Yamk Delphi

639 views

Published on

Ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinto

Published in: Education, Technology
0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
639
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
6
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Fenomenologiasta peräisin oleva ajatus: ihminen ja ympäristö ovat sidoksissa toisiinsa. Fenomenologien mukaan itseä ja maailmaa ei voida mielekkäästi erottaa toisistaan. Ihmisen on kuuluttava fysikaaliseen maailmaan tullakseen itseksi, joka kykenee määrittelemään itseään itseensä viitaten eli reflektiivisesti.
  • Yamk Delphi

    1. 1. Delfoijatulevaisuudet<br />Ympäristöteknologia 12.11.2009<br />Hannu Linturi<br />
    2. 2. Teemat<br />Tulevaisuusorientaatio<br /><ul><li>Yhteisöt
    3. 3. Uskomukset</li></ul>Delfoi – jamuuttulevaisuusmetodit<br /><ul><li>Tunnuspiirteet
    4. 4. Tekniikat</li></ul>Tutkimuksia<br /><ul><li>metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
    5. 5. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)</li></ul>Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)<br />
    6. 6. TULEVAISUDEN <br />TUTKIMUSKESKUS<br />
    7. 7. TULEVAISUDEN <br />VERKOSTOAKATEMIA<br />
    8. 8. TULEVAISUDEN <br />TUTKIMUKSEN SEURA<br />
    9. 9. Tofflerilaiset aikakaudet<br />
    10. 10. n. 1970<br />n. 2020-40<br />Murroksen kehityskaari <br /> Tuotannon periaate<br /> Yhteiskunnan toimintalogiikka<br /> Yhteiskunnan malli<br />Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna<br />Enemmän ja parempaa vähemmästä<br />Enemmän enemmästä<br />Myöhäisteollinen murrosaika<br />INFORMATIONALISMI<br />INDUSTRIALISMI<br />Verkosto-yhteiskunta ?<br />Teollinen yhteiskunta<br />Tieto-yhteiskunta<br />Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002<br />
    11. 11. Soft Systems Methodology<br />Peter Checkland, Soft Systems Methodology<br />http://members.tripod.com/SSM_Delphi/ssm4.html <br />
    12. 12. Futurologia<br />Eleonara Masini (1998) jakaa futurologian kolmeen tutkimusalueeseen. Nämä ovat futures study eli tulevaisuuden tutkimus (erikseen kirjoitettuna), futures research eli tulevaisuudentutkimus (yhteen kirjoitettuna) ja erityisesti ranskankielisellä alueella käytetty prospective study eli prospektiivinen tutkimus. Viimeisessä pyritään menneisyyden ymmärtämisen kautta tunnistamaan ja valitsemaan nykyisyydessä joukko todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia. <br />Tulevaisuudentutkimus (futures research) tarkoittaa yksinkertaisesti suuntautumista tulevaisuuden tietämiseen ja ymmärtämiseen, ja tulevaisuuden tutkimus (futures study) sellaista tietotoimintaa, joka kattaa kaikki tulevaisuuden intuitiivisen katsomisen, ennustamisen ja inventoinnin muodot utopioista profetioihin. <br />Masini, E. (1998) Futures Research and Sociological Analysis. A draft of discussion. <br />The XIV World Congress of Sociology. The International Sociological Association. RC07 Futures Research. <br />July 16-August 1, 1998. Montreal. Canada.<br />
    13. 13. Teemat<br />Tulevaisuusorientaatio<br /><ul><li>Yhteisöt
    14. 14. Uskomukset</li></ul>Delfoi – jamuuttulevaisuusmetodit<br /><ul><li>Tunnuspiirteet
    15. 15. Tekniikat</li></ul>Tutkimuksia<br /><ul><li>metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
    16. 16. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)</li></ul>Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)<br />
    17. 17. Tulevaisuusmetodit<br />Futu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön (exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia. <br />Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative). Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. <br />Delfoi -tekniikka on laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennuste-tyyppiset kyselytutkimukset, joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa (technologyforecasting). <br />Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series. <br />Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.<br />
    18. 18. Futures Research Methodology V2.0<br /> 1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games<br /> 2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int.<br /> 3. Delphi 17. Normative Forecasting<br /> 4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping<br /> 5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR)<br /> 6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight<br /> 7. Structural Analysis 21. Agent Modeling<br /> 8. Systems Perspectives 22. SOFI<br /> 9. Decision Modeling 23. SOFI Software<br />10. Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept<br />11. Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning<br />12. Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis <br />13. Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and <br />14. Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods<br />
    19. 19. Delfoi -metodi<br />“A technique of structuring a communication process of a group in order to help to understand and deal with the future development of a complex problem.” (Linstone & Turoff 1975)<br />Asiantuntijamenetelmä, jonkaavullasaadaanesillevalistuneitajaperusteltujamielipiteitätulevaisuudenmahdollisuuksistajavaihtoehdoista. <br />Luonteeltaanlaadullistatutkimusta, muttaerityisestitietokonepohjainentekniikkamahdollistaamyöslaajatennustetyyppisetkyselyt (esim. eDelfoi).<br />Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi<br />
    20. 20. Tunnusmerkit<br />Asiantuntijuus: oletetaanettäasiantuntijatpääsevätparempaantulokseenkuinsatunnainenjoukkovastaajia<br />Paneeli: kommunikatiivinenasiantuntijoistakoostettutiedonmuodostusyhteisö<br />Anonyymisyys: panelistitvastaavatjaargumentoivatanonyymisti, vaikkatietävätketkäkuuluvatpaneliin<br />Iteraatio:delfoissatoteutetaankaksi tai useampiakysely- jaargumentointikierroksia<br />Managerialisuus: tutkimuksenmanagerin tai manageristonrooli on keskeinentutkimuksenkaikissavaiheissa<br />Palaute: panelisaapalautettavastauksistaankierrostenvälissäjamahdollisestimyösaikana<br />
    21. 21. Delfoi -metodi<br />The Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds. <br />After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments. <br />Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel.<br />Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi<br />
    22. 22. Prosessi<br />Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistakysymys)<br />Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit)<br />Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen (paneeli)<br />Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus: tulevaisuusväitteet<br />Ensimmäinen kierros: lomake tai haastattelu<br />Väliraportti: argumenteista teesejä)<br />Toinen kierros: argumentointi<br />Analyysi: perustelujen ”kuoriminen” ja kierrättäminen<br />Kolmas kierros: fokusointi<br />Analyysi ja raportointi<br />Julkaisuja “pölytys”<br />
    23. 23. Kiistakysymys<br /><ul><li>Riitakysymys, kiistakysymys (”a matter that is in dispute between two or more”1)
    24. 24. Julkinen ja ratkaisematon keskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”)
    25. 25. Ratkaisuaan odottava asia, ongelman tai ratkaisun lopputulema (outcome)
    26. 26. (Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue)
    27. 27. Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a discourse or of a section of a discourse”)</li></ul>1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005<br />
    28. 28. Väite, arvio ja perustelu<br /><ul><li>Tulevaisuusväite, teesi (statement)
    29. 29. Asteikkokysymykset: todennäköinen, haluttava, merkittävä, …
    30. 30. Vuosiarviot, trendiarviot, avoimetkysymykset
    31. 31. Argumentti, syy (argument, reason)
    32. 32. Vasta-argumentti, lisäperustelu</li></ul>Ks. esimerkkejä Outlook 2010: energy<br />
    33. 33. Variaatioita<br /><ul><li>ConsensusDelphi(Olaf Helmer)
    34. 34. Technology(quantitative) Delphi
    35. 35. Policy Delphi(Murray Turoff)
    36. 36. Argumentative Delphi(OsmoKuusi) www.edelfoi.fi http://www.edelfoi.fi/
    37. 37. DisaggregativeDelphi(Petri Tapio)
    38. 38. Feedback Delphi(YrjöMyllylä)
    39. 39. TechCastDelphi www.techcast.orghttp://www.techcast.org/
    40. 40. Real Time Delphi(Millennium Project) www.edelphi.fi http://www.edelphi.fi/ (www.realtimedelphi.net)
    41. 41. Communicative, Dialogical, Structured, Social, …</li></li></ul><li>Paneeli<br /><ul><li>Asiantuntija (tiedontuottaja): ekspertti (tietää), spesialisti (osaa), generalisti (ymmärtää), maallikko (soveltaa) (vaihtuvat roolit)
    42. 42. Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta, sitoutuminen
    43. 43. Argumentoivuus ja dialogisuus, katalyyttisyys
    44. 44. Tulevaisuusorientaatio: tulevaisuuden tekijä, mahdollisuuksien näkijä, uhkien tunnistaja, sivustaseuraaja (Amaran roolit)</li></li></ul><li>Real Time Delphi (or RT Delphi)<br />It is “round-less” but cumulative and based on feedback <br />a participant can determine how many rounds or times they revise or add responses<br />Every time they come back to the on-line matrix, they can see new comments and ratings entered since they last signed on, and they can see their previous answers in relation to the others. They then have the ability to change their responses<br />Futurists and Planners can use an RT Delphi to:<br />Systemically collect, store, feedback, and rate the best thinking from a range of the best minds that are not easily assembled in a meeting <br />Define and weight criteria for important & controversial decisions<br />Add and rate alternative decision options<br />Provide logic and traceability to decision making<br />RT Delphi makes the approach asynchronous, and efficient<br />
    45. 45. Possible Development <br />Likelihood by 2030 (%) <br />National programs for improving collective intelligence<br /><ul><li>Some richer as well as lower income countries have (by this year of 2030) made improving collective intelligence a national goal; this includes improving individual as well as intelligence for their nations-as-whole.</li></ul>Likelihood by 2030 <br />The average group answer: 63.6 <br />Respondents: 189 <br />Just in time knowledge and learning <br /><ul><li>Rote learning has diminished in importance. With ubiquitous computing and education for life-long learning, 'just in time knowledge' has become the norm. Reasoning, problem solving, and learning strategies form the core focus of public educational systems.</li></ul>Likelihood by 2030 <br />The average group answer: 72.7 <br />Respondents: 181 <br />Individualized education <br /><ul><li>Through tests of various sorts, including simulations, the needs of individual students are being assessed and curricula and instructional methods are tailored to individual students. Twenty years ago this used to be called 'special needs' but now it is recognized that all students have special needs and those needs are being largely met in many places in the world.</li></ul>Likelihood by 2030 <br />The average group answer: 65.0 <br />Respondents: 179 <br />Education and Learning: Possibilities by 2030<br />
    46. 46. The Matrix<br />CODE<br />Criteria in this row<br />Average judgments <br />of the group<br />Number of responses<br /> so far<br />Drop down menu<br />Your response; <br />Red cells mean <br />big difference<br />Place for you to enter <br />reasons and see others<br />Alternate solutions all<br />remaining rows<br />
    47. 47. eDelfoi 3.0<br />
    48. 48. eDelfoi 3.0<br />
    49. 49.
    50. 50.
    51. 51. Delfoi –kehittäjäyhteisö <br />
    52. 52. monologi<br />The Wisdom of Crowds<br /><ul><li>Diversity of opinion: kullakin panelistilla on oma tieto tai tulkinta
    53. 53. Independence: argumentti ei määräydy ensisijaisesti muiden mielipiteistä
    54. 54. Decentralization: ihmiset ovat erikoistuneita ja monen paikkaisia
    55. 55. Aggregation: ryhmittelyn prosessi, joka yhdistää paikallisen ja hajautuneen tiedon (vrt. Tapio)</li></li></ul><li>dialogi ja dialektiikka<br />Kaksinpuhelu, vuoropuhelu, keskustelumuotoinen kirjallinen tuotos (Uusi sivistyssanakirja 1998)<br />Vuorovaikutus muuttaa väistämättömästi ihmisten persoonaa. Tuloksena ei ole kaksi yksilöä vaan eräänlainen dyadi, jossa ihmiset muodostavat yhteisen persoonan: Minä–Sinän (Ich–Du) (Buber)<br />Totuus saavutetaan, kunhan asioista keskustellaan järkiperäisesti ja tarpeeksi kauan. (Habermas)<br />Osapuolet ovat joka hetki valmiita luopumaan omista premisseistään. (Olavi Kivalo)<br />Avoin keskusteleminen kohottaa argumentaation tasoa ja dialektista logiikkaa seuraten nostaa ymmärryksen pelkkiä puheakteja syvemmäksi synteesiksi.<br />Kun dialogi määritellään vuoropuheluksi voidaan todeta dialogin tähtäävän yhteiseen toimintaan löydettyjen päämäärien realisoimiseksi ja esteiden raivaamiseksi muodostaen parhaimmillaan tasa-arvoisen suhteen ihmisten välille (Aarnio 1999). <br />
    56. 56. trialogi<br /><ul><li>The FifthDiscipline: PersonalMastery, MentalModels, Shared Vision, TeamLearning, Systems Thinking
    57. 57. Toimintatutkimus & SSM: The Soft Systems Methodology
    58. 58. Barometrit: tietoyhteiskunta, sivistys</li></ul>World Café<br />
    59. 59. Definition of a Scenario:<br /> A scenario is a story with plausible cause and effect links that connects a future condition with the present, while illustrating key decisions, events, and consequences throughout the narrative.<br />
    60. 60. MAHDOLLISET JA TODENNÄKÖISET TULEVAISUUDET<br />Kaikki sellainen, mikä on olemassa, mutta mitä emme osaa kuvitella.<br /> Kaikki mitä voimme kuvitella<br /> (sciencefiction, myytit,sadut, tarinat, unet, jne.)<br />Kaikki mikä on mahdollista<br />(rajoina mm. luonnonlait jne.)<br />Kaikki mikä on todennäköistä<br />Neutraalit asiat<br />Toivottavat asiat<br />Vältettävät asiat<br />NYKYHETKI<br />12.11.2009<br />33<br />
    61. 61. Classic Herman Kahn Scenarios<br />Surprise-free, business-as-usual, reference, base-case scenario is a simple extrapolation of current trends and their interplay<br />Worst case scenario based on mismanagement and bad luck<br />Best case scenario based on good management and good luck.<br />
    62. 62. “Scenario Space”Defined by Axes<br />
    63. 63. Lauantai 14.11.2009<br />08.00-08.30 Kahvi08.30-09.00 Delfoi -metodi, dos. Anita Rubin, Hannu Linturi09.00-09.30 Tulevaisuusväitteiden luonti09.30-10.00 Liikenne ja CAST-tutkimus, dos. Petri Tapio10.00-11.00 eDelfoi -käyttö, WWW-suunnittelija Jari Lankinen11.00-12.00 Ensimmäisen kierroksen suunnittelu ja toteutus12.00-13.00 Äänestys ja asiantuntijapaneelien määrittely13.00-14.00 1. kierroksen tulosten tarkastelu ja 2. kierroksen suunnittelu ja toteutus14.00-14-30 Kahvi ja äänestys14.30-15.00 Tulosten tarkastelu ja raportin valmistelu15.00-16.00 Teemaryhmien töiden esittely ja arviointi<br />
    64. 64. Tavoitteet<br />Tavoitteena toteuttaa autenttinen Delfoi -prosessi kuudesta ympäristöteemasta siten, että <br />ymmärrys kunkin tarkasteltavan teeman tulevaisuuksista (futuribles) jäsentyy näkemykseksi, ja<br />tietämys Delfoi - ja muiden tulevaisuustutkimuksen metodien mahdollisuuksista kehittyy toiminnalliseksi osaamiseksi, ja<br />tottumus käyttää sosiaalista mediaa (Ning) ja verkon (eDelfoi-verkkometodi) keinovalikoimaa kehittävässä ja tutkivassa toiminnassa syntyy.<br />
    65. 65. Optioita<br />Perjantain työpajaa voi seurata paikan päällä tai verkossa<br />Joulukuun pajaa voi seurata paikan päällä tai verkossa: mukana energia- ja ympäristöekspertit Osmo Kuusi (VATT) ja Juha Nurmela (Tilastokeskus)<br />Integroituja opintoja rajanylityksin: lopputyöt<br />Tutkimusohjausta, -toteutusta ja menetelmäoppia: lopputyöt<br />Hyväksiluettaviaopintopisteitä<br />Kimppakyytiä: eri oppilaitokset, asiantuntijat, …<br />
    66. 66. Linkkejä<br /><ul><li>eDelfoi-verkkometodihttp://www.edelphi.fi
    67. 67. Delfoi-yhteisö http://edelfoi.ning.com
    68. 68. Energia-Delfoi 2008 http://otavanopisto.emea.acrobat.com/p51465271/
    69. 69. Tulevaisuuden tutkimuksen seura http://www.futurasociety.fi
    70. 70. Tulevaisuuden tutkimuskeskus http://www.tse.fi/tutu</li></li></ul><li>Teemat<br />Tulevaisuusorientaatio<br /><ul><li>Yhteisöt
    71. 71. Uskomukset</li></ul>Delfoi – jamuuttulevaisuusmetodit<br /><ul><li>Tunnuspiirteet
    72. 72. Tekniikat</li></ul>Tutkimuksia<br /><ul><li>metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
    73. 73. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)</li></ul>Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)<br />
    74. 74. Valtavirta ja vaihtoehdot – metsäsektorin strategiset valinnat Suomessa<br />Jakob Donner-Amnell<br /> Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun yliopisto<br />
    75. 75. Sisältö<br />Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta?<br />Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia?<br />Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa?<br />Tausta<br />Esitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin työhön<br />Aineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52 osallistujaa)<br />Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa<br />
    76. 76. Haastattelut, <br />selvitykset ym.<br />(ennen ja nyt)<br />Delfoi-kysely<br />(tulevaisuus)<br />Globalisaatio-<br />skenaariot<br />S1..S4<br />Metsäsektorin<br />menestystekijät<br />ennen, nyt ja <br />tulevaisuudessa<br />M1 .. Mn<br />Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin<br />Globaalikehityksen <br />ennakointi <br />Analyysi Suomen metsäsektorin <br />menestystekijöistä <br />Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007<br />
    77. 77. Laaja ja asiantunteva joukko ihmisiä metsäalan sisältä ja liepeiltä osallistui aktiivisesti delfoi-kyselyyn <br />Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS)<br />T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), Christine Hagström-Näsi (Tekes), Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnso<br />Tutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualan verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY)<br />Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh (BirdLife), <br />Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat)<br />Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus)<br />Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service Oy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting)<br />Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso)<br />Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)<br />
    78. 78.
    79. 79. Rohkeat panostukset nostivat Suomen metsäsektorin johtavaan asemaan 1980-90-luvuillaMissä nyt mättää – purevatko omat koirat, netti, jenkit vai kiinalaiset?<br />FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN<br />Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno- ja painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen 1970-luvun lopulta alkaen – muissa maissa ei tehty vastaavaa <br />”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret koneet, korkea tuottavuus, runsas energia, tehokas puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti, kansainvälistyminen, kysynnän kasvu, markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tuki<br />Kritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti ja metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaan<br />Mistä nykyvaikeudet johtuvat– virhearvioista, USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta vai maailman metsäsektorin murroksesta?<br />
    80. 80. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.<br />
    81. 81. Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä?(delfoikysely 12/2006, 43 vastaajaa)<br />
    82. 82. MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA? - alan uusiutumisen esteitä Suomessa:Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katettaJulkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt pysy/kasvaMetsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki onMetsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille, yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä Välitilinpäätös uusiutumisesta:Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja mausteinSuurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla<br />
    83. 83. <ul><li>Monet erilaiset kehityskulut ovat mahdollisia
    84. 84. Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus - ovat epävarmalla pohjalla
    85. 85. Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka), kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka), energian/biomassan ja ympäristöasioiden korostumisesta
    86. 86. Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan nykylinja osoittautua riskialttiiksi
    87. 87. Metsäsektorilla onvarauduttava muihinkin kuin ”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!</li></ul>Maailman ja metsäalan tuleva kehitys: paljonepävarmuutta ja yllätystekijöitä ilmassa<br />
    88. 88. Kotipesä <br />(eristäytyminen)<br />Maailmanparlamentti <br />(globaali sopimuksellisuus)<br />McWorld <br />(taloudellinen avoimuus)<br />Zapatista <br />(tempoilevuus)<br />
    89. 89.
    90. 90. Tarve uudistaa metsäsektoria suuri<br />Markkinahenkiset uudistajat: metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski.<br />Moniarvoiset:kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja tuotteiden pitää olla pitkäikäisiä<br />Näkökulma metsäsektoriin<br />yhteiskunnallinen<br />Näkökulma metsäsektoriin<br />liiketaloudellinen<br />Maltilliset kehittäjät:maailma on kova, mutta ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksia<br />Suomi-vetoiset säilyttäjät:toiminta maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissä<br />Tarve uudistaa metsäsektoria pieni<br />
    91. 91. <ul><li>Mihin on syytä jatkossa varautua?
    92. 92. Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta
    93. 93. Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä
    94. 94. Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi muuttua ”strategiseksi resurssiksi”
    95. 95. Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän paperilta”
    96. 96. Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien monopolisointia on hillittävä
    97. 97. Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia kalliiden riskien/virheiden välttämiseksi</li></ul>Eri kehityskuluista löytyy samojakin tekijöitäOnko Suomella ja metsäsektorilla malttia varautua?<br />
    98. 98. HSE: Cemat<br />
    99. 99. “Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)”<br />
    100. 100. GDP, Road traffic and CO2from road traffic in Finland in 1970-1996. How about the future?<br />P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005<br />
    101. 101. Fourteen interest groups<br />AKTTransport Workers’ Federation<br />AL Automobile and Touring Club of Finland<br />DODO Dodo-The Living Nature of the Future<br />ENE Traffic Policy Association Majority<br />LILI Traffic League<br />LM Ministry of Transport and Communications<br />LAL Bus Transport Federation<br />RHK Finnish Rail Administration<br />STY Finnish Road Association<br />TT The Confederation of Finnish Industry and Employers<br />TL Finnish Road Administration<br />YM Ministry of the Environment<br />YTV* Helsinki Metropolitan Area Council /Transport. Dept.<br />ÖKKL* Finnish Oil and Gas Federation<br />P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005<br />
    102. 102. Delphi with two rounds<br />Round I: Questionnaire<br />drawing the lines for probable and preferable futures of GDP, road traffic volume and CO2 emissions<br />writing down open arguments for ’why’ and ’how’<br />Round II: Interview<br />aspects of a thematic as well as a structured interview<br />quantitative estimates of the key factors, and qualitative arguments for ’why’ and ’how’<br />open questions, counter-arguments<br />P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005<br />
    103. 103. Feedback in the case<br />P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005<br />
    104. 104. Arguments …<br />Arguments for the upper curves<br />public transport should be supported without restricting passenger car traffic<br />the freedom for private car use should not be restricted <br />the growth of CO2 emissions can be stopped with technical development<br />P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005<br />
    105. 105. … arguments …<br />Arguments for the middle curves<br />the growth potential of passenger car traffic should be guided towards soft modes, public transport and telecommunications<br />urban infill is preferable to reduce the need for traffic<br />traffic is a mean, not an end itself, economy and communication should be handled with low need for traffic<br />economic growth should be achieved by electronic industry and services, which would reduce the growth rate of freight transport in relation to GDP<br />P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005<br />
    106. 106. …arguments<br />Arguments for the lower curves<br />telecommunications will and should substitute physical traffic<br />local more non-material economy is preferable<br />railroads should be emphasised in both passenger traffic and freight transport<br />CO2 emissions should be reduced 60-80% from today’s level to stop climate change, which is not possible without also reducing road traffic volume<br />P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005<br />
    107. 107. Cluster analysis<br />Grouping the responses to clusters<br />Preferable as well as probable futures of the three key variables<br />GDP, road traffic volume, CO2 emissions from road traffic<br />Qualitative content analysis <br />are the arguments for the responses within a cluster similar?<br />P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005<br />
    108. 108. Lisätään talouskasvu …<br />P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)<br />65<br />12.11.2009<br />
    109. 109. + lin. ekstrapolointi …<br />P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)<br />66<br />12.11.2009<br />
    110. 110. + eksp. ekstrapolointi …<br />P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)<br />67<br />12.11.2009<br />
    111. 111. + ilmastotavoite (IPCC 2007) <br />P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)<br />12.11.2009<br />
    112. 112. + pitkä aikasarja 1860-2050 …<br />öljy<br />Source: CDIAC & IEA & IPCC<br />69<br />12.11.2009<br />
    113. 113. Tarttis tehrä jotain mutta mitä?<br />Dematerialisaatio: Pienennetään päästöjä per materiaalinen tuotanto, esim.<br />CO2 / sähköntuotanto<br />CO2 / henkilöliikenteen määrä<br />Immaterialisaatio: Pienennetään materiaalista tuotantoa per BKT, esim.<br />Sähköntuotanto / BKT<br />Henkilöliikenteen määrä / BKT<br />Pienennetään BKT:ta<br />12.11.2009<br />P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)<br />70<br />P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)<br />
    114. 114. 71<br />
    115. 115. SWOT ja painotukset<br />DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN<br />72<br />
    116. 116. SWOT-innovaatio<br />Varsinais-Suomen TKTT-prosessin ja<br />Delfoi-sovelluksen vaiheet:<br />1. krs: 32 yritystä haastateltu v. 2006<br />2. krs: asiantuntijaraati 27.2.2007, n. 20 osanottajaa: SWOT -aiheiden tuottaminen<br />3. krs: eDelfoi, SWOT-arvottaminen ja kehittäminen maaliskuu 2007 (= 2. SWOT-kierros)<br />DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN<br />73<br />
    117. 117. VAHVUUDET: 2. SWOT-kierros<br />DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN<br />74<br />
    118. 118.
    119. 119. Suomen polku 1997<br />
    120. 120. Suomen polku 2007<br />
    121. 121. Tietoyhteiskunta<br />Tietoyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä.<br />Tietoyhteiskuntaa rakennetaan teknologian markkinoijien ehdoilla.<br />Tietoverkkojen sisällöt amerikanisoituvat.<br />Opettajien ammatin merkitys tietoyhteiskunnassa lisääntyy.<br />Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa paikallisella tasolla<br />Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän eurooppalaisia.<br />Tietoyhteiskunnan teknologia ennen muuta avustaa ihmiset tiedollista, henkistä, eettistä ja luovaa toimintaa.<br />Tietoyhteiskunnan tietoverkkojen ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko ihmisiä.<br />Tietotekniikan kehitys mahdollistuu siirtymisen edustuksellisesta demokratiasta kohti suoraa, osallistuvaa (tele)demokratiaa, joka perustuu tietoverkkojen avulla tapahtuvaan ja jatkuvasti vireillä olevaan kansanäänestykseen.<br />Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa valtakunnallisella tasolla.<br />Tulevaa tietoyhteiskuntaa rakennetaan humanismin ja tekniikan yhdistävästä näkökulmasta ja yhteiskuntavetoisesti.<br />Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän kansallisia, suomalaisia.<br />Tietoyhteiskunnassa kannetaan vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävien oikeuksista.<br />
    122. 122. Tietoyhteiskunta<br />
    123. 123. Elinikäinen oppiminen<br />Tulevaisuudessa &quot;poikkiopetussuunnitelmallisten taitojen&quot; kehittäminen (oppimaan oppiminen, sosiaaliset taidot, kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidot jne.) korostuu. <br />Elinikäisen oppimisen perustaa vahvistetaan parhaiten siten, että koulut tukevat yksilöllisiä oppimistyylejä ja -tarpeita.<br />Elinikäisen oppimisen toteutumisen kannalta olennaista on rohkaisevan ja positiivisen mielipideilmaston syntyminen.<br />Elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi löydetään uusia yhteistyön muotoja oppilaiden, heidän perheidensä, opettajien, muun yhteisön ja valtion välillä.<br />Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin yksityisen sektorin panostuksin.<br />Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on henkilökohtaisen kehittymisen ja demokraattisten arvojen vahvistumisen turvaaminen.<br />Pragmaattinen, käytännönläheinen näkökulma tietoon korostuu: korostetaan aikaisempaa enemmän teoreettisen tiedon käytännöllisen soveltamisen merkitystä.<br />Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on innovaatioiden, tuottavuuden ja taloudellisen kasvun edistäminen.<br />Elinikäisen oppimisen ydinkonteksti on työelämä, työssä oppiminen.<br />Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa mennään liiallisuuksiin.<br />Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa edistytään.<br />Elinikäinen oppiminen rajautuu eliitin yksinoikeudeksi.<br />Elinikäinen oppiminen jää tyhjäksi iskusanaksi.<br />Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin julkisen sektorin panostuksena.<br />
    124. 124. Elinikäinen oppiminen<br />
    125. 125. Avaintaidot<br />Kommunikaatiovalmiudet?<br />Muutoksen sietokyky?<br />Oppimiskyky?<br />Ekologisuus?<br />Erilaisuuden sietokyky (kulttuurin kompetenssi)?<br />Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu?<br />Ihmissuhdetaitojen osaaminen?<br />Tietointensiivinen ammattiosaaminen?<br />Usean kielen hallinta?<br />Ammatti- ja alaspesifi tietotaito<br />Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin)?<br />Tiedeosaaminen?<br />Fyysinen kuntoisuus?<br />&quot;Käden taidot”<br />Esteettisyys?<br />
    126. 126. Avaintaidot<br />
    127. 127. Sivistys<br />
    128. 128. Viestintäympäristö<br />
    129. 129. Teemat<br />Tulevaisuusorientaatio<br /><ul><li>Yhteisöt
    130. 130. Uskomukset</li></ul>Delfoi – jamuuttulevaisuusmetodit<br /><ul><li>Tunnuspiirteet
    131. 131. Tekniikat</li></ul>Tutkimuksia<br /><ul><li>metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
    132. 132. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)</li></ul>Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)<br />
    133. 133.
    134. 134.
    135. 135.
    136. 136.
    137. 137.
    138. 138.
    139. 139. Teemat<br />Tulevaisuusorientaatio<br /><ul><li>Yhteisöt
    140. 140. Uskomukset</li></ul>Delfoi – jamuuttulevaisuusmetodit<br /><ul><li>Tunnuspiirteet
    141. 141. Tekniikat</li></ul>Tutkimuksia<br /><ul><li>metsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
    142. 142. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)</li></ul>Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)<br />
    143. 143. Asiantuntijuus?<br /><ul><li>”Nykysuomen sanakirja kuvaa asiantuntijan tietäjäksi, ”jolla on asiantuntemusta, erikoisia, tavallista perusteellisempia (ammatti)tietoja joltakin alalta”.
    144. 144. Delfoi-käyttöön sopii hyvin sanakirjan tarkentava määre: ”erikoistuntija, ekspertti, varsinkin kutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta”. Sanakirjakuvaus on staattinen, mutta Wikipedia ennakoi muutosta.
    145. 145. Murtumasta kertoo jo se, että Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden (expert) mutta Encyclopedia Britannica ei. Wikipediakin lähtee perinteisesti siitä, että asiantuntijan tunnistaa luotettavan tiedon, tekniikan tai taidon hallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert) eroaa spesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, että spesialisti kykenee ratkaisemaan ongelman, kun taas ekspertti tietää ratkaisun. Ekspertin vastakohta on maallikko (layman) ja spesialistin yleistietäjä (generalist). Wikipedian tiedossa on myös, että yksilöt ovat usein asiantuntijoita joillakin aloilla ja maallikkoja toisilla.
    146. 146. Kiinnostavaa Wikipedian määrittelyssä on vihje siitä, että asiantuntijuuden laadut ovat murroksessa. Täydentävän näkökulman mukaan asiantuntijuus ei enää ole niinkään yksilön kuin yhteisöjen ja verkostojen ominaisuus. Tieto ei perimmiltään ole saavutettavissa staattisena vaan se kiinnittyy erottamattomasti sosiokulttuuriseen kehitykseen. Tietäminen (tiedon muodostus) on sosiaalinen ilmiö, joka on sidottu yhteistoimintaan, käytäntöihin ja kieleen. (Bereiter 2002, 174–210, Tuomi 1999, 411–416) </li></li></ul><li>MEGATRENDIT<br />ILMENEMISMUODOT, VAIKUTUKSET<br /><ul><li>Verkostoituminen (yhteispeli)‏
    147. 147. Yritys- ja kansalaistoiminnan & hallinnon tavat ja ohjaavat ideat
    148. 148. Teknologinen kehitys (the net, tietokoneet)‏
    149. 149. Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat, verkottuminen, teknologioiden konvergenssi
    150. 150. Individualismi ja privatisoituminen (the self)‏
    151. 151. Identiteetin jatkuva tekeminen, räätälöidyt ja brändätyt palvelut
    152. 152. Monitieteisyys ja tieteidenvälisyys
    153. 153. Ongelmien ratkaisuun ja teorioiden kehittelyyn tarvitaan useiden asiantuntijuuksien ja tiedonalojen yhdistelyä
    154. 154. Informaation lisääntyminen, nopeutuminen, reaaliaikais-tuminen, mediallistuminen
    155. 155. Jatkuva informaation ja uutisten virta, ”pullistuva” nykyhetki, infoähky, elinikäinen oppiminen, näkemystiedon ja valintakriteerien tarve
    156. 156. Työn murros, globalisaatio
    157. 157. Siirtymä teollisesta informaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdet työmarkkinat, osaamisen uudistumiskierre, glob. tuotanto ja raha
    158. 158. Joustavuus, säätelyn purku
    159. 159. Suunnittelutalouksien hajoaminen, kaupan rajojen poistuminen
    160. 160. Suureneminen ja integraatio
    161. 161. Alueiden ja kulttuurien integroituminen (EU, tutkinnot)‏
    162. 162. Pieneneminen
    163. 163. Nanoteknologia, mobiili multimedia
    164. 164. Simuloituminen, abstraktisuus
    165. 165. Internet, simulaatiot, rooli- ja elämyspelit, chat
    166. 166. Läpinäkyvyys
    167. 167. Politiikan ja toiminnan avautuminen, subsidiariteettiperiaate
    168. 168. Turvattomuus
    169. 169. Ekologiset uhat, terrorismi, lähiturvattomuus
    170. 170. Globaali etiikka
    171. 171. Kulttuuriset ja ideologiset arvokonfliktit
    172. 172. Kestävä kehitys
    173. 173. Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan ympäristökestävyys</li></ul>Tulevaisuustermit ja -metodit<br />
    174. 174. Arvauksia oppimisen lähitulevaisuuteen …<br /><ul><li> sisällöt ovat autenttista dataa, omaa konstruktiota ja interaktiota
    175. 175. sisällöt pooliutuvat, standardisoituvat ja avautuvat(tietokannat)
    176. 176. oppimisen muistivaraisia toimintoja ”ulkoistetaan” (apu- ja tekoäly)
    177. 177. vuorovaikutusta harjoitellaan ja dokumentoidaan (yhteisömuisti)
    178. 178. kehitetään välineitä informaation jalostukseen (datametodit), ja
    179. 179. merkitysten luomiseen (identiteettimetodit)
    180. 180. subjektin evoluutio jatkuu (yksilö –ryhmä – yhteisö – kulttuuri)
    181. 181. jatkuvat rajanylitykset purkavat modernin matriisin jäykkyydet</li></li></ul><li>
    182. 182. ”Tower of Test and Generate”<br />Daniel C. Dennettin evoluutiotorni<br />
    183. 183. Herakleitos (535-474 eaa)<br />Ajasta: ”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan virtaan, sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee.”<br />Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia.<br />Harmoniasta: Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra. <br />Paradoksista: Maailman kehityksen melodiana on vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseen eli tasapainoon. <br />

    ×