Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Ot Baro

399 views

Published on

Oppimisen tulevaisuus-barometri

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Ot Baro

  1. 1. OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030 Tavoitteet Paneelit Kierrokset Barometrimittarit Tulokset Kalibrointi Seuranta Kommunikointi Fokusointi Laajentaminen Keskustelut Muistin kerryttäminen
  2. 2. LAADULLINEN ENNAKOINTI Haetaan trendikehityksen takaa epäjatkuvuuksia Heikot signaalit - muutoksen ensioire - kehityksen murtuma Dekonstruktio - kiistakysymykset - tulevaisuusteesit Laadullinen lähestymistapa - kommentit, argumentit - dialogi
  3. 3. OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030 Tavoitteet - mittareista barometriin - paneelien sisäänajo - tulevaisuusajattelu Paneeli - sisä- ja ulkopaneeli Kierrokset - 1. kierros: neljä perusmittaria - 2. kierros: tarkistukset, laajennukset - 3. kierros: kolme mittaria (sisä, ulko, yhteinen), yleissivistysosio Barometri - mittaristo - kalibrointi
  4. 4. I KOULU JA OPPIMINEN 1. Kouluopetuksen ainejakoisuus 2. Koulusta toimintakeskus 3. Metataitojen arviointi 4. Oppivat ryhmät 5. Hitaan oppimisen tila 6. Oppimistulokset 7.Yhtenäinen opettajakoulutus 8.Yleissivistyksen näyttö 9. Monialainen opetustiimi 10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä
  5. 5. 1. AINEJAKOISUUS 2030 Peruskoulun "lukujärjestys" todennäköinen jakautuu suhteellisen tasan aine- painotteisen (väline- ja harjoitus- aineet) ja toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä. toivottava
  6. 6. 2. TOIMINTAKESKUS Vuonna 2030 koulut ovat avoimia todennäköinen oppimis- ja tapahtumakeskuksia, joissa on yhdistetty eri koulu- muotojen, kirjastojen, liikunta- ja kulttuurielämän palveluita. Oppimis- ja tapahtumakeskuksina koulut pääsevät integroimaan formaalia ja informaalia koulu- tusta ja oppimista toisiinsa. toivottava
  7. 7. 3. METATAIDOT 2030 Arviointi ja oppilaan saama todennäköinen palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa. toivottava
  8. 8. 4. RYHMÄOPPIMINEN 2030 todennäköinen Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä. toivottava
  9. 9. 5. SLOW LEARNING 2030 todennäköinen Kaikista kouluista löytyy hitaan oppimisen tiloja, joissa ei ole tietokoneita, ei verkkoyhteyttä eikä muutakaan teknologiaa lukuunottamatta ehkä liitutaulua, kyniä ja paperia sekä lehtiä ja kirjoja. toivottava
  10. 10. 6. OPPIMISTULOKSET Suomalainen peruskoulu on pudonnut kansainvälisten oppimisvertailujen kärjestä.
  11. 11. 7. YHTENÄINEN OPETTAJAKOULUTUS todennäköinen Opettajakoulutus on yhdistynyt ja tuottaa kelpoisuuden yhtenäisen perusopetuksen opettajaksi. Tältä kelpoisuuspohjalta voi erikoistua erityisopetukseen, maahanmuuttaja- opetukseen jne. toivottava
  12. 12. 8. YLEISSIVISTYKSEN NÄYTÖT Yleissivistävään koulutukseen on todennäköinen kehitetty oma näyttö(tutkinto)järjestelmä. toivottava
  13. 13. 9. OPETTAJATIIMIT Vuonna 2030 kunkin (perus- todennäköinen opetuksen) vuosiluokan vastuu- opettajalla on käytössään riittävä opetusresurssi, jonka avulla hän voi tiimiyttää opetusta toisten opettajien, koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja vapaa- ehtoisten avustajien esimerkiksi vanhempien avulla. toivottava
  14. 14. 10. KEHITTÄMISKESKUS Koulut ottavat mutta myös saavat todennäköinen tehtäviä ylläpitäjältään tutkia, selvittää tai valmistella toiminta- alueensa palveluja (ympäristö, liikenne, terveys, kirjasto, harrastus) osana koulun oppimis- ja opetustehtävää. toivottava
  15. 15. PEDAGOGINEN KLUSTERI 2030 Aine- jako Ryhmä- oppi Meta- taidot Slow learning
  16. 16. II KOULU JA YHTEISKUNTA 1. Ilmastonmuutos ja globaali tasa-arvo 2. Tiedonvälitys 3. Euroopan integraatio 4. Demokratia 5. Älymanipulaatio 6. Osallistuva oppiminen 7. Elinkeinoelämä ja koulut 8. Kansalaisvelvollisuus 9. Uskonto 10. Kollektiivinen älykkyys
  17. 17. 1. ILMASTONMUUTOS Jokaiselle suomalaiselle on määritelty vuosittainen hiilidioksidipäästökiintiö, jonka voi käyttää haluamallaan tavalla.
  18. 18. 2. TIEDONVÄLITYS Tiedonvälitys nojaa enemmän ihmisten väliseen viestintään kuin massaviestimien lähetystoimintaan.
  19. 19. 3. EUROOPAN INTEGRAATIO Peruskoulun aloittamisikä ja rakenne harmonisoidaan Euroopan unionissa.
  20. 20. 4. DEMOKRATIA Kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon vaalien välillä tietoverkoissa tapahtuvilla, jatkuvilla kansanäänestyksillä.
  21. 21. 5. ÄLYMANIPULAATIO Älykkyyttä edistäviä geenejä on tunnistettu ja muutamat vanhem- mat käyttävät geenimanipulaatiota parantaakseen jälkeläistensä älykkyyttä.
  22. 22. 6. OSALLISTAVA OPPIMINEN Koululaiset osallistuvat kouluaterioiden valmistamiseen ammattihenkilöstön tukemana.
  23. 23. 7. ELINKEINOELÄMÄ Koulut hakevat lisärahoitusta yhteistyöllä paikallisen elinkeinoelämän kanssa sekä lahjoitusten ja perintöjen kautta.
  24. 24. 8. KANSALAISVELVOLLISUUS 17-29-vuotiaat suomalaiset suorittavat 11 kuukauden kansalaispalveluksen.
  25. 25. 9. ISLAMILAINEN KOULU Suomeen on perustettu ensimmäinen islamilainen peruskoulu.
  26. 26. 10. KOLLEKTIIVINEN ÄLY Suomen Akatemia ja Sitra ovat perustaneet ohjelmia kollektiivisen älykkyyden tutkimiseksi ja kehittämiseksi.
  27. 27. III OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA 1. Oppivelvollisuus 2. Lahjakkuus 3. Yhteinen aika 4. Suomen kieli 5. Monimuotoisuus 6. Virtuaalimaailma 7. Ulkoistettu opettajuus 8. Alueellinen tasa-arvo 9. Oppimisympäristöt 10. Jatkuva oppiminen 11. Eläkeläiset kouluun 12. Kotikoulu 13. Relevantti tieto 14. Sosiaalinen media 15. Itseoppiminen 16. Opettaja sivistysagenttina
  28. 28. 1. OPPIVELVOLLISUUSIKÄ Oppivelvollisuus alkaa viisivuotiaana.
  29. 29. 2. LAHJAKKUUS Koulun päätavoite on tasa-arvon sijaan jokaisen lapsen lahjakkuuden esillekaivaminen ja tukeminen.
  30. 30. 3. YHTEINEN AIKA Jatkuva kiire ja tehok- kuusajattelu on työnnetty syrjään. Vanhempien, opettajien ja terveys- viranomaisten on epäsopivaa perustella nuoren kohtaamatto- muutta kiireellä, resurssipulalla tai ajankäytön ongelmilla.
  31. 31. 4. SUOMEN KIELI Suurissa kaupungeissa joka toinen perhe valitsee lapsilleen englanninkielisen perusopetuksen.
  32. 32. 5. MONIMUTOISUUS Suomalaisissa kouluissa on rasismin ja vihapuheen nollatoleranssi. Rasistinen kommentti tai toiminta johtaa lapsen tilapäiseen erottamiseen.
  33. 33. 6. VIRTUAALIMAAILMA Merkittävä osa joka- päiväisestä koulunkäynnistä tapahtuu virtuaali- todellisuudessa.
  34. 34. 7. ULKOISTETTU OPETUS Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoil ta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.
  35. 35. 8. ALUEELLINEN TASA-ARVO Suomessa on alueita, joilla ei tarjota perusopetusta
  36. 36. 9. OPPIMISYMPÄRISTÖT Toiminta verkossa, työpaikoilla, järjestöissä ja julkisella sektorilla muodostaa luonnollisen ja tavallisen tavan oppia ja koulun toiminnallinen yhteys ympäröivään yhteiskuntaan on sisäänrakennettu opetussuunnitelmiin.
  37. 37. 10. JATKUVA OPPIMINEN Jatkuva uusien kykyjen, voimavarojen ja taitojen hankkiminen on paras tulevaisuuden selviyty-misstrategia. Sitä varten koulun oppisisällöt on perattu, oppiaineita on hävinnyt ja olemassa olevistakin oppiaineista on poistettu valtava määrä turhaa ja vanhentunutta.
  38. 38. 11. ELÄKELÄISET KOULUUN Eläkeläiset osallistuvat erilaisin tavoin ja toimintamuodoin koulun työhön.
  39. 39. 12. KOTIKOULU Huoltajalähtöisen kotiopetuksen määrä Suomessa on monin- kertaistunut vuoden 2010 tasosta (n. 300 kotioppilasta).
  40. 40. 13. RELEVANTTI TIETO Vuoden 2030 koulussa dynaaminen ja staattinen tieto on erotettu käsitteellisesti toisistaan. Ensinmainittu on tietoa ilmiön tai oppiaineen keskeisistä käsitteistä ja niiden keskinäisistä suhteista. Jälkimmäisessä on kyse tiedettävistä tapahtumista ja asioista kuten siitä, että Luang Prabang on kaupunki Mekong- joen rannalla Pohjois-Laosissa. Opetuksen ja opettajan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia dynaamisen tiedon välittymisestä ja prosesseista, joiden avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja tietokarttaan. !
  41. 41. 14. SOSIAALINEN MEDIA Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessä mullistanut tapamme tuottaa ja jakaa tietoa. Koulussa se on merkinnyt sitä, että mm. "yhteistoimintakyky, ryhmä- dynaamiset taidot yms. kehittyvät samalla, kun koulu toteuttaa primaaritehtäväänsä tietojen ja taitojen opettajana". !
  42. 42. 15. OPPIMISYMPÄRISTÖT JA ITSEOPPIMINEN Vuoden 2030 peruskoulussa opetellaan ja opitaan kyky organisoida - valita ja toteuttaa - omaa oppimista sekä myöhemmän koulutuksen että työ- ja kansalaistoiminnan resurssiksi. Rikastuvat fyysiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat erilaiset oppimisen polut ja tavat, joiden itseohjautuvasta käyttötaidosta tulee yksi sivistyksen avaintaidoista. !
  43. 43. 16. OPETTAJA SIVISTYSAGENTIKSI Vuonna 2030 peruskoulun opettaja- (kunta) on yhteiskunnan tärkein sivistysagentti, joka moniamma- tillisen yhteistyön johtajana sekä formaalin ja informaalin oppimisen sillanrakentajana ohjaa oppilaita riittävään yleissivistykseen, joka on elinikäisen oppimisen tiedollinen ja asenteellinen perusta. !
  44. 44. OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030 Seuranta - kerran vuodessa - aikasarja Kommunikointi - kommentointi, argumentointi - dialogit Fokusointi ja dialogit - ajankohtaiset kiistakysymykset - mittarien uudistaminen Laajentaminen ja keskustelut - opettajat, koulut - vanhemmat, kunnat - media, kokeilu, tutkimus Muistin kartuttaminen
  45. 45. VAIKUTUKSEN KEHÄT 2030 media sisä ulko opettajat, koulut ja oppilaat tutkimus ja kokeilu vanhemmat ja kunnat
  46. 46. DISKURSSEJA JA KIISTAKYSYMYKSIÄ 2030 1. Kiistakysymyksiä ja jakolinjoja - teesit - antiteesit - argumentit 2. Kypsiä ratkaistavaksi - kolmas tie - ajoitus - dialogi ”Ajattelu alkaa kun vastakohdat paljastuvat.” (”Thinking begins when conflicting perceptions arise.” Plato´s Republik, VIII, 103, P. 8)
  47. 47. LABORATORIO Nettilukio ja -peruskoulu - verkkokoulut pullonkauloihin Ilmiöopetussuunnitelma - ainejakoon vaihtoehto Rops - ryhmäoppijasubjekti - second chance Sometu -verkosto - sosiaalinen media opetukseen Tulevaisuustyöpajat rajanylityksiin - yleissivistävä ammatillinen

×