Successfully reported this slideshow.
Vertaistuotannon laadun hallintaKäsikirja vertaistuotannon laadun            hallintaan“Quality Management of Peer Product...
SisällysluetteloSISÄLLYSLUETTELO                                                       2I     ALKUSANAT – MUUTAMA SANA EOP...
6     VERTAISTUOTANNON MAHDOLLISTAMINEN                    536.1     MAHDOLLISTAVAT TOIMINTA- JA MENETTELYTAVAT         54...
I Alkusanat – Muutama sana eOppimisenvertaistuotannon laadun QMPP-projektistaeOppimisen vertaistuotannon laadun kehityspro...
Vertaistuotanto on – kuten käsikirjassa tulemme todentamaan – laaja ilmiö.Projektissa rajasimme työmme käsittämään vain ti...
Kirjoittajien lisäksi useat QMPP-projektin jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukanakäsikirjan kehittämisessä. Kirjoittajat ...
II Kenelle QMPP-käsikirja on tarkoitettu?QMPP-käsikirja on tarkoitettu käytännölliseksi oppaaksi vertaistuotannon laadunke...
QMPP-käsikirjan “Tehtävät”-osiot ovat tarkoitettu luomaan pohjaa käyttäjienoman organisaation laadun kehittämispolulle.QMP...
1    JohdantoVertaistuotanto on vertaisten - siis samalla hierarkisella tasolla olevienhenkilöiden - tekemää digitaalisen ...
Nämä perinteiset laatutoiminnan välineet eivät kuitenkaan vastaa uusiinkysymyksiin:     Mitä     kuitenkin tapahtuu erilai...
2     Vertaiset, vertaisryhmät,                      vertaistuotanto            ja      vertaistuotannon laatuTässä käsiki...
2.2 Mitä ovat vertaisryhmä (peer group) ja vertaisyhteisö(peer community)?Vertaisryhmällä tarkoitetaan vertaisista syntyny...
2.3 Mitä vertaistuotanto (peer production) on?Tähän kysymykseen vastaamisen aloitamme arvioimalla edellä annetunvertaistuo...
Vertaistuotannon erityispiirteet voidaan kuvata seuraavasti: (katso kuva 4):Kuva 4: Vertaistuotannon määritelmäYhteenveton...
3 Eri olemassa olevien vertaistuotannon mallienlaatutoiminnan vertailuSeuraavaksi tutustumme erilaisiin vertaistuotannon t...
Seuraavassa osiossa esittelemme caseja, joissa sisältö on vertaistuottettua jaoppiminen on muuttunut vastaanottavasta mall...
15Case II: Xeroxin EurekaXerox aloitti Eureka projektin vuonna 1994. Xeroxin haasteena oli löytää toimiva tapakerätä ja ja...
Yhteenvetona voidaan sanoa, että Eurekaa käyttämällä Xerox lisäsi luottamustaanomaan kenttäorganisaatioonsa, heidän ongelm...
Case IV: Innovatiivisten käytäntöjen pankki IAVANTE-säätiössä17Espanjalainen       IAVANTE-säätiö        on     kehittänyt...
Case V: Wikipedia18Www-sivuillaan olevan oman esittelynsä mukaan (katso lisätietoja osoitteestahttp://www.wikipedia.org)“W...
Case VI: Sourceforge19SourceForge.net on maailman suurin ns. avoimen lähdekoodin (open source) sovellustenkehityssivusto. ...
Jokainen ymmärtää arkistoidun tiedon arvon. Sourceforgen tärkeimpiä työkaluja ovatkinarkistoidut keskustelut (lähes kaikki...
www-sivuille ja jakamaan artikkeleja myös muissa medioissa (esim. painettuna). Kaikki‘Pflege-Wikin’ aineistot on julkaistu...
Teknisen laadun näkökulmaKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan   24
Tämän osion pohdinnan sekä edellä esitettyjen casejen perusteella voimmetehdä     eOppimisen        vertaistuotannon tärke...
Tehtävä                     Seuraavaksi on hyvä pohtia kahta asiaa:Mihin kuvan 5 nelikentän osioon aikaisemmin esitetyt ca...
4     Vertaistuotannon laadun eri      lähestymistavat ja metodologiatTässä osassa käsittelemme olemassa olevia vertaistuo...
- tee     - tarkista     - vertaile.27Hypoteesina voimme väittää, että laadun lähestymistapojen kehittäminenvertaistuotant...
Laadusta puhuminen voi tuntua paradoksaaliselta “eOppiminen 2.0”:nyhteydessä, kun laatu usein yhdistetään ulkoisesti määrä...
Tehtävä      Toinen perusvaatimus toimivalle vertaistuotannolle ovat motivoituneet,itseohjautuvat opettajat ja oppimisaine...
suosittelumekanismit tulevat tärkeimmiksi työvälineiksi. Tyypilliset edellytykset,jotka täytyy ottaa huomioon ”eOppiminen ...
Tehtävä   Tärkeä muutos on myös laadun kehittämisen muutos oppimisprosessin                            oppimiseen reflekto...
Koulutussuunnittelusta oppijaan omaan koulutussuunnitteluun:Oppimistilanteiden laatua on usein yritetty saavuttaa tarkoill...
Tehtävä  eOppiminen 2.0 korostaa oppijaa materiaalin avaintuottajana. Tämä tilanne       asettaa uusia vaatimuksia organis...
Kokeista osaamiseen: Oppimisen eteneminen ja saavutukset muuttuvatnäkyvimmiksi ei niinkään perinteisen kokeilla vaan portf...
4.3 eOppiminen 2.0:n laadun käsitteet ja metoditLaadun arviointi “eOppiminen 2.0”:ssa keskittyy oppimisprosessiin. Ulkopuo...
erityisen vakuuttavia vaikeissa tehtävissä, eritoten           teoreettisesti       orientoituneissa kouluissa ja erityiso...
Tehtävä    Itsearviointi voi olla vertaistuotannon laadunhallinnassa tärkeä työkalu.  Oman organisaatiosi lähtökohdista, a...
Taulukko 2: E-portfolion tarkoitus arvioinnissa (pohjautuen            Hornung-Prähäuser et al. 2007)Summatiivisen        ...
mahdollisuuksia toimia opetuksen, oppimisen ja arvioinnin yhdistävänätekijänä 30 . Näin ollen e-portfolio on tulosten arvi...
4.3.3 Yhteisölliset suositukset ja yhteisöllinenosallistuminenKommunikaatio, palaute ja tiedon jako ovat ”eOppiminen 2.0”:...
Vertaisarviointi konseptina on ollut esillä lukuisia kertoja erityisestiakateemisessa maailmassa. Vertaisarvioinnissa laat...
Raportti on tarkoitettu johdolle.        Prosessi    on    tarkoitettu    vain       sitä                                 ...
Tehtävä                    Arvioi omaa organisaatiotasi ja eOppimista.   Missä teillä voitaisiin hyödyntää vertaisarvioinn...
5 Vertaistuotannon                     tekniset          työvälineet             jateknologiatTässä kappaleessa esittelemm...
Viimeaikaisessa kehityksessä eräs tärkeä piirre on ollut käyttäjien moninaisenluovuuden tukeminen samalla kun uusia vertai...
Wikien perusajatuksena on tarjota tietoa vapaaehtoisesti, hajautetusti jaavoimesti. Wikien sivuilla voidaan lisätä ja korj...
tai latautumisen. Podcastien läpimurron on mahdollistanut äänisignaalinpakkausteknologioiden kehittyminen – erityisesti MP...
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta

1,019 views

Published on

QMPP-WP5 handbook in Finnish.

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

QMPP Vertaistuotannon laadun hallinta

  1. 1. Vertaistuotannon laadun hallintaKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan“Quality Management of Peer Production of eLearning” (QMPP) – projekti on rahoitettu EU-komission Lifelong Learning -ohjelman tukemana. Tässä julkaisussa esitetyt tekijöiden näkemykset eivät edusta komission mielipidettä, eikä komissio siten ole vastuussa käsikirjan sisällöstä. Käsikirjan versio 1.0 2009 Rahoittaja
  2. 2. SisällysluetteloSISÄLLYSLUETTELO 2I ALKUSANAT – MUUTAMA SANA EOPPIMISEN VERTAISTUOTANNON LAADUN QMPP-PROJEKTISTA 4II KENELLE QMPP-KÄSIKIRJA ON TARKOITETTU? 71 JOHDANTO 92 VERTAISET, VERTAISRYHMÄT, VERTAISTUOTANTO JA VERTAISTUOTANNON LAATU 112.1 MITÄ VERTAISELLA (PEER) TARKOITETAAN? 112.2 MITÄ OVAT VERTAISRYHMÄ (PEER GROUP) JA VERTAISYHTEISÖ (PEER COMMUNITY)? 122.3 MITÄ VERTAISTUOTANTO (PEER PRODUCTION) ON? 133 ERI OLEMASSA OLEVIEN VERTAISTUOTANNON MALLIEN LAATUTOIMINNAN VERTAILU 154 VERTAISTUOTANNON LAADUN ERI LÄHESTYMISTAVAT JA METODOLOGIAT 274.1 VERTAISTUOTANNON LAADUN KEHITYS 284.2 VERTAISTUOTANNON LAADUN VAATIMUKSET 304.3 EOPPIMINEN 2.0:N LAADUN KÄSITTEET JA METODIT 364.3.1 ITSEARVIOINTI 364.3.2 LAADUN ARVIOINTI E-PORTFOLIOIDEN AVULLA 384.3.3 YHTEISÖLLISET SUOSITUKSET JA YHTEISÖLLINEN OSALLISTUMINEN 414.3.4 OPPIJAKESKEINEN EVALUOINTIPROSESSI 445 VERTAISTUOTANNON TEKNISET TYÖVÄLINEET JA TEKNOLOGIAT 455.1 WEB 2.0 –AIKAKAUDEN TEKNISET TYÖVÄLINEET JA TEKNOLOGIAT 455.2 VERTAISTUOTANNON TEKNISET TYÖVÄLINEET 465.3 WEB 2.0:N UUDEMMAT PALVELUT 49Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 2
  3. 3. 6 VERTAISTUOTANNON MAHDOLLISTAMINEN 536.1 MAHDOLLISTAVAT TOIMINTA- JA MENETTELYTAVAT 546.2 MAHDOLLISTAVAT PROSESSIT 556.3 MAHDOLLISTAVAT TYÖVÄLINEET 567 QMPP-LAATUMALLI 587.1 QMPP-LAATUMALLIN LÄHTÖKOHDAT 587.2 QMPP:N LAATUMAISEMA 597.3 QMPP-PROJEKTIN CASET JA KOKEMUKSET 618 RAKENNA OMA LAADUNHALLINNAN TOIMINTATAPASI 688.1 ARVIOI TÄMÄN HETKISTÄ TOIMINTATAPASI 688.2 KEHITÄ JA MÄÄRITTELE OMA LAADUN TOIMINTATAPASI 708.3 VERTAISTUOTANNON LAATUSUUNNITELMAN DOKUMENTOINTI 739 SUOSITELTAVAA LUETTAVAA AIHEESTA 769.1 SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA 769.2 WWW-AINEISTOJA 78Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 3
  4. 4. I Alkusanat – Muutama sana eOppimisenvertaistuotannon laadun QMPP-projektistaeOppimisen vertaistuotannon laadun kehitysprojekti QMPP (QualityManagement of Peer Production of eLearning) on Euroopan komission Leonardoda Vinci -ohjelman rahoittama yhteiseurooppalainen hanke. Projektin tavoitteenaoli vertaistuotetun eOppimisen aineiston tuotannon kiihdyttäminen kehittämälläsen laadunhallintaa tukevaa metodologiaa ja prosessia. Projekti vahvistaa myösammatillisen koulutuksen oppioiden kehittymistä oppimateriaalin passiivisestavastaanottajasta aktiiviseksi sisällöntuottajaksi omalla erityisalallaan.eOppimisen sisällön vertaistuotanto on kasvava trendi, joka tulee vaikuttamaanvahvasti digitaalisen oppimateriaalin tuottamiseen, arviointiin, rikastamiseen,muokkaamiseen ja kehittämiseen. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota myösvertaistuotannon hallintaan ja tukeen, jotka mahdollistavat uudet työtavatoppimateriaalituotantoon ja päivitystyöhön.Projektin tarkoituksena oli kehittää eheä lähestymistapa ja metodologiaeOppimisen vertaistuotannon laadunhallinnnan prosessin organisoimiseksi.Tämä käsikirja ohjaa käyttäjäänsä suunnittelemaan, toteuttamaan ja kehittämäänoman laadunhallinnan prosessin, joka tukee vertaistuotantoa juuri hänen omassaorganisaatiossaan.1QMPP-projektissa ei kiinnitetty huomiota käytössä oleviin eOppimisentyövälineisiin (kuten verkko-oppimisalustoihin tai LMS-järjestelmiin), vaanvertaistuotannon sisällöntuotannon laadunhallinnan systemaattisten prosessienkehittämiseen ja toteuttamiseen.Keskeinen vaihe QMPP-projektissa ja erityisesti tämän käsikirjan laatimisessa olikäytännön pilotit ja niissä saadut kokemukset. Käytimme QMPP-projektin aikanaprojektin suunnitteluun ja validointiin myös muita osallistavia työtapoja kutenasiantuntijapaneeleja eri puolilla Eurooppaa.Kuten EU-projekteissa yleensäkin, QMPP-projektissa oli aktiivinen jamonipuolinen eurooppalainen partnerijoukko. Partnerijoukko koostui seuraavistatoimijoista:HCI Productions Oy (Suomi) projektin konktraktoriScienter (Italia) projektin koordinaattoriEuropean Foundation of Quality in eLearning (EFQUEL) (Belgia)Suomen eOppimiskeskus ry (Suomi)IAVANTE Foundation (Espanja)Institute for Innovation in Learning (FIM NewLearning), Friedrich-Alexander-University Erlangen-Nuremberg (Saksa)Scienter Espana (Espanja)University of Macerata (Italia).1 käytämme käsikirjassa termiä “organisaatio” yhteisnimityksenä koulutus-laitoksille, yrityksille sekä muille mahdollisille toimijoilleKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 4
  5. 5. Vertaistuotanto on – kuten käsikirjassa tulemme todentamaan – laaja ilmiö.Projektissa rajasimme työmme käsittämään vain tiettyjä vertaistuotannon osa-alueita. Halusimme keskittyä ”institutionaaliselle” tasolle (eli organisaatioidentasolle) ja tarjota käytännöllisiä työvälineitä erityisesti vertaistuotannonlaadunhallinnan prosessille ammatillisen koulutuksen organisaatioissa.Uskomme kuitenkin, että suurta osaa – jopa kaikkea – työstämme voi käyttää jasoveltaa myös muissa koulutusorganisaatioissa ja yrityskoulutuksessa.Vertaistuotannossa päätimme korostaa vertaisryhmän tärkeyttä eri oppimisenvaiheissa. Lukemassamme kirjallisuudessa vertaistuotettu aineisto onpääasiassa kuvattu useiden yksilöiden tuottamina digitaalisina artefakteina, kuntaas meidän lähestymistavassamme kommunikaatio on tuotannon elinehto – jase syntyy vertaisryhmän vahvasta osallistumisesta. Omaa painotustammevoitaisiin kuvata seuraavan kuvan mukaisesti (katso kuva 1):Kuva 1: QMPP työn fokusTämä käsikirja on tuotettu yhteistyönä QMPP-projektissa. Pääasialliset kirjoittajatovat kuitenkin Ari-Matti Auvinen (Senior Partner, HCI Productions Oy) ja Ulf-Daniel Ehlers (Vice President, EFQUEL).Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 5
  6. 6. Kirjoittajien lisäksi useat QMPP-projektin jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukanakäsikirjan kehittämisessä. Kirjoittajat haluavat kiitää kaikkia projektipartnereita jaerityisesti seuraavia henkilöitä:• Kaisa Honkonen-Ratinen ja Kristiina Jokelainen (HCI Productions Oy)• Tim McQuaid, Jose Pinzon ja David Riley (IAVANTE)• Thomas Fischer, Thomas Kretschmer ja Walter Kugemann (FIM Neues Lernen)• Michela Moretti (Scienter Italy)• Laura Fedeli (University of Macerata).Käsikirjan suomenkielisen version ovat kääntäneet ja toimittaneet KaisaHonkonen-Ratinen ja Ari-Matti Auvinen (HCI Productions Oy).Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 6
  7. 7. II Kenelle QMPP-käsikirja on tarkoitettu?QMPP-käsikirja on tarkoitettu käytännölliseksi oppaaksi vertaistuotannon laadunkehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Käsikirjassa on pyritty pragmaattiseenlähestymistapaan, jonka avulla lukija saa opastusta ja apua käytännön työhönsä.Käsikirjassa yhdistetään laadun käsitemaailma ja viimeisimmät tieteellisettutkimustulokset käytännön päätöksentekoon ja työhön. Vaikkakin käsikirjaapohjautuu tämänhetkiseen tutkimustyöhön ja kirjallisuuteen, se tukee kuitenkinmyös käyttäjiä, jotka eivät ennestään tunne laadunhallinnan käsitteitä. Olemmelistanneet käsikirjan loppuosaan laajan valikoiman suositeltavista kirjoista, jotkakattavat hyvin eOppimisen vertaistuotannon laadun alueen.Käsikirjan rakenne perustuu eOppimisen vertaistuotannon teoreettisen jakokeellisen tiedon yhdistämiseen organisaatioiden toimintaan. Tavoitteena onkehittää lukijalle oma vaihe vaiheelta rakentuva laadun kehittämispolku.Käsikirjan rakenne on seuraava:Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 7
  8. 8. QMPP-käsikirjan “Tehtävät”-osiot ovat tarkoitettu luomaan pohjaa käyttäjienoman organisaation laadun kehittämispolulle.QMPP-käsikirja on tarkoitettu kaikille kouluttajille ja opettajille, jotkatyöskentelevät vertaistuotannon menetelmin tuotettujen eOppimisen aineistojenkanssa. Monet käsikirjassa esitettävät caset ovat ammatillisen koulutuksenpuolelta ja voivat kiinnostaa erityisesti sekä aikuiskoulutuksen ettäyrityskoulutuksen parissa työskenteleviä. Uskomme kuitenkin käsikirjammetukevan myös kaikkia perusopetuksen ja korkeakouluopetuksen kanssatyöskenteleviä.Käsikirjan lisäksi QMPP–projektin www-sivulle kerätään lisäaineistoja, jotkavoivat kiinnostaa sinua. Sivusto löytyy osoitteestahttp://www.qmpp.netKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 8
  9. 9. 1 JohdantoVertaistuotanto on vertaisten - siis samalla hierarkisella tasolla olevienhenkilöiden - tekemää digitaalisen sisällön tuotantoa, muokkaamista jarikastamista. Tämän päivän esimerkkejä Internetissä vertaisten tuottamastasisällöstä löytyy esim. YouTubista2, Facebookista3, Flickristä4, slashdot.orgista5,blogeista jne.Eri sanakirjat määrittävät “vertainen”-termin seuraavasti: - “henkilö, jolla on sama sosiaalinen asema, arvo, ikä jne.”6 - “henkilö, jolla on sama asema tai arvo; laillinen asema; henkilö, jolla on samanarvoiset kyvyt, taidot, pätevyys jne. kuin toisella henkilöllä.”7Usein termi “vertainen” yhdistetään myös termiin “vertaisryhmä”, joka onmääritetty seuraavasti: - “sosiaalinen ryhmä, jonka on muodostanut ryhmä statukseltaan tai iältään samankaltaisia ihmisiä”8 - “vertaisryhmä on ryhmä ihmisiä, jotka ovat suunnilleen samanikäisiä; joilla on samanlainen sosiaalinen status ja kiinnostuksen kohde; yleisesti ottaen ihmiset ovat tasa-arvoisia arvovallassa ollessaan 9 vuorovaikutuksessa toistensa kanssa” .Kun puhutaan vertaisista osana opetuksellista prosessia, usein käytetään myöstermiä “vertaisoppiminen” (peer-to-peer education). Tämä yhdistetään teknisessämielessä ”vertaisverkot”–termiin, joka kuvaa lähinnä teknistä tietokoneidenverkottamista tasa-arvoiseksi verkostoksi. Jotkut kirjailijat väittävät myös, ettäkäsite ”vertaisverkot” on laajentumassa käsittämään - ei vain tietokoneidenvälisiä verkostoja - vaan myös ihmisten välisiä verkostoja. Sen takia esim.Yochai Benkler väittää että vertaistuotannon kanssa pitäisi yhdistäävertaistuotannon hallinnon ja digitaalisen maailman vertaisomistajuus käsitteet.10Opetuksen ja eOppimisen laadun kehittäminen, joka tarkoittaaoppimisaineistojen ja prosessien arvioimista, ohjelmien ja organisaatioidensertifiointia ja akkreditointia, on koko ajan tärkeämpää ja tärkeämpää. Laadunhallinta tarkoittaa kokonaisvaltaisen organisaatioprosessin määrittämistäoppilaitoksissa ja prosessin arvioinnissa käytettävien indikaattoreista sopimista.Laadun varmennus tarkastelee voidaanko luvattu osaamisen taso säilyttää.Laadun kontrolloinnin avulla pitäisi pystyä huomaamaan virheet ja estämään ne.2 katso http://www.youtube.com3 katso http://www.facebook.com4 katso http://www.flickr.com5 katso http://slashdot.org6 katso http://www.thefreedictionary.com/peer+ (luettu 16.7.2008)7 katso Webster’s Encyclopedic Unabridged Dictionary of the EnglishLanguage, Random House 19898 katso http://www.thefreedictionary.com/peer+group (luettu 16.7.2008)9 katso http://en.wikipedia.org/wiki/Peer_group (luettu 16.7.2008)10 katso Benkler, Yochai: The Wealth of Networks. Yale University Press, USA2006.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 9
  10. 10. Nämä perinteiset laatutoiminnan välineet eivät kuitenkaan vastaa uusiinkysymyksiin: Mitä kuitenkin tapahtuu erilaisissa ”eOppminen 2.0”oppimisskenaariossa? Mitä tehdään tilanteissa, joissa oppimisaineistoa ei oleetukäteen määritetty, oppimisprosessit ovat monipuolisia, eikä niitä oleyhtenäistetty ja oppijoilla on oma tapansa oppia? Ja mitä sitten tehdään niidenoppimisprosessien kanssa, jotka tapahtuvat koulutusohjelmien ja tunnustettujenoppilaitosten ulkopuolella? Kuka määrittelee näiden oppimistilanteiden laadun,mitä oikeastaan voidaan arvioida ja mitä metodeja voidaan käyttää laadunparantamiseksi?Käsikirjassa hahmotellaan resursseja, metodeja, toimijoita ja prosesseja, jotkatukevat erilaisten vertaistuotannon skenaarioiden laadun kehittämistä jaarviointia. Tehtävä Olet todennäköisesti käyttänyt digitaalista sisältöä erilaisissa Web 2.0. – sovelluksissa – kuten YouTube, Wikipedia, tai Flickr.Pohdi KUINKA laadunvarmennus toimii näissä ”sosiaalisen median välineissä” ja MINKÄLAISIA laadun hallinnan työtapoja ne edistävät?Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 10
  11. 11. 2 Vertaiset, vertaisryhmät, vertaistuotanto ja vertaistuotannon laatuTässä käsikirjan kappaleessa tutustumme vertaisten, vertaisryhmien,vertaistuotannon ja vertaistuotannon laadun avainkäsitteisiin. Kappalepohjautuu QMPP-projektissa pidettyjen eurooppalaistenasiantuntijapaneeleiden näkemyksiin.112.1 Mitä vertaisella (peer) tarkoitetaan?Mitä ovat vertaistuottajien erityispiirteet? Aikaisemmin kuvasimmevertaistuottajan olevan ”henkilö, jolla on sama asema tai arvo; laillinen asema;henkilö, jolla on samanarvoiset kyvyt, taidot, pätevyys jne. kuin toisellahenkilöllä”. Kuitenkin tarkoituksessamme tämä on liian yleinen määritelmä.Meidän täytyy syventää näkemystämme määritelmästä vertaisistavertaistuotannossa ja määritellä muutamia vertaistuottajan erityispiirteitä jaasenteita.QMPP-projektissa eri puolilla Eurooppaa toteutetuissa asiantuntijapaneeleissanousi esille seuraavanlaisia vertaistuottajan asenteiden erityispiirteitä:Toimiessaan yhteisön jäsenenä vertaistuottaja on (tai hänen pitäisi olla) avoin,tarkkanäköinen, taitonsa tiedostava ja vastuuntuntoinen (ajateltaessa tapaareagoida, nähdä vaivaa ja huomioida muita). Tälläisessä kontekstissa vertaisillaoletetaan olevan itseohjautuvia taitoja, hyvää verkostosuhteiden hallintakykyä jajonkin tietyn asian erityisosaamista.Vertaisten erityispiirteet voidaan esittää seuraavasti (katso kuva 2):Kuva 2: Vertaisten ominaispiirteet ja keskeiset asenteet11 lisätietoja – katso Fischer, T. ja Kretschmer, T: Benchmarking PeerProduction Mechanisms, Processes & Practices. Deliverable of WP3 of theQMPP project, 2008.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 11
  12. 12. 2.2 Mitä ovat vertaisryhmä (peer group) ja vertaisyhteisö(peer community)?Vertaisryhmällä tarkoitetaan vertaisista syntynyttä ryhmää, joka toimii yhden taiuseamman teeman puitteissa. Vertaisryhmää määritellessä täytyy ottaahuomioon erilaisten vertaisryhmien moninaisuus ja monimuotoisuus. Onkin lähesmahdotonta määritellä piirteitä, jotka kattaisivat kaikki ryhmät. Tämän takiaseuraavanlaiset yleiset vertaisryhmien piirteet tunnistettiin olennaiseksi osaksivertaisryhmän käsitettä.Vertaisryhmien jäsenet haluavat jakaa aineistoja, muokata olemassaoleviaaineistoja ja luoda uutta tietämystä; heillä on selvä halu auttaa ryhmäänsätoimimaan paremmin pystyäkseen kehittymään ryhmänä. Ryhmän sisäinenmääräysvalta perustuu harvemmin määrättyihin rooleihin; pikemminkinosallistumisen taso useimmissa yhteisöissä kehittyy luonnollisesti osallistumisenmäärästä, työpanoksen laadusta sekä kokemuksen ja taitojen tuomastavarmuudesta.Edelleen avoimuutta, tunnustusta, kommunikaatiota ja toiminnallisiamodaliteeteja pidetään olennaisena, jotta vertaisryhmä toimisi hyvin. Josjakamisella käsitetään oppimateriaalien vaihtamisen ohella myösoppimisprosessien kokemusten, reittien ja projektien jakamista, edellä mainitutpiirteet ovat suorastaan välttämättömiä.Vertaisryhmän tai vertaisyhteisön erityispiirteet voidaan esittää seuraavasti:(katso kuva 3):Kuva 3: Vertaisryhmän tai vertaisyhteisön määritelmätKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 12
  13. 13. 2.3 Mitä vertaistuotanto (peer production) on?Tähän kysymykseen vastaamisen aloitamme arvioimalla edellä annetunvertaistuotannon määritelmää ”digitaalinen oppimateriaali, jonka vertaistuottajat(eli samalla hierarkisella tasolla olevat ihmiset) ovat luoneet, muokanneet jarikastaneet”. Määritelmä voidaan nähdä olevan sama kuin oppijoidenvertaistuotannon. Opettajien vertaistuotannolle määritelmä ei sovellu, sillä serajaa vertaistuotannon koskemaan vain digitaalista oppimateriaalia. Siksi onkinsuositeltavaa laajentaa käsitettä sisältämään ”opetuksellisten moduulien ja/taikokonaisten kurssien rakenteiden suunnittelun tai edes oppijoille tarjottavaaopiskelupolkun”. Ilmaisu ”hierarkinen taso” johtaa helposti ajatukseen, ettävertaiset ovat samasta organisaatiosta. Vertaistuotannon perusajatuksenakuitenkin on, että yhteistyö ilmenee usein eri organisaatioiden ja eri tuottajienvälisenä toimintana.QMPP-projektin paneelien asiantuntijat nostivat esiin myös toisen tärkeän alueeneli oppiminen vertaisten välisestä vuorovaikutuksesta. Nämä erilaisetoppimistavat voidaan yhdistää termiin ”Oppiminen 2.0”. Siihen sisältyy useitakehityssuuntia, trendejä sekä näkökantoja, jotka vaativat muutoksia sekäoppimiseen että opetukseen. Uusi näkökulma yhdistää eOppimisen viiteenerityispiirteiseen:1. Oppimista tapahtuu koko ajan ja joka puolella - ei siis ainoastaan koululuokissa.2. Oppijat ottavat organsoijan roolin.3. Oppiminen on elinikäinen prosessi, siihen sisältyy erilaisia vaiheita, jotka eivät aina liity oppilaitoksiin.4. Oppiminen tapahtuu erilaisissa oppimisyhteisöissä (niin kutsutuissa käytäntöyhteisöissä (communities of practice) -katso esimerkiski Wenger 1999); oppijat osallistuvat yhtä lailla virallisiin ja epävirallisiin oppimisyhteisöihin.5. Oppiminen on informaalia ja non-formaalia ja sitä tapahtuu kotona, töissä, vapaa-ajalla eikä se enää kietoudu opettajiin tai laitoksiin.“eOppiminen 2.0” tarkoittaa sosiaalisen median ja oppimisen palvelujen käyttöä,joista jokainen voi muodostaa tarvitsemansa oman oppimisympäristön. Sana”voi” on erittäin tärkeä tässä keskustelussa, sillä teknologia ei koskaan määritäkäyttöään.QMPP-projektin asiantuntijapaneelien mukaan vertaistuotannon tärkeimmäterityispiirteet ovat vertaistuotannon arvon tunnistaminen ja sen vaatimanmonimutkaisen prosessin (kuten aineiston luominen, jakaminen jamuokkaaminen) tärkeyden ymmärtäminen sekä avoimuus eritaustaisten ihmistentuottamia aineistoja kohtaan. Vertaistuotannon onnistumisen perusedellytyksenäonkin kiinnostus yhteiseen asiaan.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 13
  14. 14. Vertaistuotannon erityispiirteet voidaan kuvata seuraavasti: (katso kuva 4):Kuva 4: Vertaistuotannon määritelmäYhteenvetona vertaistuotannosta voidaan todeta, että vertaistuotanto rakentuuvertaistuottajien ja vertaisryhmien erityispiirteille ja asenteille sekä vertaisryhmienja yhteisöjen määritelmälle ja ehdoille. Tehtävä Olet tutustunut eurooppalaisten asiantuntijapaneelien näkemyksiin vertaisista, vertaisryhmistä ja vertaistuotannossa. Pohdi seuraavaksi - oman kokemukseesi perustuen – näitä määritelmiä.KUINKA täydentäisit määritelmiä? Onko omassa organisaatiossasi erityispiirteitä, joita edellä tehdyt määritelmät eivät kata ja jotka pitäisi ottaa huomioonvertaistuotantoa suunnitellessa? Ketä voisit kutsua vertaiseksesi? Ketkä kuuluvat vertaisryhmääsi?Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 14
  15. 15. 3 Eri olemassa olevien vertaistuotannon mallienlaatutoiminnan vertailuSeuraavaksi tutustumme erilaisiin vertaistuotannon toteutuksiin janiiden erityispiirteisiin. Lataat Internetistä aamusi podcastiksi seminaariluennon, osallistut kansainvälisen opintoryhmän online-kokoukseen valmistautuaksesi iltapäivän kokeeseen ja kirjaudut Second Lifen virtuaalimaailmaan osallistuaksesi aamun luentoa koskevaan tutoriaaliin. – Tämä kuvastaa opiskelurutiinia, joka alkaa päivä päivältä olla tavanomaisempaa. Yrityksissä online-koulutus ei ole enää huomisen visiointia vaan osa yhä useamman työntekijän arkipäivää. ” (Ehlers 2008).12Opetus ja oppiminen ovat muuttumassa. Jos vertaistuottaminen on inspiroivajaetun tiedon tuottamisen ja jalostamisen menetelmä, sillä on myös paljonmahdollisuuksia tarjottavanaan opetukselle ja koulutukselle. Se tuo online-työkalujen kuten blogien, wikien tai podcastien käytön osaksi oppimista jaopetusta sekä jaettua tiedon tuotantoa. Oppijat voivat luoda oman sisältönsä,vaihtaa ja jakaa tietoa tietoverkostoissa kuten YouTubessa(http://www.youtube.com). Stephen Downes, joka keksi termi ”eOppiminen 2.0“,kuvaa sitä seuraavilla sanoilla “oppijakeskeinen", "upotettu oppiminen","yhdistävä oppiminen", "pelipohjainen oppiminen", "workflow (informaali)oppiminen", "mobiilioppiminen". Tämän lisäksi hän näkee standardoitujenoppimisympäristöjen muuttuvan henkilökohtaisiksi oppimisympäristöiksi.13Mutta mitä tällä oikeastaan tarkoitetaan? Mitä on se uusi ja innovatiivinen osa,joka tekee Web 2.0:n ja eOppiminen 2.0:n? Vertaistuotanto? Ja ennen kaikkea:tuleeko tämä muutos vaikuttamaan eOppimisen laadun varmistukseen,hallintaan ja kehitykseen? Tarvitsemmeko uusia menetelmiä ja käsitteitävahvistaaksemme ja varmistaaksemme eOppiminen 2.0:n laadun?12 johdanto perustuu Ehlersin teksiin (Ehlers 2008)13 katso Downes 2007Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 15
  16. 16. Seuraavassa osiossa esittelemme caseja, joissa sisältö on vertaistuottettua jaoppiminen on muuttunut vastaanottavasta mallista ”1.0” osallistavaksi malliksi”2.0”.Case I: Verohallinnon Vero-opisto14Vero-opisto vastaa Verohallinnon koulutuksesta. Työntekijöiden haasteinaVerohallinnossa ovat muun muassa i) nopeasti muuttuva lainsäädännöllinen ympäristö(tarve tiedon jatkuvalle ylläpidolle ja päivitykselle), ii) verotuksen asiantuntijuus on täysinVerohallinnon sisällä (ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö on sen takia rajoitettua).Vero-opisto on ollut verkko-opetuksen aktiivinen käyttäjä vuodesta 2000 alkaen – vuonna2007 noin 1300 työntekijää (yli 20% koko Verohallinnon työvoimasta) opiskeli vähintäänyhden verkkokurssin. Verohallinnossa kaikki verkkokurssit ovat oman henkilöstön jaasiantuntijoiden tuottamia; henkilöstöön kuuluu noin 6000 henkilöä, joista yli 100 onkoulutettu verkko-oppimisen sisällöntuottajiksi ja 110 verkko-oppimisen tutoreiksi.Verkkokurssien tuottaminen osana omaa työtä tarjoaa monille asiantuntijoillemahdollisuuden rikastaa työtään. Mahdollisuudet tähän on luotu selkeällä työmääränjaolla ja verkko-oppimisaineiston sisällöntuotanto on osa asiantuntijatyötä: esimerkiksiasiantuntija voi käyttää tähän työhön 32 henkilötyöpäivää per opintopiste (20opiskelutuntia) työaikaa. Sisällöntuotantoa ei palkita erikseen vaan se on normaali osajokapäiväistä työtä (oppivan organisaation hengen mukaisesti).Verkko-oppimisaineiston vertaistuottajat on koulutettu erityisessä intensiivisessäkoulutusohjelmassa, jonka ulkopuolinen yksikkö (esimerkiksi yliopistontäydennyskoulutuskeskus) järjestää. Koulutus sisältää kahdeksan lähiopetuspäivää sekäverkkokursseja ja oman verkko-oppimisympäristön kommunikaatiota, keskustelua jareflektiota varten.Verkkokurssiaineiston sisällöntuotannnon prosessiin on yhdessä määritelty sisältämäänseuraavat vaiheet:- ensimmäinen versio- vertaisarviointi – ”cross auditing”- uusittu versio- rajoitettu pilotti (sisältäen rakenteistetun palautteen keruun ja analysoinnin)- lopullinen versio.Vero-opisto sekä ulkoiset toimittajat (yliopistot, ammattikorkeakoulut ja konsultit) tarjoavattoiminnallisen ja pedagogisen tuen.Tämän työn tuloksena verkko-oppiminen kuuluu Verohallinnon peruskoulutustarjontaan.Vero-opisto tuottaa tai uusii yli 20 verkkokurssia vuosittain (heillä on yli 60 kurssiatarjonnassa) ja tarjoaa myös kaikille Verohallinnon työntekijöille itseopiskeltaviaverkkokursseja.14 Tämän casen on kirjoittanut Ari-Matti Auvinen (HCI Productions Oy). Caseperustuu hänen kokemuksiinsa työskentelystään Verohallinnon Vero-opistonkanssa. Lisätietoja voit lukea Verohallinnon vuosiraportista:http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=6169;1863506 (luettu18.7.2008)Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 16
  17. 17. 15Case II: Xeroxin EurekaXerox aloitti Eureka projektin vuonna 1994. Xeroxin haasteena oli löytää toimiva tapakerätä ja jakaa teknistä tietoa ja huoltotietoa huoltohenkilöstölle. Tämä perustuihuomioon, että Xeroxissa suurin osa teknisestä tiedosta oli ”etulinjan henkilöstön päässä”– toisin sanoen se ei ollut hyvin suunnitelluissa tietokannoissa tai dokumenteissa.Eureka-projektin perusajatus oli tukea etulinjassa (eli asiakasrajapinnassa) oleviainsinöörejä ja teknikkoja jakamaan Xerox-yhteisössä huollon neuvoja, vihjeitä ja hyviäkäytänteitä. Lisäksi Xeroxilla oli kaksi tärkeää haastetta:- huoltomanuaalit vanhenivat nopeasti ja paperiset versiot olivat nopeasti vanhoja ja niitä oli vaikea ylläpitää tarvittavassa määrin- huoltomanuaalit eivät sisältäneet innovatiivisia etulinjan työmetodeja tai käytäntöjä vaan olivat lähinnä kliinisiä työkuvauksia.Xeroxin keräämät etulinjan kokemukset osoittivat, että virallisen teknisen dokumentaationohella – ja monissa tapauksissa sen sijaan – etulinjan henkilöstö käytti omia muistioitaan,valikoituja tärkeitä manuaalin sivuja ja kirjoitti omia toiminnallisia ohjeitaan. Osaepävirallista toimintatapaa oli vertaiskopionti (tai ”xeroxing”) ja itsetehtyjen jayhteenvedettyjen teknisten dokumenttien vertaisjakaminen.Eureka-projektissa rakennettiin helppokäyttöinen tietokanta ja jokainen etulinjantyöntekijä saattoi tuottaa tietokantaan tietoa ja tallentaa omia kokemuksiaan.Sisäänsyötettävien tietojen perusrakenne oli:- tuote/komponentti/osa- esiintullut ongelma- ongelmaan ehdotettu ratkaisu- viestiketju (viestien puurakenne – esim. uusi viesti, vastaus, kommentti jne.)- kirjoittaja- validoija.Tietokantaa pystyi käyttämään myös hakukoneen avulla, joka oli joko alasvetovalikko taivapaa-tekstihaku. Eureka-projektissa kehitetyt työkalut sisälsivät myös työkalunvertaisarviointiin (samanlainen, jota esim. Amazon käyttää nykyään kirjojensavertaisarviointiin), jonka avulla käyttäjät pystyivät arvioimaan tietojen käytettävyyttä javaliditeettia. Yritykselle oli myös tärkeää, että Eurekan dokumentit ohjattiin T&K-yksiköön,jotta he saisivat suoraa, todellista ja oikea-aikaista palautetta etulinjasta.Eureka tarjosi käyttäjilleen pieniä ohjekirjasia, joissa käsiteltiin seuraavia asioita:- kirjoittaminen/laatiminen– mitä sisällyttää, kuinka ongelma ja ratkaisu tulisi kuvatajne.- validointi – kuinka validoida, mitä lähtökohtia punnita, mitä viitteitä käyttää jne.- jakaminen – kuinka jaan omaa tietoani, mitkä ovat jakamisen hyödyt jne.- käyttöönotto – kuinka käyttää, mitä ovat Eurekan käytön rajoitukset jne.Vaikka palkitsemisjärjestelmä oli yksi kriittinen pohdinnan kohde Eurekaan tuotettavanaineiston osalta, joidenkin maiden etulinjan henkilöstö vastusti rahallista korvaustaEurekaan tuotetusta tiedosta. Heidän mielestään rahalliset korvaukset olisivat saattaneetturmella sisällön laadun.15 Tämä case on koottu mm. seuraavista lähteistä: Ahmed, P.K. – Kok, L.K. –Loh, A.Y.E.: Learning through knowledge management. ButterworthHeinemann 2002 and Brown J.S. - Duguid P.: Balancing act: How to captureknowledge without killing it. Harvard Business Review 78 (3) (2000), 73-80.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 17
  18. 18. Yhteenvetona voidaan sanoa, että Eurekaa käyttämällä Xerox lisäsi luottamustaanomaan kenttäorganisaatioonsa, heidän ongelmanratkaisukykyihinsä ja jatkuvaaninnovatiivisuuteensa. Lisäksi perustuen omiin laskelmiinsa Xerox väittää säästäneensä100 miljoonaa dollaria (vuoteen 2000 mennessä) useissa toiminnoissaan käyttämälläEurekan toimintatapaa. 16Case III: KONE Elevators ja vertaistuotettu tekninen koulutus“Työpaikkalähtöinen oppiaineiston tuotanto” –mallia on käytetty useissa organisaatioissa– esim. Alcanin alumiinitehdas Australian Kurra Kurrassa on dokumentoinut omantoimintatapansa selkeällä ja tiiviillä tavalla. KONE Elevatorsin Australian pilottiprojektissakokeiltiin uusia tapoja tuottaa huoltotietoa etulinjan henkilöstön avulla.Tärkeä perusolettamus oli, että sisällön laatua voidaan parantaa käyttämällä huolto-ohjeiden ja manuaalien kirjoittajina dokumentoinnin asiantuntijoiden ja kouluttajien sijaankokeneita asiantuntijoita. Tämä päätös tehtiin siitä yksinkertaisesta syystä, että kokeneetasiantuntijat tunsivat ja pystyivät hallitsemaan olemassa olevan dokumentaation ja sitenpystyivät välttämään dokumentteja kirjoitettaessa kaksinkertaisen tai kolminkertaisenmäärän työtä (esim. huollon dokumentaatiossa yleisprosessi kuvattiin vain kertaalleen;jos oli kyse samankaltaisesta tavanomaisesta huolto-operaatiosta, tarjottiin ainoastaanlinkki tavanomaiseen toimintatapaan). Toinen tärkeä elementti oli etulinjandokumentaation väheneminen sen keskittyessä oleelliseen (”just-in-time documentation”)eikä tarjoamaan tietoa kaikesta mahdollisesta (“just-in-case documentation”).Tämän toimintamallin avainosa oli työnjohtajien käyttäminen sekä sisällöntuotannossaettä sisällön validoinnissa. Heidän työtään tuettiin useilla tärkeillä työkaluilla (kutenresurssiohjeilla). Projektin kokemukset osoittivat, että työnjohtajat pystyisivät pääkonttorindokumentointiyksikköä tarkemmin tunnistamaan tärkeimmät ohjeet ja oikotiet – ja sitenvälttämään tarpeettomia työvaiheita ja turhien (tai päällekkäisten) dokumenttien luonnin.Tulokset osoittivat myös, että etulinjan henkilöstön tuottama tekninen dokumentaatio olipaljon edullisempaa kokonaiskuluiltaan (luominen, kääntäminen, tulostaminen,jakaminen) kuin keskitetysti tuotetun dokumentaation. Etulinjan henkilöstön järkeväntyömäärän ja kustannusten säästön perustana on sopiva työnjako: useatsuunnitteludokumentit (esim. CAD kuvat jne.) täytyy tehdä keskitetysti, mutta etulinjanasiantuntijat ovat paljon tehokkaampia vetämään yhteen tuotettua tietoa kenttä-ystävälliseksi dokumentaatioksi ja osaavat tehokkaasti linkittää uudet dokumentitolemassa olevaan dokumenttimassaan.Sisällön tiivistämisessä ja etulinjan henkilöstön saamisessa mukaan aineistojenkehittämiseen tärkein lopputulos on päivittäisen työn taloudellisuus. Kuten useintodetaan, insinöörit pyrkivät oppimaan sen, mitä tarvitaan päivittäisen työn tekemiseen: eiole aikaa oppia kaikkia asioita täysin. Työpaikkojen todellinen ongelma on selvitätehokkaasti päivittäisistä tilanteista.16 Tämä casen on kirjoittanut Ari-Matti Auvinen (HCI Productions Oy). Caseperustuu hänen kokemuksiinsa työskentelystä KONE Elevatorsin kanssa.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 18
  19. 19. Case IV: Innovatiivisten käytäntöjen pankki IAVANTE-säätiössä17Espanjalainen IAVANTE-säätiö on kehittänyt Andalusian aluehallinnonterveysministeriölle innovatiivisten käytäntöjen pankin (Bank of Innovative Practices -BPI). Sovelluksen tarkoituksena on edistää ja parantaa Andalusian terveyssektorininnovaatioita ja niiden levittämistä tunnistamalla innovatiivisia toimia, joita on toteutettu jajoita halutaan levittää kaikkialle Andalusian terveydenhuoltojärjestelmässä. Ne voivattoimia pilotteina tai esimerkillisinä hankkeina järjestelmän muille toimijoille.Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten vertaisryhmät ovat kehittäneet nämädokumentoidut innovatiiviset toimintatavat ja käytännöt.BPI mahdollistaa rekisteröinnin osallistujana ja tarjoaa seuraavat vertaistuotantoahelpottavat vaihtoehdot:- tiedottaa ja vastaanottaa tiedotteita Andalusian terveyssektorin kehittämistä innovatiivisista käytänteistä- luoda yhteistoiminnallisia tiloja innovatiivisten käytäntöjen kehittämiseksi asiantuntijoiden ja eri organisaatioiden välille (,jotka kuuluvat Andalusian aluehallinnon terveysministeriöön)- kommunikoida muiden saman ongelman kanssa painivien asiantuntijoiden tai toimivien ryhmien kanssa- arvioida ja antaa näkemyksiä kehiteltävistä innovatiivisista menetelmistä ja jakaa ideoita ja ehdotuksia.BPI tarjoaa osallistujille kokoelman yhteistyötyökaluja, jotka mahdollistavat sisältöjenvertaistuotannon. Projektitiimeillä on hallinnassaan työtila, jossa he voivat jakaadokumentteja, linkkejä, kommentteja ja kalenterimerkintöjä. Niiden lisäksi käytössä onjärjestelmän sisäisiä työkaluja, kuten sisältöjen täggäysjärjestelmä jaäänestysjärjestelmä. Käyttäjät voivat kommentoida kaikkia sivuston aineistoja. Käyttäjätvoivat oman profiilinsa asetuksilla myös vaikuttaa toimintansa laajuuteen.Innovatiivisten toimintatapojen rekisteröinti - joka tunnistetaan BPI:n arvioinnin jälkeen -oikeuttaa vastuullisen tiimin jäsenet BPI:n sertifikaatteihin (hyvien käytäntöjen tunnustus).BPI tarjoaa myös palkintoja ammattilaisten työn tunnistamiseksi ja kaikistainnovatiivisimpia kehitetään edelleen.Jokaista innovatiivista toimintatapaa (projektia) tai innovatiivista ideaa (ehdotusta) vartenon olemassa BPI-pankin ohjausryhmän analysoimia parametrejä. Projektit arvioidaantehokkuuden, vaikuttavuuden, innovatiivisuusasteen, sukupuolten välisen tasa-arvon janiiden sovellettavuuden (laajempiin terveyskäytäntöihin) perusteella. Myös eri ideoiden jaehdotusten innovatiivinen potentiaali, käyttökelpoisuus ja potentiaalinen vaikutusarvioidaan.17 Tämän casen on kirjoittanut Jose Pinzon (IAVANTE).Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 19
  20. 20. Case V: Wikipedia18Www-sivuillaan olevan oman esittelynsä mukaan (katso lisätietoja osoitteestahttp://www.wikipedia.org)“Wikipedia on monikielinen, web-pohjainen, vapaan sisällön ensyklopedia-projekti. NimiWikipedia on yhdistelmä sanoista wiki (yhteistoiminnallinen www-sivustotyyppi) jaensyklopediaa. Wikipedian artikkelit tarjoavat käyttäjälleen linkkejä asiaan liittyviinsivuihin, jotka mahdollisesti antavat lisätietoja aiheesta”.Ympäri maailmaa olevat vapaaehtoiset ovat yhteistyössä kirjoittaneet Wikipediaa.Syntymästään alkaen (vuonna 2001) Wikipedia on kasvanut nopeasti yhdeksi Internetinsuurimmista ja käytetyimmistä sivustoista houkutellen vähintään 684 miljoonaa kävijääsivustoilleen vuosittain vuoteen 2008 mennessä. Yli 75 000 aktiivista osallistujaatyöskentelee yli 10 000 000 artikkelin kanssa yli 250 kielellä. Kesäkuussa 2008englanniksi löytyi 2 460 544 artikkelia. Joka päivä sadattuhannet kävijät eri puoliltamaailmaa tekevät kymmeniä tuhansia muokkauksia ja laativat tuhansia uusia artikkelejaedistääkseen Wikipediassa olevia tietosisältöjä.Wikipedian artikkelit perustuvat olemassa olevaa tietoon, siksi tiedon tuottajilla ei tarvitseolla erityistutkintoja osallistuakseen Wikipedian artikkelien laatimiseen. Tämä tarkoittaa,että kaikenikäiset, kulttuuriset ja taustaiset ihmiset voivat kirjoittaa Wikipediaan. Suurinosa artikkeleista on muokkaa-napin painalluksella kenen tahansa muokattavissa. Kaikkiovat tervetulleita lisäämään tietoa, viittauksia tai sitaatteja, kunhan noudattavatWikipedian muokkauskäytäntöjä ja soveliasta tyyliä. Ala-arvoinen tai kiistanalainentietoaines poistetaan. Käyttäjät eivät voi lisätessään tai parannellessaan tietoavahingossa vaurioittaa Wikipediaa, koska muut käyttäjät ovat aina läsnä neuvomassa taikorjaamassa selviä virheitä. Wikipedia-sovellus on suunniteltu huolellisestimahdollistamaan helpon toimituksellisten virheiden korjaamisen.Wikipedia on uusi sosiaalinen innovaatio ja vertaistuotantoa käyttämällä uusitietosanakirjan muoto on syntynyt Internettiin. Kuitenkin artikkelien ja osallistujien määrännoustessa, Wikipedia on joutunut muuttamaan toiminnallisia mekanismejaan esimerkiksiartikkelien luomiseen ja muokkaamiseen liittyvissä normeissä, kehittämään sisäisenlaatukriteeristön ja laatuprosessin sekä muuttamaan käyttäjähallinnointia. Useissaartikkeleissa on myös varoituksia mahdollisista vajavuuksista, puuttuvista viittauksistajne.Wikipedian onnistumisen ydin ovat olleet innokkaat ihmiset, jotka ovat valmiita jakamaanomaa tietämystään muille käyttäjille. Wikipediassa on ollut vahva ”sosiaalinen kuri” jasuuri osa kirjoittajista on oman alansa asiantuntijoita. Wikipedian vahvuutena on myösollut mahdollisuus kommentoida ja muokata aineistoja sekä myös lisätä kommenttejatoisista perspektiiveistä.Wikipedian suosiota ihailtaessa tulee myös muistaa, että Wikipedian tyyliset ratkaisutvaativat vahvat keskitetyt resurssit – esimerkiksi tietorakenne, sisältörakenne,lainaamisen rakenne, hakukoneet ja hakujen rakenteet, erilaiset luomisen jamuokkaamisen työkalut jne. Sujuva hajautettu sisällöntuotanto vaatii vahvan keskitetynrakenteen, joka mahdollistaa useita hajautettuja toimintoja.18 Tämän casen on kirjoittanut Ari-Matti Auvinen (HCI Productions Oy) japerustuu Wikipedian sivustoon (http://www.wikipedia.org – luettu17.6.2008), Tapscott, D. – Williams, A.: Wikinomics. Portfolio, USA 2006, jakirjoittajan henkilökohtaisiin kokemuksiin.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 20
  21. 21. Case VI: Sourceforge19SourceForge.net on maailman suurin ns. avoimen lähdekoodin (open source) sovellustenkehityssivusto. Se isännöi yli 100 000 projektia ja yli miljoonan rekisteröityneen käyttäjänkeskitettyjä projektinhallinnan, kommunikaation ja koodin resursseja.SourceForge.netissä on suurin Internetissä tarjolla oleva OS-koodien ja sovellustensäilytyspaikka ja se isännöi enemmän OS-kehitysprojekteja kuin mikään muu sivusto taiverkosto maailmanlaajuisesti. OS-kehitysmallin tärkein piirre on avoimessa jayhteistoiminnallisessa ympäristössä tapahtuva nopea ongelmanratkaisu.Sourceforge-yhteisön jäsenet ovat vastuussa Internet käyttöä edistävien sovellusten(kuten Apachen, joka on maailman suosituin web-palvelinohjelmisto) kehittämisestä ja hekäyttävät työssään Sourceforgen tarjoamia työkaluja.Kehittäjä tai sovellusprojektin ryhmä voi aloittaa Sourceforgessa uuden projektin missätahansa projektin kehitysvaiheessa:- idea sovellusprojektista- ehdotus, jossa on määritelmät ja kehityssuunnitelma- toimiva tai osittain toimiva sovellus- täysin toimiva sovellus.Useimmissa tapauksissa projektin alulle laittava kehittäjä haluaa houkutella muitakehittäjiä avukseen ja valitsee Sourceforgen parhaaksi markkinapaikakseen. Suurin osaprojekteista on kokemattomien kehittäjien aloittamia. Ne houkuttelevat muita vain vähäntai ei ollenkaan ja viruvat henkitoreissaan lyhyen aktiivisen jakson jälkeen, kunnesaloittaja menettää kiinnostuksensa siihen. Toisessa päässä ovat ne muutamat erittäinonnistuneet projektit, joissa on useita osallistujia ja tuhansia muiden käyttäjien latauksia.Sourceforge tarjoaa isännöimistään projekteista tilastoja, joista voi seurata”aktiivisuusluokitusta”, joka lasketaan projektiin osallistujien ja yleisön kokonaissuosiosta.Sourceforge sisältää suuren määrän projekteja. Kuka tahansa voi aloittaa projektin jakäyttää tarjottuja työkaluja. Käyttömaksua ei ole - toiminta rahoitetaan mainoksilla,sponsorituloilla ja lahjoituksilla. Kaikki työkalut ovat käytettävissä heti projektin alustaalkaen. Kaikilla Sourceforgen projekteilla on käytössään samat työkalut.Sovelluskehitysprojektien aikana suuri määrä olemassa olevaa tietoa hyödynnetään jauutta keksitään. Kaikki sovellukset rakennetaan olemassa olevien projektien perustalle,mikä vaatii kokonaisvaltaista ymmärtämistä moduulien yhdistämisestä ja projektinonnistumisen kannalta on elintärkeää ymmärtää systeemi, jonka sisälle projekti toimii.Hyödynnettävän tai keksittävän tiedon tyypit voivat sovellusprojekteissa olla :- tekninen dokumentaatio sovellukseen liittyvissä järjestelmissä- tekniikkaa tai prosessia kuvaavat kirjat ja artikkelit- aikaisempien projektin arkistoidut keskustelut- lähdekoodi- ohjetekstit ja FAQt.19 Tämän casen on kirjoittanut Michela Moretti (Scienter Italia) pohjautuenPraxis projektissa tehtyyn Marcus Clementsin (Brighton Art, United Kingom)aineistoon.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 21
  22. 22. Jokainen ymmärtää arkistoidun tiedon arvon. Sourceforgen tärkeimpiä työkaluja ovatkinarkistoidut keskustelut (lähes kaikki tärkeät sovelluskehitysprojektissa tehtävät päätöksettehdään jonkinlaisessa arkistoidussa keskustelussa, esim. arkistoidussa sähköpostissa,foorumilla tai uutisryhmässä) ja dokumentaatio (projektin jatkaessa näkemystenkonsensusta ja kasvavaa tietoa, joka on saatavilla arkistoissa, projektidokumentaatiossase esitetään formaalimmassa muodossa).Sourceforgen menestys osoittaa avoimen lähdekoodin alueella selvän tarpeen yhteiselletyötilalle, joka mahdollistaa vertaisten kommunikaation hankalissa asioissa. Menestyksenkriittinen elementti on myös tehokkaiden työvälineiden tarjoamien kaikille erilaisilleSourceforgen toimijoille.Case VII: Terveydenhuollon ammattilaisten Wiki (~ ‘Pflege-Wiki’)20Terveydenhuollon ammattilaisten wiki (n.k..‘Pflege-Wiki’) on monikielinen (saksa jaenglanti) wiki-projekti terveydenhuollon ammattilaisille ja erityisesti sairaanhoitajille. Wiki 21(saksalainen versio ) aloitti toimintansa elokuussa 2004 yksityisenä aloitteena jaheinäkuusta 2005 siirtyi ‘Hoitotyön vapaan tiedon edistämisen yhdistyksen” (“Verein zurFörderung freier Informationen in der Pflege e.V.”) ylläpitämäksi. Yhdistys rahoittaapalvelujaan jäsenmaksujen ja lahjoitusten avulla. Englanninkielinen versio 22 lisättiintoukokuussa 2006; maaliskuussa 2008 aloitettiin yhteistyö italialaisen NursePedian 23kanssa.Tällä hetkellä saksalaisessa versiossa on yli 4 400 artikkelia vapaasti käytettävissä jajaettavissa seuraavilla osa-alueilla:♦ käytännön hoitotyö (ja sen alaotsikoina vanhustyö, sairaanhoito, lasten sairaanhoito jne.)♦ terminologia – tautioppi♦ ammatillinen koulutus♦ terveydenhuollon sektorin johtaminen ja pedagogiat♦ akateemiset opinnot♦ ammatilliset yhdistykset: lehdistötiedotteet♦ linkit, foorumit, chat-keskustelut♦ hoitopalvelut, liikkuvat hoitopalvelut♦ kirja-arviot, tapahtumat, podcastit.‘Pflege-Wiki’ – kuten tyypilliset wikit yleensäkin – tarjoaa mahdollisuuden lukea, kirjoittaaja muokata terveydenhuollon sektorille olennaisista asioista kertovia artikkeleja. Palvelunmuut käyttäjät arvioivat jokaisen tuotetun panoksen, joten jokainen artikkeli tuotetaanyhteistyössä.Kuten muutkin wikit, ‘Pflege-Wiki’ tallentaa artikkelien aikaisemmat versiot tehdenartikkelin historian / konseptin näkyväksi. Tätä ominaisuutta käytetään kuitenkin harvoinesimerkiksi artikkelin palauttamiseen edelliseen versioon tarkoituksellisen taitarkoittamattoman ilkivallan takia.‘Pflege-Wiki” kannustaa käyttäjiään lukemisen, kirjoittamisen ja artikkelienmuokkaamisen lisäksi lisäämään kuvia, linkittämään Wikiä henkilökohtaisille ja virallisille20 Tämän casen ovat kirjoittaneet Thomas Fischer ja Thomas Kretschmer(ILI).21 katso http://www.pflegewiki.de22 katso http://en.nursingwiki.org23 katso http://www.nursepedia.netKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 22
  23. 23. www-sivuille ja jakamaan artikkeleja myös muissa medioissa (esim. painettuna). Kaikki‘Pflege-Wikin’ aineistot on julkaistu GNU General Public Licensen alaisena ja niitä 24voidaan käyttää ja kopioida rajoituksetta .Jokaisella artikkelilla ja rekisteröityneellä käyttäjällä on keskustelufoorumi, jossa tekijät jakäyttäjät voivat hakeutua kontaktiin keskenään tai selventää tiettyjä asioita artikkelista.Kirjautuminen on vapaaehtoista, mutta tarjoaa tiettyjä etuja (esim. jokainen artikkeliallekirjoitetaan tekijän lempinimellä / kutsumanimellä; rekisteröityneillä käyttäjillä onhenkilökohtainen esittäytymissivu; rekisteröityneet käyttäjät voivat ”tarkkailla” tiettyjäartikkeleja ja saavat ilmoituksen tarkkailtavilla sivuilla tapahtuvista muutoksista)‘Pflege-Wiki’ tarjoaa kaikille vierailijoille chat-keskustelun ja podcasteja (useinasiantuntijahaastatteluja todellisiin ongelmiin liittyen ja erilaisia keskusteluja). Tehtävä Olet tutustunut seitsemään erilaisen vertaistuotannon caseen. Laadusta puhuttaessa nousee esiin kaksi erilaista näkökulmaa. Funktionaalinen laatu, joka oppimisen kontekstissa tarkoittaa tavoitteiden saavuttamista sekä sisällön oikeellisuutta. Tekninen laatu sitten vuorostaan käsittää teknistä toimivuutta esim. toimivaa esitysmuotoa, oikeinkirjoitusta, toimivaa linkitystä jne. Pohdi seuraavaksi - perustuen edellä olleisiin caseihin - miten niissä oli huomioitu sekä funktionaalinen että tekninen laatunäkökulma.Funktionaalisen laadun näkökulma24 lisätietoja löydät wikipediasta www-sivultahttp://en.wikipedia.org/wiki/GNU_General_Public_LicenseKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 23
  24. 24. Teknisen laadun näkökulmaKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 24
  25. 25. Tämän osion pohdinnan sekä edellä esitettyjen casejen perusteella voimmetehdä eOppimisen vertaistuotannon tärkeimmistä ulottuvuuksistayksinkertaistetun viitekehyksen.Kaksi tärkeintä ulottuvuutta ovat• tavoitteiden asettaminen: kuka asettaa vertaistuotetulle aineistolle tavoitteet: ovatko ne johdettuja ja yhtenäistettyjä kaikille vertaistuottajille (esim. kurssirunko) vai ovatko ne verrattain vapaita ja löyhiä (esim. omista harrastuksista kirjoitettu Wikipedia-artikkeli)• rakenne: millainen rakenne on annettu: onko rakenne kiinteä (esim. koottu tietyistä elementeistä, työvälineistä ja vaatimuksista) vai onko se löyhä, ennaltamäärämätön ja vapaa (esim. vertaistuottajat voivat käyttää oman harkintansa mukaan haluamiaan työvälineitä ja rakenteita).Nelikenttä tavoitteiden asettamisesta ja rakenteista on esitetty seuraavassakuvassa (kuva 5).Kuva 5: Vertaistuotannon viitekehyksetKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 25
  26. 26. Tehtävä Seuraavaksi on hyvä pohtia kahta asiaa:Mihin kuvan 5 nelikentän osioon aikaisemmin esitetyt caset mielestäsi kuuluvat? Millaisia laadullisia haasteita kuvassa 5 esitetyt modaliteetit aiheuttavat vertaistuotannolle?Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 26
  27. 27. 4 Vertaistuotannon laadun eri lähestymistavat ja metodologiatTässä osassa käsittelemme olemassa olevia vertaistuotannon laadunlähestymistapoja sekä kehitystyökaluja. Lyhyen johdannon jälkeen esittelemmevertaistuotannon laadun taustoja ja selvitämme opetuskäsityksen(asiantuntijamallisesta laadunkehityksen varmennuksesta oppija- javertaislähtöiseen laadun kehitykseen) muutoksen vaikutuksia laadunlähestymistapoihin ja metodologioihin.eOppimisen laatua on pohdittu ja tutkittu runsaasti sekä useissa EU-hankkeissaettä erilaisissa kansainvälisissä yhteyksissä. Ehlersin ja Pawlowskin mukaansyntyneestä keskustelusta voidaan poimia kolme näkökulmaa eOppimisenlaatuun: - erilaiset laadun tulkinnat - erilaiset sidosryhmät, joilla on erilaiset näkökulmansa laatuun - laadun erilaiset muodot (syötteen laatu, prosessin laatu, tuloksen laatu).Keskustelu on johtanut erilaisiin tulkintoihin laadusta – ja tarjolla on lukuisiamääritelmiä eri toiminta-alueilta. 25 Tarkempaa taustaa laatukeskustelunnykytilanteesta kannattaa lukea Ehlersin ja Pawlowskin26 kirjasta.eOppimisen vertaistuotannossa on tärkeää huomata, että oppijat toimivat myössisällöntuottajina – uudessa oppimisen asetelmassa jako “tekijän” ja ”kuluttajan”välillä hämärtyy. Käytännössä oppijat eivät enää ole pelkkiä kuluttajia vaanosallistuvat aktiivisesti oppimisprosessiin ja siten vaikuttavat siihen. Kuten rajatkäyttäjän ja tekijän välillä ovat hämärtymässä, samoin oppijan ja opettajan rajatovat hämärtymässä.Tämä keskeinen havainto avaa uusia näkymiä laadunhallintaan, kun tällähetkellä laatua yleensä määrittää ja arvioi sama tekijäjoukko, joka on myösoppimisaineiston tehnyt. Lähestymistapa vertaistuotannon laatuun voi kuitenkinolla muutakin kuin itsearvioinnin ja sen käytänteiden painottamista.eOppimisen useimmat lähestymistavat laatuun perustuvat perinteiseenlaatuympyrään. Laatuympyrään ovat kuulunut STTT–vaiheet (suunnittele, tee,tarkista, toimi) – jo W. Edwards Demingin 1950-luvulla tekemistä kirjoituksistaalkaen. Lähestymistapaa on muokattu viime vuosikymmenien aikana useilla eritavoilla ja myös sitä on käytetty ammatillisessa koulutuksessa. Wirth on esittänyt,että eOppimisen tärkeät askelmat voisivat olla: - suunnittele25 Ehlers, U-D. – Pawlowski, J.: Quality in European eLearning: Anintroduction. In Ehlers, U-D. – Pawlowski, J. (eds.): Handbook on Quality andStandardisation in ELearning. Springer 2006.26 katso Ehlers, U-D. – Pawlowski, J. (eds.): Handbook on Quality andStandardisation in ELearning. Springer 2006.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 27
  28. 28. - tee - tarkista - vertaile.27Hypoteesina voimme väittää, että laadun lähestymistapojen kehittäminenvertaistuotantoa varten tarkoittaisi pääasiassa prosessin laadun pulmakohtia –toisin sanoen: mitkä toteutetut prosessit auttavat eOppimisessa vertaistuotetunaineiston laatua. Lisäksi katsottaessa laatuprosesseja, vertaistuotanto voidaanlinkittää benckmarkingiin – tarkemmin sanottuna ”benchlearningiin”.4.1 Vertaistuotannon laadun kehitysEhlers pohtii laadun kehitystä “eOppiminen 2.0” näkökulmasta. Ilmiönä sesisältää hänen mukaansa erilaisia kehitysaskelmia, trendejä ja näkökulmia, jotkavaativat oppimisen ja opetuksen muutosta. Uusi näkökulma liittää eOppimiseenviisi ominaisuutta: • Oppimista tapahtuu koko ajan ja joka puolella ei siis ainoastaan koululuokissa. • Oppijat ottavat oppimisen organisoijan roolin. • Oppiminen on elinikäinen prosessi, siihen sisältyy erilaisia vaiheita, jotka eivät liity aina oppilaitoksiin. • Oppiminen tapahtuu erilaisissa oppimisyhteisöissä ja käytäntöyhteisöissä (niin kutsutuissa ”communities of practice”, katso Wenger 1998); oppijat osallistuvat yhtälailla formaaleihin ja non-formaaleihin oppismisyhteisöihin. • Oppiminen on informaalia ja non-formaalia ja sitä tapahtuu kotona, töissä, vapaa-ajalla eikä se enää kietoudu opettajiin tai laitoksiin.Uudessa toimintaympäristössä, jossa oppimista tapahtuu oppilaitosten ohella läpieri elämänvaiheiden, kaikkialla erilaisissa yhteisöissä ja verkostoissa, käyttäensosiaalista mediaa ja oman aineiston kokoamisen avulla, oppijat ovat vahvastiitseohjautuvia. Laadun varmistamisen ja kehittämisen täytyy keskittyätämänkaltaisessa oppimismallissa erityisesti henkilökohtaiseenoppimisprosessiin ja todennettuihin oppimistuloksiin. Oppijan näkökulma ontärkeämpi kuin organisatoriset prosessit ja/tai oppimisaineistojen tekijät. Laadunarviointia ei voida tehdä käyttämällä klassisia asiantuntijametodeja jastandardisoitua laadunhallinnan metodeja, laadun varmennusta tai seurantaa,vaan sen tulee pohjautua enemmän osallistaviin ja reagoiviin menetelmiin.Prosessin tarkoituksena on tukea oppijoiden omaa, henkilökohtaista arviointia,joka liittyy oppimisprosessiin.27 Wirth, M.A.: An analysis of international quality management approaches ineLearning: Different paths, similar pursuits. Ehlers, U-D. – Pawlowski, J.(eds.): Handbook on Quality and Standardisation in ELearning. Springer2006.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 28
  29. 29. Laadusta puhuminen voi tuntua paradoksaaliselta “eOppiminen 2.0”:nyhteydessä, kun laatu usein yhdistetään ulkoisesti määrättyihin standardeihin.Kuitenkin laatu voidaan ymmärtää kehityspainotteisesti, joka tarkoittaa oppijanitsensä kehittämisen mahdollistamista oppimisprosessissa, mikä johtaaparempien oppimistulosten saavuttamiseen laadun näkökulmasta. Itsearvionnin,reflektion ja vertaisarvioinnin metodit tulevat näin tärkeämmäksi.“eOppiminen 2.0”:n oppimisprosessissa oppijalla on tärkeä rooli aktiivisenaoppimisaineiston ja henkilökohtaisen oppimisympäristön rakentajana ja omanoppimisprosessinsa käynnistäjänä. Mielenkiintoista on, että tämä nähdään useinongelmana tuotaessa “eOppiminen 2.0”-lähestymistapaa osaksi formaaliakoulutuksen prosessia. Syynä voi olla oppijoiden, opettajien ja/taiinstitutionaalisten toimijoiden välinen kilpailu laadun arvioinnin yhteydessä, jokavoi olla ylitsepääsemätöntä ja ratkaistavissa ainoastaan muuttamallaorganisaatioiden valtasuhteita. TehtäväVertaistuotannon perusvaatimuksena ovat motivoituneet ja itseohjautuvat oppijat, joilla on tärkeä rooli myös vertaistuotannon laadun lähtökohdissa. Pohdi kuinka omassa organisaatiossa voisitte edistää ja vahvistaa oppijoiden itseohjautuvuutta ja pohdi millainen rooli oppijoilla on laadunhallinnassa.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 29
  30. 30. Tehtävä Toinen perusvaatimus toimivalle vertaistuotannolle ovat motivoituneet,itseohjautuvat opettajat ja oppimisaineistojen kehittäjät, jotka voivat työskennellä yhdessä. Lisäksi monissa organisaatioissa erityisasiantuntijat voivat jakaa arvokasta tietoa vertaistuotannon avulla. Pohdi kuinka omassa organisaatiossasi voisitte edistää ja vahvistaa opettajien, oppimisaineistojen kehittäjien ja erityisasiantuntijoiden motivaatiota ja itseohjautuvuutta. Pohdi myös heidän rooliaan laadunhallinnassa.4.2 Vertaistuotannon laadun vaatimukset28Aluksi on syytä korostaa, ettei “eOppiminen 2.0” edellytä uutta ajatusmaailmaatai laadun kehittämisen metodia. Laadun filosofiaa ei tarvitse muuttaa – siis ei oletarvetta uudelle käsitteelle ”opetuksellinen laatu 2.0”. On kuitenkin otettavahuomioon muuttuneet peruslähtökohdat sekä muuttunut viitekehys. Jotta näillemuutoksille voitaisiin tehdä oikeutta, täytyy laadun kehittämistä varten esittääuusia kysymyksiä, arvioida eri kohteita, käyttää erilaista laadun määritelmää jaerityisiä laadunvarmennuksen, edistämisen ja kehityksen metodeja. Lyhyestisanottuna: laadun kehittymisen rooli on muuttumassa.Perinteisessä oppimisen tilanteessa laadun kehittäminen tarkoittaa lähinnälaadun tarkistamista ja kontrollointia, ”eOppiminen 2.0”:ssa siitä on tulossaoppimisprosessin mahdollistaja. Oppimismetodit ja laadun kehittäminen ovattulossa lähemmäksi toisiaan. Sellaiset metodit kuin palautteenanto, reflektio ja28 Tämä luku pohjautuu pääosiltaan Ulf-Daniel Ehlersin kirjoituksiin ja hänenartikkeliinsa “Web 2.0 – eLearning 2.0 – Quality 2.0 – Perspectives on achange in learning culture and quality concepts” (käsikirjoitus 2008)Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 30
  31. 31. suosittelumekanismit tulevat tärkeimmiksi työvälineiksi. Tyypilliset edellytykset,jotka täytyy ottaa huomioon ”eOppiminen 2.0”.n laadun kehittämisessä ovatseuraavanlaisia: Vastaanottamisesta osallistumiseen: Oppimisen metafora on muuttumassa.“eOppiminen 2.0”:ssa ei laatua voida sitoa etukäteen määritettyihinoppimisympäristöihin tai asiantuntijoiden tuottamiin oppimisaineistoihin.Opetuksen ”vastaanottaminen” ei ole tärkeää vaan osallistuminen. Tämä tuoesiin kysymyksen kuinka kauaskantoisia vaikutuksia oppimistilanteella onhenkilökohtaisen oppimisympäristön rakentamiseen, henkilökohtaistenoppimisaineistojen yhdistelyyn sekä niiden jakamiseen. Tehtävä Pohdi millaisia vaikutuksia oppimisen muutoksella on vertaistuotannon laadun lähtökohdille ja millaisia mittareita täytyy kehittää, jotta muutokset voitaisiin hyödyntää. Tarkastelusta reflektioon: “eOppiminen 2.0”:n laadun kehittämisenpainopiste muuttuu oppimisprosessin yhdenmukaisuudesta monipuoliseenreflektioon. Oppijoita tuetaan reflektiossa, omien kehityskohteidentunnistamisessa ja heidän omassa oppimisprosessissaan, heidänkoulutusstrategiassaan, heidän oppimistarpeissaan jne. - ja reflektoidaankriittisesti heidän toimiaan opetuksellisessa mediassa. Tarkoituksena onsaavuttaa henkilökohtaisesti ihanteellinen yhdistelmä opetuksellisten medioidenkäyttöä ja henkilökohtaisia oppimisen strategioita, jotka kehittyvät oppijoidenreflektion avulla.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 31
  32. 32. Tehtävä Tärkeä muutos on myös laadun kehittämisen muutos oppimisprosessin oppimiseen reflektoinnista. Pohdi millaisia mittareita täytyy kehittää ja toteuttaa, jotta muutosta voidaan hyödyntää. Tuotesuuntautuneisuudesta prosessisuuntautumisen kautta suoritus-ja kompetenssisuuntautuneisuuteen: Oppimiseen käytetty aineisto ja sentuottajien prosessit eivät voi olla laadun kehittämisen painopiste. Laadunkehittäminen keskittyy oppijoiden suoriutumiseen, itsekehittämiinoppimistuotteisiin, kehittymisen vaiheisiin ja muihin vastaaviin näkökulmiin(esimerkiksi e-portfolioihin), jotka muokkaavat heidän matkaansapäätöksentekoon ja vastuuseen. TehtäväLaadun kehittymisen painopiste on siirtymässä tuotekeskeisyydestä suoriutumis- ja kompetenssikeskeisyyteen.Pohdi mitä vaikutuksia muutoksella on oman organisaatiosi laadun lähtökohtiin jaminkälaisia vaikutuksia sillä on eOppimisen vertaistuotannon laadun lähtökohtiin.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 32
  33. 33. Koulutussuunnittelusta oppijaan omaan koulutussuunnitteluun:Oppimistilanteiden laatua on usein yritetty saavuttaa tarkoilla koulutustarpeidenanalyyseillä, kokonaisvaltaisella tutkimusvaiheella, antamalla palautettaoppimisaineistosta ja kehitysprosessista sekä oppimisprosessien arvioinnilla.”eOppiminen 2.0”:ssa monet näistä prosesseista siirtyvät koulutusohjelmantarjoajalta oppijalle. Laatukäsitteiden täytyy sen takia tukea oppijan kykyäkehittää laatua reflektion avulla, mahdollistaa oppijakeskeisiä arviointimuotoja jatarjota oppijoille henkilökohtaisissa oppimisympäristöissä tarvittavia työkaluja. TehtäväUseiden prosessien siirtyessä tarjoajalta oppijalle laatumekanismien täytyy tukea oppijaa laadunkehitystyössä reflektion avulla. Pohdi millaisia vaikutuksia muutoksella on sekä omassa organisaatiossasi että yleisemmin eOppimisen vertaistuotannon laatuun. Vastaanottajasta oppimateriaalin kehittäjäksi: “eOppiminen 2.0”:noppimistilanteiden laatuarvioinnissa on selvitettävä aineiston ja medianerityispiirteiden vaikutus oppimisessa – tämä arviointi ei voi noudattaamarkkinointiselvitysten logiikkaa. Ennemminkin kehitystyön painopiste onoppimisen prosessien kehityksessä, oppimateriaalien joustavassa käytössä jaoppijoiden välisten sosiaalisten vuorovaikutusprosessien vahvistamisessa.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 33
  34. 34. Tehtävä eOppiminen 2.0 korostaa oppijaa materiaalin avaintuottajana. Tämä tilanne asettaa uusia vaatimuksia organisaatioiden laadun lähtökohtiin. Pohdi millaisia vaikutuksia muutoksella on sekä omaan organisaatioosi että yleisemmin eOppimisen vertaistuotannon laatuun. Suljetuista LMS-järjestelmistä Internetiin oppimisympäristönä:”eOppiminen 2.0”:n ajatusmaailmassa erilaiset eOppimisen alustat (LearningManagement Systemit - LMS) ymmärretään pelkkänä aloituspaikkana,Internetissä olevan aineiston käytölle ja kehittämiselle ja muiden työkalujenlinkityksille, joita voidaan käyttää oman henkilökohtaisen oppimisportaalinrakentamiseen. Laadun arviointi ei keskity LMS:n aineistoihin vaan ennemminkinoppimistuotteiseen ja ehkäpä e-portfoliohin tallennettuihin oppimisprosesseihin. Tehtävä Oppiminen on siirtymässä sisäisistä LMS-järjestelmistä Internetiiin oppimisympäristönä. Pohdi millaisia vaikutuksia tällä on omassa organisaatiossasi sekä laajemmin koko eOppimisen vertaistuotannolle.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 34
  35. 35. Kokeista osaamiseen: Oppimisen eteneminen ja saavutukset muuttuvatnäkyvimmiksi ei niinkään perinteisen kokeilla vaan portfolioihin tallennetuillaoppimisprosesseilla (esim. wikit ja blogit), oppimistuotteilla ja sosiaalisenvuorovaikutuksen dokumenteilla. Tehtävä “eOppiminen 2.0”:ssa oppimisen eteneminen ja saavutukset tulevat näkyvämmäksi ja oppimisen arviointi siirtyy kokeista toiminnan arvionniksi. Pohdi millaisia vaikutuksia tällä on organisaatioosi ja laajemmin koko eOppimisen vertaistuotannolle.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 35
  36. 36. 4.3 eOppiminen 2.0:n laadun käsitteet ja metoditLaadun arviointi “eOppiminen 2.0”:ssa keskittyy oppimisprosessiin. Ulkopuolistenstandardien ja oppijoiden väliselle arvioinnille (kokeiden yms. avulla) ei olelaadun näkökulmasta laajaa käyttöä. Itsearvioinnin ja henkilökohtaisenkehitysprosessien metodit palvelevat paremmin arviointia, joka tehdään kokeidensijaan reflektion ja oppimistuotteiden arvioinnilla ja e-portfolioilla. Vaikka”eOppiminen 2.0” on trendinä uusi, huomattavia kokemuksia on saatuitseopiskelun ja yhteisöoppimisen oppimismalleista sekä oppimisprosessienlaatuarvioinnin metodeista.Opettajat voivat käyttää metodeja arvioidakseen oppilaan kanssa oppimisenedistymistä ja edistääkseen henkilökohtaista suunnittelua. Opettajista tuleementoreita, jotka antavat palautetta ja auttavat oppimiskokemustenreflektoinnissa tai arvioivat e-portfolioiden aineistoja.Taulukko 1: “eOppimineng 2.0”:n laadun kehittämisen metodit (Ehlers 2009)Laadun kehittämisen metodit Laatua arvioi Itsearviointi Oppija opettajan avustuksella e-portfolioiden arviointi Opettajat Sosiaaliset suositukset Vertaiset, oppimisyhteisöt Kohdejoukolle suunnatut OpettajatarvioinnitTaulukossa 1 esitetyt tärkeät laadun kehittämisen ja arvioinnin metodit esitellääntarkemmin seuraavassa osiossa.4.3.1 ItsearviointiItsearviointi on hyvä ja käyttökelpoinen “eOppiminen 2.0”:n laadun arvioinninlähestymistapa. Sen tarkoituksena ei ole täydellisesti arvioida oppimisensaavutuksia vaan parantaa oppimismahdollisuuksia. “Itsearvioinnin määritelmän mukaan opiskelijat arvioivat oman työnsä laatua todisteiden ja sovitun kriteerien mukaisesti tarkoituksenaan toimia paremmin tulevaisuudessa. Opettaessamme oppilaita laatustandardeja haastaen arvioimaan omaa edistymistään ja tekemään se näkyväksi, huomaamme hyödynnettävää olevan paljon. Itsearviointi on arvokas tekniikka, koska se vaikuttaa oppilaan toimintaan vahvistamalla pystyvyyden tunnetta ja lisäämällä luontaista motivaatiota. Todisteet itsearvioinnin positiivisesta vaikutuksesta oppilaiden suoriutumisessa ovatKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 36
  37. 37. erityisen vakuuttavia vaikeissa tehtävissä, eritoten teoreettisesti orientoituneissa kouluissa ja erityisoppilaiden parissa.29.“Tieteellisestä kirjallisuudesta voidaan löytää itsearvioinnin erilaisia positiivisiavaikutuksia oppimissaavutuksissa (Maehr/Stallings 1972, Arter et al. 1994,Hughes et al. 1985). Käyttämällä itsearvioinnin prosesseja oppijat voivatsaavuttaa ”sisäisen näkemyksen” omien heikkouksiinsa ja vahvuuksiinsa.Rolheiser ja Ross väittävät, että jos oppijat arvioivat omat saavutuksensapositiivisesti, he hakeutuvat haastavampiin tehtäviin, sitoutuvat omaanoppimisprosessiin paremmin ja käyttävät enemmän omia henkilökohtaisiaresursseja. Itsearvioinnin prosessi seuraa seuraavia neljää askelta: Askel 1: Oppijat otetaan mukaan arvioinnin perusteiden määrittelyyn.Määrittely tehdään neuvottelemalla. Kokemukset osoittavat, ettei etukäteenmääritetyillä tai oppilaiden määrittelemillä arvioinnin perusteilla ole yhtätehokasta vaikutusta kuin yhdessä kehitetyillä. Tutkimusten mukaan yhteistyössäoppilaiden kanssa kehitetyt kriteerit vahvistavat yhteisymmärrystä ja oppijoidenmotivaatiota. Oppijoita valmennetaan samanaikaisesti kehittämään omiatavoitteitaan ja määrittämään erilaisia vaikeustasoja. Edelleen opettajan jaoppijan välille kehittyvä neuvova ilmapiiri voi merkittävästä vaikuttaaoppimisprosessiin ”eOppiminen 2.0”:ssa. Askel 2: Tällä askelmalla oppijat käyttävät valitsemaansa kriteeristöäomassa oppimisprosessissaan. Tässä vaiheessa voi olla hyvä tarjota heilleesimerkkejä millaiselta arviot voivat näyttää. Askel 3: Kolmannella askelmalla oppijat saavat palautetta itsearvoinnistaan.Askelman tarkoituksena on kalibroida oppijan oma itsearviointi opettajanarviointiin palauteprosessin avulla. Arvioinnissa otetaan huomioon oma arvio,opettajan sekä vertaisten arviot. Askel 4: Neljännellä askelmalla oppijoita pyydetään kehittämäänitsearvioinnin pohjalta suunnitelma omien kompetenssiensa kehittämiseksi.Erilaisista strategioista keskustellaan opettajien kanssa päämääränsaavuttamiseksi.29 katso Henry 1994Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 37
  38. 38. Tehtävä Itsearviointi voi olla vertaistuotannon laadunhallinnassa tärkeä työkalu. Oman organisaatiosi lähtökohdista, arvioi itsearvioinnin hyötyjä ja haittoja ja pohdi millaisia tukimuotoja organisaatiosi tarvitsee edistääkseen oppijoiden itsearviointia.4.3.2 Laadun arviointi e-portfolioiden avullaE-portfoliot – web-pohjaiset portfoliot – yhdistävät erilaisia medioita ja palveluja.Oppijat keräävät e-portfolioihinsa kurssin tai kurssikokonaisuuden aikana tehdytoppimistuotteet. Oppijat voivat käyttää elektronisia portfolioita näyttääkseenosaamistaan ja reflektoidakseen oppimisprosessiaan. Portfolioon tallennetaanoppimistulokset (yhdistettynä tutorien, opettajien ja vertaisten huomioihin),palautteet sekä henkilökohtaiset reflektiot.E-portfolioita voidaan käyttää laadun arvioimiseen (“Are e-portfolios anassessment of or for learning?” - katso Barrett & Carney 2005/ Ainsworth &Viegut 2006). E-portfolioita voidaan käyttää lopulliseen arviointiin(summatiivinen) tai jatkuvaan parantamiseen (formatiivinen). Kuten taulukosta 6voidaan nähdä portfolioiden tarkoitus, rakenne ja sisältö ovat erilaisia oppimisensaavutusten summatiivisessa arvioinnissa ja oppijaa tukevassa formatiivisessaarvioinnissa.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 38
  39. 39. Taulukko 2: E-portfolion tarkoitus arvioinnissa (pohjautuen Hornung-Prähäuser et al. 2007)Summatiivisen arvioinnin Formatiivisen arvioinninportfolio portfolioE-portfolion tarkoitus on määritelty Tarkoitus määritellään oppijanetukäteen kanssa.Arviointia varten e-portfolioon Oppimisprosessin historiaa vartentulevat oppimistuotokset on oppija valitse haluamansa osaset e-etukäteen määritelty. portfolioonsa.Portfoliot tehdään yleensä Portfolioita päivitetään jatkuvastilukukauden tai ohjelman lopussa ja lukukauden aikana omassane pitää jättää arvioitavaksi tiettynä aikataulussa.päivänä.Ulkopuolinen arvioija arvioi Portfolio ja sen eri osat arvioidaanportfoliot ja sen osaset matriisin ja oppijan kanssa ja niiden avullamitattavan datan mukaan annetaan palautetta, jotta oppija voisi parantaa omaa oppimisprosessiaan.Portfolio on rakennettu jotain tiettyä Oppija organisoi oman portfolionsatulosta tai tavoitetta varten. opettajan/mentorin/neuvonantajan kanssa yhdessä.Joskus portfoliota käytetään Portfoliota käytetään tuskin koskaantärkeiden päätösten tekoon. tärkeiden päätösten tekoon.Summatiivinen: mitä on opittu Formatiivinen: Minkälaisia tarpeitatähän mennessä (menneisyys – oppimisella on tulevaisuudessa?tämä päivä) (tänään – tulevaisuudessa)Ulkoinen motivaatio on tärkeä Sisäinen motivaatio saa oppijan toimimaanYleisö: ulkoinen, vähän Yleisö: oppijat, perhe, ystävätvaikutusmahdollisuuksiaPortfolion käytöllä on kaksinainen tehtävä. Toisaalta se on oppimisen jaopetuksen innovatiivinen työkalu; toisaalta se toimii arvioinnin vaihtoehtoisenatyövälineenä. Oppimistilanteet, joissa e-portfoliota käytetään, korostavatoppimisprosessia ja tukevat osallistujien syvempää ymmärrystä itseoppimisprosessista.Laadun arvioinnin näkökulmasta portfolio voidaan nähdä välineenä ulkoisestimääritettyjen ja kokeiden avulla arvioidusta tulosten arvioinnista vahvemminitseohjautuvaan oppijoiden oppimistulosten esittelyyn. E-portfoliot suuntautuvatosaamisiiin. Ajatuksena ei ole korostaa oppijan tekemiä virheitä vaan mitä hänon pystyy tekemään. Portfolioden puolestapuhujat usein painottavat portfolioidenKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 39
  40. 40. mahdollisuuksia toimia opetuksen, oppimisen ja arvioinnin yhdistävänätekijänä 30 . Näin ollen e-portfolio on tulosten arvioinnin metodi, joka tarjoaayhdistelmän ulkoista arviointia ja itsearviointia.Taulukossa 2 esitetään yleiskuva e-portfolioden arvioinnin ominaisuuksista.Prosessissa e-portfolioita voidaan käyttää oppinainekohtaisten taitojen sekäyleisten osaamisten evaluointiin/arviointiin. Jos e-portfoliota käytetään oppilaanarvioinnin työvälineenä, seuraavat asiat tulisi ottaa huomioon: • Oppimisen, esittämisen ja reflektion uusi toimintatapa vaatii mentorointia ja yhteisöllisyyttä. • E-portfoliot ovat kehittymisen työvälineitä, eivät oppilaan suoritusten tarkistusta varten. • Laadullinen arviointi tukee oppilaslähtöistä, räätälöityä tapaa parantaa suorituksia. • Arvioinnin subjektiivisuus vähenee, kun arvion tekee useampi arvioija (katso vertaisarviointi). • Tiedon jaon ja julkaisun periaatteet täytyy sopia etukäteen. Tehtävä E-portfoliot yhdistävät erilaisia medioita ja palveluita tarjoten kokonaisvaltaisennäkemyksen oppijan taitoihin. Itsearvioinnin lisäksi portfoliosta voi saada hyvän näkemyksen oppijan kykyihin. Millaisia mahdollisuuksia ja haittoja portfoliotyöskentely voisi antaaorganisaatiollesi ja pohdi millaisia tukitoimia organisaatiossasi pitäisi tehdä, jotta portfolioden käyttö lisääntyisi. .30 katso Häcker 2005Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 40
  41. 41. 4.3.3 Yhteisölliset suositukset ja yhteisöllinenosallistuminenKommunikaatio, palaute ja tiedon jako ovat ”eOppiminen 2.0”:n edellytyksiä.Yhteisöllisten työvälineiden avulla yhteistyötä voidaan johtaa ja tietoja vaihtaasekä yhteisesti arvioida. Erityisen merkittävässä roolissa on kolme metodia - yhteisölliset suositusmekanismit - vertaisarvioinnin metodi - vertaistuen metodi.Yhteisöllisiksi suositusmekanismeiksi määritellään metodit, joiden avullavoidaan arvioida oppiaineistojen “todellista laatua” asiantuntijoiden määrittämänlaadun sijaan 31 . Tässä metodissa yhteisön jäsenet arvioivat esim.oppimateriaalitietokannassa olevien aineistojen hyödyllisyyttä ja laatua taikeräävät linkkilistoja aineistoista, kursseista ja muista resursseista, jotka heidänmielestään ovat erityisen arvokkaita ja laadukkaita.Toisaalta metodi voidaan ymmärtää oppijan tekemänä ”laatuarviona” kurssillaolleista oppimateriaaleista. On myös mahdollista antaa oppijoille suosituksia, niinkutsuttuja yhteisöllisiä suosituksia – á la Amazon – aineistoista, jotka nähdäänerityisen hyödyllisiksi. Belgialainen professori Eric Duval ehdottaa “LearnRank” –konseptia. Konseptin mukaan opetusaineistot pitäisi järjestää ja rankataoppijoiden arviointien mukaan ja käyttää tätä rankkausta suosituslistanaoppijoiden omille valinnoille. Tietenkään tämä ei takaisi oikean aineistonlöytymistä, mutta se lisäisi mahdollisuutta hyödylliseen sisältöjentunnistamisessa löytymisestä. TehtäväMiten omassa organisaatiossasi yhteisöllisten suositusten mekanismeja voitaisiin käyttää? Mitä ovat mielestäsi mekanismien hyödyt ja haitat?31 katso Duval 2006Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 41
  42. 42. Vertaisarviointi konseptina on ollut esillä lukuisia kertoja erityisestiakateemisessa maailmassa. Vertaisarvioinnissa laatua arvioivat vertaiset –kollegat ja muut oppijat – antamalla toisilleen palautetta. Tieteellisessämaailmassa vertaisarviointia tehdään usein erilaisten julkaistavaksi ehdotettavienartikkelien ja raporttien osalta. Oppimisessa ja erityisesti ”eOppiminen 2.0”:nskenaarioissa vertaisarviointia voidaan käyttää palautteen saamiseksi,oppimistulosten varmistamiseksi sekä oppimisen etenemisen ja tavoitteidenarvioimiseksi. Yksinkertainen esimerkki vertaisarvioinnista on kutsua erilaistenoppimisyhteisöt tai niiden jäsenet koolle ja esitellä heille jäsenten erilaisetoppimissuunnitelmat, niiden eteneminen ja mahdolliset ongelmat ratkaisuineen japyytää vertaisia arvioimaan niitä.Vertaisreflektiossa pyritään kehittämään reflektiotilanteita, joissa vertaisiarohkaistaan reflektoimaan oppimisprosessia omista lähtökohdistaan. Yhteisö voiesimerkiksi jakaa keskenään ajatuksia siitä, kuinka oppijat ovat rakentaneetprojektinsa, miksi ovat käyttäneet tiettyjä materiaaleja jne.Yksi mahdollisuus tarkistella oppimisprosessin laatua on oppia toisten tekemistäratkaisuista ja vastaavasti osallistua vertaisoppimisprosessiin toisten kanssa.Viime aikoina erityisesti vertaistuen malli32 on noussut esille. Vertaistuen mallitarkoittaa ohjattua reflektiota yhteisöllisessä verkostossa; se toteutetaan käyttäenyhteisöllisiä työkaluja. Metodi on selvästi erillään vertaisarvioinnista (katsotaulukko 3). Vertaistuen tarkoitus on simuloida oppimisprosessia. ”eOppiminen2.0”:n mallissa yhteisöllisyyden etuja voidaan käyttää yksilöiden omienratkaisujen hakuun tai oppimisprosessissa tulleiden oppimisvaikeuksienratkaisuun. Oppimisprosessin ohjattu reflektio on mahdollista tutkimallaoppimisprosessia, tuloksia ja dokumentoituja vertaistuen lopputuloksia.Taulukko 3: Vertaisarvioinnin ja vertaistuen prosessien erot (perustuenCommonknowledge 2007)Vertaisarviointi Vertaistukitavoite: evaluaatio tavoite: oppiminen, tiedon kehittäminenevaluoiva yhteistoiminnallinenTehtävänä on kritisoida artikkelia. Tarkoituksena on oppia tiimin kanssa ja tiimin avulla.Muut valitsevat arvioijat. Jäsenet valitsevat itse apujoukkonsa.Usein miten pyrkimyksenä on Ongelmanratkaisun prosesseja.saavuttaa konstruktiivinen japositiivinen evaluoinnin tulos.Osa toimijoista on aina arvioijia. Tänään apuna toiminut henkilö saattaa huomenna tarvita apua muilta – roolin vaihtoa tuetaan.32 Vertaistuotannon, vertaisoppimisen ja “benchlearning”-mallit ovatvertaisarvioinnin loogisia jatkumoja.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 42
  43. 43. Raportti on tarkoitettu johdolle. Prosessi on tarkoitettu vain sitä haluaville.Vertaistuen prosessi on strukturoitu prosessi, jota voidaan “eOppiminen 2.0”:ssahyödyntää yhteisöllisten työkalujen avulla. Sen avulla voidaan yhdistää javahvistaa oppimisyhteisöä, jolloin tarkoituksena on ongelmanratkaisunstrategioiden ja oppimistapojen avaaminen, reflektointi ja parantaminen.Taulukko 4 koostaa kuinka vertaisarviointia voidaan käyttää ” eOppiminen 2.0”:nyhteydessä.Taulukko 4: Online-vertaistuen prosessit (Ehlers 2009) Vaihe WEB (2.0) työkalutValmistelu„Vertaisavustaja“ lähettää sähköpostijohdannot (kuudelle)vertaisavustajalleVertaisavustajien sähköpostimoderaattoria etsitään japyydetään mukaan.Vertaistuen wiki tai blogi WIKI, blogi, RSS, jne.aloitetaan.ToteutusKierros 1: ongelman vertaisavustajan muistiinpanot wikiin/esittely (10 min.) blogiin/ tiedostonjako, yhteistyöalusta Esimerkki: Oppijoiden kehittämä ongelmanratkaisun konsepti esitetään muistiinpanojen avulla, lopullisen työn konsepti esitellään lyhyesti, ongelma esitellään muilla.Kierros 2: Online chat, yhteistyöalustatvertaisavustajat voivatkysyä tyypillisiäkysymyksiä (30 min.)Kierros 3: Ehdotukset tehdään foorumilla keskusteluavertaisavustajat varten, kaikki lukevat muiden ehdotukset.ehdottavat ratkaisujaongelmaan ja arvioivat (45min.)Kierros 4: moderaattori Lopulliset ehdotukset esitetään foorumillakutsuu kaikki osallistujat keskustelua varten.antamaan lopullisetehdotukset (30 min.)Kierros 5: vertaisavustaja Vertaisavustaja informoi osallistuja onlinepäättää kuinka jatketaan chatissa valitsemastaan vaihtoehdosta.ja informoi ryhmää (10Min.)Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 43
  44. 44. Tehtävä Arvioi omaa organisaatiotasi ja eOppimista. Missä teillä voitaisiin hyödyntää vertaisarvioinnin ja vertaistuen arviointia? Mitkä ovat niiden hyödyt ja haitat?4.3.4 Oppijakeskeinen evaluointiprosessiNykypäivänä evaluointia käytetään oppimisprosessin ja tulosten arviointiin.Tieteellisissä ja käytännönläheisissä kirjallisuudessa on huomioitu tämänprosessin hyödyllisyys. Tällä hetkellä koulutussektorilla evaluointi hahmotetaanryhmän evaluointityökalujen avulla (esim. kyselyillä) tehtynä oppimis-/opetustilanteen arviointina. Tämä on ongelmallista ”eOppiminen 2.0”:ssa, koskaoppimisprosessit ja omat oppimisympäristöt ovat varsin erilaisia kuinperinteisessä oppimisessa. Tästä syystä on järkevää antaa oppijoiden huolehtiamyös evaluoinnin tehtävästä.Tätä voidaan tukea käyttämällä nykyisiä työkaluja ja takaamalla oppijoille pääsymäärittämään arviointityökalujen sisältöä ja käyttöä. Opiskelijoilta voidaanesimerkiksi pyytää kyselyissä vastaamisen lisäksi määrittelemään kysymystenpainoarvon tärkeyttä oppimisprosessiinsa nähden. Jos asia ei ole tärkeäoppimisprosessille, se arvioidaan painoarvoltaan vähäiseksi eikä sitä painotetakokonaisarvoissa. ”Keinotekoiset” arvioinnit voidaan sivuttaa oppimisprosessiaevaluoidessa. Hyötynä tuloksista voidaan nähdä myös oppijan omanoppimisprosessinsa tärkeiden asioiden reflektio. Käytetyssä kyselyssä pitäisiottaa huomioon kaikki oleelliset alueet asianmukaisella tavalla.Tietylle kohdejoukolle suunnattu metodi on käsitteellisesti lähellä kokemuksia,joita on saatu osallistuvasta arvioinnista, jossa arvioijat eivät ainoastaan evaluoiannettuja asioita vaan kuvaavat arvioitavan asian. ”eOppiminen 2.0”:nevaluointiprosessissa tämä voi johtaa arvioitavien asioiden erilaiseen arviointiin,koska käyttäjät määrittelevät kysymyslomakkeensa eri tavoilla. Evaluoinninlopputulosta ei voida käsitellä samalla tavalla kuin ”tavallista” arviointia.Oppijaryhmää ei voida pitää homogeenisenä ryhmänä. Päinvastoin, meidäntäytyy löytää evaluoinnin jälkeen kohderyhmäkohtaiset ehdotukset ja ratkaisut.Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 44
  45. 45. 5 Vertaistuotannon tekniset työvälineet jateknologiatTässä kappaleessa esittelemme vertaistuotannossa käytössä olevia työkaluja jateknologioita. Määrittelemme myös avaintermejä, jotka liittyvät vertaistuotannonlaadun konsepteihin. Vaikka viime vuosina Internetin välitykselläopetusmateriaalien ja tiedon jakaminen on noussut erittäin suosituksi opetuksenkehittämisen teemaksi, on hyvä muistaa kuinka lyhyt historia ”Internet-ajalla” onja miten monista samoista teemoista opetuksen kehittämisessä on keskusteltueri nimikkeillä.5.1 Web 2.0 –aikakauden tekniset työvälineet jateknologiatInternetin ja sen palveluiden käytön potentiaali ammatillisessa koulutuksessa javalmennuksessa pohjautuu siihen, että Internetin käytön metafora on muuttunuttiedon jaon ja toimittamisesta (ns. Web 1.0 -vaihe) aktiiviseksi osallistumiseksi jakäyttäjien luomaksi tiedoksi (ns. Web 2.0 -vaihe). Kun sosiaalisen median käsiteja sosiaaliset yhteisöt ovat tulleet laajasti tunnetuiksi, vertaistuotanto onymmärretty - ei vain perinteisen koulutuksen haastajaksi - vaan myös uudeksiarvokkaaksi mahdollisuudeksi erityisesti verkko-oppimisessa.Termin “Web 2.0” keksi vuonna 2005 Tim O’Reilly33. Hänen mukaansa “Web 2.0”ei ole yksinkertainen käsite – on hyvä huomata, ettei se ole mikään uusien web-työkalujen kehityksen alkupiste. ”Web 2.0.” on ennemminkin vain yhteinennimittäjä web-pohjaisen kommunikaation kehitykselle eli vain todistaaverkostoitumisen ja kommunikaation kehityksen siirtymistä seuraavalle tasolle.Tänään ”Web 2.0”:aa voidaan pitää yhteenkokoavana käsitteenä, joka kokoaayhteen erilaiset verkkopalveluiden kehityssuunnat, sovellusstandardit, teknologiatja erityisesti sen, kuinka näitä käytetään yhteisöllisessä viestinnässä javerkostoitumisessa.Opetuksen ja koulutuksen kehittymisessä sekä verkko-oppimisentoteuttamisessa ollaan siirtymässä lähemmäs käsitettä ”eOppiminen 2.0”, jossaerilaiset verkkopohjaiset kommunikaation ja tiedon kulun työkaluja käytetäänsekä opetuksellisiin ja oppimisen tarkoituksiin. Avoimet sosiaaliset verkostot jasosiaalinen media ovat tärkeitä vertaistuotannolle ja sen liittämisessä perinteisiinoppimistapoihin. Käsityksemme mukaan ”sosiaalinen media” kuvaa media-ympäristöä, joka mahdollistaa yhteisen osallistumisen, tiedon tuotannon javastaanottamiseen, käsittelyn ja tarjoamisen muille käyttäjille. Kutenaikaisemmissa luvuissa olemme esittäneet, sosiaalinen media on ollut käyttäjientekemän aineiston mahdollistaja. Näkemyksemme mukaan (avoimet) ”sosiaalisetverkostot” ovat vertaistuotannon perusedellytys.33 katso O´Reilly, T.: What is Web 2.0? - Design Patterns and BusinessModels for the Next Generation of Software- http://www.oreilly.de/artikel/web20.html (luettu 24.7.2008)Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 45
  46. 46. Viimeaikaisessa kehityksessä eräs tärkeä piirre on ollut käyttäjien moninaisenluovuuden tukeminen samalla kun uusia vertaistuotannon välineitä on otettukäyttöön. Käyttäjiä ei ole rajoitettu vain tekstiin vaan he voivat tuottaa helposti jahalvalla aineistoonsa mediaa kuten valokuvia, kuvia, äänitiedostoja,videotiedostoja jne. Toinen tärkeä piirre on uudempien verkkojen - kutenmobiiliverkkojen - laaja käyttö perinteisen tietokoneverkkojen lisäksi.5.2 Vertaistuotannon tekniset työvälineetSeuraavaksi käsittelemme vertaistuotannon nykyaikaisia lähestymistapoja –näitä voidaan kutsua “Web 2.0”-työkaluiksi. ”Web 2.0”:n nopeastakehityskaaresta johtuen uusia työkaluja, tapoja ja palveluita syntyy kuitenkinlähes päivittäin.Vaikka monilla “Web 2.0”-työkaluilla on kaupallisia sovelluksia, niiden kehityksenkannalta tärkeänä osana on ollut työvälineiden pohjautuminen avoimeenlähdekoodiin. Työkaluja voidaan pitää palveluina, sovelluksina taitiedonjakoalustoina, jotka tarjoavat alustan vertaistuotannolle. Avoimenlähdekoodin mukana myös businessmallit ja ansaintamallit muuttuvat – avoinlähdekoodi ei tarkoita ilmaista tai epäkaupallista.34Blogeja on julkaistu 1990-luvun puolivälistä alkaen, jolloin ne lähinnä muistuttivatwww-sivulla olevia henkilökohtaisia päiväkirjoja (blog-sana tulee yhdistelmästäweb + log book). Tänään blogeista on tullut – muiden muassa – tehokasmielipiteiden ilmaisun väline, tiedon jaon työväline ja myös yleisesti luettavissaoleva päiväkirja. Moderneissa blogeissa voi helposti käyttää erilaisia medioita –tekstiä, piirroksia, valokuvia, videoclippejä ja äänitiedostoja jne.Bloggauksen tekee tehokkaaksi tiedon jakokanavaksi blogien pitäjien välisetblogisfäärit. Blogien linkittäminen on erittäin tärkeä mahdollisuusvertaistuotannolle esimerkiksi tilanteissa, joissa oppilaat toimivat sekävertaistuottajina että samaan aikaan kommentoivat aktiivisesti muiden oppilaidenblogeja. Blogeja voidaan tägittää käyttämällä erilaisia hakusanoja tai niitävoidaan listata nimen mukaan, joka sitten näkyy eri blogisfääreissä tai blogienkokoomasivustoilla. Blogeille tyypillistä on myös säännöllinen päivitys, jokasaattaa ”työntää” vanhan tiedon pois näkyvistä – tämä tekee blogin historianseuraamisesta haasteellista.Useimmat tarjolla olevista blogi-työvälineistä ovat käyttäjille ilmaisia, mikä laskeeblogin pitämisen aloittamisen kynnystä.35Wikejä ja muita tekstipohjaisia yhteistyömuotoja voi kuvata www-sivuna tai –sivuina, joita voi muokata kuka tahansa, jolla on riittävät oikeudet – Wikipedia36tunnetuimpana esimerkkinä.34 katso esim. Goldman – Gabriel 200535 katso esim. http://c4lpt.co.uk/Directory/Tools/blogging.html (luettu 24.heinäkuuta 2008) tarjolla olevista blog-työkaluistaKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 46
  47. 47. Wikien perusajatuksena on tarjota tietoa vapaaehtoisesti, hajautetusti jaavoimesti. Wikien sivuilla voidaan lisätä ja korjata olemassa olevaa tietoa jalisätä kokonaan uusia otsikoita ilman, että koko sivuston rakennetta tarvitseemuuttaa. Tiedon tuottajat ovat samanaikaisesti myös tiedon tarkistajia. Wikitmahdollistavat strukturoidun tiedon tuotannon ja jakelun ja toimivat sitentehokkaana oppimisen työvälineenä.37Tiedon laatu on pysynyt suhteellisen vakaana erilaisissa wikeissä, vaikkakinsilloin tällöin ilmenee ilkivaltaa wikisivujen tietojen muokkauksessa. Nykyään onhelppoa luoda erilaisia aiheita varten oma wiki-ympäristö; on olemassa myöseräänlaisia ”wiki-farmeja” sivustojen teknistä isännöintiä varten. Niiden avullamyös yliopistot ja muut koulutusorganisaatiot ovat päässeet kehittämään wikejä.Tiedon tai yksittäisen sivun historia on wikeissä aina näkyvissä, mikä auttaapitämään tietoa ajan tasalla.38Täggäys ja sosiaaliset kirjanmerkit mahdollistavat käyttäjien omienkirjanmerkkien tallentamisen verkossa, täggäyksen ja niiden jakamisen muille.Käytännössä on mahdollista asentaa ilmaiseksi Internetin kautta ohjelmia, jotkahelpottavat kirjanmerkkien tallentamisen, täggäyksen ja jaon kollegojen jaoppilaiden kesken. Täggäyksestä on tullut yleinen tapa etsiä hakusanoilla tietoa.Käyttäjän on helpompi valita haluttu tieto tägien avulla. Sosiaalisenkirjanmerkkien taustalla on metadataa (tietoa tiedosta), joka helpottaa tiedonjakoa. Ehkä tunnetuin sovellus sosiaalisista kirjanmerkeistä on del.icio.us, jossakäyttäjät voivat tägätä kirjanmerkkejä millä tahansa haluamallaan sanalla.39Erilaiset täggäyksessä ja sosiaalisissa kirjanmerkeissä käytetyt työkalut auttavatkäyttäjiä hakusanojen avulla etsimään ja tunnistamaan tietoa ja tallentamaan senomaan www-hakemistonsa suosikkeihin/kirjanmerkkeihin. Käytännössä nämäovat omia sivustojaan, joihin käyttäjät voivat tallentaa suosikkisivustojaan.Täggäyksen ja sosiaalisten kirjanmerkkien tärkeys syntyy käyttäjien välisestätärkeiden linkkien ja tietolähteiden jaosta, joka mahdollistaa tiedon uudelleentuottamisen sijaan tiedon jakamisen ja tiedon oikeellisuuden varmistuksen.40Mediatuotosten jakaminen tarkoittaa palveluita, joiden avulla kaikki halukkaatvoivat julkaista multimediaa. Tyypillisin esimerkki lienee videoita jakavaYouTube 41 . YouTuben lisäksi on olemassa lukuisia muita jakamiseenkeskittynyttä palvelua esim. videoille, kuville ja podcastingeille.Podcasting terminä otettiin käyttöön Applen iPodin (portable digital audio player)julkaisun yhteydessä. Nykyisin termi tarkoittaa mitä tahansa ohjelman jatietokoneen yhdistelmää, joka mahdollistaa käyttäjälle äänitiedostojen lataamisen36 katso http://www.wikipedia.org37 katso esim. Parker – Chao 200738 katso esim. http://c4lpt.co.uk/Directory/Tools/wiki.html (luettu 24.7.2008)tarjolla olevia wiki-työkaluja39 katso http://del.icio.us40 katso esim. http://c4lpt.co.uk/Directory/Tools/bookmarking.html (luettu24. heinäkuuta 2008) sosiaalisia kirjanmerkkejä ja taggaus -työkaluja41 katso http://www.youtube.comKäsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 47
  48. 48. tai latautumisen. Podcastien läpimurron on mahdollistanut äänisignaalinpakkausteknologioiden kehittyminen – erityisesti MP3-standardi.Oppijoiden tuntiessa podcasting-teknologian jo muualta, podacasting toimiihyvänä lähestymistapana opetukseen. Yhdistelemällä äänibloggausta luentojenpodcastingiin ja asiantuntijahaastatteluihin on mahdollista luoda mielekkäitätapoja opetusaineistojen tuottamiseen. Myös oppijat pystyvät helposti lisäämäänomaa aineistojaan käyttämällä äänibloggausta ja jakamalla niitä muillepodcastingin avulla.Opetuksessa podcastingistä on tulossa koko ajan suositumpaa. Podcastitmahdollistavat oppilaiden ja opettajien tiedonjaon kenelle tahansa millointahansa. Oppilaat voivat ladata tallennetut oppitunnit podcasteina jälkikäteen. Nevoivat olla opettajien ja oppilaitosten hallinnon opetussuunnitelman, tehtävien jamuun tiedon tiedotusväline opettajille ja muulle yhteisölle. Esimerkiksi useatjohtavat amerikkalaiset yliopistot ja colleget tarjoavat valittuja luentoja Applenylläpitämän iTunes University –sivuston kautta.42 TehtäväVertaistuotannolle on tarjolla lukuisia hyviä ja testattuja verkkopohjaisia työkaluja. Laadullisesti tärkeät tekniset ominaisuudet työkaluille ovat esim. helppo saatavuus, tekninen luotettavuus ja järkevät taloudelliset kustannukset. eOppimisen vertaistuotannossa on useissa caseissa käytetty yhteensopivien teknologioiden ja työkalujen yhdistelmää. Pohdi millaisia hyötyjä ja haittoja erilaisilla työkaluilla on vertaistuotannolle ja vertaistuotannon laadulle.BlogitWikit42 katsohttp://www.apple.com/education/itunesu_mobilelearning/itunesu.html (luettu24.7.2008)Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan 48

×