Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
kohti hiljaisuutta punoo kello aikaa
mittaamatonta luulee mittaavansa
kieleksi kääntymätöntä kääntävänsä
ja lopulta loppuv...
OHJELMA
12.00-12.10 Avaus, Hannu ja Jenni Linturi
12.10-12.20 Nousu, Katja Raunio
12.20-12.50 Peruskoulu 2030, Hannu Lintu...
Futura 2/2015
Koulun tulevaisuus 2030
Jatkokertomus: Futura 3/2014:
Oppimisen tulevaisuus 2030 (OPH:n
barometri)
Koulun tu...
Herakleitos 535-475 eaa. (Pimeä)
• Vastakohdat rakentavat kosmoksen. Olemassaoloa voisi luulla kaaokseksi ja
anarkiaksi, m...
Herakleitos ja Parmenides
Vain vastakohdat, oikeastaan vastakappaleet, luovat kokonaisuuden, kauniin ja
taistelussakin sop...
Ristiriita ilmenee poikkeamina
• Häiriö: distruptiivinen poikkeama tavanomaisesta
toiminnan käsikirjoituksesta
• Katkos: t...
Ristiriidat
1. asteen ristiriita: jännite käyttö- ja vaihtoarvon
välillä
2. asteen ristiriita: jännite toimintajärjestelmä...
Lähikehityksen vyöhyke
• Vygotsky: aktuaalisen ja potentiaalisen kehitystason välinen etäisyys
– Aktuaalinen = taso, johon...
Peruskoulun lähikehityksen
vyöhyke?
Lisääntyvä
yhteistyö
Lisääntyvät
psyko-
sosiaaliset
ongelmat
Opettajajoh-
toinen työs-...
eDELFOI
METAFORINEN TULEVAISUUSKARTTA
Metaforaleikittelyä tulevaisuuskartoilla
• Paineiset pinnanmuodot (muutos ja merkitys)
• Tiet ja polut (systeemiset yhteyd...
• Standarditestausmalli
• demokraatit (Common Core, TDR)
• curriculum-ajattelu
• Markkinakoulu
• republikaanit (Hobbesin 1...
Pascale Mauclair, a sixth-grade teacher at
P.S. 11 in Queens who was pilloried in the
Murdoch owned tabloid New York Post ...
Sivistysdialektiikkaa
2030
Ideaalina muistamisen ja tietämisen
yleissivistys, joka painottuu staattiseen
tietoon, toimii v...
Kolme näkökulmaa kouluun
Koulun NATO-kysymys?
1. (SYN)TEESI: TAVOITEOHJAUS
• Organisaatioiden evoluutio: sääntöperustainen hallinto vs
arvoperustainen itseohjaus
• Tark...
23.9.2015 Kari Hannonen
Kehittävän työntutkimuksen
lähtökohdat
• Yksilön ja yhteiskunnan yhdistäminen: kulttuurihistoriall...
23.9.2015 Kari Hannonen
Toimintajärjestelmä
Engeström 2002
Tekijä
KEHITTÄVÄ TYÖNTUTKIMUS
välineet
työnjakonormit
TEKIJÄ KOHDE
YHTEISÖ
• Opettaja oppijana
• Ammattispektrin laajeneminen
• Menetelmien ja keinojen moninaistuminen
• Tutkiva oppiminen, some, il...
• Tulevan ajan yleissivistys perustuu osaamisille
(käyttötaidoille)
• Yhteinen ohjaavan opetuksen ja oppimisen
vertikaalin...
• Kasvatus: kasvatettavan puolella (Nohl, Weniger)
• Sivistys: “järjen käyttö ilman toisten johdatusta” yhteisön
hyväksi
•...
• Asiantuntijatyö: ratkaisu- ja innovaatiokyky
• Identiteetti: jaettu tavoite ja konteksti
• Luottamus: vahvat sidokset, k...
• In- ja ei-formaali oppiminen: kaikkiallinen oppiminen
• Asianosaisuus: vanhemmat, sukulaiset
• Asiantuntijuus: Illichin ...
• Oppimisen evoluutio: aivojen oppiminen, aivojen välinen
oppiminen, aivojen ulkopuolinen oppiminen
7. (SYN)TEESI: MONIKKO...
• Henkilökohtaistuminen: erilaisen oppijan
paradigmamuutos
• Opetus-asiantuntijuuden luonne: neuvottelu, monet
keinot, “ei...
An epoch “is characterized by a complex of ideas, concepts, hopes,
doubts, values and challenges in dialectical interactio...
Futura 02/2015
Futura 02/2015
Futura 02/2015
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Futura 02/2015

456 views

Published on

Futuran Koulun tulevaisuus-teemanumeron julkaisutilaisuus (versio 2)

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Futura 02/2015

  1. 1. kohti hiljaisuutta punoo kello aikaa mittaamatonta luulee mittaavansa kieleksi kääntymätöntä kääntävänsä ja lopulta loppuvansa väistämätön elämisen sydänääni olemisen keveässä jaloudessa eikä ihmeestä tule loppua pirstale leijuu painottomana kaukana ykseydestä johon kuulua alkuperänsä kadottanut kauneudesta tietoinen ja kauneutensa tyhjään tuhlannut vaan valo yksi ja yksinkertainen liittää takaisin yhdistää ykseyteensä hyväksyy syvyyteensä Täydellisyyteensä alkuperäisyyteensä enkä enää kapinoi en taistele sitä vastaan vaan menen sinne minne johtaa sisäinen kipu koska koettelemuksen kautta tuskan läpi ja lahjana nousevat valon kyyneleet taistelemattomuus ei tarkoita periksi antamista vaan luottamusta ja uskoa ottaa vastaan palava lahja ja periaate on käyttää aikaa sen arvoa vastaavalla tavalla Ani 5.2.2015 Anita Rubin 1953-2015
  2. 2. OHJELMA 12.00-12.10 Avaus, Hannu ja Jenni Linturi 12.10-12.20 Nousu, Katja Raunio 12.20-12.50 Peruskoulu 2030, Hannu Linturi, Iida-Maria Peltomaa 12.50-13.20 Lukio 2030, Tiina Airaksinen, Aki Luostarinen 13.20-13.40 Some-pedagogia, Kari A. Hintikka 13.40-14.00 Pelipedagogia,Mikko Tarmia 14.00-14.10 Runo syntymättömälle lapselle, Ilkka Tahvanainen 14.10-14.40 Kahvitauko 14.40-15.00 Tulevaisuusoppiminen, Johanna Ollila (vaihtoehtona Learning in the open) 15.00-15.20 Tulevaisuuden kaunokirjallistaminen, Heikki A. Kovalainen 15.20-15.40 I+: Ihmisen ja teknologian muuttuva suhde, Ville Venäläinen 15.40-16.00 Scrum - skaalautuvaa prosessioppimista, Tommi Issakainen (etänä) 16.00-16.30 Sivistyksen hinta, Eero Ojanen 16.30-17.00 Viisi jatkoteemaa
  3. 3. Futura 2/2015 Koulun tulevaisuus 2030 Jatkokertomus: Futura 3/2014: Oppimisen tulevaisuus 2030 (OPH:n barometri) Koulun tulevaisuus 2030: kouluartikkelit, kairaukset (kokeilut) ja katsaukset Tiede, taide ja tulevaisuus: kirjalliset novellit ja runot (Kriittinen korkeakoulu) Konflikti, ristiriita, dialektiikka dialogi Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat) Delfoi-metodi: asiantuntijuus, asianosaisuus, anonyymisyys ja iteratiivisuus eDelfoi-työkalu: internet (pääsy, saavutettavuus), reaali- aikaisuus (kohtaaminen, dialogi), kumulatiivisuus (aikasarja, paneelit) Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open argument”
  4. 4. Herakleitos 535-475 eaa. (Pimeä) • Vastakohdat rakentavat kosmoksen. Olemassaoloa voisi luulla kaaokseksi ja anarkiaksi, mutta ikuista muuttumista ohjaa kuitenkin järki, tapahtumisen rautainen logos. • “Kaikki tulee yhdestä ja yksi tulee kaikesta” • “Kaikki vaihtuu tuleksi ja tuli kaikeksi” (tuli = energia) • “Samaan virtaan astumme emmekä astu, me emmekä me.” • “Kuoltua kohtaa ihmisiä sellainen, mitä he eivät odota eivätkä oleta.” Parmenides 515-450 eaa. • Kaikki olevat ensi sijassa ovat • Mikään ei muutu. Muuten joudutaan ristiriitoihin. • Oleva on yksi, pysyvä ja pallonmuotoinen. • Erotti toisistaan todellisuuden ja ilmentymän: aistit tuottavat doxaa, harhaa ja luuloa, pelkkää mielipidettä (= sotkuinen ja sekava ilmenevä maailma) • Järjen avulla päästään tietoon olevasta aletheiasta (= täydellinen oleva maailma) Herakleitos ja Parmenides Molemmat jakavat käsityksen todellisuuden kätketystä luonteesta!
  5. 5. Herakleitos ja Parmenides Vain vastakohdat, oikeastaan vastakappaleet, luovat kokonaisuuden, kauniin ja taistelussakin sopuisan kosmoksen; κόσμος tarkoittaa järjestystä. Ilman vastakappaleita havaintomaailma raukeaisi tyhjiin. Aivokuorella (cortex) asuvat ulkomaailman representaatiot eli edustukset tuhoutuisivat. “Vastaanhangoitteleva yhteensopiva: niistä mitkä pyrkivät eri suuntiin syntyy kaunein harmonia.” Vastakohtien kamppailua, kosmista köydenvetoa, hän korostaa korkeimpana oikeutena, liikettä levon asemesta, agonismia velttoilun, sotaa rauhan tilalle. Siksikö Herakleitos jaksaa kiehtoa modernia länsimaalaista, faustista ihmistä, joka tietää television luonto-ohjelmia katsottuaan, että elämä on saalistusta?
  6. 6. Ristiriita ilmenee poikkeamina • Häiriö: distruptiivinen poikkeama tavanomaisesta toiminnan käsikirjoituksesta • Katkos: tiedonkulussa tai yhteisymmärryksessä • Dilemma: toiminnassa, puheessa tai ajattelussa näkyvä epäloogisuus ja ristiriitaisuus (monet teoriat) • Innovaatio: yritys ylittää tavanomaisen toiminnan käsikirjoituksen rajat Kari Hannonen
  7. 7. Ristiriidat 1. asteen ristiriita: jännite käyttö- ja vaihtoarvon välillä 2. asteen ristiriita: jännite toimintajärjestelmän eri osien välillä 3. asteen ristiriita: jännite uuden toimintatavan ja vanhan käytännön välillä 4. asteen ristiriita: jännite uuden toiminnan ja ympäröivien toimintojen välillä Kari Hannonen
  8. 8. Lähikehityksen vyöhyke • Vygotsky: aktuaalisen ja potentiaalisen kehitystason välinen etäisyys – Aktuaalinen = taso, johon lapsi yltää itsenäisesti – Potentiaalisen tason lapsi saavuttaa vain korkeammalla kehitystasolla olevan avulla – Kasvattajan ja opettajan tulisi tunnistaa lapsen aktuaalinen ja potentiaalinen taso kullakin kehitysaskelmalla ja siten tehdä mahdolliseksi siirto potentiaalisesta aktuaaliseen – Ei siis voi oppia asioita, jotka eivät ole lähikehityksen vyöhykkeellä • Kehittävässä työntutkimuksessa kehittymismahdollisuuksien alue – Ts. välimatka nykyisen toimintatavan ja kehittyneemmän toimintatavan välillä – Toiminnan ristiriitojen ratkaisemiseen tarjolla olevien ratkaisujen kenttä – Muutospaineiden alue – Työn tutkijan toimintakenttä, jossa toiminnan aktuaalisesta tasosta tutkijan tuella pyritään siirtymään potentiaaliseen tasoon Kari Hannonen
  9. 9. Peruskoulun lähikehityksen vyöhyke? Lisääntyvä yhteistyö Lisääntyvät psyko- sosiaaliset ongelmat Opettajajoh- toinen työs- kentely luokassa Oppimisen (opettamisen) ongelmat Opettajan (erityisopetuksen) osaamisen lisääminen Työnjako eri työntekijöiden kesken Opettajan keinot psykososiaalisiin ongelmiin Yhteistyö eri työntekijöiden kanssa opetustilanteissa?
  10. 10. eDELFOI
  11. 11. METAFORINEN TULEVAISUUSKARTTA
  12. 12. Metaforaleikittelyä tulevaisuuskartoilla • Paineiset pinnanmuodot (muutos ja merkitys) • Tiet ja polut (systeemiset yhteydet ja reitit) • Kairaukset (mitä on pinnan alla) • Leirit (kokeilut ja dialogit) • Kompassi (suunnat, skenaariot, visiot) • Maailmankartta (toimintaympäristö drivereineen, isokuva) Ajatusten, ohjaavien ideoiden, mentaalisten mallien, systeemiyhteyksien, organisaatioiden ja instituutioiden, toiminnan, tavoitteiden ja pyrkimysten uudelleenasemoituminen.
  13. 13. • Standarditestausmalli • demokraatit (Common Core, TDR) • curriculum-ajattelu • Markkinakoulu • republikaanit (Hobbesin 10%) • Ruotsi (avoin järjestämislupa) • “Suomen tie” • OPS2016 • Kanada, Skotlanti • Lehrplan-ajattelu Kolme systeemiparadigmaa Heikkona signaalina voi pitää sitä, miten kouluasiat nousevat yhä useammin tärkeiksi teemoiksi kansallisissa parlamenttivaaleissa.
  14. 14. Pascale Mauclair, a sixth-grade teacher at P.S. 11 in Queens who was pilloried in the Murdoch owned tabloid New York Post as the city’s “worst teacher” based solely on her TDR reports. Upon investigation, Mauclair proved to be an excellent teacher who had the unqualified support of her school, one of the best in the city: her principal declared without hesitation or qualification that she would put her own child in Mauclair’s class, and her colleagues met Mauclair with a standing ovation when she returned to the school after the Post’s attack. Pascale Mauclair Henig, J. (2013) The Politics of Testing When Measures “Go Public”. Teachers College Record Volume 115 Number 9, 2013.
  15. 15. Sivistysdialektiikkaa 2030 Ideaalina muistamisen ja tietämisen yleissivistys, joka painottuu staattiseen tietoon, toimii valikoinnin kriteerinä, ja on kokemuksena reilu. Työelämä hakee sekä spesialisteja että moniosaajia, jotka eivät vain hallitse tätä ja tuota, vaan ihmisiä, jotka pelaavat kimppaan ja muodostavat systeemi- ja kokonaiskuvaa. Kompetenssit korvaavat yleisivistyksen! Miten silloin käy sivistyksen? Sivistys on enemmän kuin taitoja. Merkitys monikko- oppimisesta ja sivistys opetuksesta! Yleissivistys Kompetenssit Sivistys
  16. 16. Kolme näkökulmaa kouluun Koulun NATO-kysymys?
  17. 17. 1. (SYN)TEESI: TAVOITEOHJAUS • Organisaatioiden evoluutio: sääntöperustainen hallinto vs arvoperustainen itseohjaus • Tarkoitus: “kasvatettavan puolella” kantilaista kasvatuksen paradoksia luovasti soveltaen • 1. tehtävä: yleissivistys (yhteinen prosessi ja tavoiteperusta) • 2. tehtävä: sivistys (“järjen käyttö ilman toisten johdatusta”) • 3. tehtävä: kasvatus (kasvuolosuhteiden tasoittaminen) • OPS 2016: suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja keskustelujen tuki
  18. 18. 23.9.2015 Kari Hannonen Kehittävän työntutkimuksen lähtökohdat • Yksilön ja yhteiskunnan yhdistäminen: kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria (Vygotski, Leontjev, Luria) – Toiminnan käsite yhdistävänä tekijänä – Yksilön teot ja ominaisuudet tulkitaan kollektiivisessa toimintajärjestelmässä muodostuvina ja sitä muokkaavina – Toimintajärjestelmä on historiallisesti kehittyvä, ristiriitainen ja dynaaminen – Kehittävä työntutkimus on toiminnan teorian työtoimintojen tutkimiseen (ja kehittämiseen) kehitetty muoto (Engeström) • Demokraattinen ammattikäytäntö: pyrkimys yhdistää koulutuksessa olevat ja työssä olevat ammattilaiset etsimään ratkaisuja alan sisällöllisiin kysymyksiin – Mahdollisuudet ihmisten kehittymiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen nousevat työn sisällöstä – Työn tekijät ovat vastuussa työn yhteiskunnallisista seuraamuksista – Vastavoima taylorisismille
  19. 19. 23.9.2015 Kari Hannonen Toimintajärjestelmä Engeström 2002 Tekijä
  20. 20. KEHITTÄVÄ TYÖNTUTKIMUS välineet työnjakonormit TEKIJÄ KOHDE YHTEISÖ
  21. 21. • Opettaja oppijana • Ammattispektrin laajeneminen • Menetelmien ja keinojen moninaistuminen • Tutkiva oppiminen, some, ilmiöt ja pelit • Toimintatutkimus (oppiva koulu) rokottaa uskomuspedagogiasta • Teknologian haaste • Opettajakoulutus 2. (SYN)TEESI: TUTKIVA OTE
  22. 22. • Tulevan ajan yleissivistys perustuu osaamisille (käyttötaidoille) • Yhteinen ohjaavan opetuksen ja oppimisen vertikaalinen perusta (yksilöllinen ohjaus ja arviointi) • Yhteinen lähtökohta horisontaaliselle opetukselle ja oppimiselle (projektit, tutkimukset, ilmiöt, simulaatiot) • Välttämätön yleissivistävien osaamisten vastinpari on sivistysprosessi, jossa “ihminen oppii uutta, muodostaa oppimaansa itsenäisen suhteen ja käyttää opittua yhteiseksi hyväksi kansalaisena.” (Seppo Niemelä) 3. (SYN)TEESI: AVAINTAIDOT
  23. 23. • Kasvatus: kasvatettavan puolella (Nohl, Weniger) • Sivistys: “järjen käyttö ilman toisten johdatusta” yhteisön hyväksi • Yleissivistys: yhteinen prosessi/tavoiteperusta ja linkki yhteiskunnan tavoitteisiin • Oppiva koulu: opetusprofessio määrittyy kouluyhteisön tavoitteiden ja toimintakulttuurin myötä 4. (SYN)TEESI: AUTONOMIA
  24. 24. • Asiantuntijatyö: ratkaisu- ja innovaatiokyky • Identiteetti: jaettu tavoite ja konteksti • Luottamus: vahvat sidokset, koheesio • Heterogeenisyys: heikot sidokset ja innovaatiot, ryhmäajattelun välttäminen • Toimintakulttuuri: tiedon jakaminen ja yhteisöllinen tiedon tuottaminen 5. (SYN)TEESI: TIIMI
  25. 25. • In- ja ei-formaali oppiminen: kaikkiallinen oppiminen • Asianosaisuus: vanhemmat, sukulaiset • Asiantuntijuus: Illichin de-instituutioverkostot • Yhteisöt: kolmas sektori, kotikunta, muut oppilaitokset (hybridin koulutuksen säikeet) • Ilmiöpohjaisuus: autenttiset, pelilliset ja simulaatio- oppimiset • Eksosomaattinen oppiminen: ihmisen ja koneen liitto 6. (SYN)TEESI: EKSOSYSTEEMI
  26. 26. • Oppimisen evoluutio: aivojen oppiminen, aivojen välinen oppiminen, aivojen ulkopuolinen oppiminen 7. (SYN)TEESI: MONIKKO-OPPIMINEN
  27. 27. • Henkilökohtaistuminen: erilaisen oppijan paradigmamuutos • Opetus-asiantuntijuuden luonne: neuvottelu, monet keinot, “ei-mitään tietäminen” • Koulun rakenne ja asenne: formaali, ei-formaali, informaali 8. (SYN)TEESI: MONIPOLKUINEN OPPIMINEN
  28. 28. An epoch “is characterized by a complex of ideas, concepts, hopes, doubts, values and challenges in dialectical interaction with their opposites striving towards their fulfilment”. The concrete representation of these constitute the themes of the epoch. For example, we may say that in our society some of these themes would include the power of bureaucratic control or the social exclusion of the elderly and disabled. In social analysis these themes may be discovered in a concrete representation in which the opposite theme is also revealed (i.e., each theme interacts with its opposite). - Paolo Freire http://www.freire.org/paulo-freire/concepts-used-by- paulo-freire “Kansaa pelottaa vapaus ja eliittiä status quon menettäminen.” Paolo Freire ajan teemoista Huom. Ylen Hoivakoti kuntoon!

×