Ilmiökeskeistä oppimista opettajankoulutuksessa  10.6.2011 Otavan opisto Marja Guillaume & Mauno Särkkä Kasvatuspsykologia...
Kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehto Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutuksessa <ul><li>” Kasvatuspsykologia s...
Kasvatuspsykologian opiskelutavoista <ul><li>Pääaineopinnot (perus-, aine- ja syventävät) valtaosin pienryhmäopintoina </l...
Ilmiökeskeinen oppiminen monialaisissa opinnoissa <ul><li>Toteutetaan 2 ilmiötä, ilmiön kesto 1-2 opintoperiodia </li></ul...
Case
Ilmiöt ryhmän näkökulmasta: <ul><ul><li>osana kasvatuspsykologian opiskelijoiden monialaisia opintoja   </li></ul></ul><ul...
Taustakirjallisuus: <ul><li>Juuti, K., Lampiselkä, J., Rantala, J., Suomela, L., & Tani, S. (painossa). Luokanopettajaksi ...
Lapsen tulevaisuususko <ul><li>- Ilmiön tavoitteena on tarkastella lasten tulevaisuususkoa selvittämällä  miten lapsi näke...
 
Opiskelijoiden kokemuksia ilmiökeskeisyydestä <ul><li>Myönteistä </li></ul><ul><li>Yksilön ja ryhmän itseohjautuvuus ja om...
Opiskelijoiden kokemuksia ilmiökeskeisyydestä <ul><li>Haasteet </li></ul><ul><li>Ilmiökeskeisyyden teoreettisen viitekehyk...
Kiitos! <ul><li>[email_address] </li></ul><ul><li>[email_address] </li></ul>
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Ilmiökeskeisyys Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutuksessa - Mauno Särkkä ja Marja Guillaume

828 views

Published on

0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
828
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Ilmiökeskeisyys Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutuksessa - Mauno Särkkä ja Marja Guillaume

  1. 1. Ilmiökeskeistä oppimista opettajankoulutuksessa 10.6.2011 Otavan opisto Marja Guillaume & Mauno Särkkä Kasvatuspsykologian opiskelijoita Helsingin yliopiston luokanopettajan koulutuksessa
  2. 2. Kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehto Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutuksessa <ul><li>” Kasvatuspsykologia sijoittuu sisällöllisesti kasvatustieteen ja psykologian välimaastoon. Kasvatuspsykologiassa tarkastellaan kasvatustieteessä esiin nousevia psykologisia kysymyksiä sekä sovelletaan psykologisia teorioita, menetelmiä ja tutkimustuloksia kasvatusongelmien tutkimiseen ja käytännön kasvatustyöhön” </li></ul><ul><li>http://www.helsinki.fi/behav/valinnat/Luokanopettaja_esittely.htm </li></ul><ul><li>” Opetuksen painopisteenä ovat oppimisprosessit pysyvissä opiskelijaryhmissä, jotka työskentelevät myös itsenäisesti. Opetuksessa huomioidaan opiskelijoiden aiemmat tiedot ja kiinnostuksen kohteet opetussuunnitelman puitteissa. Opetus on luonteeltaan osallistavaa, tutkivaa, reflektoivaa ja yhteisöllistä. Se ankkuroituu koulumaailmaan ja muuhun yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Kasvatuspsykologian opetus on uutta luovaa, ja siinä kehitetään uusia, innovatiivisia opiskelumenetelmiä laajempaan käyttöön.” </li></ul><ul><li>http://blogs.helsinki.fi/kasvatuspsykologia/ </li></ul>
  3. 3. Kasvatuspsykologian opiskelutavoista <ul><li>Pääaineopinnot (perus-, aine- ja syventävät) valtaosin pienryhmäopintoina </li></ul><ul><ul><li>N. 10 hengen ryhmä opiskelee 3 vuotta yhdessä </li></ul></ul><ul><ul><li>Itseohjautuvuus ja autonomisuus ohjaajan tukemana </li></ul></ul><ul><ul><li>Opetusharjoitteluissa koko ryhmä samassa koulussa </li></ul></ul><ul><li>Ainedidaktiikan opinnot (perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot) 60 op </li></ul><ul><ul><li>Oppiainejakoisina didaktiikan kursseina 37 op </li></ul></ul><ul><ul><li>Monialaisina ilmiöopintoina 23 op </li></ul></ul>
  4. 4. Ilmiökeskeinen oppiminen monialaisissa opinnoissa <ul><li>Toteutetaan 2 ilmiötä, ilmiön kesto 1-2 opintoperiodia </li></ul><ul><li>Ryhmällä vapaus valita ilmiön </li></ul><ul><ul><li>Aihe </li></ul></ul><ul><ul><li>Opiskelumenetelmät </li></ul></ul><ul><ul><li>Ohjaajat: ainedidaktikot, yliopiston ulkopuoliset asiantuntijat </li></ul></ul><ul><ul><li>Integroitavat oppiaineet </li></ul></ul><ul><li>Ilmiöt vastaavat muodollisesti monialaisten opintojen valinnaisten kurssien suorittamista </li></ul><ul><li>Ilmiö voi liittyä </li></ul><ul><ul><li>koulun opetussuunnitelman sisältöihin </li></ul></ul><ul><ul><li>johonkin opettajuuteen/kouluun/oppimiseen liittyvään keskeiseen kysymykseen </li></ul></ul><ul><li>Ilmiöiden aiheita olleet esim. </li></ul><ul><ul><li>Sota ja rauha: Konfliktit ja niiden ratkaiseminen koulussa ja yhteiskunnassa </li></ul></ul><ul><ul><li>Juuret: matka itseen ja suomalaiseen kulttuuriperinteeseen </li></ul></ul><ul><ul><li>Lapsen tulevaisuususko: Lapsi oman tulevaisuutensa tekijänä ja opettajan vaikutus lapsen tulevaisuuskuvan muotoutumiseen </li></ul></ul><ul><ul><li>Affektien vaikutus oppimiseen </li></ul></ul>
  5. 5. Case
  6. 6. Ilmiöt ryhmän näkökulmasta: <ul><ul><li>osana kasvatuspsykologian opiskelijoiden monialaisia opintoja </li></ul></ul><ul><ul><li>yhteisöllinen kasvu opettajuuteen </li></ul></ul><ul><ul><li>ilmiöopinnot antavat valmiuksia todelliseen tiedonalalähtöiseen eheyttämiseen, koska ilmiöopinnoissa pyritään hahmottamaan olennainen laajasta kokonaisuudesta oppiaineiden rajat ylittäen </li></ul></ul>
  7. 7. Taustakirjallisuus: <ul><li>Juuti, K., Lampiselkä, J., Rantala, J., Suomela, L., & Tani, S. (painossa). Luokanopettajaksi opiskelevien valmiudet tiedonalalähtöiseen eheyttämiseen. Teoksessa J. Lavonen (toim.), Ainedidaktiikan symposiumi 2006. </li></ul><ul><li>Beane, James. A. Curriculum integration: designing the core of democratic education (Teachers College Press 1997 </li></ul>
  8. 8. Lapsen tulevaisuususko <ul><li>- Ilmiön tavoitteena on tarkastella lasten tulevaisuususkoa selvittämällä miten lapsi näkee itsensä oman tulevaisuutensa tekijänä ja pohtimalla mikä on opettajan rooli oppilaiden tulevaisuuskuvan muokkaajana. - Tavoitteena on toteuttaa tiedonalalähtöistä integrointia.   </li></ul><ul><li>Asiantuntijat: maantiede, musiikki ja mediakasvatus, kuvataide ja draama </li></ul><ul><li>Arviointi toteutetaan jatkuvana arviointina </li></ul>
  9. 10. Opiskelijoiden kokemuksia ilmiökeskeisyydestä <ul><li>Myönteistä </li></ul><ul><li>Yksilön ja ryhmän itseohjautuvuus ja omaehtoisuus: korkea sisäinen motivaatio </li></ul><ul><li>Syvällinen kokemus ryhmäprosessista: simulaatio luokka- ja työyhteisöstä </li></ul><ul><li>Laajojen aihekokonaisuuksien suunnittelu </li></ul><ul><li>Holistinen ymmärrys tutkimuksen kohteesta </li></ul><ul><li>Käytännön työelämätaitojen oppiminen, mm. </li></ul><ul><ul><li>Ryhmätyötaidot </li></ul></ul><ul><ul><li>Projektinhallinta </li></ul></ul><ul><ul><li>Verkostoituminen </li></ul></ul><ul><ul><li>Uusien oppimismetodien ja –välineiden kokeileminen </li></ul></ul>
  10. 11. Opiskelijoiden kokemuksia ilmiökeskeisyydestä <ul><li>Haasteet </li></ul><ul><li>Ilmiökeskeisyyden teoreettisen viitekehyksen puute </li></ul><ul><li>Voiko ilmiökeskeisesti opettaa, jos ei ensin tunne eri oppiaineiden luonnetta ja ydinsisältöjä? </li></ul><ul><li>Ohjauksen sopiva määrä ja laatu </li></ul><ul><ul><li>Liikaa tai epäsopivaa ohjausta  itseohjautuvuus kärsii </li></ul></ul><ul><ul><li>Liian vähän tai epäsopivaa ohjausta  kaoottisuus, liika kuormittavuus </li></ul></ul><ul><li>Ilmiöopiskelun vaativuus suhteessa opintopistemäärään </li></ul><ul><li>Yliopistossa toteutetun ilmiöopiskelun sovellettavuus alaluokilla </li></ul>
  11. 12. Kiitos! <ul><li>[email_address] </li></ul><ul><li>[email_address] </li></ul>

×