OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen esitteli 3.8.2017 alkavan lukuvuoden keskeisiä asioita: mitä on edessä koulutuspolitiikassa ja mitä pitäisi kehittää? Syksyllä edessä on myös liittokierros. Mitkä lähtökohdat OAJ:llä on siihen? Infon voit katsoa tallenteena OAJ:n Periscope-tililtä: https://www.pscp.tv/oajry/1lDxLkwwVeQJm
Dioista saat esimakua. Lue myös tiedotteemme:
OAJ: Peruskoulu on pelastettava http://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?&contentID=1408919558133&page_name=Peruskoulu+on+pelastettava+uutinen
OAJ: Opettajat edellyttävät palkankorotuksia: http://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?&contentID=1408919558135&page_name=Opettajat+edellyttavat+palkankorotuksia
2. Lukuvuoden alku koskettaa lähes
jokaista suomalaista perhettä
Koulutuksen eri asteen oppilaitoksissa aloittaa taas tänä
syksynä 1,1 miljoonaa lasta ja nuorta.
0 100,000 200,000 300,000 400,000 500,000 600,000
Esiopetus
Peruskoulu
Lukio
Ammatillinen koulutus
Ammattikorkeakoulu
Yliopisto
Koululaiset ja opiskelijat 2016
3. Koulun työvuosi 2017−2018
Peruskoulujen ja lukioiden työvuosi
alkaa eri kunnissa joko elokuun 9. tai
10. päivä tai sitä seuraavan viikon
kuluessa. Koulutyö päättyy 2.6.2018.
Lukuvuoden työ- ja loma-ajat voi tarkistaa
kaupunkien ja kuntien nettisivuilta.
4. Mitä viime lukuvuonna tapahtui?
• Uudet opetussuunnitelmat astuivat voimaan
perusopetuksen alakouluissa ja lukiossa.
• Lukiokokeilu alkoi 28 lukiossa ja ensimmäiset
ylioppilaskirjoitukset muutettiin sähköisiksi.
• Työrauha, opettajien työkuorma ja sisäilma-asiat nousivat
koulujen ykköshuolenaiheeksi.
• Suuremmat ryhmäkoot ja subjektiivisen
varhaiskasvatusoikeuden rajaukset astuivat voimaan.
• Maksuton varhaiskasvatus nousi puolueiden agendalle.
• Ammatillisen koulutuksen leikkaukset toteutettiin, mikä on
näkynyt massiivisina henkilöstövähennyksinä.
• Kuntavaalit olivat vahvasti koulutusvaalit.
• Puoliväliriihessä päätettiin korjausliikkeistä koulutukseen.
5. Mitä lukuvuosi 2017-2018 tuo tullessaan?
• Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan
käyttöön ja jokaiselle lapselle tehdään oma
varhaiskasvatussuunnitelma. Varhaiskasvatuksen
kehittämiselle luodaan tiekartta.
• Peruskoulun kehittämisen pohjaksi luodaan visio. Myös
korkeakoulut saavat oman visionsa. Uusi OPS astuu
voimaan myös perusopetuksen yläluokilla.
• Lukiouudistus käynnistyy ja esitys lukiolaiksi tullaan
antamaan jo ensi keväänä.
• Ammatillisen koulutuksen reformi pannaan täytäntöön
vuodenvaihteessa.
• OAJ:n, OKM:n ja OPH:n yhdessä lanseeraama
Sivistysakatemia käynnistyy!
6. Suomalainen peruskoulu on maailman
paras, mutta rapautumassa
• Oppimistulosten ero heikoimmin ja
parhaiten pärjäävän kymmenyksen
välillä on kasvanut kymmenessä
vuodessa niin paljon, että se vastaa
kokonaisen lukuvuoden oppimista.
• Oppilaiden saaman opetuksen
määrässä voi olla jopa yli puolen
kouluvuoden mittainen ero
perusopetuksen aikana.
• Opetusryhmän enimmäiskoko
kunnissa vaihtelee 14–38 oppilaan
välillä. Uusi opetussuunnitelma
edellyttää yhä yksilöllisempää
opetusta.
7. Kaikki lapset eivät saa riittävästi tukea
oppimiseensa, sillä resursseja ei ole
7
Ainoastaan 3 % opettajista ja
rehtoreista pitää oppilaan tuen
resursseja riittävinä.
Opettajat uskovat, että moni
oppilas tarvitsisi nykyistä
enemmän opetusta
pienryhmässä.
Lapsen saaman tuen määrä ja
tukimuodot riippuvat suuresti
siitä, missä kunnassa lapsi
sattuu asumaan.
8. Yhä useampi nuori jatkaa perusasteen
jälkeen opintojaan, mutta 15 % ei
koskaan suorita toisen asteen tutkintoa.
0
10,000
20,000
30,000
40,000
50,000
60,000
70,000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Jatkoi heti opiskelua lukiokoulutuksessa Jatkoi heti opiskelua ammatillisessa koulutuksessa
Jatkoi heti opiskelua valmentavassa tai valmistavassa koulutuksessa Jatkoi heti opiskelua peruskoulun lisäopetuksessa (10-luokka)
Ei jatkanut heti edellä mainituissa koulutuksissa
Lähde:
Tilastokeskus
Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-
opintoihin
9. Peruskoulu on pelastettava!
Perusopetuksen rahoitus pohjoismaiselle tasolle
Suomen panostukset perusopetukseen ovat pohjoismaiden
pienimmät. Vain nostamalla panostuksia perusopetukseen voidaan
turvata koulutuksen hyvä laatu.
Lainsäädäntöä täsmennettävä laadun turvaamiseksi
Oppilaiden yhdenvertaisten oikeuksien toteutuminen voidaan turvata
mm. säätämällä opettajamitoituksesta, laatimalla perusopetukselle
sitovat laatukriteerit ja antamalla Aluehallintovirastoille oma-
aloitteinen puuttumisoikeus.
Kuntapäättäjien on huolehdittava että oman kunnan koulu on
maailman paras
Jokaisessa kunnassa tulisi tehdä suunnitelma koulutuksen
kehittämiseksi ja lyhytjänteisestä hankerahoituksesta pitäisi siirtyä
koordinoituun pitkäkestoiseen kehittämistyöhön.
Opettajarekisteri turvaamaan kelpoisten opettajien saatavuus
Opettajarekisterin avulla voidaan aiempaa paremmin ennakoida
opettajankoulutus- ja työvoimatarpeita ja varmistaa jokaiselle
kelpoinen opettaja.
3.8.2017 | OAJ | 9
11. Lukion uudistaminen jatkuu edelleen
• Kevään kehysriihessä päätettiin, että lukion kehittäminen
käynnistetään ja että uudistettu lukiolaki annetaan ensi keväänä.
• Uudet opetussuunnitelmat tulivat voimaan viime syksynä ja niiden
käyttöönotto jatkuu.
• Ylioppilastutkinnon digitalisaatio etenee.
• Syksyllä uusina aineina toinen kotimainen (suomi/ruotsi), uskonto ja
ET, historia ja terveystieto
• Ylioppilastutkinnon kehittäminen on käynnissä.
• Millaiset ylioppilaskokeet tulee olemaan nyt lukionsa aloittavilla?
Kuinka valmistautua tulevaan? Tämä huolettaa lukioissa.
• Ylioppilastutkinnon painoarvo tulee korostumaan opiskelijavalinnoissa.
• Lukion rahoitus on heikolla pohjalla.
• Lukiokoulutus on kaikista halvinta koulutusta Suomessa.
• Laskennalliset kustannukset jäävät 18 % alle todellisten kustannusten.
• Heikko rahoitus vähentää opiskelijan saamaa yksilöllistä ohjausta ja
tukea sekä vähentää valinnaisuutta ja syö lukion vetovoimaa.
13. Näin lukiota pitäisi OAJ:n mielestä
kehittää
1. Lukion tilasta on tehtävä perusteellinen selvitys/arviointi.
2. Lukioverkon kattavuus on turvattava rahoituksen keinoin.
3. Erityisen tehtävän saaneiden lukioiden osaaminen käyttöön lukion
kehittämisessä.
4. Ylläpitäjiksi nykyistä suuremmat kunnat tai muutoin vahvemmat
koulutuksenjärjestäjät.
5. Lukioille laatukriteerit.
6. Opiskelijalle oikeus erityisopetukseen ja henkilökohtaiseen opinto-
ohjaukseen.
7. Yläkoululaisille mahdollisuus suorittaa lukio-opintoja.
8. Yhteistyötä yliopistojen kanssa on tiivistettävä.
9. Kielten opiskelua tulee lisätä ja lukion LUMA-osaamista tukea.
10. Lukion pedagogista kehittämistä on vahvasti tuettava.
11. Lukion päättötutkintona on oltava ylioppilastutkinto.
14. Suomalainen koulutusosaaminen on
kansainvälisillä mittareilla erinomaista
• Suomalaisnuoret pärjäävät edelleen erittäin hyvin OECD:n
osaamistuloksia mittaavassa PISA-tutkimuksessa, vaikka
osaamistaso onkin notkahtanut alaspäin. Suomalaisten 15-
vuotiaiden luonnontieteiden osaaminen on OECD-maiden
kolmanneksi parasta ja lukutaito neljänneksi parasta.
• Suomalaisen lukion käyneillä on monta kansainvälistä
myyntivalttia. Lukio takaa jokaiselle tasaisen vahvan ja
laajan yleissivistyksen ja osaamisen. Lukion käyneillä on
laaja kielitaito ja kyky itsenäiseen vastuun kantoon.
• Suomalainen ammattiosaaminen on myös huipputasoa.
Esimerkiksi viimeisimmissä EuroSkills –
ammattitaitokilpailuissa Suomen joukkue voitti eniten
kultamitaleja!
15. Onko meidänkin kunnan koulu
maailman paras?
• Lukuvuoden alku on vanhemmille hyvä hetki tarkastella,
millä tolalla omassa lähikoulussa ja kunnassa asiat ovat.
• Vanhemman huoneentaulu varhaiskasvatuksesta
• Vanhemman huoneentaulu koulun aloitukseen
• Vastuu siitä, että oman kunnan koulu on maailman paras on
uusilla kuntapäättäjillä.
• Kevään kuntavaalit olivat vahvasti koulutusvaalit.
• Nyt uusien valtuutettujen on lunastettava lupauksensa ja
laitettava kasvatus- ja koulutusasiat kuntapäätösten
keskiöön.
• Kunnissa valmistellaan parhaillaan kuntastrategiaa ja siihen
liittyviä ohjelmia. Näissä kuntapäättäjien tulee linjata, kuinka
kuntalaisten yhdenvertaisista ja laadukkaista kasvatus- ja
koulutuspalveluista pidetään huolta.
16. Suomeen tarvitaan sivistystekoja!
Opetusalan ydinkolmikko juhlistaa 100-vuotiasta Suomea
perustamalla päättäjille ja yhteiskunnallisille vaikuttajille
suunnatun Sivistysakatemian. Tavoitteena on turvata
sivistys-Suomen seuraavat sata vuotta.
• Sivistysakatemia on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, opetus-
ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen lanseeraama
korkean profiilin koulutuskokonaisuus. Myös Suomen
itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on vahvasti mukana
Sivistysakatemian järjestelyissä.
• Sivistysakatemia järjestetään ensimmäisen kerran
vuodenvaihteessa. Osallistujiksi kutsutaan tarkoin valikoitu
joukko yhteiskunnallisia vaikuttajia ja päättäjiä. He pääsevät
tutustumaan aivan uusilla tavoilla suomalaisen sivistyksen
perustaan eli koulutusjärjestelmäämme. Osallistujat myös
ideoivat ratkaisuja, joilla Suomen sivistystaso pysyy korkeana
seuraavat 100 vuotta.
17. Luokanopettajien, erityisopettajien ja
lastentarhanopettajien yli
kolmikertainen kesätyöttömyys
0 500 1,000 1,500 2,000 2,500 3,000 3,500 4,000 4,500 5,000
Yliopisto
Ammattikorkeakoulu
Ammatilliset oppilaitokset
Lukion ja yläasteen aineenopettajat
Luokanopettajat
Lastentarhanopettajat
Erityisopettajat
06/2017 03/2017
18. Lukuvuoden alkaessa kouluissa työnsä
aloittaa tuhansia uusia opettajia
• Opettajien
perehdytyskoulutukseen
erityisesti työuran
alkuvaiheessa tarvitaan
panostuksia.
• Opettajien ja rehtoreiden
riittävästä osaamisen
kehittämisestä
huolehtiminen on
työnantajan tehtävä.
19. Joka viidennessä kunnassa uudet
opettajat palkataan vasta ensimmäisestä
koulupäivästä alkaen
kyllä
18%
ei
82%
N = 198 kuntien pääluottamusmiestä
Lähde: OAJ
Koulujen lukuvuosi
alkaa 1.8. jolloin myös
uusien opettajien
työsuhteen pitäisi alkaa,
jotta he voivat
valmistella ja suunnitella
tulevaa lukuvuotta.
20. Ansiotasoindeksi sektoreittain, vuosikeskiarvo 2010-2016
100
105
110
115
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016*
ATI 2010=100
Yksityinen Kunnat Valtio
Lähde: Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus
* Ennakkotieto
Kuntasektori ei ole palkkajohtaja