Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Oppimisen ja vähän opetuksenkin organisointia

Otavan Opiston kehittämispäivien 21.-23.6.2010 tausta-aineistoa

  • Login to see the comments

  • Be the first to like this

Oppimisen ja vähän opetuksenkin organisointia

  1. 1. Oppimisentulevaisuuttalabraamassa<br />
  2. 2. “Pientenlukioidenpudotuspelialkoi”<br />
  3. 3. IlpoKuronen: Peruskoulustaelämänkouluun. Väitös 18.6.2010<br />
  4. 4. “Lapset kaipaavat koululta varhaista puuttumista ja myönteistä palautetta”<br />- Koulunkäynnissään vaikeuksia kokeva lapsi tuntee erilaisuutensa ja leimautuu usein jo alakoulussa. Koulussa vallitseva liiallinen samanlaisuuden tavoittelu heikentää oppilaiden erilaisuuden huomioon ottamista. Koulukiusatut jäävät mielestään yksin ongelmineen ja sinnittelevät kestävyytensä äärirajoilla. Kielteisten kokemusten ja epäonnistumisten kehää on vaikea katkaista myöhemmin, Kuronen valottaa.<br />Tutkimus toi esiin vakavia puutteita oppilaiden viihtyvyydessä ja hyvinvoinnissa koulussa. Vaikeuksiin joutuneet kaipaavat kouluun varhaista puuttumista, ongelmien puheeksi ottamista ja työrauhaa. Myönteistä palautetta ja kannustusta he eivät juuri saa. Rangaistuksia ja kontrollitoimenpiteitä sen sijaan käytetään niin runsaasti, että ne menettävät usein merkityksensä. <br />- Niin jännittäjiksi, levottomiksi kuin kiusatuiksi jo alakoulussa leimautuneilla kuin yläkouluvaiheessa opiskeluun kyllästyneillä tulisi olla oikeus tasa-arvoiseen asemaan ja hyvinvointiin koulussa, Kuronen korostaa. Kielteinen koulusuhde, traumaattiset koulukokemukset ja hyvinvoinnin järkkyminen ennakoivat merkittäviä vaikeuksia myöhemmässä elämässä.<br />
  5. 5. “Vaihtoehtoisetkoulutusmallittuottivatonnistumisenkokemuksia”<br />Myönteisimmät kokemukset syntyivät kyläkouluissa tai muuten pienissä kouluyhteisöissä. Sitoutuminen koulutyöhön oli heikoimmillaan yläkoulussa ja ammatillisessa koulutuksessa, joka usein päättyi keskeyttämiseen. <br />Elämänkulun selkiintymisessä auttoivat vaihtoehtoiset koulutusmallit, joille esimerkiksi työpainotteisuus, henkilökohtainen elämänhallinnan tuki, nopea ongelmiin reagointi ja luottamusta rakentavat kohtaamiset olivat tyypillisiä piirteitä. Opiskelu valtavirrasta poikkeavissa koulutusmalleissa tuotti aikaisemmista koulukokemuksista selvästi erottuvia myönteisiä tunteita ja pärjäämisen kokemuksia, niihin kiinnityttiin parhaiten ja koulutukset koettiin mahdollisuuksina. <br />Tutkimus osoitti myös opettajien vaikeuden kohdata erilaisia oppilaita. Opettajat näkivät muuttumisen tarpeen enemmän oppilaassa kuin koulun joustamattomissa käytännöissä. <br />- Pudotuspeli alkaa varhaisessa vaiheessa. Toisilla menee hyvin ja toisilla ongelmat ja pahoinvointi kasautuvat. Tukijärjestelmää olisi tehostettava erityisesti yläkouluvaiheessa, joka ei valmista riittävästi toisen asteen koulutukseen siirtymiseen, Kuronen arvioi. <br />
  6. 6. Kehityssuuntia<br />Arvot ja<br />tavoitteet<br />
  7. 7. Oppimisentulevaisuus -teemat<br />Toiminta, <br />yhteisö, koulu<br />(Otava)<br />Tieto, taito,<br />oppiminen<br />(Otava)<br />Arvot, päämäärät<br />ja tavoitteet<br />(Tutu)<br />Toiminta-<br />ympäristö<br />(Demos)<br />Arvot ja<br />tavoitteet<br />
  8. 8. Jaksotjailmiöt<br />
  9. 9.
  10. 10. Palvelujentuottaminenjajakaminen<br />
  11. 11. Opiskelijanjaopettajanvalintapolut<br />
  12. 12. Informaalistaformaaliinjatakaisin<br />
  13. 13. Tutkinnonkehityssuunnat<br />
  14. 14. Vapaankehityssuunnat<br />
  15. 15. Viikkoarkkitehtuuri 2008<br />
  16. 16. Viikkoarkkitehtuuri 2010?<br />
  17. 17. Teesien kolmijako<br />
  18. 18. Teesiluokittelu 2030<br />
  19. 19. Paneelit 2030<br />
  20. 20. I Koulu ja oppiminen<br />1. Kouluopetuksenainejakoisuus (R)<br />2. Koulustatoimintakeskus (R)<br />3. Metataitojenarviointi (D)<br />4. Oppivatryhmät (K)<br />5. Hitaanoppimisentila (D)<br />6. Oppimistulokset (K)<br />7. Yhtenäinenopettajakoulutus (K)<br />8. Yleissivistyksennäyttö (D)<br />9. Monialainenopetustiimi (R)<br />10. Kouluympäristönsäkehittäjänä (D)<br />
  21. 21. 1. Ainejakoisuus 2030<br />Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuusuhteellisentasanainepainotteisen(väline- jaharjoitusaineet) jatoimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelmanvälillä.<br />todennäköinen<br />toivottava<br />
  22. 22. 3. Metataidot 2030<br />Arviointijaoppilaansaamapalautekohdistuuensisijaisestioppimisen meta- jasyvätaitoihinjatapahtuuenimmäkseenoppilaanjaopettajanvälisessädialogissa. <br />todennäköinen<br />toivottava<br />
  23. 23. 4. Ryhmäoppiminen 2030<br />Luokkien tai luokattomanmallinasemestaoppilaistamuodostetaanpysyviä 6-8 hengenryhmiä, jotkaoppivatyhdessä.<br />todennäköinen<br />toivottava<br />
  24. 24. II Koulu ja yhteiskunta<br />1. Ilmastonmuutos (K)<br />2. Tiedonvälitys (D)<br />3. Euroopan integraatio (D)<br />4. Demokratia (K)<br />5. Älymanipulaatio (K)<br />6. Osallistuva oppiminen (D)<br />7. Elinkeinoelämä ja koulut (K)<br />8. Kansalaisvelvollisuus (K)<br />9. Uskonto (D)<br />10. Kollektiivinen älykkyys (D)<br />
  25. 25. 5. Älymanipulaatio<br />Älykkyyttäedistäviägeenejä on tunnistettujamuutamatvanhemmatkäyttävätgeenimani-pulaatiotaparantaakseenjälkeläistensäälykkyyttä. <br />
  26. 26. 8. Kansalaisvelvollisuus<br />17-29-vuotiaat suoma-laisetsuorittavat 11 kuukaudenkansalais-palveluksen.<br />
  27. 27. III Oppiminen ja yhteiskunta<br />1. Oppivelvollisuus (K)<br />2. Lahjakkuus (D)<br />3. Yhteinen aika (D)<br />4. Suomen kieli (K)<br />5. Monimuotoisuus (D)<br />6. Virtuaalimaailma (K)<br />7. Ulkoistettu opettajuus (K)<br />8. Alueellinen tasa-arvo (D)<br />9. Oppimisympäristöt (R)<br />10. Jatkuva oppiminen (R)<br />11. Eläkeläiset kouluun (D)<br />12. Kotikoulu (D)<br />13. Relevantti tieto (R)<br />14. Sosiaalinen media (R)<br />15. Itseoppiminen (R)<br />16. Opettaja sivistysagenttina (D)<br />
  28. 28. 2. Lahjakkuus<br />Koulunpäätavoite on tasa-arvonsijaanjokaisenlapsenlah-jakkuudenesille-kaivaminenjatukeminen.<br />
  29. 29. 6. Virtuaalimaailma<br />Merkittäväosajokapäiväisestäkoulunkäynnistätapahtuuvirtuaali-todellisuudessa.<br />
  30. 30. 13. Relevantti tieto<br />Vuoden 2030 koulussadynaaminenjastaattinentieto on erotettukäsitteellisestitoisistaan. Ensin-mainittu on tietoailmiön tai oppi-aineenkeskeisistäkäsitteistäjaniidenkeskinäisistäsuhteista. Jälkimmäi-sessäon kysetiedettävistätapah-tumistajaasioistakutensiitä, ettäLuangPrabang on kaupunki Mekong-joenrannallaPohjois-Laosissa. Opetuksenjaopettajanensisijaisenatehtävänä on huolehtiadynaamisentiedonvälittymisestäjaprosesseista, joidenavullastaattinentietotarttuujakarttuuomaksuttuundynaamiseenkäsite- jatietokarttaan.<br />
  31. 31. 14. Sosiaalinen media<br />Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessämullistanuttapammetuottaajajakaatietoa. Koulussa se on merkinnytsitä, että mm. "yhteistoimintakyky, ryhmädynaamisettaidotyms. kehittyvätsamalla, kun koulutoteuttaaprimaaritehtäväänsätietojenjataitojenopettajana". <br />
  32. 32. Sisä- ja ulkopaneelin eroja<br />
  33. 33. Ratkaisukysymysten matriisi<br />
  34. 34. Ainejako: laaja systeemi 2030<br />
  35. 35. Oppimisentulevaisuus: jatko<br />Seuranta<br />- kerranvuodessa<br />- aikasarja<br />Kommunikointi<br />- kommentointi, argumentointi<br />- dialogit<br />Uudistaminen<br />- ajankohtaisetkiistakysymykset<br />- mittarienuudistaminen<br />Laajentaminenjakeskustelut<br />- opettajat, koulut<br />- vanhemmat, kunnat<br />- media, kokeilu, tutkimus<br />Muistinkartuttaminen<br />
  36. 36. Vaikutuksen kehät 2030<br />
  37. 37. Kilpailevaorganisaatio<br />Kilpaileva organisaatio toimii omasta mielestään haastavassa ympäristössä, pyrkii päihittämään kilpailijansa ja uskoo vahvoihin yksilöihin. Keskinkertaisuutta ei hyväksytä, heikoista suorittajista pyritään pääsemään eroon.<br />”Organisaatio käyttää taloudellisia mittareita ja palkitsemiskeinoja. Ongelmia tulee usein yhteistyössä ja osaamisen jakamisessa”<br />
  38. 38. Uudistuvaorganisaatio<br />Uudistuva organisaatio näkee ympärillään mahdollisuuksia ja elää jatkuvassa muutoksessa. Viitaharju kuvaa sitä ”pioneeriuden kotipesäksi”. Tässä organisaatiossa ei hyväksytä paikalleen jämähtämistä. <br />”Aktiivisuus kohdistuu uusiin ideoihin ja tuotteisiin. Organisaation heikkouksia taas ovat kaaosmaisuus ja lyhytjänteisyys – asioiden vieminen loppuun saattaa unohtua.” <br />
  39. 39. Osallistavaorganisaatio<br />Osallistava organisaatio elää myös suotuisassa ympäristössä. Siinä pyritään yhdenmukaisuuteen, jopa perhemäiseen yhteisöön.<br />Viitaharjun mukaan sisäinen yhteisöllisyys ja koheesio on äärimmäisen tärkeää. Se mitä ei hyväksytä on harmonian rikkominen. <br />
  40. 40. Kontrolloivaorganisaatio<br />Kontrolloiva organisaatio taas on ”tehostuksen ja byrokratian kaunis tyyssija”, joka pyrkii säilyttämään olemassaolevaa liiketoimintaa. <br />”Hyvää tässä identiteetissä on systematiikka, reiluus ja pelisäännöt, heikkoutena on byrokratia. Kontrolloiva organisaatio ei hyväksy virheitä.”<br />
  41. 41. Kontrolloivaorganisaatio<br />Kontrolloiva organisaatio taas on ”tehostuksen ja byrokratian kaunis tyyssija”, joka pyrkii säilyttämään olemassaolevaa liiketoimintaa. <br />”Hyvää tässä identiteetissä on systematiikka, reiluus ja pelisäännöt, heikkoutena on byrokratia. Kontrolloiva organisaatio ei hyväksy virheitä.”<br />
  42. 42. Organisaationoppiminen<br />Organisaation identiteetti on syytä tunnistaa ja tehdä näkyväksi viimeistään silloin, kun pitäisi saada aikaan muutos. Toivottu innovatiivisuus, ketteryys tai mitä milloinkin ollaan hakemassa ei toteudu, jos se on ristiriidassa vallitsevan identiteetin kanssa. <br />”Jos vastakkaiset arvot kilpailevat, tapahtuu jämähdys eikä kehitystä. Mutta esimerkiksi innovatiivisuus vaatii kaikkien identiteettien piirteitä, myös systemaattisuutta ja markkinalähtöisyyttä eikä pelkkää luovuutta.”<br />Toivottu muutos ei toteudu, jos se on ristiriidassa vallitsevan identiteetin kanssa.<br />Menestyvä johto on Mäkelän mukaan vahva kaikkien identiteettien alueilla ja osaa myös muuttaa johtamistaan sen mukaan, mitä organisaatio tarvitsee. Muutos vaatii joka tapauksessa paljon vuorovaikutusta ja avointa keskustelua. <br />
  43. 43. Tietokäsitys 2008<br />
  44. 44. Tietokäsitys 2008<br />
  45. 45. Mitä meillä on? (2008)<br />
  46. 46. Tavoitteet 2008<br />Leadership:<br />Oppijakeskeisyys ohjaa toimintaa:<br />Jokainen oppija on erilainen ja tulee tulla palveluksi yksilöllisien tarpeiden mukaisesti <br />Osakokonaisuuksilla oma suunnittelu ja toiminta toiminta-ajatuksen puitteissa<br />Managerointi:<br />Selkeät toimintokohtaiset:<br />Tuotteet / Palvelut<br />Vastuualueet<br />Asiakaskunnat<br />Tukee työnjakoa ja –suunnittelua<br />Resursointi ja roolitus<br />Taloudellinen suunnittelu ja seuranta<br />
  47. 47. Kärjet 2008<br />

×