin. Yksikkökokoja vertailemalla tarkasteltiin tutkimuksen kaikkia eri osa-alueita. Vastaajista suuri osa eli reilut 40 prosenttia opiskelee suurissa yksiköissä. Yksikkökoko onkin tämän tutkimuksen keskeisimpiä taustamuuttujia, sillä haluttiin saada tietää onko yksikkökoolla jonkinlainen yhteys opiskelijoiden kokemuksiin opiskeluistaan. Tätä yhteyttä pohditaan tarkemmin luvussa 7. Yksik- kökoon avulla tehdyn vertailun tuloksia voi mielekkäästi liittää juuri käynnissä olevaan ammatti- korkeakoulujen rakenteesta käytävään keskusteluun. Vertailuja tehdään raportissa myös koulutusaloittain. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan, tekniikan ja liikenteen alan sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan opiskelijoita on enem- mistö vastanneista, kuten ylipäätään on myös ammattikorkeakouluissa opiskelevista. Koulutusala- kohtaisia vertailuja tarkasteltaessa on kuitenkin syytä muistaa, että joidenkin koulutusalojen suh- teelliset osuudet ovat verrattain pieniä, joten solujen frekvenssit voivat paikoitellen olla niiden osalta melko pienet ja siten tulosten luotettavuus niiden osalta ei ole paras mahdollinen. Tästä huolimatta koulutusaloittaisia vertailuja on lähes kaikista osa-alueista tehty, koska ne kuitenkin antavat jossain määrin suuntaa eri alojen opiskelijoiden kokemuksista. Suurimpien koulutusalojen kohdalla vertailuja voi ongelmitta tehdä ja niiden väliltä löytyykin mielenkiintoisia eroja, joita ei saada esiin pelkällä yksikkökokovertailulla.
  21. 21. 18 Kiinnostavimmat ja tilastollisesti merkitsevimmät taustamuuttujat vaihtelevat kysymyskohtaisesti. Tutkimuksen aiheen kannalta yksikkökoko on yksi mielenkiintoisimmista taustamuuttujista. Myös tarkastelu vastaajien opiskeluvuoden mukaan tuo esille varsin kiinnostavia eroavaisuuksia opiske- lijoiden välille. Pääasiassa aineiston sisäisiä vertailuja on tehty sukupuolen, opiskeluvuoden, yk- sikkökoon ja koulutusalan suhteen, mutta joitakin kysymyksiä on tarkasteltu myös joidenkin mui- den muuttujien valossa. Esimerkiksi opiskelupaikan valinnan yhteydessä on otettu tarkastelun kohteeksi iän mukanaan tuomat erot ja vaikuttamismahdollisuuksia käsiteltäessä on puolestaan huomioitu opiskelijatoimintaan osallistumisen ja opiskelijakuntaan kuulumisen vaikutus koke- muksiin. Tässä esitellyillä taustamuuttujilla on myös joitakin varsin selkeitä keskinäisiä yhteyksiä. Esimer- kiksi aiemmin esitelty sukupuolen ja koulutusalan välinen yhteys on hyvin selvä (ks. taulukko 2.2). Myös koulutusalan ja yksikkökoon välillä on havaittavissa merkitsevä yhteys, joka on hyvä muistaa myös jatkossa aineiston analyysin yhteydessä (ks. taulukko 2.6). Luonnontieteiden alan ja tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoista yli puolet opiskelee vähintään tuhannen opiskelijan yk- siköissä. Myös yhteiskuntatieteiden sekä liiketalouden ja hallinnon alan opiskelijoista enemmistö opiskelee isoissa yksiköissä. Luonnonvara- ja ympäristöalan sekä kulttuurialan opiskelijoista yli 60 prosenttia opiskelee pienissä yksiköissä, kun humanistisen ja kasvatusalan opiskelijoista pie- nessä yksikössä opiskelevia on jopa 95 prosenttia. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskeli- joista suurin osa opiskelee keskisuurissa yksiköissä. Voidaan sanoa, että opiskelijamäärältään pie- nimmät koulutusalat sijoittuvat suurimmaksi osaksi pieniin yksiköihin, kun puolestaan suurimmat koulutusalat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaa lukuun ottamatta ovat lähinnä suurissa yksiköissä. Se, että luonnontieteiden ala sijoittuu yksikkökooltaan isoimpaan luokkaan, selittyy sillä, että ky- seinen koulutusala on usein samassa yksikössä opiskelijamäärältään suuren tekniikan ja liikenteen alan kanssa. Taulukko 2.6 Yksikkökoon ja koulutusalan välinen yhteys, %. alle 500 500–999 1000 ja yli % N Yhteiskuntatieteiden, liiketalou- den ja hallinnon ala 20 31 50 100 634 Humanistinen ja kasvatusala 95 2 2 100 43 Kulttuuriala 63 23 14 100 297 Luonnonvara- ja ympäristöala 67 20 13 100 118 Luonnontieteiden ala 11 32 57 100 81 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 30 46 25 100 224 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 37 25 38 100 814 Tekniikan ja liikenteen ala 14 22 64 100 819 N 926 798 1306 100 3030 p=.000 Kuten tästä koulutusalan ja yksikkökoon välisestä vertailusta voidaan päätellä, niin myös suku- puolen ja yksikkökoon välillä on merkitsevä yhteys (ks. taulukko 2.7). Suurissa yksiköissä miehiä on enemmän kuin naisia ja alle 500 opiskelijan yksiköissä naisia on puolestaan enemmän kuin miehiä johtuen juuri siitä, että näissä sijaitsevien humanistisen ja kasvatusalan sekä sosiaali-, ter- veys- ja liikunta-alan opiskelijoista suurempi osa on naisia. Eli päinvastoin kuin suurten yksiköi- den kohdalla siellä ei ole "tasavahvaa" miesvaltaista alaa tasapainottamassa sukupuolten välistä jakaumaa.
  22. 22. 19 Taulukko 2.7 Yksikkökoon ja sukupuolen välinen yhteys, %. alle 500 500–999 1000 ja yli % N mies 23 24 53 100 1040 nainen 35 28 38 100 2010 N 933 800 1317 100 3050 p=.000 2.4 Tutkimuksessa käytetyt mittarit ja tutkimusmenetelmät Koska ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelukokemuksista ei ole aiemmin juuri tehty koko maan kattavaa selvitystä, ei tälle tutkimukselle helposti löydy yhtä, selkeästi vertailukelpoista ai- empaa tutkimusta. Ammattikorkeakouluista monet ovat keränneet itse omien palautejärjestelmien- sä avulla tietoa opiskelijoidensa kokemuksista ja/tai koulutuksensa eri osa-alueiden onnistumises- ta, mutta aiemmin valtakunnallisia, yhteismitallisia opiskelijoiden opintojen aikaisia kokemuksia kartoittavia selvityksiä ei juuri ole ollut olemassa. Sen sijaan valmistuvilta opiskelijoilta kerätään ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön yhteisellä OPALA-kyselyjärjestelmällä tietoa opis- kelijoiden työllistymistilanteesta ja siitä, miten harjoittelu ja koulutus yleensä ovat onnistuneet (ks. OPALA - ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintopalautejärjestelmä). Opintojen ohjaus- ja tuki- palveluita tarkastelevan osion tuloksia on jossain määrin verrattu vuonna 2000 käynnistetyn Oped- hankkeen tuloksiin (Kokko & Kolehmainen 2002a). Tutkimuksessa on tehty vertailuja pääasiassa suorien prosenttijakaumien ja ristiintaulukointien avulla. Ristiintaulukoimalla voidaan havainnollisesti nähdä mahdolliset yhteydet kahden muuttu- jan välillä ja vertailla eri osajoukkojen välisiä jakaumia. Ristiintaulukointeja tehtiin pääasiassa edellä kuvattujen taustamuuttujien avulla. Ristiintaulukoinneissa havaittuja yhteyksiä on lisäksi testattu khiin neliö-testillä (χ²-riippumattomuustesti). Näin saadaan tarkempaa tietoa siitä, ovatko osajoukkojen väliset erot vain sattumasta johtuvia vai todellisia ja siten selvittää näiden erojen yleistettävyyttä otoksesta perusjoukkoon. χ²-testin tulokset on merkitty ristiintaulukoiden yhtey- teen p-arvona, jonka jäädessä alle 0,01 voidaan todeta osajoukkojen välisten erojen olevan tilastol- lisesti merkitseviä. Raportissa tarkastellaan siis testin arvoja prosentin riskitasolla, kun yleisesti alin tunnustettu riskitaso on viisi prosenttia. (Ks. esim. Alkula ym. 1994, 189, 216–219; Metsä- muuronen 2005, 333–335, 416–417.)
  23. 23. 20 3 Ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielikuvat opiskelusta Koulutukseen hakeutumiseen vaikuttavat hyvin moninaiset asiat. Koulutuksella tavoitellaan hy- vinkin erilaisia asioita riippuen opiskelijan lähtökohdista ja suuntautumisesta. Seuraavassa luvussa tarkastellaan opiskelijoiden käsityksiä siitä, mitkä tekijät vaikuttivat hakeutumiseen nykyiseen ammattikorkeakouluun ja koulutusalalle. Lisäksi tutkitaan lähemmin koulutukselle hakuvaiheessa annettuja odotuksia ja niiden toteutumista. Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota myös siihen, miltä osin koulutus ei ole vastannut odotuksia. 3.1 Ammattikorkeakouluun ja koulutusalalle hakeutuminen Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että ammattikorkeakouluun hakeneet opiskelijat ovat yleensä enemmän käytäntöön suuntautuneita kuin yliopistoon hakeneet, joille on ominaista teoreettinen kiinnostus. Koulutuksen käytännönläheisyyden on huomattu houkuttelevan hakijoita ammattikor- keakoulutukseen, kun yliopistoiden houkuttelevuuden on havaittu perustuvan koulutuksen nautti- maan arvostukseen. (Vuorinen & Valkonen 2003.) Ammattikorkeakouluun ensisijaisesti hakeutuneista yli puolella on pelkkä ylioppilastutkinto ja viidenneksellä jokin ammatillinen koulutus, kun yliopistoon ensisijaisesti hakeneista jopa 90 pro- sentilla on pelkkä ylioppilastutkinto. Ammattikorkeakoulujen tavoitteena onkin ollut tarjota aiem- paa parempi mahdollisuus jatkaa korkeakoulutukseen myös ammatillisesta koulutuksesta, joten hakijoiden yliopisto-opiskelijoita heterogeenisempi koulutustausta vain heijastelee tätä saavutettua tavoitetta. (Vuorinen & Valkonen 2003, 60–64.) Joillekin aloille hakeutuu suhteessa enemmän opiskelijoita ammatillista väylää pitkin: varsinkin tekniikan ja liikenteen alalle sekä sosiaali-, ter- veys- ja liikunta-alalle hakeutuneet ovat muita useammin ammatillisesta koulutuksesta jatkavia (Nieminen & Ahola 2003, 28–29). Pohjakoulutus vaikuttaa siis jossain määrin opiskelijoiden kou- lutusorientaatioihin. Monissa tutkimuksissa on myös todettu kotitaustalla olevan edelleen selkeä yhteys paitsi nuorten etenemiseen ja menestymiseen koulutuksessa niin myös sitä koskeviin valin- toihin. Myös opintomenestyksellä ja muilla taustatekijöillä on havaittu olevan yhteys siihen, ha- keudutaanko ammattikorkeakouluun vai yliopistoon. (Vuorinen & Valkonen 2003, 31-33; Niemi- nen & Ahola 2003, 27-31.) Tässä tutkimuksessa selvitettiin lähemmin hakijan henkilökohtaisia motiiveja. 3.1.1 Miksi tietylle koulutusalalle? Opiskelijoiden koulutusvalintojen taustoja lähestyttiin opintoja edeltäneiden koulutusalaa ja am- mattikorkeakoulua koskevien mielikuvien avulla. Kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin kolmea tär- keintä nykyisen koulutusalan valintaan vaikuttanutta tekijää, jotta saataisiin mahdollisimman kat- tavasti selville valinnan taustalla olevia syitä. Tarkasteltaessa vastaajien suuntautumista nykyiselle koulutusalalleen muodostuvat koulutusalan kiinnostavuus (74 % vastaajista), alalle sopivat taidot (44 %) sekä alan kiinnostavat työtehtävät (43 %) tärkeimmiksi vastaajien koulutusalan valintaan vaikuttaneiksi tekijöiksi8 . Nämä kolme te- kijää ovat olleet myös aiemmissa tutkimuksissa kolmen merkittävimmän hakuperusteen joukossa (vrt. Lehtonen 1999, 52; Vuorinen & Valkonen 2003, 75–77). Myös hyvät työllistymismahdolli- 8 Koska vastaajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä valintaan vaikuttanutta tekijää, eri tekijöiden summaksi tulee lopulta enemmän kuin 100 prosenttia.
  24. 24. 21 suudet vaikuttivat 39 prosentin mielestä nykyisen koulutusalan valintaan. Hyvien työllisyysnäky- mien merkitys koulutukseen hakeutumisessa on lisääntynyt aiempaan verrattuna (ks. Nieminen & Ahola 2003, 50). Työmarkkinoiden epävarmuus ja pätkätöiden yleistyminen ovat mahdollisesti saaneet jo hakuvaiheessa nuoret miettimään omaa tulevaisuuttaan työelämässä ja siten suuntautu- maan korkeakoulutukseen ja jollekin tietylle koulutusalalle. Korkeakoulutetun tulevaisuus näh- dään turvatumpana kuin alemmin koulutettujen. (Ks. Vuorinen & Valkonen 2005, 117–119.) Mie- lenkiintoista on myös se, että opiskelupaikan saamisen helppous oli reilun viidenneksen mukaan kolmen tärkeimmän koulutusalan valintaan vaikuttaneiden syiden joukossa. Taustalla voi olla ha- kijoiden pelko kokonaan ilman koulutuspaikkaa jäämisestä, jolloin pyritään varmistamaan, että voi aloittaa opinnot edes jossakin. Ei haluta riskeerata, sillä jokin koulutus on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin ei mitään koulutusta (ks. mt., 119–120). Sen sijaan alan palkkataso ja etenemis- mahdollisuudet eivät yleisesti ottaen nousseet kovinkaan monella opiskelijalla tärkeimpien syiden joukkoon. Vastaavasti koulutusalan nauttima arvostus ei myöskään tässä tutkimuksessa ollut mo- nelle tärkeä vaikutin (vrt. Vuorinen & Valkonen 2003). Kuviossa 3.1 on esitelty tarkemmat pro- senttijakaumat eri syistä. Koulutusalavalintojen sukupuolittaisella tarkastelulla saadaan esille muutamia mielenkiintoisia yksittäisiä eroja, vaikkakin eri syiden keskinäinen järjestys pysyy myös sukupuolittain tarkasteltu- na verrattain samanlaisena. Naisten keskuudessa korostuvat hieman miehiä useammin alalle sopi- vien taitojen ja kiinnostavien työtehtävien merkitys. Miehet puolestaan painottivat enemmän opis- kelupaikan saannin helppoutta ja alan hyvää palkkatasoa. Aiemmissa tutkimuksissa onkin todettu asemaan ja arvostukseen liittyvien tekijöiden vaikuttavan miesten koulutusvalintaan enemmän kuin naisten, kun taas naiset painottavat tulevan työn sisältöä miehiä yleisemmin (Nieminen &Ahola 2003, 58–60). Kuvio 3.1 Nykyisen koulutusalan valintaan vaikuttaneet tekijät sukupuolittain, %. 43 21 19 13 12 9 9 6 4 72 42 40 37 14 9 5 5 46 45 40 19 18 12 12 6 8 7 4 74 44 39 21 24 15 12 75 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Alakiinnostava Alallesopivattaidot Alallakiinnostavia työtehtäviä Hyvät työllistymismahdollisuudet Opiskelupaikansai helposti Olijoalaltatyökokemusta Uskoiselviytyvänsä Alallahyvät etenemismahdollisuudet Eipohtinuttarkemmin Alallahyväpalkkataso Alaasuositeltiin Alaarvostettu % kaikki miehet naiset
  25. 25. 22 Eri koulutusalojen opiskelijat pitävät osittain eri asioita tärkeinä koulutusalaa valitessaan (ks. tau- lukko 3.1). Kulttuurialan sekä humanistisen ja kasvatusalan opiskelijoilla painottuivat selvästi muita enemmän alalle sopivat taidot (81 %). Myös humanistisella ja kasvatusalalla alalle sopivat taidot (65 %) oli tärkeä koulutusvalintaa ohjannut tekijä. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan opiskelijat kokivat muita opiskelijoita useammin alan hyvät etenemismahdollisuu- det (26 %) tärkeäksi koulutusvalintaan vaikuttaneeksi tekijäksi. Heistä ja luonnontieteiden alan opiskelijoista myös hieman muita suurempi osa koki opiskelupaikan saannin helppouden vaikut- taneen valintaan (ks. myös Nieminen & Ahola 2003, 53). Luonnontieteiden alan opiskelijoiden keskuudessa myös usko koulutuksesta selviämisestä (25 %) ja alan hyvä palkkataso (21 %) olivat yleisempiä syitä kuin muilla. Matkailu- ja ravitsemusalalla aiempi työkokemus on ollut yli kol- manneksen mukaan tärkeä alalle ohjannut tekijä (ks. mt., 54). Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijoiden koulutusvalintaan vaikutti selvästi muita useammin hyvät työllistymismahdollisuu- det (59 %) (ks. mt., 53), mikä puolestaan kulttuurialan opiskelijoilla oli melko vähäinen vaikutin (6 %). Taulukko 3.1 Nykyisen koulutusalan valintaan vaikuttaneet tekijät koulutusaloittain, %. 1 Yhli- ha 2 Hum- kas 3 Kultt. 4 Lu- ymp 5 Luti 6 Mara- ta 7 Soteli 8 Teli N Ala kiinnostava (p=.000) 60 74 90 81 74 78 81 70 2267 Alalle sopivat taidot (p=.000) 35 65 81 46 43 43 47 35 1361 Alalla kiinnostavia työtehtä- viä (p=.000) 40 42 56 43 27 49 46 40 1337 Hyvät työllistymis- mahdollisuudet (p=.000) 34 28 6 17 20 36 59 40 1191 Opiskelupaikan sai helposti (p=.000) 31 21 10 24 36 14 10 26 631 Oli jo alalta työkokemusta (p=.000) 13 26 15 26 10 35 19 21 591 Uskoi selviytyvänsä (p=.000) 18 16 9 13 25 17 7 14 394 Alalla hyvät etenemismah- dollisuudet (p=.000) 26 5 2 7 9 15 8 9 367 Alalla hyvä palkkataso (p=.000) 11 0 3 5 21 2 1 18 261 Ei pohtinut tarkemmin (p=.000) 11 12 5 12 16 6 6 11 267 Alaa suositeltiin (p=.214) 5 12 7 9 6 4 5 7 180 Ala arvostettu (p=.000) 3 0 4 3 1 0 5 6 127 1 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 2 Humanistinen ja kasvatusala 3 Kulttuuriala 4 Luonnonvara- ja ympäristöala 5 Luonnontieteiden ala 6 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 8 Tekniikan ja liikenteen ala Koulutusalan kiinnostavuus houkuttelee pienten yksiköiden opiskelijoita useammin tietylle alalle (ks. taulukko 3.2). Myös kiinnostavat työtehtävät ja alalle sopivat taidot olivat heillä muita use- ammin kolmen tärkeimmän koulutusalan valintaan johtaneen syyn joukossa. Isojen yksiköiden opiskelijoita on nykyiselle koulutusalalle houkutellut hyvät työllistymismahdollisuudet ja hyvä
  26. 26. 23 palkkataso. Suurten ja keskikokoisten yksiköiden opiskelijoista hieman useampi kuin pienten il- moittaa, ettei hakiessaan pohtinut koulutusalavalintaa. Taulukko 3.2 Nykyisen koulutusalan valintaan vaikuttaneet tekijät yksikkökokojen mukaan, %.9 alle 500 500–999 1000 ja yli N Ala kiinnostava (p=.000) 79 72 71 2257 Alalle sopivat taidot (p=.000) 52 44 40 1364 Alalla kiinnostavia työtehtäviä (p=.029) 46 44 41 1333 Hyvät työllistymismahdollisuudet (p=.001) 35 37 42 1188 Opiskelupaikan sai helposti (p=.013) 18 21 23 637 Oli jo alalta työkokemusta (p=.373) 21 19 19 590 Uskoi selviytyvänsä (p=.189) 11 14 13 392 Alalla hyvät etenemismahdollisuudet (p=.117) 10 12 13 365 Alalla hyvä palkkataso (p=.000) 5 8 11 265 Ei pohtinut tarkemmin (p=.006) 6 10 10 265 Alaa suositeltiin (p=.565) 7 6 6 179 Ala arvostettu (p=.738) 4 4 5 127 Ikäluokittain vastaajia tutkittaessa syntyi tilastollisesti merkitseviä eroja lähinnä työkokemuksen ja opiskelupaikan saannin helppouden vaikutusten suhteen. Vanhempien ikäluokkien koulutusalava- lintaan jo olemassa oleva työkokemus vaikutti selvästi enemmän kuin nuorempien ikäluokkien. Sen sijaan vanhemmilla ikäluokilla koulutuspaikan saannin helppous ei ollut niin merkittävässä osassa koulutusalaa valittaessa kuin nuoremmilla ikäluokilla, mikä saattanee liittyä siihen, että vanhemmilla voi olla jo entuudestaan tutkinto, joten sen puute ei aja hakeutumaan tietylle alalle. Taulukko 3.3 Nykyisen koulutusalan valintaan vaikuttaneet tekijät ikäluokittain, %. 19–21 22–23 24–25 26–27 28– N Ala kiinnostava (p=.004) 75 75 74 76 66 2276 Alalle sopivat taidot (p=.363) 42 44 46 42 47 1363 Alalla kiinnostavia työtehtäviä (p=.244) 41 43 44 49 45 1341 Hyvät työllistymismahdollisuudet (p=.052) 42 40 36 34 38 1194 Opiskelupaikan sai helposti (p=.000) 23 24 20 17 12 639 Oli jo alalta työkokemusta (p=.000) 12 16 22 26 32 596 Uskoi selviytyvänsä (p=.246) 15 13 12 10 15 397 Alalla hyvät etenemismahdollisuu- det (p=.485) 13 13 12 9 12 371 Alalla hyvä palkkataso (p=.034) 9 10 8 8 6 266 Ei pohtinut tarkemmin (p=.065) 10 9 10 8 5 269 Alaa suositeltiin (p=.694) 6 6 6 5 5 180 Ala arvostettu (p=.797) 5 4 5 4 4 131 9 Elaboroitaessa havaittiin sukupuolen täsmentävän erikokoisten yksiköiden välisiä eroja seuraavien syiden kohdalla: koulutusalan kiinnostavuuden, alan työllistymis- ja etenemismahdollisuuksien, alalle sopivien taitojen, alan palkkata- son ja alan valinnan tarkemman pohtimisen ja yksikkökoon välinen yhteys on erilainen naisilla ja miehillä.
  27. 27. 24 3.1.2 Miksi tiettyyn ammattikorkeakouluun? Vastaajia pyydettiin erikseen arvioimaan nykyiseen ammattikorkeakouluun hakeutumiseen vaikut- taneita syitä. Keskeisimmäksi syyksi nousi ammattikorkeakoulussa tarjolla ollut koulutusala ja sen kiinnostavuus (ks. kuvio 3.2). Koulutusalaan liittyen myös ammattikorkeakoulun tarjoamaa tut- kintoa pidettiin tärkeänä. Lisäksi monipuolinen opetustarjonta vaikutti reilun 40 prosentin mukaan paljon hakeutumiseen. Voidaankin sanoa, että ammattikorkeakoulun tarjoama koulutussisältö vai- kuttaa olevan keskeisin oppilaitoksen valintaan vaikuttava seikka. Ammattikorkeakoulun sijaintiin liittyvistä seikoista tärkeimmäksi nousi kotiseudun läheisyys, mi- kä on tullut esille myös aiemmissa ammattikorkeakouluopiskelijoita koskevissa tutkimuksissa - ammattikorkeakouluopiskelijoiden on todettu olevan kotiseutu-uskollisempia kuin yliopisto- opiskelijoiden (ks. Lehtonen 1999, 53; Vuorinen & Valkonen 2003, 76–77). Ammattikorkeakou- lut myös rekrytoivat opiskelijoita nimenomaan sijaintipaikkakunnaltaan ja -maakunnastaan (Nie- minen & Ahonen 2003, 48). Hyvän sijainnin merkitys korostuu tässä tutkimuksessa aiempiin tut- kimuksiin verrattuna, mikä johtunee ainakin osittain siitä, että tässä sijainti liitettiin nimenomaan oppilaitoksen eikä koulutusalan valintaan. Sijaintia tarkasteltiin tässä useammasta kuin yhdestä näkökulmasta, jolloin saatiin eroteltua esimerkiksi oppilaitoksen maantieteellisen ja sosiaalisen läheisyyden merkitys vastaajille. Opiskelijoiden opiskelupaikan valintaan vaikutti hieman enem- män ammattikorkeakoulun sijainti suuremmalla paikkakunnalla kuin se, että itselle tärkeät ihmiset olisivat lähellä. Vanhempien painostuksella ei useimmiten koettu olevan juuri mitään merkitystä, kuten ei silläkään, että oppilaitos sijaitsee kaukana vanhemmista. Kaiken kaikkiaan vanhempien toiminnalla ei siis näyttäisi olevan suurtakaan yhteyttä opiskelijoiden hakeutumiseen tiettyyn am- mattikorkeakouluun. Sen sijaan ammattikorkeakoulun imagolla ja maineella on merkitystä ammattikorkeakoulun valin- taan. Noin 40 prosenttia vastaajista katsoi hyvän imagon vaikuttaneen paljon koulutuspaikan va- lintaan. Imagohan rakentuu ns. virallisten tietojen lisäksi esimerkiksi epävirallisista kuulopuheista ja tuttavien suosituksista. Tässä tutkimuksessa kokemus ammattikorkeakoulun hyvästä imagosta ei ilmeisesti kuitenkaan ole peräisin perheeltä tai kavereilta, sillä perheen ja/tai kavereiden suosi- tuksilla ei ollut suurtakaan merkitystä valinnassa - lähes puolet koki, ettei suositus vaikuttanut lainkaan. Ammattikorkeakoulut pyrkivät usein houkuttelemaan uusia opiskelijoita myös erilaisten mainosten avulla. Kuitenkin vain kymmenen prosenttia vastaajista koki ammattikorkeakoulujen Internet-sivujen tai mainosten vaikuttaneen paljon oppilaitoksen valinnassa. Itse asiassa vastaajista yli 40 prosenttia katsoi, etteivät nämä vaikuttaneet lainkaan. Vastaavasti myöskään lukion opinto- ohjauksen ja abi-infojen vaikutus tietyn ammattikorkeakoulun valintaan ei ole ollut kovin suurta, sillä jopa lähes 80 prosenttia koki, etteivät ne vaikuttaneet lainkaan. Oletettavaa onkin, että opis- kelijoiden yleinen käsitys ammattikorkeakoulujen imagosta ja maineesta muodostuukin yhdistel- mästä eri tietolähteistä saatuja vaikutelmia ammattikorkeakouluista. Jakaumissa näkyy myös ns. pakkohakeutuminen ammattikorkeakouluun. Alle 25-vuotiaiden am- matillista koulutusta vailla olevien työttömienhän on työministeriön ohjeen mukaan haettava yh- teishaussa ammattikorkeakouluihin työmarkkinatuen saamiseksi (ks. työttömyysturvalaki 2002/1290). Tämä on aiheuttanut muun muassa sen, että ensisijaisesti yliopistoon opiskelemaan hakevat osallistuvat yhteisvalintaan kaiken varalta ja siten vievät koulutuspaikkoja ammattikor- keakouluihin ensisijaisesti tähtääviltä. Välineellinen hakumotiivi eli hakeutuminen jonnekin opis- kelemaan vain työmarkkinatuen saamisen varmistamiseksi onkin pääasiassa vain ammattikorkea- koulujen kohdalla mahdollista (ks. Vuorinen & Valkonen 2003, 76–77) ja vaikuttaa osaltaan myös todella motivoituneiden opiskelijoiden määrään. Reilu kymmenen prosenttia vastaajista ilmoitti pakon vaikuttaneen paljon nykyiseen ammattikorkeakouluun hakeutumiseen. Viidennes vastaajis- ta ilmoitti, että omaan ammattikorkeakoulun valintaan vaikutti paljon se, ettei päässyt opiskele-
  28. 28. 25 maan ensisijaisesti hakemaansa paikkaan. Edellä koulutusalan valinnan yhteydessä käsitelty opis- kelupaikan saannin helppous liittyy tilastollisesti merkitsevästi niin pakkohakuun kuin siihenkin, ettei tie ensisijaiseen opiskelupaikkaan auennut. Näin ollen osa opiskelijoista opiskelee nykyisessä opinahjossaan siksi, ettei päässyt muualle; oli pakko hakea jonnekin ja nykyiselle alalle oli helppo päästä. Tämä ei ole hyvä lähtökohta motivoituneelle opiskelijalle. Kuvio 3.2 Nykyisen ammattikorkeakoulun valintaan vaikuttaneet tekijät, %. 0 1 1 6 12 2 3 16 15 12 13 32 50 52 1 2 3 8 8 8 9 18 21 27 30 23 29 33 3 7 8 13 7 18 18 18 21 27 34 15 16 12 7 15 14 11 5 29 22 14 17 21 16 10 4 3 88 76 74 63 69 44 49 34 26 14 7 20 2 1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vanhempien painostus Opintojen ohjaus, abi-infot Sijainti kaukana vanhemmista Pakko hakea jonnekin Ei päässyt ensijaiseen opiskelupaikkaan Internet-sivut, mainokset Perheen, kavereiden suositus Itselle tärkeät ihmiset lähellä Sijainti suuremmassa kaupungissa Hyvä maine, imago Monipuolinen opetustarjonta Lähellä kotiseutua Haluttu tutkinto Kiinnostava koulutusala % Erittäin paljon Melko paljon Jossain määrin Melko vähän Ei lainkaan Kun tutkitaan nykyiseen ammattikorkeakouluun hakeutumista sukupuolittain, koulutusaloittain ja yksikkökoon mukaan, voidaan havaita eri syiden painottuvan eri tavoin. Miehille hieman useam- min kuin naisille ammattikorkeakoulun sijainti kaukana vanhemmista oli merkittävä. Se, että tär- keät ihmiset sijaitsevat lähellä oli jopa viidennekselle naisista erittäin tärkeä vaikutin, kun miehistä tätä mieltä oli vain kahdeksan prosenttia. Naisista yli 80 prosenttia pitää tärkeinä valintaan vaikut- taneina tekijöinä ammattikorkeakoulun tarjoamaa tutkintoa ja tiettyä koulutusalaa. Naiset nostavat myös ammattikorkeakoulun monipuolisen opetustarjonnan miehiä useammin erittäin tai melko paljon valintaan vaikuttaneeksi tekijäksi. Ammattikorkeakoulun hyvän imagon ja lukion opintojen ohjauksen suhteen sukupuolten välille ei synny eroa, mutta tarkasteltaessa Internet-sivujen ja mai- noksien merkitystä havaitaan niiden näyttäytyvän miehille selvästi vähemmän tärkeinä kuin naisil- le - miehistä jopa lähes puolet ilmoittaa, ettei niillä ole ollut lainkaan vaikutusta hakeutumiseen. Miehet sen sijaan pitivät perheen ja kaverien suositusta naisia tärkeämpänä vaikuttimena ja myös vanhempien painostuksella näyttää olleen enemmän vaikutusta. Miehillä painottui hieman naisia enemmän pakkohakeutuminen, kun taas naisilla se, ettei päässyt ensisijaisesti hakemaansa opiske- lupaikkaan.
  29. 29. 26 Koulutusaloista10 kotiseudun läheisyys oli tärkein vaikutin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijoille, kun humanistisen ja kasva- tusalan sekä kulttuurialan opiskelijat pitivät sen merkitystä muita vähäisempänä. Ammattikorkea- koulun sijainnilla suuremmassa kaupungissa ei ollut hakeutuessa suurta merkitystä humanistisen ja kasvatusalalla ja luonnonvara- ja ympäristöalalla opiskeleville. Tietty tutkinto ja koulutusala ohjasivat erityisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä kulttuurialan opiskelijoita. Myös luon- nonvara- ja ympäristöalalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla opiskelevat pitivät koulu- tusalan kiinnostavuutta tärkeänä hakeutumista ohjanneena tekijänä. Opetustarjonnan monipuoli- suus näyttäytyi kulttuurialan opiskelijoille houkuttelevana. Ammattikorkeakoulun imago ja maine olivat muita aloja tärkeämpiä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja palveluiden sekä luonnontie- teiden aloilla opiskeleville. Tekniikan ja liikenteen alalla opiskelevat arvostivat imagoa sekä In- ternet-sivujen ja mainosten merkitystä muita vähemmän. Perheen ja kavereiden suositusten sekä vanhempien painostuksen merkitys nousi luonnontieteiden opiskelijoilla muita korkeammalle. Myös tekniikan ja liikenteen alalla opiskeleville vanhempien painostuksella oli muita enemmän vaikutusta. Se, että ei päässyt ensisijaisesti hakemaansa opiskelupaikkaan ja se, että oli pakko ha- kea jonnekin, olivat muita tärkeämpiä hakeutumisen syitä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla opiskeleville. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla opiskelevat puolestaan katsoivat muita useammin, että pakko ei vaikuttanut heidän hakeutumiseensa. Myös erikokoisten yksiköiden opiskelijat painottavat hakeutumiseen vaikuttaneita syitä eri ta- voin11 . Pienten yksiköiden opiskelijoilla muita useammin tärkeimmiksi hakeutumiseen vaikutta- neiksi tekijöiksi nousevat mielekäs tutkinto ja koulutusala. Myös keskikokoisissa yksiköissä näi- den katsotaan vaikuttaneen hakeutumiseen enemmän kuin suurissa yksiköissä. Suurten yksiköiden opiskelijat painottavat muita useammin sijaintia kotiseudun ja suuren kaupungin lähellä. Suurissa yksiköissä opiskelevat katsovat myös ammattikorkeakoulun imagon ja maineen vaikuttaneen ha- keutumiseensa enemmän kuin muiden kokoisten yksiköiden opiskelijat. Taulukko 3.4 Nykyisen ammattikorkeakoulun valintaan erittäin paljon vaikuttaneet tekijät yksikkökokojen mukaan, %. alle 500 500–999 1000 ja yli N Kiinnostava koulutusala (p=.000) 60 53 46 1581 Haluttu tutkinto (p=.000) 57 51 44 1511 Kotiseudun läheisyys (p=.005) 29 32 35 980 Itselle tärkeiden ihmisten läheisyys (p=.600) 15 17 18 493 Suuremman kaupungin läheisyys (p=.000) 9 10 22 444 Monipuolinen opetustarjonta (p=.571) 13 13 12 369 Ei päässyt ensisijaiseen (p=.797) 12 12 12 361 Hyvä maine, imago (p=.000) 10 11 13 338 Oli pakko hakea jonnekin (p=.072) 5 6 7 175 Perheen ja/tai kavereiden suositus (p=.118) 3 3 3 87 Internet-sivut, mainokset (p=.837) 2 2 2 49 Kaukana vanhemmista (p=.641) 1 1 1 36 Lukion opintojen ohjaus, abi-infot (p=.567) 1 1 1 17 Vanhempien painostus (p=.008) 0 1 1 11 10 Koulutusalavertailuissa on tässä yhteydessä kiinnitettävä huomiota niiden yhtenevyyteen sukupuolierojen kanssa. 11 Erikokoisten koulutusyksiköiden väliset erot täsmentyvät tässä esitellyistä, kun ne elaboroidaan sukupuolten ja koulutusalojen kanssa. Yksikkökoon yhteys siis säilyy, mutta painottuu hieman eri tavoin naisilla ja miehillä sekä eri koulutusaloilla.
  30. 30. 27 3.2 Odotukset ennen opintoja ja niiden toteutuminen Vastaajilla oli pääasiassa positiivisia odotuksia ammattikorkeakouluopinnoista silloin kun he ha- keutuivat nykyiseen opiskelupaikkaansa: 60 prosentilla hakijoista oli positiivisia odotuksia opin- noistaan (ks. kuvio 3.3). Noin kolmannes suhtautui opintoihin neutraalisti ja vain prosentilla vas- taajista oli negatiivisia odotuksia. Naisilla oli hieman miehiä useammin positiiviset odotukset, ku- ten myös pienten yksiköiden opiskelijoilla muun kokoisten yksiköiden opiskelijoita useammin. Koulutusaloista positiivisimmat odotukset oli humanistisen ja kasvatusalan opiskelijoilla. Eri opiskeluvuosien opiskelijat eivät juuri eroa toisistaan siinä kuinka positiivisesti he suhtautuivat opintoihinsa hakeutuessaan: ensimmäisen ja neljännen vuoden opiskelijoissa on suhteessa yhtä paljon positiivisesti suhtautuneita. Kuvio 3.4 Odotukset ammattikorkeakouluopinnoista nykyiseen opiskelupaikkaan hakiessa, %. 60 1 2 5 32 0 10 20 30 40 50 60 70 Positiiviset Neutraalit Ei odotuksia Negatiiviset Ei osaa sanoa % Yleisesti ottaen noin 50 prosenttia kokee opintojen vastanneen odotuksiaan erittäin hyvin tai hy- vin, kun puolestaan kymmenesosa vastaajista katsoo, että opinnot vastasivat joko erittäin huonosti tai huonosti odotuksia. Ne, joilla oli positiivisia odotuksia opinnoista kokevat opintojen vastan- neen odotuksia keskimäärin hieman muita paremmin, sillä heistä hieman yli puolet koki opintojen vastanneen erittäin hyvin tai hyvin odotuksia (ks. kuvio 3.4). Kuvio 3.4 Miten opinnot kokonaisuudessaan vastanneet positiivisia (n = 1867) ja neutraaleja (n = 989) odotuksia, %. 9 2 4 43 1 45 36 7 45 7 0 10 20 30 40 50 Erittäin hyvin Hyvin Keskinkertaisesti Huonosti Erittäin huonosti % Positiiviset Neutraalit
  31. 31. 28 Naisista, joilla oli positiivisia odotuksia opinnoista, yli puolet kokee, että ammattikorkeakoulu- opinnot vastaavat vähintäänkin hyvin heidän odotuksiaan. Positiivisesti suhtautuneista miehistä ei aivan yhtä moni katso opintojensa vastanneen odotuksiaan hyvin, ja pettyneitä on noin 15 prosent- tia. Pienten yksiköiden opiskelijat kokevat hieman useammin kuin suurempien yksiköiden opiske- lijat, että opinnot vastaavat heidän positiivisia odotuksiaan joko erittäin hyvin tai hyvin. Suurten yksiköiden opiskelijoista ne, jotka suhtautuivat neutraalisti opintoihinsa hakuvaiheessa, ovat nyt selvästi muita pettyneempiä odotuksiensa toteutumiseen. Selvä yhteys on nähtävissä myös opiske- luvuoden ja hakuvaiheen odotuksiin pettymisen välillä. Pisimmälle opinnoissaan edenneet ovat opintojensa alkuvaiheen opiskelijoita selvästi pettyneempiä positiivisten tai neutraalien odotusten- sa toteutumiseen. Positiivisesti hakiessaan suhtautuneista nyt neljännen tai useamman vuoden opiskelijoista vain 45 prosenttia kokee opintojen vastanneen hyvin odotuksia, kun ensimmäisen vuoden opiskelijoista jopa 62 prosenttia on tätä mieltä (ks. kuvio 3.5). On huolestuttavaa, jos näinkin suuri osa pidempään opiskelleista katsoo pettyneensä koulutukseensa, sillä se ei anna ko- vinkaan hyvää kuvaa koulutuksesta. Taustalla voi kuitenkin olla myös pidemmälle opinnoissaan edenneiden yleisesti ottaen kriittisempi suhtautuminen opintoihinsa. Kuvio 3.5 Miten opinnot kokonaisuudessaan vastanneet positiivisia odotuksia opiskeluvuoden mukaan, %. 30 7 35 9 40 39 4 40 51 1 11 8 3 46 3 12 6 2 11 42 0 10 20 30 40 50 60 Erittäin hyvin Hyvin Keskinkertaisesti Huonosti Erittäin huonosti % 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. tai useampi vuosi Verrattuna aiempaan tutkimukseen on odotustensa toteutumiseen tyytyväisten osuus ollut aiem- min hieman korkeampi (62 %) (vrt. Vuorinen & Valkonen 2005, 99). Aiemmin on myös havaittu, että ammattikorkeakouluopiskelijat ovat keskimäärin pettyneempiä odotuksiinsa kuin yliopisto- opiskelijat, joista 72 prosenttia kokee odotusten toteutuneen melko hyvin tai erittäin hyvin (mt.). Opintojen edistämistä pohtineen Oped-projektin yhteydessä on todettu, että kilpailu hyvistä opis- kelijoista saattaa ajaa ammattikorkeakouluja ylimarkkinointiin, joka luo opiskelemaan hakeville odotuksia, joita lopulta ei ehkä voidakaan täyttää (Kolehmainen 2002, 56). Todellisen tiedon välit- tymisen on pelätty jääneen toissijaiseksi ammattikorkeakoulujen markkinahenkisessä imagonra- kennuksessa (Vuorinen & Valkonen 2005, 137). Oped-projektin mukaan tulisikin kiinnittää huo- miota siihen, että koulutusta markkinoitaessa annetaan oikeanlainen kuva opetustarjonnasta ja koulutuksen sisällöstä (Kolehmainen 2002, 56). Ylimarkkinointi voi olla yksi syy juuri ammatti- korkeakouluopiskelijoiden yleisempään opintopettymykseen, mutta muitakin on löydettävissä. Tämän tutkimuksen mukaan opintoihinsa alun perin positiivisesti suhtautuneista, mutta nyttemmin niihin pettyneistä viidennes pitää koulutusalaa itselleen vääränä, lähes puolet katsoo opetuksen
  32. 32. 29 tason olevan joko heikko tai välttävä, noin kolmannes on melko tai erittäin tyytymätön opintojen- sa etenemiseen ja yli 60 prosenttia kokee, ettei ole tyytyväinen saamaansa opintojen ohjaukseen, neuvontaan ja tukeen12 . Vastaajilta tiedusteltiin myös erikseen miltä osin nykyiset ammattikorkeakouluopinnot eivät ole vastanneet odotuksia (ks. kuvio 3.6). Useimmiten mainitaan, että opetushenkilökunta ei ole riittä- vän ammattitaitoista. Toiseksi yleisin pettymyksen syy on kokemus siitä, että opintojen sisältö ja työelämä eivät vastaa toisiaan. Kolmannes vastanneista katsoo opetustarjonnan olleen muuta kuin mitä he odottivat ja yhtä moni on sitä mieltä, että opinnot ovat osoittautuneet liian teoreettisiksi. Yleisesti ottaen näyttää siltä, että erilaiset opintojen sisältöön liittyvät seikat eivät ole kaikin puo- lin osoittautuneet odotuksia vastaaviksi, mutta sen sijaan itse koulutusalaan tai ammattikorkeakou- lun ilmapiiriin ei olla niin suuresti pettyneitä. Kuvio 3.6 Miltä osin ammattikorkeakouluopinnot eivät vastaa odotuksia, %. 39 35 29 28 27 27 20 11 10 3 0 10 20 30 40 Opetushlökuntaei tarpeeksi ammattitaitoista Koulutusja työelämäeivät vastaa Opetustarjontaei vastaa Liianteoreettinen Koulutusohjelmaei vastaa Opetusmenetelmät tehottomia, vanhentuneita Opinnottyöläämpiä Alaeiollutmitä kuvittelin Oppilaitoksessa huonoilmapiiri Liian käytännönläheinen % Sukupuolten välillä vain opetustarjonnan kokemisen suhteen on nähtävissä tilastollisesti merkitse- vä ero – naisista kolmannes ilmoittaa pettyneensä opetustarjontaan, kun miehistä tätä mieltä on neljänneksen verran. Myöskään erikokoisten yksiköiden välillä ei ole kovin suuria eroja, vain opettajien ammattitaitoon (p=.005) ja opetusmenetelmiin (p=.003) on petytty eri tavoin erikokoi- sissa yksiköissä13 . Suurten yksiköiden opiskelijoista 42 prosenttia ilmoittaa, että on pettynyt opet- tajien puutteelliseen ammattitaitoon, kun pienissä yksiköissä 37 prosenttia ja keskikokoisissa 36 prosenttia on tätä mieltä. Suurissa yksiköissä opiskelevat katsovat myös opetusmenetelmien tehot- tomuuden ja vanhentuneisuuden johtaneen pettymykseen useammin kuin muun kokoisten yksi- köiden opiskelijat. 12 Erot ovat tilastollisesti merkitseviä (p=.000). 13 Kun erot vakioidaan koulutusalojen suhteen, havaitaan yhteyden yksikkökoon ja opetushenkilökunnan ammattitai- don sekä opetusmenetelmien tehottomuuden välillä heikkenevän joidenkin koulutusalojen kohdalla ja joidenkin kou- lutusalojen (humanistinen ja kasvatusala, luonnontieteiden ala ja matkailu-, ravitsemis- ja talousala) kohdalla yhteys muuttuu myös päinvastaiseksi. Vakiointiin on kuitenkin suhtauduttava varauksella, sillä solujen frekvenssit jäävät monessa kohdin liian pieniksi.
  33. 33. 30 Sen sijaan kun tarkastellaan opiskelijoiden kokemuksia opintojen ja odotusten vastaamattomuu- desta opiskeluvuosien mukaan tai koulutusaloittain, saadaan esille varsin mielenkiintoisia eroja. Luonnontieteiden opiskelijat ovat muita useammin pettyneitä koulutusalan sisältöön, kun teknii- kan ja liikenteen alan sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan opiskelijoista 42 prosenttia ilmoittaa pettyneensä opettajien ammattitaitoon. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoista 40 prosenttia katsoo, ettei opetustarjonta vastannut odotuksia. Luonnontieteiden alalla opiskelevat ovat muita useammin pettyneitä koulutusohjelman sisältöön ja opetusmenetel- mien tehottomuuteen ja vanhentuneisuuteen. Opiskeluvuosien suhteen tutkittuna erot opiskelijoi- den välillä ovat varsin suuria (ks. kuvio 3.714 ). Opetushenkilökunnan puutteellisen ammattitaidon mainitsevat muita useammin vähintään neljä vuotta opiskelleet. Selvä ero on havaittavissa myös koulutuksen sisällön ja työelämän vaatimusten vastaamattomuutta tarkasteltaessa. Opintojen alus- sa olevista vain noin viidennes ja useimmiten syyn maininneista kolmannen vuoden opiskelijoista 47 prosenttia on tähän pettyneitä. Kolmannen vuoden opiskelijat pitävät opintoja useimmiten liian teoreettisena, tosin erot ovat suurimmat vähintään kaksi vuotta opiskelleiden ja ensimmäistä vuot- taan opiskelevien välillä. Kolmannen vuoden opiskelijat ovat muita pettyneempiä opetustarjontaan ja vähintään neljä vuotta opiskelleet puolestaan koulutusohjelman sisältöön. Ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat muita useammin pettyneitä vain opintojen odotettua suurempaan työläyteen. Ja itse asiassa lähes kaikissa suhteissa odotuksiinsa pettyneiden osuus kasvaa heti toisesta opiskelu- vuodesta lähtien. Kuvio 3.7 Miltä osin ammattikorkeakouluopinnot eivät vastaa odotuksia opiskeluvuoden mukaan, %. 34 23 22 22 22 22 21 41 21 25 30 31 32 28 11 40 31 31 36 31 11 42 20 32 29 31 31 11 7 16 4746 0 10 20 30 40 50 Opetushenkilökunta ei riittävän ammattitaitoista (p=.008) Koulutusohjelman sisältö ei vastannut odotuksia (p=.000) Opetustarjonta ei vastannut odotuksia (p=.000) Opetusmenetelmät tehottomia, vanhentuneita (p=.000) % 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. tai useampi vuosi 14 Tässä raportoitu opiskeluvuosien suhteen vain tilastollisesti merkitsevät (p<.005) erot.
  34. 34. 31 Vastaajia pyydettiin tässä yhteydessä myös valitsemaan mielestään tärkein syy siihen, että opinnot eivät ole vastanneet odotuksia. Useimmissa vastauksissa eli noin viidenneksessä nostetaan opetus- henkilökunnan riittämätön ammattitaito pettymyksen syyksi. Seuraavaksi yleisimmin koetaan, että koulutus ja työelämä eivät vastaa toisiaan (17 %) ja että koulutus on liian teoreettista (15 %). Vaikka osa vastaajista koki odotustensa olleen negatiivisia opiskelemaan hakiessaan tai koki pet- tyneensä opintoihinsa, niin silti vain kahdeksan prosenttia vastaajista kokee opiskelevansa väärällä koulutusalalla (ks. taulukko 3.5). Hieman yli 70 prosenttia katsoo opiskelevansa oikealla koulu- tusalalla ja viidesosa ei osaa sanoa mielipidettään. Kokemus oikealla opiskelualalla opiskelusta näyttää jossain määrin lisääntyneen Erolan (2004, 64) tutkimukseen verrattuna, jolloin ammatti- korkeakouluopiskelijoista 66 prosenttia ilmoitti opiskelevansa oikealla alalla. Ei ole yllättävää, että niistä, jotka kokevat nykyisen koulutusalan itselle vääräksi, noin 39 prosenttia katsoo, että opinnot ovat vastanneet positiivisia odotuksia huonosti tai erittäin huonosti. Alan oikeaksi kokeneiden joukossa positiivisiin odotuksiin pettyneitä on vain kahdeksan prosenttia. Nais- ja miesvastaajista lähes yhtä moni kokee opiskelevansa oikealla alalla. Miehistä yhdeksän prosenttia ja naisista seitsemän prosenttia pitää nykyistä koulutusalaansa itselleen vääränä. AMKOTAn vuoden 2005 tietojen mukaan miehistä hieman useampi kuin naisista keskeyttää opintonsa. Syy sukupuolten välisiin eroihin keskeyttäneiden osuuksissa (miehet: 6 %, naiset: 4 %) ei piile ainakaan suoraan siinä, että olisi valittu väärä koulutusala, kuten tästä käy ilmi. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijoista jopa 81 prosenttia pitää alaa itselleen oikeana. Luonnontieteiden alan opiskelijat kokevat muita useammin opiskelevansa väärällä alalla, sillä vastanneista alan opiskelijoista jopa 16 prosenttia on tätä mieltä. Tällä alalla myös keskeyttäneiden osuus oli vuonna 2005 suurempi (14 %) kuin muilla aloilla (AMKOTA 2005). Yksikkökoon mukaan tarkasteltuna pienissä yksiköissä opiskelevat ovat kaikkein tyytyväisimpiä nykyiseen koulutusalaansa15 . Heistä 76 prosenttia kokee opiskelevansa oikealla alalla, kun keskikokoisten yksiköiden opiskelijoista 67 prosenttia on tällä kannalla. Opiskeluvuosien mukaan ei opiskelijoiden välillä ole kovinkaan merkitseviä eroja. Näyttää siltä, että neljännen tai useamman vuoden opiskelijat ovat hieman muita tyytymättömämpiä tekemäänsä koulutusalavalintaan, mikä on tietenkin hieman yllättävää ottaen huomioon, että he ovat käyneet jo lähes koko koulutuksen läpi. Keskimäärinhän opinnot ammattikorkeakoulussa keskeytyvät suurin piirtein toisen opiskeluvuoden aikana (AMKOTA 2005). 15 Kun koulutusyksikön ja opiskelualan oikeaksi kokemisen välistä yhteyttä tarkastellaan koulutusaloittain, havaitaan yhteyden heikkenevän ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä luonnonvara- ja ympäristöalan kohdalla tyytyväisiä on enemmän jonkin muun kokoisessa kuin pienessä yksikössä. Jälleen koulutusalavakiointiin on suhtauduttava vara- uksella taulukon pienten solufrekvenssien vuoksi.
  35. 35. 32 Taulukko 3.5 Kokeeko tällä hetkellä opiskelevansa oikealla koulutusalalla, %. Kyllä Ei Ei osaa sa- noa N Kaikki 71 8 22 3119 Sukupuoli p=.119 mies 71 9 21 1055 nainen 70 7 23 2037 Koulutusala p=.000 Yhteiskuntatieteiden, liiketa- louden ja hallinnon ala 62 10 28 647 Humanistinen ja kasvatusala 74 7 19 43 Kulttuuriala 75 6 20 298 Luonnonvara- ja ympäristöala 76 6 18 123 Luonnontieteiden ala 56 16 28 81 Matkailu-, ravitsemis- ja talo- usala 67 5 28 224 Sosiaali-, terveys- ja liikunta- ala 81 4 16 824 Tekniikan ja liikenteen ala 67 10 23 832 alle 500 76 6 18 935 Yksikkökoko opiskelija- määrän mukaan 500–999 67 8 26 807 p=.000 1000 ja yli 69 9 23 1322 Opiskeluvuosi p=.085 1. vuosi 71 7 22 869 2. vuosi 69 6 25 847 3. vuosi 73 8 20 737 4. vuosi tai useampi 69 10 21 618
  36. 36. 33 4 Opiskelu ammattikorkeakoulussa Laadun kehittämisajattelu levisi Suomessa 1990-luvulla julkishallintoon ja yhteiskunnan verova- roin ylläpidettyihin oppilaitoksiin, ja kun ammattikorkeakouluja vakinaistettiin, opetuksen ja op- pimisen laatu olivatkin keskusteluissa keskeisenä teemana (Sarala & Sarala 1997, 111). Ammatti- korkeakouluissa on pyritty opintojen laadun parantamiseen, joka omalta osaltaan vakiinnuttaisi ammattikorkeiden aseman osana suomalaista korkeakoulujärjestelmää (Myllys 2003, 89–90). Mo- nissa ammattikorkeakouluissa onkin tehty erilaisia laadun arviointitutkimuksia mm. Korkeakoulu- jen arviointineuvoston (KKA) toimesta ja myös itsearvioinneista on tullut osa ammattikorkeakou- lujen jatkuvaa kehittämistä. Itse asiassa ammattikorkeakoululakiin on kirjattu yhdeksi ammatti- korkeakoulujen tehtäväksi koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta, jatkuvasta kehittämisestä ja laatuarviointeihin osallistumisesta vastaaminen (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvi- tyksiä 2004, 14). Tämä ilmiö ei ole kuitenkaan vain kotimainen, vaan laatuajattelu on yhdistetty ammattikorkeakouluihin monissa muissakin Euroopan maissa (ks. esim. Kostamo 1998). 1990- luvun lopulla sai alkunsa Bolognan prosessi 29 valtion opetusministerien allekirjoittaessa julistuk- sen, jossa sitouduttiin eurooppalaisen korkeakoulualueen luomiseen vuoteen 2010 mennessä. Muun muassa laadunvarmistus ja opiskelijoiden osallistuminen päätöksentekoon on asetettu julis- tuksen tavoitteiksi, joiden toteuttamiseen kaikki allekirjoittajamaat ovat sitoutuneet. Tämä ei kui- tenkaan tarkoita, että esimerkiksi laatustandardien tulisi olla kaikissa allekirjoittajamaissa samat, vaan jokainen maa saa hoitaa käytännön toteutuksen omalla tavallaan. (Opetusministeriön työ- ryhmämuistioita ja selvityksiä 2004.) Myllyksen (2003, 89–90) mukaan ammattikorkeakoulujen joukko on varsin värikäs ja koulutus on laadultaan vielä melko heterogeenistä - toisaalla ongelmana on valinnan vaikeus ja toisaalla tiukka ennalta määrätty lukujärjestys. Opiskelijan näkemyksen huomioiminen on tärkeä lisä ammattikor- keakoulujen kehittämiskeskustelussa. Kun opiskelijanäkemys yhdistetään hallinnon ja työelämän edustajien näkemysten kanssa, voidaan määritellä ammattikorkeakoulutukselle tavoitteet, joista on hyötyä kaikille koulutuksen osapuolille. Laatua tarkastellaan tässä siis opintojen tarkoituksenmu- kaisuutena, jolloin huomio on opiskelijoiden opinnoille asettamissa vaatimuksissa (vrt. Opetusmi- nisteriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004, 49). Seuraavassa paneudutaankin ammattikor- keakouluopiskelijoiden näkemyksiin opintojensa sisällöstä, opintojen etenemisestä ja valmistumi- sesta. 4.1 Opintojen sisältö 4.1.1 Kokemukset ammattikorkeakouluopiskelusta yleensä Vastaajilta tiedusteltiin viisiportaisten väittämien avulla heidän kokemuksiaan opiskelusta yleensä, opetushenkilökunnan ammattitaidosta ja innostavuudesta sekä koulun fyysisistä puitteista. Opiske- lijoista yli puolet pitää ammattikorkeakoulunsa opetustarjontaa monipuolisena (ks. kuvio 4.1). Vastaavasti puolet on tyytyväisiä opintopisteisiin vaadittuun työmäärään, vaikkakin myös tyyty- mättömiä opiskelijoita on kolmanneksen verran. Hieman vajaa puolet vastanneista pitää ammatti- korkeakoulunsa yhteyksiä työelämään ja alan työnantajiin monipuolisina.

×