Successfully reported this slideshow.
Your SlideShare is downloading. ×

Online-yhteistyo

Ad

HAJAUTUNUT YHTEISTYÖ JA 
YHTEISÖLLISEN TYÖKULTTUURIN 
ERI MUODOT 
Miia Kosonen 
KTT, tutkija, kouluttaja 
Twitter: MiiaKos...

Ad

Hajautunut yhteistyö 
”Technology has its most 
profound effect when it alters 
the ways in which people come 
together an...

Ad

Hajautunut asiantuntijuus 
 Osaaminen ja asiantuntemus ei ole enää 
yksilön tai organisaation vaan verkostojen 
ominaisuu...

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Loading in …3
×

Check these out next

1 of 38 Ad
1 of 38 Ad

Online-yhteistyo

Download to read offline

Hajautunut yhteistyö ja yhteisöllisen työkulttuurin eri muodot -luentoni oppilaitosjohtajille LUT Koulutus- ja kehittämiskeskuksen kurssilla Tietojohtamisen työkalut ja uudet työskentelymuodot. Lahti, 23.9.2014.

Hajautunut yhteistyö ja yhteisöllisen työkulttuurin eri muodot -luentoni oppilaitosjohtajille LUT Koulutus- ja kehittämiskeskuksen kurssilla Tietojohtamisen työkalut ja uudet työskentelymuodot. Lahti, 23.9.2014.

Advertisement
Advertisement

More Related Content

Advertisement

Online-yhteistyo

  1. 1. HAJAUTUNUT YHTEISTYÖ JA YHTEISÖLLISEN TYÖKULTTUURIN ERI MUODOT Miia Kosonen KTT, tutkija, kouluttaja Twitter: MiiaKosonen Syyskuu 2014
  2. 2. Hajautunut yhteistyö ”Technology has its most profound effect when it alters the ways in which people come together and communicate.” - Peter Kollock & Marc Smith: Communities in Cyberspace (1999) ”Communities already exist. Instead, think about how you can help that community do what it wants to do.” - Mark Zuckerberg
  3. 3. Hajautunut asiantuntijuus  Osaaminen ja asiantuntemus ei ole enää yksilön tai organisaation vaan verkostojen ominaisuus!  Painopisteen muuttuminen: verkosto- ja yhteistyötaidot, kyky olla vuorovaikutuksessa, keskustella, oppia ja luoda uutta tietoa ajasta, paikasta ja virallisesta statuksesta riippumatta  Sosiotekninen ajattelu: ihmiset ja viestintäteknologia rinnakkain, ei toinen toisen kustannuksella
  4. 4. Avoin, verkottunut, aktiivinen oppiminen Ongelmien määrittely Oppiminen Vuorovaikutus Ratkaisujen tunnistaminen Arviointi, hyödyntäminen, uusien ongelmien tunnistaminen Reflektointi Lähtökohdat, tavoitteet, osallistujien roolit, motivointi Monikanavainen sisältöjen jakaminen, keskustelu, iterointi, konfliktien käsittely Palaute, visualisointi, kiteyttäminen
  5. 5. Hajautuneen yhteistyön muotoja Monimutkaiset tehtävät =kompleksinen verkosto ja vuorovaikutus-suhteet Yksinkertaiset tehtävät Konsortiot, ”eliittiryhmät” Osallistujat ennalta valittu Parvet ja parvityö Tilapäiset online-ryhmät Avoin, itseohjautuva Virtuaalitiimit Online-yhteisöt Mass collaboration
  6. 6. Parvet
  7. 7. Parvet  ”Ryhmä, joka organisoituu yhteisen sosiaalisen kohteen - esimerkiksi idean, ongelman tai projektin - ympärille osaamisen ja kiinnostuksen perusteella” (Janne Ruohisto, Intunex Oy, 2014)  Tilapäinen yhteisö, hajautuu ongelman ratkettua  Teknologiavälitteisyyden aste vaihtelee  Erona ”perinteisiin” tiimeihin itseohjautuvuus ja tietoisempi diversiteetti; irrottautuminen virallisista organisaatiorooleista
  8. 8. Parvet • Tekijät – haluavat ratkaista ongelman ja osallistuvat aktiivisesti työskentelyyn • Avustajat – mukana pienemmällä panostuksella, ei välttämättä aikaa • Seuraajat – kiinnostuneita aiheesta ja haluavat oppia, mutta eivät osallistu itse.
  9. 9. http://tehokastietoyhteiskunta.fi/projekti/10
  10. 10. Pohdinta Millaista on hyvä parvijohtaminen? Mitä onnistuminen vaatii 1) parven kokoonkutsujalta 2) osallistujilta?
  11. 11. Online-yhteisöt
  12. 12. Online-yhteisöt  Pysyvämpi sosiaalinen rakenne, jonka jäseniä yhdistää tietty intressi  Vuorovaikutus jatkuvaa, kokemus jäsenyydestä – yhteisöllisyyden tunne  Muodostuu tietty ”sosiaalinen koodi”, suhdeverkosto, normit, käytännöt ja kieli, joka ei avaudu ulkopuolisille  Yhteistyön näkökulmasta esim. kuluttaja- ja harrastusyhteisöt ja user co-creation: uudet ideat, tuoteparannukset, tuotteiden tai palveluiden suunnittelu, testaus, arviointi
  13. 13. Online-yhteisöt JOKAISELLA YHTEISÖLLÄ ON SOSIAALINEN VERKOSTO, MUTTA JOKAINEN VERKOSTO EI OLE AUTOMAATTISESTI YHTEISÖ. 1. Profiilin perustaminen vs. 1. Profiilin perustaminen 2. Verkoston luominen 2. Osallistuminen 3. Sisällön jakelu 3. Kokemus yhteisöllisyydestä; suhteet, identiteetti, luottamus, normit Sosiaalisen median verkostoprofiileja voi luoda kymmenittäin, mutta yhdellä ihmisellä ei voi olla kuin muutama aktiivinen yhteisöjäsenyys – enintään 5-7.
  14. 14. Verkosto vai yhteisö? pitkäaikainen Fokusoitu online-yhteisö, esim. vertaistukifoorumit, harrastusryhmät Formaali pitkäkestoinen yhteisö, esim. työyhteisön Yammer, opiskelijavuosikurssin Fb-ryhmä Hajautuneet asiantuntijaverkostot, esim. Sometu –ryhmä, #seoppi, #finnedchat Sosiaaliset verkostopalvelut, esim. Facebook, LinkedIn löyhä tiivis Formaali lyhytkestoinen yhteisö, esim. kurssin verkkoympäristö lyhytaikainen Fokusoitu kontekstisidonnainen yhteisö, esim. parvet, asiantuntijaryhmän Twitter-keskustelu tietystä teemasta Kontekstisidonnaiset ryhmät, esim. seminaarien Twitter-feed, tapahtumat ja kampanjat, #kutsumua, #jaajotain Satunnaiset ryhmäkeskustelut, esim. reaaliaikainen chat Muokattu lähteestä http://slideshare.net/hponka/sosiaalisen-median-yhteisllisyys-5350399, Harto Pönkä (2012)
  15. 15. Esimerkki löyhästä kontekstisidonnaisesta ryhmästä: reaaliaikainen keskustelu Sosiaalinen intranet –seminaarista 8.5.2014
  16. 16. Esimerkki hajautuneesta, pitkäaikaisemmasta asiantuntijaverkostosta Twitterissä, kts. myös http://sometu.ning.com
  17. 17. Esimerkki formaalista pitkäkestoisesta yhteisöstä: organisaatio jakaa ja koostaa tietoa, rakentaa imagoa ja lujittaa asiakassuhteita sosiaalista mediaa hyödyntäen, http://tietotyomaa.meteoriitti.com
  18. 18. Esimerkki formaalista lyhytaikaisesta yhteisöstä: wiki-tietopankki osana täydennyskoulutussarjaa, http://someoppi.wikispaces.com
  19. 19. Online-yhteisöt Aito yhteisö voi syntyä vain osallistujien tarpeista, ei johdon mahtikäskyllä!
  20. 20. Osallistujien tarpeet ja motivaatio Information Relationship building Social identity Self-expression Helping Others Status and influence Belonginess Enjoyment access to valuable information learning opportunities problem co-solving forming productive relationships networking self-awareness of membership demonstrating ability to solve problems altruism being gratified by providing valuable ideas/solutions recognition by the firm, e.g. jurys rating content recognition by the community, e.g. peer rating sense of attachment to the 1) community 2) brand or 3) set of tasks fun and playfulness flow experience Täydennetty lähteestä Porter, C.E. et al. (2011): How to foster and sustain engagement in virtual communities. California Management Review, 53(4), 80-110.
  21. 21. Osallistumisen tasot tekijät osallistujat opportunistit lurkkaajat Jakavat ja yhdistelevät tietoa, tuottavat uusia ratkaisuja Jakavat tietoa, kommentoivat Pyytävät apua itselleen Vain seurailevat Ei-aktiiviset tilit nukkujat 1 % 9-19 % 80-90 %
  22. 22. Online-yhteisön peruselementit IHMISET Persoonallisuus Motivaatio Koettu yhteisöllisyys Jäsenyyden elinkaari Vahvat vs. heikot sidokset JAETTU INTRESSI Sosiaaliset suhteet Informaation jakaminen Kokemusten vaihtaminen ja tuen saaminen VUOROVAIKUTUS Normit Luottamus Sitoutuminen Jaetut merkitykset Yhteinen kieli VIESTINTÄKANAVAT Kaikille avoin vs. rajattu tai kahdenvälinen viestintä Yksi vs. monta kanavaa
  23. 23. Yhteisömanageri = kapellimestari, joka fasilitoi ja ohjaa yhteisön toimintaa
  24. 24. Hyvä yhteisömanageri on… Helposti lähestyttävä, empaattinen Online-yhteisön fasilitointi ja aktivoiminen Ulospäin suuntautunut Vahva viestijä Omistautunut Intohimoinen Organisointikykyinen Valmentaja, coach, mahdollistaja Arviointikykyinen Analytiikkaosaaja www.somemonitor.com, mashable.com/2013/01/27/community-manager-qualities/, #cmadFI, http://cmad.fi
  25. 25. Yhteisöllisyys Odotukset yhteisöä kohtaan Toimiminen osana yhteisöä Yhteisöllisyyden tunne - Jäsenyyden kokemus - Identifioituminen ryhmään - Vaikuttamisen tunne - Sulautumisen kokemukset, ’flow’ - Kokemus tuen saamisesta - Kokemus merkityksellisistä suhteista Millaisia hyötyjä yhteisössä toimiminen tarjoaa? Mihin tarpeisiin yhteisö vastaa? Miten osallistun ja millainen on roolini yhteisössä? Suositukset (word-of-mouth) Brandi-uskollisuus Yhteisö-uskollisuus
  26. 26. Sosiaalinen identiteetti • Ihmiset määrittelevät itseään ja muita erilaisten ryhmäjäsenyyksien kautta – identiteetit pohjimmiltaan aina sosiaalisia! • Sitoutumisen ja luottamuksen ohella tärkeimpiä voimia, joka pitää online-yhteisöjä koossa ja määrittää vuorovaikutuksen laatua • Me-henki ja oman sisäryhmän suosiminen edesauttaa ryhmän tavoitteiden saavuttamista • Vrt. koulun liikuntatunnit ja ”jako kahteen” • Mistä johtuu, että ryhmäidentiteetti muodostuu näissä tilanteissa silmänräpäyksessä? • Mitä hajautuneet yhteisöt ja parvet voisivat oppia tästä? (Tajfel, 1979; Tajfel & Turner, 1986)
  27. 27. Online-yhteisöllisyyden rakentaminen • Pysyvyys • Selkeys • Toimintavarmuus • Muutokset pienin askelin • Läpinäkyvyys • Jaettu ymmärrys • Yhteiset tapahtumat • Reilu peli • Konflikteihin puuttuminen • Palaute • Nopea reagointi • Tarinallisuus, ei pelkkää ”faktatykitystä” • Erottuvuus, selkeä identiteetti • Yhteinen symbolijärjestelmä • Yhteiset intressit • Jäsenyyden vaihe Jäsenet Tuki Luottamus Rutiinit
  28. 28. Mass collaboration & crowdsourcing
  29. 29. Mass collaboration  Suuri joukko ihmisiä työskentelee tietyn tavoitteen eteen ilman hierarkista ohjausta  Huomattavasti laajempi kuin virtuaalitiimi tai parvi, kasvottomampi kuin online-yhteisö – identiteetti ei ratkaise, vaan työn jälki ja yhteiset normit  Klassinen esimerkki Wikipedia  Myös laajat, avoimet joukkoistamishankkeet, jossa osallistujat työskentelevät kukin tahollaan tietyn tehtävän tai ongelman ratkaisemiseksi
  30. 30. ”Tutkimukset ovat osoittaneet, että joukkojen viisaus toimii. Jos tietyt ehdot täyttyvät, joukko maallikoita on monissa asioissa osoittautunut viisaammaksi kuin koulutetut asiantuntijat. Nämä ehdot ovat, että a) joukon jäsenillä on oltava jotakin perustietoa kyseessä olevasta asiasta, b) joukon jäsenet tulevat mahdollisimman erilaisista taustoista ja c) joukon jäsenet saavat toimia itsenäisesti. Tutkimuksissa maallikkojen ryhmät ovat arvioineet asiantuntijoita tarkemmin, kuinka paljon lasipurkissa on karkkeja tai kuinka paljon ja mitä tuotteita yritys X tulee myymään määrätyllä ajanjaksolla. Mitä monipuolisempi valikoima yhteisössä on päitä, sitä monipuolisemmin niissä on tietoja ja taitoja, joista kaikki hyötyvät.” Jani Kaaro, HS.fi 7.1.2013 Crowdsourcing
  31. 31. Crowdsourcing Talkoistaminen, joukkoistaminen, joukkovoiman hyödyntäminen • Ei tietty yhteistyömuoto, vaan periaate ja johtamismalli, jota voidaan soveltaa erilaisissa ongelmaratkaisutilanteissa • Useita toteutusvaihtoehtoja:  Avoimena tai valiten ennakkoon asiantuntijat, joille ongelma osoitetaan  Kilpailullinen tai yhteistyöhön perustuva  Oma toteutus tai välittäjää hyödyntäen • Riskeinä ”information stickiness”, haasteet osallistamisessa, ideoiden toteuttamiskelpoisuus ja arvioinnin työläys Afuah, A. & Tucci, C.L. (2012). Crowdsourcing As a Solution to Distant Search. Academy of Management Review, Vol. 37, No. 3, pp. 355-375.
  32. 32. Crowdsourcing ja yhteistyömuodot Monimutkaiset tehtävät Yksinkertaiset tehtävät Konsortiot, ”eliittiryhmät” Osallistujat ennalta valittu Parvet ja parvityö Avoin, itseohjautuva Virtuaalitiimit Mass collaboration Online-yhteisöt Tilapäiset online-ryhmät
  33. 33. Joukkoistamismalleja Oma alusta Kilpailu InnoCentive SAPiens Bombardier YouRail IBM Innovation Jam Kickstarter Tapahtuma Yhteisö Välittäjä Dell IdeaStorm GrabCAD
  34. 34. Kosonen M. (2014) http://tohtorilletoita.wordpress.com/2014/09/13/open-collaboration-and-crowdsourcing-compromised- my-solutions-vs-our-solutions/
  35. 35. Lopuksi
  36. 36. Tavoitteellinen yhteistyö for realists Me-henki, luottamus ja sitoutuminen kuulostavat kauniilta, mutta yksinään ne eivät johda mihinkään – ne voivat päinvastoin saada aikaan tilanteen, jossa vastuuta siirrellään loputtomiin eikä kukaan tee mitään.
  37. 37. Tavoitteellinen yhteistyö for realists Itsensä johtaminen Yhteistyön johtaminen • 3P’s: priorisointi, perspiraatio, perslihakset • ajanhallinta • Realistinen tavoite • Suunnan näyttäminen • Kannustava palaute • Saavutusten konkretisointi • Kiertävä johtajuus
  38. 38. Kokemus on paras opettaja ”Tässä maassa on tekijöitä, jotka eivät neuvo sivusta muita, vaan hyppäävät itse mukaan. Kokeilevat. Ottavat selvää. Tutkivat. Yhdessä toisten kanssa. Suomalainen koulu ja opettajuus muuttuu vääjäämättä.” Anne Rongas, kehityspäällikkö, Suomen e-oppimiskeskus ry. http://opeblogi.blogspot.fi/2014/09/vaaralliset-ideat-ihastuttavat.html

×