Ilmastonmuutoksen hallinnan globaalit skenaariot Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunta
Skenaariot tulevaisuuskarttana <ul><li>Tulevaisuuskartta – tai tarkemmin sanoen mahdollisten tulevaisuuksien kartta - otta...
 
YK:n Millennium Ecosystem Assessment – hankkeen skenaariot <ul><li>Ennakoinnin lähtökohtana oli 34 eri puolilla maailmaa t...
YK:n Millennium Ecosystem Assessment – hankkeen skenaariokehikko – perusajurit (drivers) Ympäristöongelmien ennakoiva ratk...
Maailman yhteispeli (Global Orchestration) globaali yhteistoiminta – ympäristöongelmien reagoiva ratkaisu <ul><li>Voimakka...
Maailman yhteispeli (Global Orchestration) 2 <ul><li>Vastustamattomaksi tulkittu teknologinen kehitys: siitä eristäytyneet...
Maailman yhteispeli (Global Orchestration) 3 <ul><li>Ympäristönsuojelun heikko taso yhdessä kastelun merkittävän lisäämise...
Maailman yhteispeli – päivitys noin 10 vuotta eteenpäin <ul><li>Taloustaantuma/lama siirsi maailmantalouden painopistettä ...
Maailman yhteispeli – päivitys (2) <ul><li>USA:n uusi hallinto keskittyi sisäisiin ongelmiinsa kuten terveydenhuollon uudi...
Vahvojen ehdoilla (Order from Strength)  paikallinen toiminta – ympäristöongelmien reagoiva ratkaisu <ul><li>Globaalin ter...
Vahvojen ehdoilla (Order from Strength) 2 <ul><li>Vuonna 2010 World Trade Organization (WTO) käytännössä lopetti toimintan...
Vahvojen ehdoilla (Order from Strength) 3 <ul><li>Maatalousteknologia oli niin kallista, ettei köyhissä maissa ollut varaa...
Vahvojen ehdoilla  - päivitys   noin 10 vuotta eteenpäin <ul><li>Yhdysvalloissa ja myös Euroopassa alkaa nousta voimakas v...
Vahvojen ehdoilla  - päivitys (2) <ul><li>Eurooppa ja Yhdysvallat pyrkivät jatkamaan yhteistyötään Afrikan ja Etelä-Amerik...
Sopeutuva mosaiikki (Adapting Mosaic)    paikallinen toiminta – ympäristöongelmien ennakoiva ratkaisu <ul><li>Kehitysmaiss...
Sopeutuva mosaiikki (Adapting Mosaic) 2 <ul><li>Järjestöjen ja epävirallisempien yhteenliittymien vaikutusmahdollisuudet n...
Sopeutuva mosaiikki (Adapting Mosaic) 3 <ul><li>2010-luvun alkuvuosina ei saatu aikaan ratkaisuja ympäristöön liittyviin g...
Sopeutuva mosaiikki -päivitys noin 10 vuotta eteenpäin <ul><li>Pettymys Kööpenhaminan ilmastokokouksen laihoihin tuloksiin...
Sopeutuva mosaiikki –päivitys 2 <ul><li>Ensimmäisen sukupolven myrkky- ja suojeluainegeenimuuntelu ajautui kriisiin vuonna...
Ympäristöteknologian voimalla (TechnoGarden)  globaali yhteistoiminta – ympäristöongelmien reagoiva ratkaisu   <ul><li>Vuo...
Ympäristöteknologian voimalla (TechnoGarden) 2  <ul><li>Ympäristöongelmien käsittelyn keskeisiksi työvälineiksi otettiin y...
Ympäristöteknologian voimalla (TechnoGarden) 3 <ul><li>Ekologisia markkinoita luotiin eri tasoille: paikallisesti, kansall...
Ympäristöteknologian voimalla – päivitys noin 10 vuotta eteenpäin <ul><li>Kööpenhaminan ilmastokokouksen 2009 päädyttyä ko...
Ympäristöteknologian voimalla – päivitys 2 <ul><li>Perustettiin yhteinen metsäntutkimuslaitos Brasilian, Suomen ja Uruguay...
 
Vihreän talouden työpaikat Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunta
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Metsä Ilmastonmuutoksen Hallinnan Skenaariot

429 views

Published on

Osmo Kuusen esitys Tulevaisuuden tutkimuksen kesäpäivillä 21.8.2009

Published in: Education, Sports, News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
429
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Metsä Ilmastonmuutoksen Hallinnan Skenaariot

  1. 1. Ilmastonmuutoksen hallinnan globaalit skenaariot Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunta
  2. 2. Skenaariot tulevaisuuskarttana <ul><li>Tulevaisuuskartta – tai tarkemmin sanoen mahdollisten tulevaisuuksien kartta - ottaa huomioon sen , mikä on kartan käyttäjille erityisen olennaista hänen tulevissa valinnoissaan </li></ul><ul><li>Tulevaisuuskartta havainnollistaa käyttäjälle, millaisia valintatilanteita hän saattaa kohdata ja mihin valinnat johtavat </li></ul><ul><li>Keskeinen karttaan sisällytettävän aineksen määrittelijä on kartan käyttäjän visio </li></ul>
  3. 4. YK:n Millennium Ecosystem Assessment – hankkeen skenaariot <ul><li>Ennakoinnin lähtökohtana oli 34 eri puolilla maailmaa tehtyä arviointia tulevasta kehityksestä </li></ul><ul><li>Vuosina 2001-2005 toteutetun ennakointi/skenaarioprosessin tavoitteena oli arvioida globaalin ekosysteemin muutosten vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Visiona oli edistää ekosysteemien säilymistä ja torjua ilmastonmuutosta (Carpenter ym. 2005) </li></ul><ul><li>Vaikka skenaariot painottavat biosektoria, ne kuvaavat laaja-alaisesti muutoksen mahdollisuuksia. Skenaariotarinat kirjoitettu vuodesta 2050 käsin. </li></ul>
  4. 5. YK:n Millennium Ecosystem Assessment – hankkeen skenaariokehikko – perusajurit (drivers) Ympäristöongelmien ennakoiva ratkaiseminen Ympäristöongelmien reagoiva ratkaiseminen Ongelmien ratkaiseminen globaalina yhteistoimintana Ympäristöteknologian voimalla (TechnoGarden) Maailman yhteispeli (Global Orchestration) Ongelmien ratkaiseminen paikallisesti Sopeutuva mosaiikki (Adapting Mosaic) Vahvojen ehdoilla (Order from Strength)
  5. 6. Maailman yhteispeli (Global Orchestration) globaali yhteistoiminta – ympäristöongelmien reagoiva ratkaisu <ul><li>Voimakkaasti kilpailua korostavien arvojen rinnalle alettiin 2010-luvulla vaatia perinteisiä aasialaisia arvoja: henkilöiden välisiä hyviä suhteita, arvonantoa, yhteistoimintaa ja luottamusta. Elintason nostaminen ensisijaista, ympäristön uskottiin hoituvan köyhyyden poistuessa ja teknologian kehittyessä. </li></ul><ul><li>Yhteiset maailmanlaajuiset normit liiketoiminnassa ja kansalaisten kohtelussa korostuivat: toimintaympäristöjen terveellisyydessä ja turvallisuudessa, liiketoiminnan säännöissä </li></ul><ul><li>Yhteistoiminnan mahdollisuuksiin rohkaisivat menestykset tautiepidemioiden torjunnassa, kuten SARS -epidemian torjunnassa vuonna 2003. </li></ul>
  6. 7. Maailman yhteispeli (Global Orchestration) 2 <ul><li>Vastustamattomaksi tulkittu teknologinen kehitys: siitä eristäytyneet maat havaitsivat jäävänsä tuotannossaan kohtalokkaasti jälkeen ja menettävänsä hyödyt maailmanlaajuisesta vuorovaikutuksesta. Esteet maailmankaupasta ja erityisesti biotuotteiden kaupasta vähitellen vähenivät. </li></ul><ul><li>Polttavaksi ongelmaksi 2010-luvulla muodostui suurten monikansallisten yritysten ylivalta erityisesti maataloustuotannossa. Perustui erityisesti geneettisellä muuntelulla tuotettuihin harvoihin paremmin tuottaviin lajeihin. </li></ul><ul><li>2010-luvun alkuvuosina agrobisnes ja monokulttuuriviljely etenivät voimakkaasti. Vain pieni osa viljelymaasta jäi pitkälle koneellistetun suurtuotannon ulkopuolelle. </li></ul><ul><li>Pienimuotoisen viljelyn merkitys jäi taloudelliselta kannalta vähäiseksi. Se liittyi lähinnä elämäntapaviljelyyn ja viljelyyn laadultaan heikkotasoisessa maaperässä. </li></ul>
  7. 8. Maailman yhteispeli (Global Orchestration) 3 <ul><li>Ympäristönsuojelun heikko taso yhdessä kastelun merkittävän lisäämisen sekä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön huomattavan lisäyksen kanssa johti pohjaveden laadun heikkenemiseen sekä torjunta-aineille resistenttien tauti- ja rikkaruohokantojen syntyyn. </li></ul><ul><li>EU jatkoi sisukkaasti ilmastonmuutoksen torjuntaa. Vihdoin pyörremyrsky, joka vuonna 2023 tuhosi 25% Hong Kongin 30 miljoonan ihmisen metropolialueen tuotantolaitoksista, sai Kiinan kannattamaan ilmastonmuutoksen tehokkaita torjuntatoimia. </li></ul>
  8. 9. Maailman yhteispeli – päivitys noin 10 vuotta eteenpäin <ul><li>Taloustaantuma/lama siirsi maailmantalouden painopistettä merkittävästi Kiinaan, Intiaan ja Brasiliaan. </li></ul><ul><li>Tuotanto myös Euroopassa palveli yhä enemmän elintason korottamista varsinkin Kiinassa ja myyntiä nouseviin talouksiin. </li></ul><ul><li>Myös taloudellisesti kurjistuvat kehitysmaat hakeutuivat yhteistyöhön Kiinan kanssa ja luovuttivat maaperäänsä sen tarpeita palvelevaan biotuotantoon. </li></ul>
  9. 10. Maailman yhteispeli – päivitys (2) <ul><li>USA:n uusi hallinto keskittyi sisäisiin ongelmiinsa kuten terveydenhuollon uudistamiseen ja suurien varallisuuserojen vähentämiseen. Yhdysvallat panosti myös erittäin voimaperäisesti sisäisesti biopolttoaineiden tuotantoon levillä. </li></ul><ul><li>Ydinvoimaa rakennettiin runsaasti lisää varsinkin Venäjällä. </li></ul><ul><li>Japani panosti varsinkin sähköautoihin ja uuteen akkuteknologiaan. </li></ul>
  10. 11. Vahvojen ehdoilla (Order from Strength) paikallinen toiminta – ympäristöongelmien reagoiva ratkaisu <ul><li>Globaalin terrorismin ja globalisaation haittojen pelottamina rikkaat maat kääntyivät 2010-luvulla turvaamaan omia etujaan. </li></ul><ul><li>Taustalla oli myös 2000-luvun alussa yleinen ”kaikki mahdollinen minulle heti” –ajattelu, joka levisi optiomiljonääreiltä yleiseksi ajatusmalliksi. </li></ul><ul><li>Yhdysvaltojen johdolla turvattiin globaalia järjestystä ja rikkaiden maiden elintapaa. </li></ul>
  11. 12. Vahvojen ehdoilla (Order from Strength) 2 <ul><li>Vuonna 2010 World Trade Organization (WTO) käytännössä lopetti toimintansa, koska vaikutusvaltaisimmat maat eivät enää pitäneet kaupan – varsinkaan maatalouskaupan - lisävapauttamista itselleen edullisena. </li></ul><ul><li>Varakkaat maat kokivat rajojen yli pyrkivät maahanmuuttajien joukot uhkaksi elämäntavalleen. Erittäin jyrkät toimet maahanmuuton estämiseksi yleistyivät. Edes turisteiksi kehittyneisiin maihin ei päästetty kuin henkilöitä, jotka koulutukseltaan, varakkuudeltaan tai lähtömailtaan täyttivät tiukat ehdot. </li></ul>
  12. 13. Vahvojen ehdoilla (Order from Strength) 3 <ul><li>Maatalousteknologia oli niin kallista, ettei köyhissä maissa ollut varaa hankkia maaperän kestävän käytön turvaavaa teknologiaa ja ravinteita. Tämä yhdessä avun vähenemisen kanssa rikkaista maista on johtanut väestön asettumaan asumaan viljelyalueille ja raivaamaan uutta viljelysmaata. </li></ul><ul><li>Kaksi kolmannesta Keski-Afrikan vuoden 1995 metsistä on nyt vuonna 2050 hävitetty. Aasian metsistä hävitettyjen osuus on 40% ja Etelä-Amerikan 25%. </li></ul>
  13. 14. Vahvojen ehdoilla - päivitys noin 10 vuotta eteenpäin <ul><li>Yhdysvalloissa ja myös Euroopassa alkaa nousta voimakas vastarinta Kiinan toimintaa ja yhä hallitsevammaksi muodostuvaa asemaa vastaan maailmassa. </li></ul><ul><li>Kiina hakeutuu entistä tiiviimpään yhteistyöhön Venäjän kanssa ja alkaa vainota liian amerikkalais- tai eurooppalaismielisiä kansalaisiaan. Venäjä myötäilee tässä. </li></ul><ul><li>Myös Kiinan ja Japanin välit jännittyvät ja Japani hakee liittolaisia Yhdysvalloista ja Euroopasta. </li></ul>
  14. 15. Vahvojen ehdoilla - päivitys (2) <ul><li>Eurooppa ja Yhdysvallat pyrkivät jatkamaan yhteistyötään Afrikan ja Etelä-Amerikan kanssa, mutta joutuvat näillä alueilla yhä enemmän kilpailemaan Kiinan kanssa. Kilpailu maailman herruudesta ja tärkeistä luonnonvaroista siirtää ympäristökysymykset taka-alalle. USA:n uusi hallinto keskittyy myös sisäisiin ongelmiinsa. </li></ul><ul><li>Kööpenhaminan ilmastokokous päättyy kauniisiin julistuksiin, mutta vailla todella sitovia päätöksiä kuten globaalia päästökauppaa. EU pitää kuitenkin kiinni vuoden 2020 päästötavoitteista ja muodollisella tasolla ilmastonmuutoksen torjunta jatkuu. </li></ul>
  15. 16. Sopeutuva mosaiikki (Adapting Mosaic) paikallinen toiminta – ympäristöongelmien ennakoiva ratkaisu <ul><li>Kehitysmaissa oivallettiin laajasti, että niiden asema voi parantua vain väestön paremman koulutuksen kautta. Edelläkävijöinä olivat muutamat Aasian maat (mm. Etelä-Korea). Vuonna 2010 useimmat Latinalaisen Amerikan maat panostavat yli 13% BKT:sta koulutukseen. </li></ul><ul><li>Maailmaan on perustettu monia palvelujaan kaikkialle maailmaan välittäviä verkostoyliopistoja. </li></ul>
  16. 17. Sopeutuva mosaiikki (Adapting Mosaic) 2 <ul><li>Järjestöjen ja epävirallisempien yhteenliittymien vaikutusmahdollisuudet nousivat aikaisempaan nähden aivan uudelle tasolle, kun internetiä ja muita uuden tietotekniikan välineitä alettiin käyttää laajasti kansainväliseen vuorovaikutukseen. </li></ul><ul><li>Uudet nettiyhteisöt eivät yhdistäneet pelkästään poliittisesti samoista asioista kiinnostuneita, vaan niistä muodostui erittäin asiantuntevia mm. vesihuoltoon, kalastukseen, työturvallisuuteen ja terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. </li></ul>
  17. 18. Sopeutuva mosaiikki (Adapting Mosaic) 3 <ul><li>2010-luvun alkuvuosina ei saatu aikaan ratkaisuja ympäristöön liittyviin globaaleihin haasteisiin valtioiden välisellä yhteistoiminnalla, koska jotkut valtiot vartioivat kapeita kansallisia etujaan. </li></ul><ul><li>Aloitteen ottivat ympäristö- ja kuluttajajärjestöt. Iskusanaksi ympäristöasioita edistäville ja uutta tietotekniikkaa tehokkaasti hyödyntäville yhteisöille muodostui glocalisaatio: ajattele globaalisti ja toimi paikallisesti. </li></ul><ul><li>Ensimmäisiä globaalivastuuta korostavien yhteisöjen menestyksiä olivat metsien kestävään tuotantoon perustuvat sertifikaatit. Vuonna 2010 18% maailman kaupasta käytiin sertifioiduilla tuotteilla. Vuonna 2020 osuus oli noussut jo 34%:in. </li></ul>
  18. 19. Sopeutuva mosaiikki -päivitys noin 10 vuotta eteenpäin <ul><li>Pettymys Kööpenhaminan ilmastokokouksen laihoihin tuloksiin nosti erittäin voimakkaan kansainvälisen kansanliikkeen vaatimaan tiukempia torjuntatoimia. </li></ul><ul><li>Tätä erityisesti eurooppalaisten nuorten aktivistien internetin kautta organisoimaa liikettä tukivat monet maat, Suomi niiden joukossa. </li></ul><ul><li>Kansanliikkeen vaikutuksesta EU jatkoi tiukalla päästöjen vähentämisen linjalla, vaikka muu maailma oli hyvin vaihtelevasti valmis sitoutumaan tiukkaan säätelyyn ennen Hong Kongin katastrofia vuonna 2017. </li></ul>
  19. 20. Sopeutuva mosaiikki –päivitys 2 <ul><li>Ensimmäisen sukupolven myrkky- ja suojeluainegeenimuuntelu ajautui kriisiin vuonna 2013. Syynä olivat varsinkin internetin kautta tehokkaasti levitetyt epäilykset kasvinsuojeluaineiden haitoista ihmisten terveydelle. Monsanton asema romahti. </li></ul><ul><li>Eurooppa ja Suomi olivat maailman kärjessä 2010-luvun alkuvuosina luonnonmukaisessa viljelyssä ja sitä suojeltiin tehokkaasti ”geenisaasteelta”. </li></ul><ul><li>Vuoden 2015 vaiheilla myös EU –maat ja niiden kansalaiset alkoivat kuitenkin tulla myötämielisemmäksi paikallisten lajien geneettiselle muuntelulle. Uusia lajikkeita kehitettiin käyttämään tehokkaasti ravinteita ja vettä sekä kestämään pakkasta, kuivuutta ja suolaantumista. </li></ul><ul><li>Erityisesti Intiassa aikaansaadut konkreettiset näytöt toisen sukupolven geenimuuntelun mahdollisuuksista ja vastuullisesta kehitystyöstä julkisissa tutkimuslaitoksissa muuttivat kansalaisten asenteita Euroopassa ja maailmassa. </li></ul>
  20. 21. Ympäristöteknologian voimalla (TechnoGarden) globaali yhteistoiminta – ympäristöongelmien reagoiva ratkaisu <ul><li>Vuoteen 2010 mennessä syntyi vahva ja maailmanlaajuisesti hyväksytty käsitys, että ekologisiin ongelmiin ja erityisesti ilmastonmuutokseen on tartuttava tehokkaasti. </li></ul><ul><li>Tarttumista ongelmiin helpotti vahva usko teknologian mahdollisuuksiin ratkaista ekologisia ongelmia. Jotta paras teknologia tulisi nopeasti käyttöön kaikkialla maailmassa, koettiin erityisen tärkeäksi luoda tehokkaat markkinat ympäristöteknologioiden levittämiseksi. </li></ul>
  21. 22. Ympäristöteknologian voimalla (TechnoGarden) 2 <ul><li>Ympäristöongelmien käsittelyn keskeisiksi työvälineiksi otettiin ympäristöhaittojen ja hyötyjen hinnoittelu ja maailmanlaajuisesti hyväksytyt ympäristön käyttöön liittyvät tekniset standardit. </li></ul><ul><li>Keskeiseen asemaan nousivat hinnat, joilla erilaisissa toiminnoissa voitiin joko sitoa hiilidioksiditonnia vastaava määrä kasvihuonekaasuja sekä vesitonnin käytön hyöty eri ympäristöissä ja eri toiminnoissa. </li></ul><ul><li>Oli tärkeää määritellä kuka oli vastuussa mistäkin kuten ravinnepäästöistä veteen ja kuka omisti tai legitiimisti hyötyi luonnon tarjoamasta resurssista, ennen kaikkea vedestä. Lisäksi mitattaviksi otettiin monia paikallisten ekosysteemien tuottamia arvoja kuten biodiversiteetti ja maisemalliset arvot. </li></ul>
  22. 23. Ympäristöteknologian voimalla (TechnoGarden) 3 <ul><li>Ekologisia markkinoita luotiin eri tasoille: paikallisesti, kansallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. </li></ul><ul><li>Teknisten standardien ja ekologisten mittareiden laadinta ja soveltaminen erilaisiin yhteyksiin oli ja on hyvin korkeaa osaamista vaativaa toimintaa. Standardien ja mittareiden laadinta on tapahtunut yhteistyönä tieteellisten yhteisöjen, ammattikuntien, asiantuntevien yritysten ja kansalaisjärjestöjen kesken. </li></ul><ul><li>Käytännössä näiden organisaatioiden teknokraateista, jotka eivät ole vaalein valittuja, on tullut tärkeitä maailman lainsäätäjiä. </li></ul>
  23. 24. Ympäristöteknologian voimalla – päivitys noin 10 vuotta eteenpäin <ul><li>Kööpenhaminan ilmastokokouksen 2009 päädyttyä konkreettiseen periaatesopimukseen koko maailman laajuisesti toteutettavasta päästökaupasta, ryhdyttiin sille etsimään konkreettisia muotoja. </li></ul><ul><li>Valtioille annettiin mahdollisuus ehdottaa kahden- tai monenkeskisiä järjestelyjä, joilla päästöjä voidaan vähentää kansainvälisen arviointiryhmän hyväksymällä tavalla. Tavoitteeksi asetettiin löytää sellaisia järjestelyjä, joilla päästöjen vähennyksiin ollaan valmiita alle10$/ tonni CO2. </li></ul><ul><li>Ensimmäinen vaihe oli määritellä, ketkä saattoivat toimia neuvotteluissa osapuolina. Neuvotteluosapuolien löytäminen edellytti, että keskeisille maailman yhteisille resursseille kuten makean veden varoille ja luonnon metsille määriteltiin niiden omistajat tai niistä oikeutetusti (legitiimisti) hyötyvät. </li></ul><ul><li>Vesivarojen omistajatahojen hyväksyminen johti vaikeisiin neuvotteluihin. Ensinnäkin valtiot kiistelivät rajat ylittävistä makean veden varoista. Usein valtio myös edusti hyvin kapeaa eturyhmää resurssin käytössä. </li></ul>
  24. 25. Ympäristöteknologian voimalla – päivitys 2 <ul><li>Perustettiin yhteinen metsäntutkimuslaitos Brasilian, Suomen ja Uruguayn kesken kestävän metsätalouden edistämiseksi. </li></ul><ul><li>Uruguayn ja Paraguayn läpi kulkevalle Parana-joelle onnistuttiin pitkällisten ja vaikeiden neuvottelujen tuloksena määrittelemään sen legitiimin hyötymisen mielessä omistavat. Päästiin yksimielisyyteen siitä, että 100 tonnia vettä sitoi mäntykasvustoihin lisää yhden tonnin hiiltä. </li></ul><ul><li>Suomi rahoítti Parana –joen virtauman 90 m³ / sekunnissa käyttöä männyn viljelyyn vuotuiseen hintaan 30 miljoonaa $ Rahoitus jaettiin mäntyviljelmän omistajille ja joen omistajille. Kansainvälinen arviointiryhmä hyväksyi sopimuksen päästö-kauppaan kuuluvaksi, kun mänty käytettiin puurakentamiseen. </li></ul><ul><li>Hankaluuksia tuli vesijärjestelyistä Andeilla. Suomi on kuitenkin vuodesta 2018 lähtien kyennyt vähentämään hiilijalanjälkeään vuosittain 3 Mt CO2 eli 4% vuoden 2018 hiilipäästöistään </li></ul>
  25. 27. Vihreän talouden työpaikat Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunta

×