Tutkiva oppiminen käytännössä  Antti RajalaLearning Bridges research networkOpettajankoulutuslaitosHelsingin yliopistoIlmi...
Kumpulainen, K., Krokfors, L., Lipponen, L., Tissari,V., Hilppö, J., & Rajala, A. (2010). Oppimisen Sillat– Kohti osallist...
Tutkivassa oppimisessa opittavat sisällötvoivat luontevasti yhdistyä oppilaidenelämismaailmaan koulun ulkopuolella•   Roop...
Tutkivassa oppimisessa voidaan oppiakeskustelemaan tutkivasti ja sitenajattelun taitoja•   Sara: Mä en ymmärrä, et miten n...
Mutta mikä on opettajan merkitystutkivan oppimisen ohjaajana?•   Sara: Ja sit mun ei oo mikään pakko uskoo tohon!•   Opett...
Ongelma?  •   Käyty keskustelu ei kytkeytynyt minkään tieteenalan keskeiseen      käsitteistöön (Big Ideas), jota olisi sy...
Oppiminen kulttuurin välittäminä tekoina                             Ajattelun ja toiminnan välineistö                  (e...
Oppiminen tavoitteiden oppimisena      •   Oppilaiden “epäonnistuminen” oppimisessa voidaan usein          selittää, että ...
Toiminnan mieli ja merkitys     •   Tehtävän mieli, ja siten sen kognitiivinen sisältö, määräytyy         oppilaalle hänen...
Toinen esimerkki tutkivasta oppimisesta           samalla luokalla
”Miks meiän pitää tehdä käsitekartta?”Opettaja: ((tulee pöydän viereen, Samira kaivaa penaaliaan kumia etsien  mikä tilann...
”Miks meiän pitää tehdä käsitekartta?”Vilma:   ilvekset elävät noin (0.6) neljätoist viiva seittemän toist vuotiaiksi   ((...
”Miks meiän pitää tehdä käsitekartta?”Vilma: nnn (0.5) eli tähän keskelle ilves (0.3) vai nisäkkäät (0.6) mun   mielest eh...
”Voit kirjoittaa sen mitä tos lukee”Vilma:   Meiän pitää ettiä näihin kysymyksiin vastaukset >tähän että<,Samira: Mitä? (0...
Johtopäätökset•   Tutkivan oppimisen toteuttamisessa on tärkeää, että oppilaita    autetaan ymmärtämään, mistä tutkivassa ...
Tutkiva oppiminen käytännössä - Antti Rajala
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Tutkiva oppiminen käytännössä - Antti Rajala

1,340 views

Published on

Esitys ilman kuvia

Published in: Technology
0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
1,340
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
7
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • \n
  • \n
  • \n
  • \n
  • \n
  • \n
  • \n
  • \n
  • \n
  • \n
  • \n
  • \n
  • \n
  • \n
  • \n
  • \n
  • Tutkiva oppiminen käytännössä - Antti Rajala

    1. 1. Tutkiva oppiminen käytännössä Antti RajalaLearning Bridges research networkOpettajankoulutuslaitosHelsingin yliopistoIlmiökeskeisyys päivät10.6.2011
    2. 2. Kumpulainen, K., Krokfors, L., Lipponen, L., Tissari,V., Hilppö, J., & Rajala, A. (2010). Oppimisen Sillat– Kohti osallistavia oppimisympäristöjä. Helsingin yliopisto: CICERO Learning.
    3. 3. Tutkivassa oppimisessa opittavat sisällötvoivat luontevasti yhdistyä oppilaidenelämismaailmaan koulun ulkopuolella• Roope: Se on kestävämpää, kun rahahan kiertää tosi pitkään, et ostaa kaupasta jotain, maksaa sillä, niin sit se kiertää, kaupasta annetaan vaihtorahaa jollekkin. Et sen pitää olla kestävää.• Roope: Sara• Sara: Mä en ymmärrä, et miten ne vois tehä villasta, jos mäkin oon kerran leikannu rikki sellasen erimaalaisen rahan, joka oli ihan turha. Tai sitte, mä oon yhden sellasen suomalisenkin rahan leikannu, eikä se ollut mitenkään kestävää. Mä revin sen, ei se oo mitenkään kestävää.
    4. 4. Tutkivassa oppimisessa voidaan oppiakeskustelemaan tutkivasti ja sitenajattelun taitoja• Sara: Mä en ymmärrä, et miten ne vois tehä villasta, jos mäkin oon kerran leikannu rikki sellasen erimaalaisen rahan, joka oli ihan turha. Tai sitte, mä oon yhden sellasen suomalisenkin rahan leikannu, eikä se ollut mitenkään kestävää. Mä revin sen, ei se oo mitenkään kestävää.• Roope: No ei se niin kestävää oo, mut paperi on kuulemma heikompaa, et pitäiskö raha tehä jostain metallista silleen et siihen tarvitaan joku leikkuri et sen saa halki.
    5. 5. Mutta mikä on opettajan merkitystutkivan oppimisen ohjaajana?• Sara: Ja sit mun ei oo mikään pakko uskoo tohon!• Opettaja: Ei oo mikään pakko sun uskoo. Jos saat hyvän perustelun, nii sit voit muuttaa ehkä mielipidettä
    6. 6. Ongelma? • Käyty keskustelu ei kytkeytynyt minkään tieteenalan keskeiseen käsitteistöön (Big Ideas), jota olisi systemaattisesti opiskeltu.
    7. 7. Oppiminen kulttuurin välittäminä tekoina Ajattelun ja toiminnan välineistö (esim. tutkiva tapa käyttää kieltä, tieteenalan käsitteet ja teoriat) Ärsyke: Subjekti Esimerkiksi toiminnan kohdeLisätietoa:Vygotsky, L. 1978. Mind in Society. The Development of Higher Psychological Processes. Harvard University Press.
    8. 8. Oppiminen tavoitteiden oppimisena • Oppilaiden “epäonnistuminen” oppimisessa voidaan usein selittää, että he tekevät itse asiassa eri tehtävää kuin mitä opettaja ajattelee heidän tekevän (Newman, Griffin, & Cole, 1989; Leont’ev, 1978). • Myös opettajan ja oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa opitaan myös tavoitteita, opitaan tavoittelemaan uudenlaisia asioita. • Kyse ei pelkästään ole siitä, ovatko oppilaat kognitiivisesti ymmärtäneet, miten tehtävä tehdään, vaan siitä, minkälaisen mielen he tehtävälle antavat.Lisätietoa:Newman, D., Griffin, P., & Cole, M. (1989). The Construction Zone:Working for cognitive change in school. New York: Cambridge University Press.Leont’ev, A. N. (1979). Toiminta, tietoisuus, persoonallisuus. Helsinki: Kansankulttuuri Oy.Bergqvist, K. & Säljö, R., 1994. Conceptually blindfolded in the optics laboratory. Dilemmas of inductive learning. European Journal of Psychology in Education 9, pp. 149–158.
    9. 9. Toiminnan mieli ja merkitys • Tehtävän mieli, ja siten sen kognitiivinen sisältö, määräytyy oppilaalle hänen, usein tiedostamattomien, motiiviensa perusteelta (Leont’ev, 1978). • Motiivit syntyvät oppilaan koko elämänkontekstissa ja ovat sidoksissa toiminnan kohteisiin, yhteiskunnallis-historialliseen todellisuuteen. (Leont’ev, 1978; Engeström, 2008) • Toiminnan kohde määrittelee mahdollisten (oppimis-) tekojen ja –tavoitteiden horisontin (Engeström, 2008)Lisätietoa:Leont’ev, A. N. (1979). Toiminta, tietoisuus, persoonallisuus. Helsinki: Kansankulttuuri Oy.Engeström, Y, 2008. From Teams to Knots. Activity-theoretical Studies of Collaboration and Learning at Work. New York: Cambridge University Press.
    10. 10. Toinen esimerkki tutkivasta oppimisesta samalla luokalla
    11. 11. ”Miks meiän pitää tehdä käsitekartta?”Opettaja: ((tulee pöydän viereen, Samira kaivaa penaaliaan kumia etsien mikä tilanne (0.8)Vilma: hyvä ((katsoo tehtäväpaperia ja tekee käsillään esittävän eleen. Opettaja katsoo tehtäväpaperia)) (1.3)Opettaja: öö (.) onks tää ((osoittaa sormellaan tehtäväpaperia)) ennakkotietoa vai jo löydettyy tietooVilma: löydettyyOpettaja: he ((katsoo taululle)) (.) käsitekarttana (0.7)Vilma: uooo ((lyö nyrkillä paperiin)) (0.8)Opettaja: ei (.) toi voi olla ((osoittaa kädellään tehtäväpaperia)) tossa mut (0.4) no (.) laittakaa toiki käsitekarttaan ((lähtee)) (5.0)Vilma: eli (.) keskelle ilves ((kirjoittaa, Samira tutkii edelleen penaalia)(5.7)
    12. 12. ”Miks meiän pitää tehdä käsitekartta?”Vilma: ilvekset elävät noin (0.6) neljätoist viiva seittemän toist vuotiaiksi ((taputtaa tehtäväpaperia kädellään puheensa rytmissä))Samira: jooVilma: se niinku tulee käsite(kartaaks) ((pyyhkii tehtäväpaperia kumilla)) (0.5) koska niin piti tehä=Samira: =miks pitää tehä <käsitekartta>(0.6)Vilma: en mä tiiä ope käski (0.4) nyt on nisäkkäät pois ((pyyhkii kumin puruja kädellään pois paperista))
    13. 13. ”Miks meiän pitää tehdä käsitekartta?”Vilma: nnn (0.5) eli tähän keskelle ilves (0.3) vai nisäkkäät (0.6) mun mielest ehkä nisäkkäät nii me voidaa tehä monesta nisäkkäästä((Samira nyökkää)) (1.2)Vilma: onks ((tekee kädellään kutsuvan eleen))=Samira: =joo= ((nyökkää))Vilma: =hyvä=Samira: =joo ((nyökkää)) (2.0) ((Vilma kirjoittaa)) sul o aina hyvä et joku s(hh)yy ((hymyillen)) (0.2) ää (.) aina (0.3) laittaa jotain (0.6) ja se on kyl aika hyvä (9.2)Vilma: sit täst niinku (0.3) viiva (.) ja ilves ((tekee käsillään suuren eleen, jolla vahvistaa sanottua))Samira: joo (2.2) ((Vilma hymyilee Samiralle ja alkaa kirjoittaa)) ä hh häh häh häh hä (0.7) .hh (1.4) oikeestaa mul ei välitä mitä sä teet sä voit tehä mitä haluat (0.4) kun (1.0) mä silti saan siit selvää ja se on (0.3) aika hyvä (1.9)
    14. 14. ”Voit kirjoittaa sen mitä tos lukee”Vilma: Meiän pitää ettiä näihin kysymyksiin vastaukset >tähän että<,Samira: Mitä? (0.7)Vilma: Meiän pitää ettii näihin vastaus-, miten nisäkkäät huolehtivat poikasistaan, miten poikaset .hh saavat ravintoa, meiän pitää [ettii niihin (-)]Samira: [Ai täs (0.6)] öö täs lukee. (0.6) ilvesemo huolehtii poikasistaan vain .hh vuoden ja opettaa niille saalistustaitoja .hh jotka vahvistuvat poikasten leikeissä. (2.2)Vilma: Hyvä (0.5) £he he £ (0.5) miten se kirjoitettais omin sanoin?Samira: Hä?Vilma: Miten sen voi kirjoittaa omin sanoin. (0.6) öö (3.5)Samira: Voit kirjoittaa sen mitä tos lukee, (.) £yhen kerran £ (0.6)Vilma: No (.) pau (2.0) no okeiSamira: Yritetään muistaa. (0.9) ilvesemo (2.2) >huolehtii< (0.5) >poikasistaan< (0.4) >vuoden< °ja opettaa niille saalistustaitoja°Vilma: Noni? (.) ilvesemoSamira: .hh öö huolehtii (7.5) öö poikasistaan noin (14.0) ...
    15. 15. Johtopäätökset• Tutkivan oppimisen toteuttamisessa on tärkeää, että oppilaita autetaan ymmärtämään, mistä tutkivassa oppimisessa ja sen käytännöissä ja välineissä on kysymys.• Samoin on autettava oppilaita tekemään tutkivasta oppimisesta itselleen mielekästä, löytämään mielen tutkivasta oppimisesta.• Suurien projektien sijaan ehkä kannattaa lähteä liikkeelle oppilaiden ilmaisemista pienistä kiinnostuksenkohteista ja tutkivan oppimisen käytäntöjen opettamisesta niin, että oppilaat voivat tehdä niistä oman näköisensä.

    ×