SlideShare a Scribd company logo
DelfoijatulevaisuudetYmpäristöteknologia 12.11.2009Hannu Linturi
TeematTulevaisuusorientaatioYhteisöt
UskomuksetDelfoi – jamuuttulevaisuusmetoditTunnuspiirteet
TekniikatTutkimuksiametsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)
TULEVAISUDEN TUTKIMUSKESKUS
TULEVAISUDEN VERKOSTOAKATEMIA
TULEVAISUDEN TUTKIMUKSEN SEURA
Tofflerilaiset aikakaudet
n. 1970n. 2020-40Murroksen kehityskaari     	Tuotannon 	periaate	Yhteiskunnan 	toimintalogiikka	Yhteiskunnan 	malliEnemmän erilaista uudella tavalla tuotettunaEnemmän ja parempaa vähemmästäEnemmän enemmästäMyöhäisteollinen murrosaikaINFORMATIONALISMIINDUSTRIALISMIVerkosto-yhteiskunta ?Teollinen yhteiskuntaTieto-yhteiskuntaLähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002
Soft Systems MethodologyPeter Checkland, Soft Systems Methodologyhttp://members.tripod.com/SSM_Delphi/ssm4.html
FuturologiaEleonara Masini (1998) jakaa futurologian kolmeen tutkimusalueeseen. Nämä ovat futures study eli tulevaisuuden tutkimus (erikseen kirjoitettuna), futures research eli tulevaisuudentutkimus (yhteen kirjoitettuna) ja erityisesti ranskankielisellä alueella käytetty prospective study eli prospektiivinen tutkimus. Viimeisessä pyritään menneisyyden ymmärtämisen kautta tunnistamaan ja valitsemaan nykyisyydessä joukko todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia. Tulevaisuudentutkimus (futures research) tarkoittaa yksinkertaisesti suuntautumista tulevaisuuden tietämiseen ja ymmärtämiseen, ja tulevaisuuden tutkimus (futures study) sellaista tietotoimintaa, joka kattaa kaikki tulevaisuuden intuitiivisen katsomisen, ennustamisen ja inventoinnin muodot utopioista profetioihin. Masini, E. (1998) Futures Research and Sociological Analysis. A draft of discussion. The XIV World Congress of Sociology. The International Sociological Association. RC07 Futures Research. July 16-August 1, 1998. Montreal. Canada.
TeematTulevaisuusorientaatioYhteisöt
UskomuksetDelfoi – jamuuttulevaisuusmetoditTunnuspiirteet
TekniikatTutkimuksiametsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)
TulevaisuusmetoditFutu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön (exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia. Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative). Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennuste-tyyppiset kyselytutkimukset, joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa (technologyforecasting). Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series. Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.
Futures Research Methodology V2.0 1. Introduction & Overview			15. Simulation and Games 2.	Environmental Scanning			16. Genius Forecasting, Vision, and Int. 3.	Delphi			 			17. Normative Forecasting 4.	Futures Wheel				18. S&T Road Mapping 5.	Trend Impact Analysis			19. Field Anomaly Relaxation (FAR) 6.	Cross-Impact Analysis	 		20. Text Mining for Technology Foresight 7.	Structural Analysis				21. Agent Modeling 8.	Systems Perspectives			22. SOFI 9.	Decision Modeling		 		23. SOFI Software10.	Statistical Modeling		 		24. The Multiple Perspective Concept11.	Technological Sequence Analysis	25. Tool Box for Scenario Planning12.	Relevance Trees and Morph. Analysis	26. Causal Layered Analysis 13.	Scenarios 13.5  Interactive Scenarios	27. Integration, Comparisons, and 	14.	Participatory Methods			      Frontiers of Futures Research Methods
Delfoi -metodi“A technique of structuring a communication process of a group in order to help to understand and deal with the future development of a complex problem.” (Linstone & Turoff 1975)Asiantuntijamenetelmä, jonkaavullasaadaanesillevalistuneitajaperusteltujamielipiteitätulevaisuudenmahdollisuuksistajavaihtoehdoista. Luonteeltaanlaadullistatutkimusta, muttaerityisestitietokonepohjainentekniikkamahdollistaamyöslaajatennustetyyppisetkyselyt (esim. eDelfoi).Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi
TunnusmerkitAsiantuntijuus: oletetaanettäasiantuntijatpääsevätparempaantulokseenkuinsatunnainenjoukkovastaajiaPaneeli: kommunikatiivinenasiantuntijoistakoostettutiedonmuodostusyhteisöAnonyymisyys: panelistitvastaavatjaargumentoivatanonyymisti, vaikkatietävätketkäkuuluvatpaneliinIteraatio:delfoissatoteutetaankaksi tai useampiakysely- jaargumentointikierroksiaManagerialisuus: tutkimuksenmanagerin tai manageristonrooli on keskeinentutkimuksenkaikissavaiheissaPalaute: panelisaapalautettavastauksistaankierrostenvälissäjamahdollisestimyösaikana
Delfoi -metodiThe Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds. After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments. Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel.Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi
ProsessiTutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistakysymys)Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit)Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen (paneeli)Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus: tulevaisuusväitteetEnsimmäinen kierros: lomake tai haastatteluVäliraportti: argumenteista teesejä)Toinen kierros: argumentointiAnalyysi: perustelujen ”kuoriminen” ja kierrättäminenKolmas kierros: fokusointiAnalyysi ja raportointiJulkaisuja “pölytys”
KiistakysymysRiitakysymys, kiistakysymys (”a matter that is in dispute between two or more”1)
Julkinen ja ratkaisematon keskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”)
Ratkaisuaan odottava asia, ongelman tai ratkaisun lopputulema (outcome)
(Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue)
Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a discourse or of a section of a discourse”)1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005
Väite, arvio ja perusteluTulevaisuusväite, teesi (statement)
Asteikkokysymykset: todennäköinen, haluttava, merkittävä, …
Vuosiarviot, trendiarviot, avoimetkysymykset
Argumentti, syy (argument, reason)
Vasta-argumentti, lisäperusteluKs. esimerkkejä Outlook 2010: energy
VariaatioitaConsensusDelphi(Olaf Helmer)
Technology(quantitative) Delphi
Policy Delphi(Murray Turoff)
Argumentative Delphi(OsmoKuusi) www.edelfoi.fi http://www.edelfoi.fi/
DisaggregativeDelphi(Petri Tapio)
Feedback Delphi(YrjöMyllylä)
TechCastDelphi www.techcast.orghttp://www.techcast.org/
Real Time Delphi(Millennium Project) www.edelphi.fi http://www.edelphi.fi/ (www.realtimedelphi.net)
Communicative, Dialogical, Structured, Social, …PaneeliAsiantuntija (tiedontuottaja): ekspertti (tietää), spesialisti (osaa), generalisti (ymmärtää), maallikko (soveltaa) (vaihtuvat roolit)
Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta, sitoutuminen
Argumentoivuus ja dialogisuus, katalyyttisyys
Tulevaisuusorientaatio: tulevaisuuden tekijä, mahdollisuuksien näkijä, uhkien tunnistaja, sivustaseuraaja (Amaran roolit)Real Time Delphi (or RT Delphi)It is “round-less” but cumulative and based on feedback a participant can determine how many rounds or times they revise or add responsesEvery time they come back to the on-line matrix, they can see new comments and ratings entered since they last signed on, and they can see their previous answers in relation to the others.  They then have the ability to change their responsesFuturists and Planners can use an RT Delphi to:Systemically collect, store, feedback, and rate the best thinking from a range of the best minds that are not easily assembled in a meeting  Define and weight criteria for important & controversial decisionsAdd and rate alternative decision optionsProvide logic and traceability to decision makingRT Delphi makes the approach asynchronous, and efficient
Possible Development Likelihood by 2030 (%) National programs for improving collective intelligenceSome richer as well as lower income countries have (by this year of 2030) made improving collective intelligence a national goal; this includes improving individual as well as intelligence for their nations-as-whole.Likelihood by 2030 The average group answer: 63.6 Respondents: 189 Just in time knowledge and learning Rote learning has diminished in importance. With ubiquitous computing and education for life-long learning, 'just in time knowledge' has become the norm. Reasoning, problem solving, and learning strategies form the core focus of public educational systems.Likelihood by 2030 The average group answer: 72.7 Respondents: 181 Individualized education Through tests of various sorts, including simulations, the needs of individual students are being assessed and curricula and instructional methods are tailored to individual students. Twenty years ago this used to be called 'special needs' but now it is recognized that all students have special needs and those needs are being largely met in many places in the world.Likelihood by 2030 The average group answer: 65.0 Respondents: 179 Education and Learning: Possibilities by 2030
The MatrixCODECriteria in this rowAverage judgments of the groupNumber of responses so farDrop down menuYour response; Red cells mean big differencePlace for you to enter reasons and see othersAlternate solutions allremaining rows
eDelfoi 3.0
eDelfoi 3.0
Yamk Delphi
Yamk Delphi
Delfoi –kehittäjäyhteisö
monologiThe Wisdom of CrowdsDiversity of opinion: kullakin panelistilla on oma tieto tai  tulkinta
Independence: argumentti ei määräydy ensisijaisesti muiden mielipiteistä
Decentralization: ihmiset ovat erikoistuneita ja monen paikkaisia
Aggregation: ryhmittelyn prosessi, joka yhdistää paikallisen ja hajautuneen tiedon (vrt. Tapio)dialogi ja dialektiikkaKaksinpuhelu, vuoropuhelu, keskustelumuotoinen kirjallinen tuotos (Uusi sivistyssanakirja 1998)Vuorovaikutus muuttaa väistämättömästi ihmisten persoonaa. Tuloksena ei ole kaksi yksilöä vaan eräänlainen dyadi, jossa ihmiset muodostavat yhteisen persoonan: Minä–Sinän (Ich–Du) (Buber)Totuus saavutetaan, kunhan asioista keskustellaan järkiperäisesti ja tarpeeksi kauan. (Habermas)Osapuolet ovat joka hetki valmiita luopumaan omista premisseistään. (Olavi Kivalo)Avoin keskusteleminen kohottaa argumentaation tasoa ja dialektista logiikkaa seuraten nostaa ymmärryksen pelkkiä puheakteja syvemmäksi synteesiksi.Kun dialogi määritellään vuoropuheluksi voidaan todeta dialogin tähtäävän yhteiseen toimintaan löydettyjen päämäärien realisoimiseksi ja esteiden raivaamiseksi muodostaen parhaimmillaan tasa-arvoisen suhteen ihmisten välille (Aarnio 1999).
trialogiThe FifthDiscipline: PersonalMastery, MentalModels, Shared Vision, TeamLearning, Systems Thinking
Toimintatutkimus & SSM: The Soft Systems Methodology
Barometrit: tietoyhteiskunta, sivistysWorld Café
Definition of a Scenario:  A scenario is a story with plausible cause and effect links that connects a future condition with the present, while illustrating key decisions, events, and consequences throughout the narrative.
MAHDOLLISET JA TODENNÄKÖISET TULEVAISUUDETKaikki sellainen, mikä on olemassa, mutta mitä emme osaa kuvitella.     Kaikki mitä voimme kuvitella    (sciencefiction,     myytit,sadut, tarinat, unet, jne.)Kaikki mikä on mahdollista(rajoina mm. luonnonlait jne.)Kaikki mikä on todennäköistäNeutraalit asiatToivottavat asiatVältettävät asiatNYKYHETKI12.11.200933
Classic Herman Kahn ScenariosSurprise-free, business-as-usual, reference, base-case scenario is a simple extrapolation of current trends and their interplayWorst case scenario based on mismanagement and bad luckBest case scenario based on good management and good luck.
“Scenario Space”Defined by Axes
Lauantai 14.11.200908.00-08.30 Kahvi08.30-09.00 Delfoi -metodi, dos. Anita Rubin, Hannu Linturi09.00-09.30 Tulevaisuusväitteiden luonti09.30-10.00 Liikenne ja CAST-tutkimus, dos. Petri Tapio10.00-11.00 eDelfoi -käyttö, WWW-suunnittelija Jari Lankinen11.00-12.00 Ensimmäisen kierroksen suunnittelu ja toteutus12.00-13.00 Äänestys ja asiantuntijapaneelien määrittely13.00-14.00 1. kierroksen tulosten tarkastelu ja 2. kierroksen suunnittelu ja toteutus14.00-14-30 Kahvi ja äänestys14.30-15.00 Tulosten tarkastelu ja raportin valmistelu15.00-16.00 Teemaryhmien töiden esittely ja arviointi
TavoitteetTavoitteena toteuttaa autenttinen Delfoi -prosessi kuudesta ympäristöteemasta siten, että ymmärrys kunkin tarkasteltavan teeman tulevaisuuksista (futuribles) jäsentyy näkemykseksi, jatietämys Delfoi - ja muiden tulevaisuustutkimuksen metodien mahdollisuuksista kehittyy toiminnalliseksi osaamiseksi, jatottumus käyttää sosiaalista mediaa (Ning) ja verkon (eDelfoi-verkkometodi) keinovalikoimaa kehittävässä ja tutkivassa toiminnassa syntyy.
OptioitaPerjantain työpajaa voi seurata paikan päällä tai verkossaJoulukuun pajaa voi seurata paikan päällä tai verkossa: mukana energia- ja ympäristöekspertit Osmo Kuusi (VATT) ja Juha Nurmela (Tilastokeskus)Integroituja opintoja rajanylityksin: lopputyötTutkimusohjausta, -toteutusta ja menetelmäoppia: lopputyötHyväksiluettaviaopintopisteitäKimppakyytiä: eri oppilaitokset, asiantuntijat, …
LinkkejäeDelfoi-verkkometodihttp://www.edelphi.fi
Delfoi-yhteisö http://edelfoi.ning.com
Energia-Delfoi 2008 http://otavanopisto.emea.acrobat.com/p51465271/
Tulevaisuuden tutkimuksen seura http://www.futurasociety.fi
Tulevaisuuden tutkimuskeskus http://www.tse.fi/tutuTeematTulevaisuusorientaatioYhteisöt
UskomuksetDelfoi – jamuuttulevaisuusmetoditTunnuspiirteet
TekniikatTutkimuksiametsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)
Valtavirta ja vaihtoehdot – metsäsektorin strategiset valinnat SuomessaJakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun yliopisto
SisältöMinkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta?Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia?Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa?TaustaEsitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin työhönAineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52 osallistujaa)Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa
Haastattelut,  selvitykset ym.(ennen ja nyt)Delfoi-kysely(tulevaisuus)Globalisaatio-skenaariotS1..S4Metsäsektorinmenestystekijätennen, nyt ja tulevaisuudessaM1 .. MnGlobalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriinGlobaalikehityksen ennakointi Analyysi Suomen metsäsektorin menestystekijöistä Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007
Laaja ja asiantunteva joukko ihmisiä metsäalan sisältä ja liepeiltä osallistui aktiivisesti delfoi-kyselyyn Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS)T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), Christine Hagström-Näsi (Tekes), Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnsoTutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualan verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY)Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh (BirdLife), Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat)Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus)Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service Oy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting)Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso)Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)
Yamk Delphi
Rohkeat panostukset  nostivat Suomen metsäsektorin  johtavaan asemaan 1980-90-luvuillaMissä nyt mättää – purevatko omat koirat, netti, jenkit vai kiinalaiset?FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKINMetsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno- ja painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen 1970-luvun lopulta alkaen – muissa maissa ei tehty vastaavaa  ”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret koneet, korkea tuottavuus, runsas energia, tehokas puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti, kansainvälistyminen, kysynnän kasvu, markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tukiKritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti ja metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaanMistä nykyvaikeudet johtuvat– virhearvioista, USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta vai maailman metsäsektorin murroksesta?
Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.
Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä?(delfoikysely 12/2006, 43 vastaajaa)
MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA? - alan uusiutumisen esteitä Suomessa:Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katettaJulkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt pysy/kasvaMetsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki onMetsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille, yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä  Välitilinpäätös uusiutumisesta:Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja mausteinSuurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla
Monet erilaiset kehityskulut ovat mahdollisia
Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus - ovat epävarmalla pohjalla
Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista kehitysurista –  mm. nationalismin/regionalismin noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka), kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka), energian/biomassan ja ympäristöasioiden korostumisesta
Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan nykylinja osoittautua riskialttiiksi
Metsäsektorilla onvarauduttava muihinkin kuin ”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!Maailman ja metsäalan tuleva kehitys: paljonepävarmuutta ja yllätystekijöitä ilmassa
Kotipesä (eristäytyminen)Maailmanparlamentti (globaali sopimuksellisuus)McWorld (taloudellinen avoimuus)Zapatista (tempoilevuus)
Yamk Delphi
Tarve uudistaa metsäsektoria suuriMarkkinahenkiset uudistajat: metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski.Moniarvoiset:kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja  tuotteiden pitää olla pitkäikäisiäNäkökulma metsäsektoriinyhteiskunnallinenNäkökulma metsäsektoriinliiketaloudellinenMaltilliset kehittäjät:maailma on kova, mutta  ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksiaSuomi-vetoiset säilyttäjät:toiminta  maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissäTarve uudistaa metsäsektoria pieni
Mihin on syytä jatkossa varautua?
Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta
Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä
Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi muuttua ”strategiseksi resurssiksi”
Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän paperilta”
Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien monopolisointia on hillittävä
Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia kalliiden riskien/virheiden välttämiseksiEri kehityskuluista löytyy samojakin tekijöitäOnko Suomella ja metsäsektorilla malttia varautua?
HSE: Cemat
“Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)”

More Related Content

Viewers also liked

Systeemiajattelun perusteet
Systeemiajattelun perusteetSysteemiajattelun perusteet
Systeemiajattelun perusteet
anita rubin
 
Oppimisen ja vähän opetuksenkin organisointia
Oppimisen ja vähän opetuksenkin organisointiaOppimisen ja vähän opetuksenkin organisointia
Oppimisen ja vähän opetuksenkin organisointia
Hannu Linturi
 
Delfoi -teesit: Tapio
Delfoi -teesit: TapioDelfoi -teesit: Tapio
Delfoi -teesit: Tapio
Hannu Linturi
 
Kaksoisopistosuunnitelma 2010
Kaksoisopistosuunnitelma 2010Kaksoisopistosuunnitelma 2010
Kaksoisopistosuunnitelma 2010
Hannu Linturi
 
Ot Barometri
Ot BarometriOt Barometri
Ot Barometri
Hannu Linturi
 
Lyhyt johdatus tulevaisuuden ammatteihin
Lyhyt johdatus tulevaisuuden ammatteihinLyhyt johdatus tulevaisuuden ammatteihin
Lyhyt johdatus tulevaisuuden ammatteihin
Hannu Linturi
 
Usability Grundlagen
Usability GrundlagenUsability Grundlagen
Usability Grundlagen
Olivia Haider
 
Oppimisen tulevaisuus 2030, I koulu 2012
Oppimisen tulevaisuus 2030, I koulu 2012Oppimisen tulevaisuus 2030, I koulu 2012
Oppimisen tulevaisuus 2030, I koulu 2012
Hannu Linturi
 
Otavan Opiston kolmikanta
Otavan Opiston kolmikantaOtavan Opiston kolmikanta
Otavan Opiston kolmikanta
Hannu Linturi
 
Pyramus - erilainen rakkaustarina
Pyramus - erilainen rakkaustarinaPyramus - erilainen rakkaustarina
Pyramus - erilainen rakkaustarina
Hannu Linturi
 
Pedagoginen täydennyskoulutus 2011-12
Pedagoginen täydennyskoulutus 2011-12Pedagoginen täydennyskoulutus 2011-12
Pedagoginen täydennyskoulutus 2011-12
Hannu Linturi
 
OT barometri-OPH-2011
OT barometri-OPH-2011OT barometri-OPH-2011
OT barometri-OPH-2011
Hannu Linturi
 
SpaceTweetup participant - MarsTweetup organizer - new format of space commu...
SpaceTweetup participant - MarsTweetup organizer - new format of space commu...SpaceTweetup participant - MarsTweetup organizer - new format of space commu...
SpaceTweetup participant - MarsTweetup organizer - new format of space commu...
Olivia Haider
 
eDelfoi -demo 16.8.2012
eDelfoi -demo 16.8.2012eDelfoi -demo 16.8.2012
eDelfoi -demo 16.8.2012
Hannu Linturi
 
ACCESS Mars - IAC2009 Daejeon
ACCESS Mars - IAC2009 DaejeonACCESS Mars - IAC2009 Daejeon
ACCESS Mars - IAC2009 Daejeon
Olivia Haider
 
Frauen In Der Astronomie
Frauen In Der AstronomieFrauen In Der Astronomie
Frauen In Der Astronomie
Olivia Haider
 
Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri (lukio)
Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri (lukio)Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri (lukio)
Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri (lukio)
Hannu Linturi
 

Viewers also liked (20)

Systeemiajattelun perusteet
Systeemiajattelun perusteetSysteemiajattelun perusteet
Systeemiajattelun perusteet
 
Otava Kolmikanta
Otava KolmikantaOtava Kolmikanta
Otava Kolmikanta
 
Oppimisen ja vähän opetuksenkin organisointia
Oppimisen ja vähän opetuksenkin organisointiaOppimisen ja vähän opetuksenkin organisointia
Oppimisen ja vähän opetuksenkin organisointia
 
Delfoi -teesit: Tapio
Delfoi -teesit: TapioDelfoi -teesit: Tapio
Delfoi -teesit: Tapio
 
Kaksoisopistosuunnitelma 2010
Kaksoisopistosuunnitelma 2010Kaksoisopistosuunnitelma 2010
Kaksoisopistosuunnitelma 2010
 
Ot Barometri
Ot BarometriOt Barometri
Ot Barometri
 
Oph Baro
Oph BaroOph Baro
Oph Baro
 
Lyhyt johdatus tulevaisuuden ammatteihin
Lyhyt johdatus tulevaisuuden ammatteihinLyhyt johdatus tulevaisuuden ammatteihin
Lyhyt johdatus tulevaisuuden ammatteihin
 
Usability Grundlagen
Usability GrundlagenUsability Grundlagen
Usability Grundlagen
 
Oppimisen tulevaisuus 2030, I koulu 2012
Oppimisen tulevaisuus 2030, I koulu 2012Oppimisen tulevaisuus 2030, I koulu 2012
Oppimisen tulevaisuus 2030, I koulu 2012
 
Otavan Opiston kolmikanta
Otavan Opiston kolmikantaOtavan Opiston kolmikanta
Otavan Opiston kolmikanta
 
Pyramus - erilainen rakkaustarina
Pyramus - erilainen rakkaustarinaPyramus - erilainen rakkaustarina
Pyramus - erilainen rakkaustarina
 
Pedagoginen täydennyskoulutus 2011-12
Pedagoginen täydennyskoulutus 2011-12Pedagoginen täydennyskoulutus 2011-12
Pedagoginen täydennyskoulutus 2011-12
 
OT barometri-OPH-2011
OT barometri-OPH-2011OT barometri-OPH-2011
OT barometri-OPH-2011
 
SpaceTweetup participant - MarsTweetup organizer - new format of space commu...
SpaceTweetup participant - MarsTweetup organizer - new format of space commu...SpaceTweetup participant - MarsTweetup organizer - new format of space commu...
SpaceTweetup participant - MarsTweetup organizer - new format of space commu...
 
eDelfoi -demo 16.8.2012
eDelfoi -demo 16.8.2012eDelfoi -demo 16.8.2012
eDelfoi -demo 16.8.2012
 
ACCESS Mars - IAC2009 Daejeon
ACCESS Mars - IAC2009 DaejeonACCESS Mars - IAC2009 Daejeon
ACCESS Mars - IAC2009 Daejeon
 
Osuuskuntameemit
OsuuskuntameemitOsuuskuntameemit
Osuuskuntameemit
 
Frauen In Der Astronomie
Frauen In Der AstronomieFrauen In Der Astronomie
Frauen In Der Astronomie
 
Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri (lukio)
Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri (lukio)Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri (lukio)
Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri (lukio)
 

Similar to Yamk Delphi

Mamk Delfoi
Mamk DelfoiMamk Delfoi
Mamk Delfoi
Hannu Linturi
 
Delfoi-menetelmän suomalainen koulukunta - Osmo kuusi
Delfoi-menetelmän suomalainen koulukunta - Osmo kuusiDelfoi-menetelmän suomalainen koulukunta - Osmo kuusi
Delfoi-menetelmän suomalainen koulukunta - Osmo kuusi
Otavan Opisto
 
Delfoi-metodi Suomessa ja maailmalla - Osmo Kuusi
Delfoi-metodi Suomessa ja maailmalla - Osmo KuusiDelfoi-metodi Suomessa ja maailmalla - Osmo Kuusi
Delfoi-metodi Suomessa ja maailmalla - Osmo Kuusi
Otavan Opisto
 
Vapaan sivistystyön skenaariot
Vapaan sivistystyön skenaariotVapaan sivistystyön skenaariot
Vapaan sivistystyön skenaariot
Hannu Linturi
 
Delfoi-asiantuntijuus
Delfoi-asiantuntijuusDelfoi-asiantuntijuus
Delfoi-asiantuntijuus
Hannu Linturi
 
Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015
Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015
Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015
Hannu Linturi
 
Delfoi-koulutus OPH:ssa
Delfoi-koulutus OPH:ssaDelfoi-koulutus OPH:ssa
Delfoi-koulutus OPH:ssa
Hannu Linturi
 
Murray Turoff esittely
Murray Turoff  esittelyMurray Turoff  esittely
Murray Turoff esittely
anita rubin
 
Internetix -metodit
Internetix -metoditInternetix -metodit
Internetix -metodit
Hannu Linturi
 
Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö
Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö
Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö
Jari Laru
 
LUENTO 3: TPACK-taidot – teknologiatuettu oppiminen ja opetus
LUENTO 3: TPACK-taidot – teknologiatuettu oppiminen ja opetusLUENTO 3: TPACK-taidot – teknologiatuettu oppiminen ja opetus
LUENTO 3: TPACK-taidot – teknologiatuettu oppiminen ja opetus
Jari Laru
 
eDelfoi ja ennakointi (OPH)
eDelfoi ja ennakointi (OPH)eDelfoi ja ennakointi (OPH)
eDelfoi ja ennakointi (OPH)
Hannu Linturi
 
Ot barometri-oph-2011
Ot barometri-oph-2011Ot barometri-oph-2011
Ot barometri-oph-2011
Hannu Linturi
 
Tietotyon pedagogisia haasteita
Tietotyon pedagogisia haasteitaTietotyon pedagogisia haasteita
Tietotyon pedagogisia haasteita
Jari Laru
 
Tutu Delfoi
Tutu DelfoiTutu Delfoi
Tutu Delfoi
Hannu Linturi
 
Ajattelun joukkoistaminen politiikassa, julkishallinnossa, yrityksissä ja kan...
Ajattelun joukkoistaminen politiikassa, julkishallinnossa, yrityksissä ja kan...Ajattelun joukkoistaminen politiikassa, julkishallinnossa, yrityksissä ja kan...
Ajattelun joukkoistaminen politiikassa, julkishallinnossa, yrityksissä ja kan...
Ville Tapio
 
G kampustelua
G kampusteluaG kampustelua
G kampustelua
Hannu Linturi
 

Similar to Yamk Delphi (20)

Mamk Delfoi
Mamk DelfoiMamk Delfoi
Mamk Delfoi
 
Delfoi Oph
Delfoi OphDelfoi Oph
Delfoi Oph
 
Delfoi Oph
Delfoi OphDelfoi Oph
Delfoi Oph
 
Delfoi-menetelmän suomalainen koulukunta - Osmo kuusi
Delfoi-menetelmän suomalainen koulukunta - Osmo kuusiDelfoi-menetelmän suomalainen koulukunta - Osmo kuusi
Delfoi-menetelmän suomalainen koulukunta - Osmo kuusi
 
Delfoi-metodi Suomessa ja maailmalla - Osmo Kuusi
Delfoi-metodi Suomessa ja maailmalla - Osmo KuusiDelfoi-metodi Suomessa ja maailmalla - Osmo Kuusi
Delfoi-metodi Suomessa ja maailmalla - Osmo Kuusi
 
Vapaan sivistystyön skenaariot
Vapaan sivistystyön skenaariotVapaan sivistystyön skenaariot
Vapaan sivistystyön skenaariot
 
Delfoi-asiantuntijuus
Delfoi-asiantuntijuusDelfoi-asiantuntijuus
Delfoi-asiantuntijuus
 
Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015
Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015
Taitokoulu-rehtorit 6.2.2015
 
Delfoi-koulutus OPH:ssa
Delfoi-koulutus OPH:ssaDelfoi-koulutus OPH:ssa
Delfoi-koulutus OPH:ssa
 
Sotunki 2011- lyhyt
Sotunki 2011- lyhytSotunki 2011- lyhyt
Sotunki 2011- lyhyt
 
Murray Turoff esittely
Murray Turoff  esittelyMurray Turoff  esittely
Murray Turoff esittely
 
Internetix -metodit
Internetix -metoditInternetix -metodit
Internetix -metodit
 
Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö
Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö
Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö
 
LUENTO 3: TPACK-taidot – teknologiatuettu oppiminen ja opetus
LUENTO 3: TPACK-taidot – teknologiatuettu oppiminen ja opetusLUENTO 3: TPACK-taidot – teknologiatuettu oppiminen ja opetus
LUENTO 3: TPACK-taidot – teknologiatuettu oppiminen ja opetus
 
eDelfoi ja ennakointi (OPH)
eDelfoi ja ennakointi (OPH)eDelfoi ja ennakointi (OPH)
eDelfoi ja ennakointi (OPH)
 
Ot barometri-oph-2011
Ot barometri-oph-2011Ot barometri-oph-2011
Ot barometri-oph-2011
 
Tietotyon pedagogisia haasteita
Tietotyon pedagogisia haasteitaTietotyon pedagogisia haasteita
Tietotyon pedagogisia haasteita
 
Tutu Delfoi
Tutu DelfoiTutu Delfoi
Tutu Delfoi
 
Ajattelun joukkoistaminen politiikassa, julkishallinnossa, yrityksissä ja kan...
Ajattelun joukkoistaminen politiikassa, julkishallinnossa, yrityksissä ja kan...Ajattelun joukkoistaminen politiikassa, julkishallinnossa, yrityksissä ja kan...
Ajattelun joukkoistaminen politiikassa, julkishallinnossa, yrityksissä ja kan...
 
G kampustelua
G kampusteluaG kampustelua
G kampustelua
 

More from Hannu Linturi

Delfoi-pedagogiikka
Delfoi-pedagogiikkaDelfoi-pedagogiikka
Delfoi-pedagogiikka
Hannu Linturi
 
Delfoi-pedagogiikka
Delfoi-pedagogiikkaDelfoi-pedagogiikka
Delfoi-pedagogiikka
Hannu Linturi
 
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018
Hannu Linturi
 
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessa
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessaeDelphi-prosessi neljässä vaiheessa
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessa
Hannu Linturi
 
OEF-skenaariot 2035
OEF-skenaariot 2035OEF-skenaariot 2035
OEF-skenaariot 2035
Hannu Linturi
 
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissa
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissaDARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissa
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissa
Hannu Linturi
 
TVA-paja 24.03.2017
TVA-paja 24.03.2017TVA-paja 24.03.2017
TVA-paja 24.03.2017
Hannu Linturi
 
TVA-paja 24.03.2017
TVA-paja 24.03.2017TVA-paja 24.03.2017
TVA-paja 24.03.2017
Hannu Linturi
 
TVA: eDelphi 2017
TVA: eDelphi 2017TVA: eDelphi 2017
TVA: eDelphi 2017
Hannu Linturi
 
TVA: eDelphi 2017
TVA: eDelphi 2017TVA: eDelphi 2017
TVA: eDelphi 2017
Hannu Linturi
 
TVA: teesi, paneeli ja manageri
TVA:  teesi, paneeli ja manageriTVA:  teesi, paneeli ja manageri
TVA: teesi, paneeli ja manageri
Hannu Linturi
 
TVA: teesi, paneeli ja manageri
TVA:  teesi, paneeli ja manageriTVA:  teesi, paneeli ja manageri
TVA: teesi, paneeli ja manageri
Hannu Linturi
 
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-caseTVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
Hannu Linturi
 
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-caseTVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
Hannu Linturi
 
TVA: Dynamo-case
TVA: Dynamo-caseTVA: Dynamo-case
TVA: Dynamo-case
Hannu Linturi
 
TVA: Dynamo-case
TVA:  Dynamo-caseTVA:  Dynamo-case
TVA: Dynamo-case
Hannu Linturi
 
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojaksoTVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
Hannu Linturi
 
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA:  oppimisen tulevaisuuksissa-opintojaksoTVA:  oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
Hannu Linturi
 
Humak 2017
Humak 2017Humak 2017
Humak 2017
Hannu Linturi
 
Xamk 2017-avaus
Xamk 2017-avausXamk 2017-avaus
Xamk 2017-avaus
Hannu Linturi
 

More from Hannu Linturi (20)

Delfoi-pedagogiikka
Delfoi-pedagogiikkaDelfoi-pedagogiikka
Delfoi-pedagogiikka
 
Delfoi-pedagogiikka
Delfoi-pedagogiikkaDelfoi-pedagogiikka
Delfoi-pedagogiikka
 
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018
 
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessa
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessaeDelphi-prosessi neljässä vaiheessa
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessa
 
OEF-skenaariot 2035
OEF-skenaariot 2035OEF-skenaariot 2035
OEF-skenaariot 2035
 
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissa
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissaDARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissa
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissa
 
TVA-paja 24.03.2017
TVA-paja 24.03.2017TVA-paja 24.03.2017
TVA-paja 24.03.2017
 
TVA-paja 24.03.2017
TVA-paja 24.03.2017TVA-paja 24.03.2017
TVA-paja 24.03.2017
 
TVA: eDelphi 2017
TVA: eDelphi 2017TVA: eDelphi 2017
TVA: eDelphi 2017
 
TVA: eDelphi 2017
TVA: eDelphi 2017TVA: eDelphi 2017
TVA: eDelphi 2017
 
TVA: teesi, paneeli ja manageri
TVA:  teesi, paneeli ja manageriTVA:  teesi, paneeli ja manageri
TVA: teesi, paneeli ja manageri
 
TVA: teesi, paneeli ja manageri
TVA:  teesi, paneeli ja manageriTVA:  teesi, paneeli ja manageri
TVA: teesi, paneeli ja manageri
 
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-caseTVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
 
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-caseTVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
 
TVA: Dynamo-case
TVA: Dynamo-caseTVA: Dynamo-case
TVA: Dynamo-case
 
TVA: Dynamo-case
TVA:  Dynamo-caseTVA:  Dynamo-case
TVA: Dynamo-case
 
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojaksoTVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
 
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA:  oppimisen tulevaisuuksissa-opintojaksoTVA:  oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
 
Humak 2017
Humak 2017Humak 2017
Humak 2017
 
Xamk 2017-avaus
Xamk 2017-avausXamk 2017-avaus
Xamk 2017-avaus
 

Yamk Delphi

  • 4. TekniikatTutkimuksiametsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
  • 5. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)
  • 10. n. 1970n. 2020-40Murroksen kehityskaari Tuotannon periaate Yhteiskunnan toimintalogiikka Yhteiskunnan malliEnemmän erilaista uudella tavalla tuotettunaEnemmän ja parempaa vähemmästäEnemmän enemmästäMyöhäisteollinen murrosaikaINFORMATIONALISMIINDUSTRIALISMIVerkosto-yhteiskunta ?Teollinen yhteiskuntaTieto-yhteiskuntaLähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002
  • 11. Soft Systems MethodologyPeter Checkland, Soft Systems Methodologyhttp://members.tripod.com/SSM_Delphi/ssm4.html
  • 12. FuturologiaEleonara Masini (1998) jakaa futurologian kolmeen tutkimusalueeseen. Nämä ovat futures study eli tulevaisuuden tutkimus (erikseen kirjoitettuna), futures research eli tulevaisuudentutkimus (yhteen kirjoitettuna) ja erityisesti ranskankielisellä alueella käytetty prospective study eli prospektiivinen tutkimus. Viimeisessä pyritään menneisyyden ymmärtämisen kautta tunnistamaan ja valitsemaan nykyisyydessä joukko todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia. Tulevaisuudentutkimus (futures research) tarkoittaa yksinkertaisesti suuntautumista tulevaisuuden tietämiseen ja ymmärtämiseen, ja tulevaisuuden tutkimus (futures study) sellaista tietotoimintaa, joka kattaa kaikki tulevaisuuden intuitiivisen katsomisen, ennustamisen ja inventoinnin muodot utopioista profetioihin. Masini, E. (1998) Futures Research and Sociological Analysis. A draft of discussion. The XIV World Congress of Sociology. The International Sociological Association. RC07 Futures Research. July 16-August 1, 1998. Montreal. Canada.
  • 15. TekniikatTutkimuksiametsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
  • 16. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)
  • 17. TulevaisuusmetoditFutu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön (exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia. Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative). Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennuste-tyyppiset kyselytutkimukset, joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa (technologyforecasting). Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series. Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.
  • 18. Futures Research Methodology V2.0 1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games 2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int. 3. Delphi 17. Normative Forecasting 4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping 5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR) 6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight 7. Structural Analysis 21. Agent Modeling 8. Systems Perspectives 22. SOFI 9. Decision Modeling 23. SOFI Software10. Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept11. Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning12. Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis 13. Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and 14. Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods
  • 19. Delfoi -metodi“A technique of structuring a communication process of a group in order to help to understand and deal with the future development of a complex problem.” (Linstone & Turoff 1975)Asiantuntijamenetelmä, jonkaavullasaadaanesillevalistuneitajaperusteltujamielipiteitätulevaisuudenmahdollisuuksistajavaihtoehdoista. Luonteeltaanlaadullistatutkimusta, muttaerityisestitietokonepohjainentekniikkamahdollistaamyöslaajatennustetyyppisetkyselyt (esim. eDelfoi).Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi
  • 20. TunnusmerkitAsiantuntijuus: oletetaanettäasiantuntijatpääsevätparempaantulokseenkuinsatunnainenjoukkovastaajiaPaneeli: kommunikatiivinenasiantuntijoistakoostettutiedonmuodostusyhteisöAnonyymisyys: panelistitvastaavatjaargumentoivatanonyymisti, vaikkatietävätketkäkuuluvatpaneliinIteraatio:delfoissatoteutetaankaksi tai useampiakysely- jaargumentointikierroksiaManagerialisuus: tutkimuksenmanagerin tai manageristonrooli on keskeinentutkimuksenkaikissavaiheissaPalaute: panelisaapalautettavastauksistaankierrostenvälissäjamahdollisestimyösaikana
  • 21. Delfoi -metodiThe Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds. After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments. Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel.Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi
  • 22. ProsessiTutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistakysymys)Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit)Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen (paneeli)Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus: tulevaisuusväitteetEnsimmäinen kierros: lomake tai haastatteluVäliraportti: argumenteista teesejä)Toinen kierros: argumentointiAnalyysi: perustelujen ”kuoriminen” ja kierrättäminenKolmas kierros: fokusointiAnalyysi ja raportointiJulkaisuja “pölytys”
  • 23. KiistakysymysRiitakysymys, kiistakysymys (”a matter that is in dispute between two or more”1)
  • 24. Julkinen ja ratkaisematon keskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”)
  • 25. Ratkaisuaan odottava asia, ongelman tai ratkaisun lopputulema (outcome)
  • 27. Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a discourse or of a section of a discourse”)1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005
  • 28. Väite, arvio ja perusteluTulevaisuusväite, teesi (statement)
  • 40. Real Time Delphi(Millennium Project) www.edelphi.fi http://www.edelphi.fi/ (www.realtimedelphi.net)
  • 41. Communicative, Dialogical, Structured, Social, …PaneeliAsiantuntija (tiedontuottaja): ekspertti (tietää), spesialisti (osaa), generalisti (ymmärtää), maallikko (soveltaa) (vaihtuvat roolit)
  • 44. Tulevaisuusorientaatio: tulevaisuuden tekijä, mahdollisuuksien näkijä, uhkien tunnistaja, sivustaseuraaja (Amaran roolit)Real Time Delphi (or RT Delphi)It is “round-less” but cumulative and based on feedback a participant can determine how many rounds or times they revise or add responsesEvery time they come back to the on-line matrix, they can see new comments and ratings entered since they last signed on, and they can see their previous answers in relation to the others. They then have the ability to change their responsesFuturists and Planners can use an RT Delphi to:Systemically collect, store, feedback, and rate the best thinking from a range of the best minds that are not easily assembled in a meeting Define and weight criteria for important & controversial decisionsAdd and rate alternative decision optionsProvide logic and traceability to decision makingRT Delphi makes the approach asynchronous, and efficient
  • 45. Possible Development Likelihood by 2030 (%) National programs for improving collective intelligenceSome richer as well as lower income countries have (by this year of 2030) made improving collective intelligence a national goal; this includes improving individual as well as intelligence for their nations-as-whole.Likelihood by 2030 The average group answer: 63.6 Respondents: 189 Just in time knowledge and learning Rote learning has diminished in importance. With ubiquitous computing and education for life-long learning, 'just in time knowledge' has become the norm. Reasoning, problem solving, and learning strategies form the core focus of public educational systems.Likelihood by 2030 The average group answer: 72.7 Respondents: 181 Individualized education Through tests of various sorts, including simulations, the needs of individual students are being assessed and curricula and instructional methods are tailored to individual students. Twenty years ago this used to be called 'special needs' but now it is recognized that all students have special needs and those needs are being largely met in many places in the world.Likelihood by 2030 The average group answer: 65.0 Respondents: 179 Education and Learning: Possibilities by 2030
  • 46. The MatrixCODECriteria in this rowAverage judgments of the groupNumber of responses so farDrop down menuYour response; Red cells mean big differencePlace for you to enter reasons and see othersAlternate solutions allremaining rows
  • 52. monologiThe Wisdom of CrowdsDiversity of opinion: kullakin panelistilla on oma tieto tai tulkinta
  • 53. Independence: argumentti ei määräydy ensisijaisesti muiden mielipiteistä
  • 54. Decentralization: ihmiset ovat erikoistuneita ja monen paikkaisia
  • 55. Aggregation: ryhmittelyn prosessi, joka yhdistää paikallisen ja hajautuneen tiedon (vrt. Tapio)dialogi ja dialektiikkaKaksinpuhelu, vuoropuhelu, keskustelumuotoinen kirjallinen tuotos (Uusi sivistyssanakirja 1998)Vuorovaikutus muuttaa väistämättömästi ihmisten persoonaa. Tuloksena ei ole kaksi yksilöä vaan eräänlainen dyadi, jossa ihmiset muodostavat yhteisen persoonan: Minä–Sinän (Ich–Du) (Buber)Totuus saavutetaan, kunhan asioista keskustellaan järkiperäisesti ja tarpeeksi kauan. (Habermas)Osapuolet ovat joka hetki valmiita luopumaan omista premisseistään. (Olavi Kivalo)Avoin keskusteleminen kohottaa argumentaation tasoa ja dialektista logiikkaa seuraten nostaa ymmärryksen pelkkiä puheakteja syvemmäksi synteesiksi.Kun dialogi määritellään vuoropuheluksi voidaan todeta dialogin tähtäävän yhteiseen toimintaan löydettyjen päämäärien realisoimiseksi ja esteiden raivaamiseksi muodostaen parhaimmillaan tasa-arvoisen suhteen ihmisten välille (Aarnio 1999).
  • 56. trialogiThe FifthDiscipline: PersonalMastery, MentalModels, Shared Vision, TeamLearning, Systems Thinking
  • 57. Toimintatutkimus & SSM: The Soft Systems Methodology
  • 59. Definition of a Scenario: A scenario is a story with plausible cause and effect links that connects a future condition with the present, while illustrating key decisions, events, and consequences throughout the narrative.
  • 60. MAHDOLLISET JA TODENNÄKÖISET TULEVAISUUDETKaikki sellainen, mikä on olemassa, mutta mitä emme osaa kuvitella. Kaikki mitä voimme kuvitella (sciencefiction, myytit,sadut, tarinat, unet, jne.)Kaikki mikä on mahdollista(rajoina mm. luonnonlait jne.)Kaikki mikä on todennäköistäNeutraalit asiatToivottavat asiatVältettävät asiatNYKYHETKI12.11.200933
  • 61. Classic Herman Kahn ScenariosSurprise-free, business-as-usual, reference, base-case scenario is a simple extrapolation of current trends and their interplayWorst case scenario based on mismanagement and bad luckBest case scenario based on good management and good luck.
  • 63. Lauantai 14.11.200908.00-08.30 Kahvi08.30-09.00 Delfoi -metodi, dos. Anita Rubin, Hannu Linturi09.00-09.30 Tulevaisuusväitteiden luonti09.30-10.00 Liikenne ja CAST-tutkimus, dos. Petri Tapio10.00-11.00 eDelfoi -käyttö, WWW-suunnittelija Jari Lankinen11.00-12.00 Ensimmäisen kierroksen suunnittelu ja toteutus12.00-13.00 Äänestys ja asiantuntijapaneelien määrittely13.00-14.00 1. kierroksen tulosten tarkastelu ja 2. kierroksen suunnittelu ja toteutus14.00-14-30 Kahvi ja äänestys14.30-15.00 Tulosten tarkastelu ja raportin valmistelu15.00-16.00 Teemaryhmien töiden esittely ja arviointi
  • 64. TavoitteetTavoitteena toteuttaa autenttinen Delfoi -prosessi kuudesta ympäristöteemasta siten, että ymmärrys kunkin tarkasteltavan teeman tulevaisuuksista (futuribles) jäsentyy näkemykseksi, jatietämys Delfoi - ja muiden tulevaisuustutkimuksen metodien mahdollisuuksista kehittyy toiminnalliseksi osaamiseksi, jatottumus käyttää sosiaalista mediaa (Ning) ja verkon (eDelfoi-verkkometodi) keinovalikoimaa kehittävässä ja tutkivassa toiminnassa syntyy.
  • 65. OptioitaPerjantain työpajaa voi seurata paikan päällä tai verkossaJoulukuun pajaa voi seurata paikan päällä tai verkossa: mukana energia- ja ympäristöekspertit Osmo Kuusi (VATT) ja Juha Nurmela (Tilastokeskus)Integroituja opintoja rajanylityksin: lopputyötTutkimusohjausta, -toteutusta ja menetelmäoppia: lopputyötHyväksiluettaviaopintopisteitäKimppakyytiä: eri oppilaitokset, asiantuntijat, …
  • 69. Tulevaisuuden tutkimuksen seura http://www.futurasociety.fi
  • 72. TekniikatTutkimuksiametsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
  • 73. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)
  • 74. Valtavirta ja vaihtoehdot – metsäsektorin strategiset valinnat SuomessaJakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun yliopisto
  • 75. SisältöMinkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta?Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia?Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa?TaustaEsitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin työhönAineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52 osallistujaa)Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa
  • 76. Haastattelut, selvitykset ym.(ennen ja nyt)Delfoi-kysely(tulevaisuus)Globalisaatio-skenaariotS1..S4Metsäsektorinmenestystekijätennen, nyt ja tulevaisuudessaM1 .. MnGlobalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriinGlobaalikehityksen ennakointi Analyysi Suomen metsäsektorin menestystekijöistä Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007
  • 77. Laaja ja asiantunteva joukko ihmisiä metsäalan sisältä ja liepeiltä osallistui aktiivisesti delfoi-kyselyyn Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS)T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), Christine Hagström-Näsi (Tekes), Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnsoTutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualan verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY)Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh (BirdLife), Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat)Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus)Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service Oy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting)Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso)Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)
  • 79. Rohkeat panostukset nostivat Suomen metsäsektorin johtavaan asemaan 1980-90-luvuillaMissä nyt mättää – purevatko omat koirat, netti, jenkit vai kiinalaiset?FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKINMetsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno- ja painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen 1970-luvun lopulta alkaen – muissa maissa ei tehty vastaavaa ”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret koneet, korkea tuottavuus, runsas energia, tehokas puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti, kansainvälistyminen, kysynnän kasvu, markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tukiKritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti ja metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaanMistä nykyvaikeudet johtuvat– virhearvioista, USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta vai maailman metsäsektorin murroksesta?
  • 80. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.
  • 81. Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä?(delfoikysely 12/2006, 43 vastaajaa)
  • 82. MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA? - alan uusiutumisen esteitä Suomessa:Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katettaJulkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt pysy/kasvaMetsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki onMetsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille, yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä Välitilinpäätös uusiutumisesta:Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja mausteinSuurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla
  • 83. Monet erilaiset kehityskulut ovat mahdollisia
  • 84. Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus - ovat epävarmalla pohjalla
  • 85. Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka), kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka), energian/biomassan ja ympäristöasioiden korostumisesta
  • 86. Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan nykylinja osoittautua riskialttiiksi
  • 87. Metsäsektorilla onvarauduttava muihinkin kuin ”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!Maailman ja metsäalan tuleva kehitys: paljonepävarmuutta ja yllätystekijöitä ilmassa
  • 88. Kotipesä (eristäytyminen)Maailmanparlamentti (globaali sopimuksellisuus)McWorld (taloudellinen avoimuus)Zapatista (tempoilevuus)
  • 90. Tarve uudistaa metsäsektoria suuriMarkkinahenkiset uudistajat: metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski.Moniarvoiset:kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja tuotteiden pitää olla pitkäikäisiäNäkökulma metsäsektoriinyhteiskunnallinenNäkökulma metsäsektoriinliiketaloudellinenMaltilliset kehittäjät:maailma on kova, mutta ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksiaSuomi-vetoiset säilyttäjät:toiminta maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissäTarve uudistaa metsäsektoria pieni
  • 91. Mihin on syytä jatkossa varautua?
  • 92. Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta
  • 93. Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä
  • 94. Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi muuttua ”strategiseksi resurssiksi”
  • 95. Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän paperilta”
  • 96. Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien monopolisointia on hillittävä
  • 97. Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia kalliiden riskien/virheiden välttämiseksiEri kehityskuluista löytyy samojakin tekijöitäOnko Suomella ja metsäsektorilla malttia varautua?
  • 99. “Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)”
  • 100. GDP, Road traffic and CO2from road traffic in Finland in 1970-1996. How about the future?P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
  • 101. Fourteen interest groupsAKTTransport Workers’ FederationAL Automobile and Touring Club of FinlandDODO Dodo-The Living Nature of the FutureENE Traffic Policy Association MajorityLILI Traffic LeagueLM Ministry of Transport and CommunicationsLAL Bus Transport FederationRHK Finnish Rail AdministrationSTY Finnish Road AssociationTT The Confederation of Finnish Industry and EmployersTL Finnish Road AdministrationYM Ministry of the EnvironmentYTV* Helsinki Metropolitan Area Council /Transport. Dept.ÖKKL* Finnish Oil and Gas FederationP. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
  • 102. Delphi with two roundsRound I: Questionnairedrawing the lines for probable and preferable futures of GDP, road traffic volume and CO2 emissionswriting down open arguments for ’why’ and ’how’Round II: Interviewaspects of a thematic as well as a structured interviewquantitative estimates of the key factors, and qualitative arguments for ’why’ and ’how’open questions, counter-argumentsP. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005
  • 103. Feedback in the caseP.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
  • 104. Arguments …Arguments for the upper curvespublic transport should be supported without restricting passenger car trafficthe freedom for private car use should not be restricted the growth of CO2 emissions can be stopped with technical developmentP.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
  • 105. … arguments …Arguments for the middle curvesthe growth potential of passenger car traffic should be guided towards soft modes, public transport and telecommunicationsurban infill is preferable to reduce the need for traffictraffic is a mean, not an end itself, economy and communication should be handled with low need for trafficeconomic growth should be achieved by electronic industry and services, which would reduce the growth rate of freight transport in relation to GDPP.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
  • 106. …argumentsArguments for the lower curvestelecommunications will and should substitute physical trafficlocal more non-material economy is preferablerailroads should be emphasised in both passenger traffic and freight transportCO2 emissions should be reduced 60-80% from today’s level to stop climate change, which is not possible without also reducing road traffic volumeP.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
  • 107. Cluster analysisGrouping the responses to clustersPreferable as well as probable futures of the three key variablesGDP, road traffic volume, CO2 emissions from road trafficQualitative content analysis are the arguments for the responses within a cluster similar?P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005
  • 108. Lisätään talouskasvu …P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)6512.11.2009
  • 109. + lin. ekstrapolointi …P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)6612.11.2009
  • 110. + eksp. ekstrapolointi …P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)6712.11.2009
  • 111. + ilmastotavoite (IPCC 2007) P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)12.11.2009
  • 112. + pitkä aikasarja 1860-2050 …öljySource: CDIAC & IEA & IPCC6912.11.2009
  • 113. Tarttis tehrä jotain mutta mitä?Dematerialisaatio: Pienennetään päästöjä per materiaalinen tuotanto, esim.CO2 / sähköntuotantoCO2 / henkilöliikenteen määräImmaterialisaatio: Pienennetään materiaalista tuotantoa per BKT, esim.Sähköntuotanto / BKTHenkilöliikenteen määrä / BKTPienennetään BKT:ta12.11.2009P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)70P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)
  • 114. 71
  • 115. SWOT ja painotuksetDELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN72
  • 116. SWOT-innovaatioVarsinais-Suomen TKTT-prosessin jaDelfoi-sovelluksen vaiheet:1. krs: 32 yritystä haastateltu v. 20062. krs: asiantuntijaraati 27.2.2007, n. 20 osanottajaa: SWOT -aiheiden tuottaminen3. krs: eDelfoi, SWOT-arvottaminen ja kehittäminen maaliskuu 2007 (= 2. SWOT-kierros)DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN73
  • 117. VAHVUUDET: 2. SWOT-kierrosDELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN74
  • 121. TietoyhteiskuntaTietoyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä.Tietoyhteiskuntaa rakennetaan teknologian markkinoijien ehdoilla.Tietoverkkojen sisällöt amerikanisoituvat.Opettajien ammatin merkitys tietoyhteiskunnassa lisääntyy.Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa paikallisella tasollaTietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän eurooppalaisia.Tietoyhteiskunnan teknologia ennen muuta avustaa ihmiset tiedollista, henkistä, eettistä ja luovaa toimintaa.Tietoyhteiskunnan tietoverkkojen ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko ihmisiä.Tietotekniikan kehitys mahdollistuu siirtymisen edustuksellisesta demokratiasta kohti suoraa, osallistuvaa (tele)demokratiaa, joka perustuu tietoverkkojen avulla tapahtuvaan ja jatkuvasti vireillä olevaan kansanäänestykseen.Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa valtakunnallisella tasolla.Tulevaa tietoyhteiskuntaa rakennetaan humanismin ja tekniikan yhdistävästä näkökulmasta ja yhteiskuntavetoisesti.Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän kansallisia, suomalaisia.Tietoyhteiskunnassa kannetaan vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävien oikeuksista.
  • 123. Elinikäinen oppiminenTulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallisten taitojen" kehittäminen (oppimaan oppiminen, sosiaaliset taidot, kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidot jne.) korostuu. Elinikäisen oppimisen perustaa vahvistetaan parhaiten siten, että koulut tukevat yksilöllisiä oppimistyylejä ja -tarpeita.Elinikäisen oppimisen toteutumisen kannalta olennaista on rohkaisevan ja positiivisen mielipideilmaston syntyminen.Elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi löydetään uusia yhteistyön muotoja oppilaiden, heidän perheidensä, opettajien, muun yhteisön ja valtion välillä.Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin yksityisen sektorin panostuksin.Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on henkilökohtaisen kehittymisen ja demokraattisten arvojen vahvistumisen turvaaminen.Pragmaattinen, käytännönläheinen näkökulma tietoon korostuu: korostetaan aikaisempaa enemmän teoreettisen tiedon käytännöllisen soveltamisen merkitystä.Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on innovaatioiden, tuottavuuden ja taloudellisen kasvun edistäminen.Elinikäisen oppimisen ydinkonteksti on työelämä, työssä oppiminen.Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa mennään liiallisuuksiin.Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa edistytään.Elinikäinen oppiminen rajautuu eliitin yksinoikeudeksi.Elinikäinen oppiminen jää tyhjäksi iskusanaksi.Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin julkisen sektorin panostuksena.
  • 125. AvaintaidotKommunikaatiovalmiudet?Muutoksen sietokyky?Oppimiskyky?Ekologisuus?Erilaisuuden sietokyky (kulttuurin kompetenssi)?Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu?Ihmissuhdetaitojen osaaminen?Tietointensiivinen ammattiosaaminen?Usean kielen hallinta?Ammatti- ja alaspesifi tietotaitoEettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin)?Tiedeosaaminen?Fyysinen kuntoisuus?"Käden taidot”Esteettisyys?
  • 131. TekniikatTutkimuksiametsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
  • 132. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)
  • 141. TekniikatTutkimuksiametsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)
  • 142. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)
  • 143. Asiantuntijuus?”Nykysuomen sanakirja kuvaa asiantuntijan tietäjäksi, ”jolla on asiantuntemusta, erikoisia, tavallista perusteellisempia (ammatti)tietoja joltakin alalta”.
  • 144. Delfoi-käyttöön sopii hyvin sanakirjan tarkentava määre: ”erikoistuntija, ekspertti, varsinkin kutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta”. Sanakirjakuvaus on staattinen, mutta Wikipedia ennakoi muutosta.
  • 145. Murtumasta kertoo jo se, että Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden (expert) mutta Encyclopedia Britannica ei. Wikipediakin lähtee perinteisesti siitä, että asiantuntijan tunnistaa luotettavan tiedon, tekniikan tai taidon hallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert) eroaa spesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, että spesialisti kykenee ratkaisemaan ongelman, kun taas ekspertti tietää ratkaisun. Ekspertin vastakohta on maallikko (layman) ja spesialistin yleistietäjä (generalist). Wikipedian tiedossa on myös, että yksilöt ovat usein asiantuntijoita joillakin aloilla ja maallikkoja toisilla.
  • 146. Kiinnostavaa Wikipedian määrittelyssä on vihje siitä, että asiantuntijuuden laadut ovat murroksessa. Täydentävän näkökulman mukaan asiantuntijuus ei enää ole niinkään yksilön kuin yhteisöjen ja verkostojen ominaisuus. Tieto ei perimmiltään ole saavutettavissa staattisena vaan se kiinnittyy erottamattomasti sosiokulttuuriseen kehitykseen. Tietäminen (tiedon muodostus) on sosiaalinen ilmiö, joka on sidottu yhteistoimintaan, käytäntöihin ja kieleen. (Bereiter 2002, 174–210, Tuomi 1999, 411–416) MEGATRENDITILMENEMISMUODOT, VAIKUTUKSETVerkostoituminen (yhteispeli)‏
  • 147. Yritys- ja kansalaistoiminnan & hallinnon tavat ja ohjaavat ideat
  • 148. Teknologinen kehitys (the net, tietokoneet)‏
  • 149. Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat, verkottuminen, teknologioiden konvergenssi
  • 151. Identiteetin jatkuva tekeminen, räätälöidyt ja brändätyt palvelut
  • 153. Ongelmien ratkaisuun ja teorioiden kehittelyyn tarvitaan useiden asiantuntijuuksien ja tiedonalojen yhdistelyä
  • 154. Informaation lisääntyminen, nopeutuminen, reaaliaikais-tuminen, mediallistuminen
  • 155. Jatkuva informaation ja uutisten virta, ”pullistuva” nykyhetki, infoähky, elinikäinen oppiminen, näkemystiedon ja valintakriteerien tarve
  • 157. Siirtymä teollisesta informaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdet työmarkkinat, osaamisen uudistumiskierre, glob. tuotanto ja raha
  • 161. Alueiden ja kulttuurien integroituminen (EU, tutkinnot)‏
  • 165. Internet, simulaatiot, rooli- ja elämyspelit, chat
  • 167. Politiikan ja toiminnan avautuminen, subsidiariteettiperiaate
  • 169. Ekologiset uhat, terrorismi, lähiturvattomuus
  • 171. Kulttuuriset ja ideologiset arvokonfliktit
  • 173. Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan ympäristökestävyysTulevaisuustermit ja -metodit
  • 174. Arvauksia oppimisen lähitulevaisuuteen … sisällöt ovat autenttista dataa, omaa konstruktiota ja interaktiota
  • 175. sisällöt pooliutuvat, standardisoituvat ja avautuvat(tietokannat)
  • 176. oppimisen muistivaraisia toimintoja ”ulkoistetaan” (apu- ja tekoäly)
  • 177. vuorovaikutusta harjoitellaan ja dokumentoidaan (yhteisömuisti)
  • 178. kehitetään välineitä informaation jalostukseen (datametodit), ja
  • 179. merkitysten luomiseen (identiteettimetodit)
  • 180. subjektin evoluutio jatkuu (yksilö –ryhmä – yhteisö – kulttuuri)
  • 181. jatkuvat rajanylitykset purkavat modernin matriisin jäykkyydet
  • 182. ”Tower of Test and Generate”Daniel C. Dennettin evoluutiotorni
  • 183. Herakleitos (535-474 eaa)Ajasta: ”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan virtaan, sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee.”Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia.Harmoniasta: Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra. Paradoksista: Maailman kehityksen melodiana on vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseen eli tasapainoon.

Editor's Notes

  1. Fenomenologiasta peräisin oleva ajatus: ihminen ja ympäristö ovat sidoksissa toisiinsa. Fenomenologien mukaan itseä ja maailmaa ei voida mielekkäästi erottaa toisistaan. Ihmisen on kuuluttava fysikaaliseen maailmaan tullakseen itseksi, joka kykenee määrittelemään itseään itseensä viitaten eli reflektiivisesti.