Ankkuritoiminta[1]

668 views

Published on

Ankkuri-topiminta on Kanta-Hämeessä kokeiltu toimintamalli, jolla tehostetaan moniammatillista yhteistyötä mm. nuorisorikollisuuden ja lähisuhdeväkivallan kohtaamisessa.

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
668
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Ankkuritoiminta[1]

  1. 1. Ajoissa  AnkkuriinVarhaista puuttumista nuorisorikollisuuteenja lähisuhdeväkivaltaan
  2. 2. Sisällys1. Johdanto..........................................................................................................................................................32. Mitä on ankkuritoiminta?...........................................................................................................................5 . Lasten ja nuorten rikollisuuden käsittely.................................................................................................6 Lähisuhdeväkivallan käsittely.....................................................................................................................8 Kouluyhteistyö ja asiantuntijatehtävät....................................................................................................103. Miksi ankkuritoimintaa?............................................................................................................................12 Ankkurin työpanos ja tuki eri palvelusektoreilla..................................................................................144. Asiakkaiden kokemuksia ..........................................................................................................................18 Laillisuuskasvatusta näpistykseen...........................................................................................................18 . Vahingonteko huonossa seurassa............................................................................................................19 . Keskustelujen kautta parempaan parisuhteeseen.................................................................................21 Apua erotilanteeseen..................................................................................................................................235. Ankkurin kustannusvaikuttavuus............................................................................................................25 Syrjäytymisen kustannukset.....................................................................................................................25 Ankkuritoiminnan kustannusvaikutukset.............................................................................................25 Ankkuritoiminta on taloudellisesti järkevää.........................................................................................29 .
  3. 3. 1. JohdantoAnkkuri tarttuu ajoissa nuorisorikollisuuteen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan. Nuoren onvastattava teoistaan, olipa kyseessä yhden askin näpistys kaupan hyllyltä, mopoileminen alaikäi-senä, alkoholikokeilut puiston laitamilla tai vaikka nimikirjainten maalailu kouluportin pieleen.Kiinnijäämisen jälkeen ei riitä, että vartija tai poliisi puhuttelee nuorta, vaan asiaa käydäänläpi vielä kertaalleen vanhempien ja ankkuritiimin kanssa poliisilaitoksella. Ankkuritiimistäpaikalla ovat poliisi ja sosiaalityöntekijä sekä tarvittaessa sairaanhoitaja tai nuorisotyöntekijä.Kokemus on nuorelle usein pysäyttävä ja niin on tarkoituskin, pysäyttää nuoren rikolliset teotensimmäiseen kertaan.Yhtä lailla ankkuri selvittää perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa. Periaatteena on puuttua varhaisessavaiheessa väkivallan muotoon, joka tapaa pitkittyä ja jäädä perheen sisäiseksi tai läheistenkeskinäiseksi ongelmaksi. Puuttumalla asioihin osoitetaan, mikä on sallittua ja mikä ei, ja an-netaan osapuolille eväitä pohtia, missä kohdassa ihmissuhteissa tarvitaan suunnanmuutosta.Samalla kun poliisi selvittää rikoksia ja väkivaltatilanteita, ankkuritiimin sosiaali- ja terveystyönammattilaiset katsovat, miten perheessä voidaan ja vaikuttaako taustalla suurempikin ongel-mavyyhti. Ankkuritiimin sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä vastaavat asiak-kaiden hoidon ja tuen tarpeisiin ja ohjaavat heitä tarpeen mukaan muiden palveluiden piiriin.Nopean puuttumisen ja asioiden läpikäymisen ansiosta väkivallan ja rikosten uusimisen riskipienenee. Asioiden käsittely ei pitkity, vaan ne saadaan hoidettua nopeasti. Moniammatillises-sa ankkuritiimissä yhdistyy monen alan asiantuntemus ja tilanne tulee hoidetuksi kokonais-valtaisesti samalla kerralla. Moniammatillisuuden hyödyt tulevat esiin erityisesti haastavissa,moniongelmaisten asiakkaiden tilanteissa, jolloin tiiminjäsenet tukevat toistensa työtä.Rikosten ehkäisemisellä ja perheiden avunsaannilla on suuri merkitys niin osapuolille itselleenkuin yhteiskunnallisesti. Ankkuritoiminta lisää sisäistä turvallisuutta ja sen avulla voidaanvähentää rikollisuudesta ja syrjäytymisestä aiheutuvia kustannuksia. Julkaisun tarinat antavatkosketusta nuorten ja perheiden arkeen, jossa kaikki ei ole kohdallaan, mutta johon ankkurituo oman tukensa.Tarinoissa on käytetty ankkurissa käyneiden asiakkaiden, niin rikoksia tehneiden nuorten kuinlähisuhdeväkivaltaa kokeneiden kokemuksia. Tapahtumat ovat aitoja, mutta identiteettisuojanvuoksi tarinoita on yhdistelty ja nimiä muutettu. Tekijät esittävät nöyrimmät kiitoksensa hen-kilöille, jotka antoivat äänen näille osin kipeille ja usein vaietuillekin asioille. Kiitokset ansait-sevat myös ankkuritiimien työntekijät, jotka ovat antaneet merkittävän tuen ja avun julkaisuntoteuttamiseksi. 3
  4. 4. 4
  5. 5. 2. Mitä on ankkuritoiminta?Ankkuri-toiminnan tarkoituksena on puuttua varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten ri-kollisuuteen sekä lähisuhdeväkivaltaan sekä tehdä ehkäisevää työtä näillä saroilla. Toimintaperustuu poliisin, sosiaalityöntekijän, psykiatrisen sairaanhoitajan ja nuorisotyöntekijän yh-teistyöhön ja ammattitaitoon. Moniammatillisen ankkuritiimin työote mahdollistaa nuortentekemien rikosten sekä väkivallan tekijöiden ja uhrien tilanteen selvittämisen kokonaisvaltai-sesti. Vaikeuksissa olevat nuoret ja perheenjäsenet tunnistetaan ja ohjataan edelleen tarpeenmukaisen avun ja tuen piiriin. Kuviossa 1 on kuvattu ankkuritoiminnan prosessi.Ankkuritoiminta käynnistettiin Hämeenlinnan seudulla hanketyönä vuonna 2004 ja on va-kiintunut siellä pysyväksi toimintamuodoksi. Vuosina 2009–2012 ankkuritoiminta levitettiinForssan ja Riihimäen seuduille Sosiaalikehityksen vetämänä hankkeena. Kullakin seudullaankkuritiimit ovat rakentuneet alueellisista palvelutarpeista lähtien ja niille on muotoutunutomat toimivat käytännöt. Ankkuritiimien kokoonpano vaihtelee: Forssan seudun tiimissä ovattoimineet poliisi, sosiaalityöntekijä ja osa-aikainen psykiatrinen sairaanhoitaja. Hämeenlinnanja Riihimäen seuduilla tiimien kokoonpanoa on täydentänyt osa-aikainen nuorisotyöntekijä. Alle 18-v. ANKKURITIIMIN TOIMINTA Jatkotyö tekemä rikos Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Esim. varkaus, Sovittelu näpistys, Alkuselvitys Jatkotyön vahingonteko, Tavataan alle 18-v. tarpeen selvitys Lastensuojelu, ajoneuvon ensi- Tekijä tavataan 1–5 sosiaalityö, luvaton käyttö, kertalaiset ja kertaa, perhetyö päihteiden käyttö, alle 15-v. mahdollinen rattijuopumus, epäillyt tekijät ja ohjaus väkivalta vanhemmat jatkotyöhön Terveydenhuolto Nuorisotyö Esitutkinta Jatkotyö Lähisuhde- tarvittaessa 3. sektori Väkivalta Ei jatkotyön tarvettaKuvio 1. Nuorten rikosten ja lähisuhdeväkivallan käsittelyn eteneminen ankkurissa 5
  6. 6. Lasten ja nuorten rikollisuuden käsittelyAnkkuritiimeissä käsitellään kaikki alle 18 -vuotiaiden nuorten ja lasten tekemiksi epäillytrikolliset tapahtumat. Muun poliisitoimen piirissä käsitellään 16-18 -vuotiaiden nuorten ta-paukset lähinnä silloin, kun nuorella on jo takanaan useampia rikoksia. Nuorten tekemistä ri-koksista tulee tieto ankkuritiimille useimmiten poliisin kautta taikka koulun, kaupan tai muuntahon yhteydenotosta. Ankkuritoiminnan keskeisenä periaatteena on nopea puuttuminen.Asianosaisiin otetaan yhteyttä yleensä viikon sisällä tiedon saamisesta, useissa tapauksissa jovuorokauden kuluessa, ja asia tulee ankkuritiimin käsittelyyn kahden viikon sisällä.Rikollisten tapahtumien käsittelyn alkuvaiheessa ankkuripoliisi suorittaa rikoksen esitutkinnanja ankkuritiimi kutsuu nuoren vanhempiensa kanssa alkuselvitykseen. Ankkuripoliisi kuuluste-lee tai puhuttelee nuorta rikoksesta ja siihen johtaneista tekijöistä sekä antaa laillisuuskasvatustaeli tietoa rikosten seuraamuksista ja herättelee nuorta pohtimaan tekojensa merkitystä. Poliisinrinnalla alkuselvitykseen osallistuu sosiaalityöntekijä, joka toimii tilanteessa sosiaalilautakun-nan edustajana, ja sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja tai nuorisotyöntekijä toimii kuulusteluto-distajana. Näpistelyasioissa puhuttelijana voivat toimia poliisi ja nuorisotyöntekijä riippuenankkuritiimin kokoonpanosta ja työnjaosta. Ankkurin poliisi kirjaa kuulustelukertomuksentai alle 15 -vuotiaan puhuttelun rikosilmoitukseen.Sosiaalityöntekijä tai sairaanhoitaja jatkaa keskustelua nuoren ja vanhempien kanssa poliisinosuuden jälkeen ja selvittää lastensuojelun tarvetta. Sosiaalityöntekijä tekee havaintoja ja kyse-lee perheen ja nuoren tilanteesta, kuten perhesuhteista ja kaveripiiristä, kotielämästä, koulun-käynnistä, vapaa-ajanvietosta sekä tulevaisuuden näkymistä. Keskustelua käydään myös siitä,miten nuori voi vastaisuudessa välttää tilanteita, jotka voivat johtaa lainrikkomiseen. Asioidenluonteesta ja tilanteesta riippuen sosiaalityöntekijä voi käydä keskustelua nuoren kanssa kahdenkesken, jolloin asioista voi olla helpompi keskustella avoimesti.Useimmiten nuoren rikoksen käsittely päättyy jo ankkurissa. Vahingonteoista valtaosa selvi-tetään kaikkien osapuolten kesken ensin ankkurissa, josta ne menevät sovitteluun ja päättyvätsopimukseen. Ankkuri muistuttaa nuoria ja vanhempia, että nuorella on iästään riippumattakorvausvelvollisuus aiheuttamistaan vahingoista. Tapahtuman kokonaisvaltainen selvittäminenankkurin piirissä on nähty toimivaksi.Ankkuritiimi voi järjestää nuorten pienryhmätoimintaa esimerkiksi tapauksissa, joissa useam-man nuoren ryhmä on tehnyt ilkivaltaa. Näin tapahtuma saadaan selvitettyä kokonaisvaltaisestija kaikkien nuoren osalta samanaikaisesti. Ryhmä kootaan yhteen kertomaan tapahtuneestaja pohtimaan tekojensa seurauksia. Ilkivallan ja muun rikollisuuden toistumista pyritään eh-käisemään kasvattavilla keskusteluilla ja yhteisellä toiminnalla.Yleensä rikosasia ja nuoren tuentarpeet on selvitetty ankkurissa yhdellä tapaamiskerralla, muttatarvittaessa sosiaalityöntekijä tai sairaanhoitaja jatkaa asioiden käsittelyä ja voi tavata nuorta2–5 kertaa. Ankkurin psykiatrinen sairaanhoitaja keskustelee nuoren kanssa silloin, kun hänellä6
  7. 7. ilmenee masennusta, psyykkistä oireilua tai runsasta alkoholinkäyttöä. Sairaanhoitaja kartoittaanuoren elämäntilannetta, antaa lyhytaikaista hoitoa ja tukea sekä arvioi jatkohoidon tarvetta.Pitempikestoista tukea tarvitseva nuori ohjataan muihin palveluihin, esimerkiksi lastensuo-jeluun, nuorisotoimeen, terveyspalveluihin, päihdepalveluihin tai etsivään työhön, toisinaanjopa saattaen vastaanotolle asti. Sairaanhoitaja tekee tarvittaessa lähetteen nuorisopsykiatri-aan. Erityisen tärkeää on motivoida nuorta hakemaan tarvitsemaansa apua. Ankkuri huolehtiisiitä, ettei nuori jää yksin tyhjän päälle, vaan saa selvitettyä asioitaan ja näkee hyvän polunedessään. Tarvittaessa asiakkaiden kanssa voidaan sopia seurantakäynti ankkurissa muutamankuukauden tai vuoden päähän.Ankkurin sosiaalityöntekijä toimii tiiviissä yhteistyössä muiden lastensuojeluviranomais-ten kanssa. Ankkurin sosiaalityöntekijälle ohjataan lapsia ja nuoria, joilla ei ole aktiivistaasiakkuutta lastensuojelussa, mutta joista on tehty lastensuojeluilmoitus ja herännyt huolilastensuojelusta. Yhteistyö toimii myös toiseen suuntaan: nuoren asioista vastaava lasten-suojelun sosiaalityöntekijä voidaan kutsua ankkuriin rikostapauksen alkuselvitykseen ja hänvoi jatkaa työskentelyä nuoren kanssa. Pyrkimyksenä on välttää päällekkäistä työtä sosiaa-lityöntekijöiden kesken. Sosiaalityöntekijä tekee kirjaukset ankkurityöskentelystä ja lasten-suojelun tarpeen arvioinnista lastensuojeluilmoitukseen kunnan sosiaalityön asiakastieto- 7
  8. 8. järjestelmään ja välittää siitä tiedon kunnan sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijä ei vainsiirrä töitä eteenpäin vaan toimii yhteistyökumppanina muille sosiaalityöntekijöille ja sopiityönjaosta sosiaalitoimen kanssa. Mikäli lastensuojelun tarvetta ei ilmene, sosiaalityöntekijäpäättää lastensuojeluasiakkuuden.Useat vanhemmat näkevät hyväksi, että yhdessä nuoren kanssa selvitetään tapahtunutta jasiihen johtaneita tekijöitä. Samalla käynnillä vanhemmat tapaavat sekä poliisin että sosiaa-lityöntekijän, minkä vanhemmat ovat kokeneet myönteiseksi esimerkiksi tilanteissa joissaon tehty lastensuojeluilmoitus. Vanhemmat voivat saada lisätietoa nuoren tekemisistä sekätukea kasvatustyöhön. Toisinaan kohdataan vanhempia, jotka vähättelevät tapahtunutta javasta poliisin tekemän puhuttelun myötä nuori ymmärtää tehneensä rikoksen ja vastuunsasiitä. Vanhemman läsnä ollessa varmistetaan aina, että myös nuori saa tilaa puhua. Puhutte-lua ja keskusteluita voidaan jatkaa erikseen vanhempien ja nuoren kanssa, jolloin ankkurinsairaanhoitaja työskentelee sosiaalityöntekijän työparina.Rikoksen käsittely ankkurityöntekijöiden, nuoren ja vanhempien kesken, sakot ja asioidensovittelu kaikkinensa voi tuntua nuoresta kovalta koululta. Jo poliisilaitokselle tuleminen javaivan tuottaminen vanhemmille voi olla hänelle harmittava kokemus. Rikosasian kertaaminenvanhempien edessä voi tuntua häpeälliseltä. Pyrkimyksenä on kuitenkin, että asioiden selvit-täminen on nuorelle myös helpottavaa. Keskustelut päätetään ankkurissa aina myönteisellätavalla, ajatuksella ”elämä jatkuu ja virheistä otetaan opiksi”. Myös vanhemmat saavat tukeapäästäkseen asian yli ja palauttaakseen luottamuksensa nuoreen.Lähisuhdeväkivallan käsittelyAnkkurissa käsitellään kaikki poliisin tietoon tulleet perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapaukset. Per-heväkivalta on perheen sisäistä väkivaltaa, joka voi kohdistua kehen tahansa perheenjäseneenja ilmetä henkisenä, fyysisenä tai seksuaalisena väkivaltana. Lähisuhdeväkivaltaan lukeutuusukulaisuus-, seurustelu-, ystävyys- ja tuttavuussuhteissa tapahtuva väkivalta. Ankkurin tietoontullut lähisuhdeväkivalta on ollut useimmiten avo- tai aviomiehen puolisoonsa kohdistamaaväkivaltaa.Ankkuri saa tiedon lähisuhdeväkivaltatapauksista yleensä poliisin kautta poliisipartion teke-mistä lastensuojeluilmoituksista, rikosilmoituksista, poliisin vuorokausiraporteista tai hätä-keskusilmoituksista. Ankkuri pyrkii ottamaan yhteyttä osallisiin mahdollisimman nopeasti,mahdollisuuksien ja tilanteen mukaan jo saman päivän aikana. Ankkuri varmistaa myös, ettäperheelle on tarjottu kriisiapua. Työnjaosta riippuen joko ankkuripoliisi tai muu poliisitoimiselvittää tapausta rikoksena. Sosiaalityöntekijä käsittelee lastensuojeluilmoituksen ja selvittäälastensuojelutarvetta. Keskeisessä roolissa perheen tukemisessa toimii ankkurin psykiatrinensairaanhoitaja, joka tarjoaa keskusteluapua ja huolehtii siitä, että perhe saa riittävän avun ja tuen.8
  9. 9. Tapauksen tullessa tietoon poliisi suorittaa esitutkinnan ja vie asian syyttäjälle syyteharkin-taan. Kaikki perheen sisäinen väkivalta lukeutuu pahoinpitelyrikoksiin ja on virallisen syytteenalaista. Syytteen nostaminen on siis mahdollista riippumatta siitä, onko väkivallan kohde itsesiihen halukas.Sosiaalityöntekijä toimii sairaanhoitajan työparina ja selvittää lastensuojelun tarvetta. Sosiaa-lityöntekijä kirjaa kuvauksen työskentelystä ja arvioinnin lastensuojelun asiakastietojärjestel-mään lastensuojeluilmoitukseen ja tiedottaa kirjauksesta kunnan sosiaalityöntekijää.Ankkurin psykiatrinen sairaanhoitaja ja lapsiperheiden kohdalla myös sosiaalityöntekijä kä-sittelevät perheväkivaltaa yleensä sen kokijan ja tekijän kanssa, ja tarpeen tullen toiselle heistäjärjestetään hoitokontakti toisaalle. Näin varmistetaan molempien osapuolien uskallus puhuaasiasta ja avunsaanti. Keskusteluissa väkivallan kokijan kanssa psykiatrinen sairaanhoitajaselvittää tapahtumaa, antaa keskustelutukea ja tekee asiakkaan kanssa turvasuunnitelman elipohtii asiakkaan kanssa, millä tavoin hänen turvallisuuttaan voidaan varmistaa jatkossa. Kes-kusteluissa eri osapuolten kesken luodaan yhteisiä pelisääntöjä ja pohditaan usein juomisenrajoittamista, sillä väkivaltatilanteisiin liittyy tavallisesti alkoholin käyttöä. Pyrkimyksenä onkäydä keskustelua rakentavassa hengessä, nostamatta tekijää syytettyjen penkille. Useimmitenhuomataan, että väkivaltaiset tilanteet ovat toistuneet samankaltaisina ja niihin on löydettävissäratkaisuja.Ankkurin sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä tapaavat asiakkaita enintään kymmenen kertaa,useimmiten 4-5 kertaa. Asiakkaat voidaan ohjata hakemaan apua perheneuvolasta, perheasi-ain neuvottelukeskuksesta tai A-klinikalta, jos väkivallan taustalla on alkoholiongelma. Tukeatarjoavat myös järjestöt ja yhdistykset. Sairaanhoitaja arvioi asiakkaan jatkohoitotarpeen jaohjaa asiakkaan tarvittaessa terveydenhuoltoon, esimerkiksi mielenterveyspalveluihin. Lapsiinkohdistuneet väkivaltaisuudet käsitellään myös ankkurissa, mutta pienten lasten asiat välitetäänlastenpsykiatrian käsiteltäviksi. Sairaanhoitaja kirjaa asiat lähetteeseen ja sopii asiakkaan kanssayhteydenpidostaan jatkohoitopaikkaan terveydenhuollossa.Hoitoon ohjaaminen ei suju aina kitkattomasti, sillä esimerkiksi psykiatriaan voi olla kahden-kin kuukauden jono. Ankkuri kannattelee asiakasta niin pitkälle, että tuensaantiin ei tulisikatkoksia. Useissa tapauksissa asiakas kokee ankkurin tarjoaman avun riittäväksi. Asiakkaalleannetaan aina mahdollisuus ottaa myöhemmin uudelleen yhteyttä ankkuriin, jos hän kokeesiihen tarvetta.Yhtenä osana ankkuritoimintaan on voitu sisällyttää poliisivankilan sairaanhoito. Tämä onkuulunut psykiatrisen sairaanhoitajan toimenkuvaan. Hän hoitaa putkassa olevien asiakkai-den lääkitykset sekä antaa keskustelutukea asiakkaan elämäntilanteeseen ja ongelmiin. Nämäkeskustelut nähdään tärkeiksi, sillä asiakkaalla saattaa olla vaikeaa masennusta. 9
  10. 10. Kouluyhteistyö ja asiantuntijatehtävätAnkkuritiimi tekee tiivistä yhteistyötä nuorten parissa työskentelevien sekä perhe- ja lähisuh-deväkivalta-asioissa toimivien tahojen kanssa. Työn myötä ankkuritoimijoille on muodostu-nut laaja-alainen asiantuntemus nuorten tilanteesta ja ammattitaitoinen ote nuorten kanssatyöskentelemiseen. Ankkurin asiantuntijuutta hyödynnetään tiimin sisällä ja ankkuri antaakonsultointitukea tiimin jäsenten edustamille organisaatioille sekä monialaisille, alueellisilleyhteistyötahoille. Myös vanhemmat kääntyvät usein ankkurin puoleen ja kysyvät neuvoja ja oh-jeita nuorten asioissa. Yksi hyvä tapaamisen paikka ankkurin ja nuorten parissa toimivien yh-teistyötahojen välillä on ollut ankkurin järjestämät aamukahvitilaisuudet kerran kuukaudessa.Ankkurin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeä kanava nuorten asioihin vaikuttamisessa.Ankkuritiimeillä, etenkin poliisilla ja nuorisotyöntekijällä on tiivistä yhteistyötä koulujenkanssa. Koulujen rehtorit ovat usein yhteyksissä ankkuriin ja selvittävät, miten koulussavoidaan toimia erilaisten tilanteiden ja tapahtumien selvittämisessä, esimerkiksi näpistely-tapauksissa, oppilaiden välisissä välienselvittelyissä ja opiskelurauhan parantamiseksi oppi-tunneilla. Kouluissa hoidetaan monia asioita sisäisesti konsultoinnin tuella ja ankkuripoliisikäy kouluissa puhumassa ja selvittämässä asioita lähes viikoittain. Myös nuorisotyöntekijätyöskentelee paljon kouluissa, usein myös poliisin työparina. Keskeinen kysymys on, millai-sia keinoja kouluissa on käytettävissä nuorten rauhoittamiseksi oppitunneilla ja kouluym-päristössä. Joissakin tapauksissa asioiden käsittelyä nopeuttaa se, että ankkuritiimi meneetapahtumapaikalle kouluun. Ankkurin sairaanhoitaja tekee tarvittaessa yhteistyötä koulunoppilashuollon kanssa.Ankkuritiimit ovat osallistuneet nuorille suunnattuihin tapahtumiin kuten koulunpäätöstilai-suuksiin, seuranneet niissä nuorten käyttäytymistä sekä puuttuneet nuorten ylilyönteihin ja al-koholinkäyttöön. Ankkurin näkyvyys tilaisuuksissa ja päihtyneinä tavattujen nuorten puhutteluon rajoittanut nuorten päihteidenkäyttöä ja rauhoittanut nuorten käyttäytymistä.10
  11. 11. 11
  12. 12. 3. Miksi ankkuritoimintaa?Ankkuritilastojen mukaan yksi ankkuritiimi käsittelee vuosittain keskimäärin noin 500 asiakas-tapausta Kanta-Hämeessä. Tapausten määrä vaihtelee seutukunnittain riippuen väestömäärästä,rikollisuuden ja lähisuhdeväkivallan esiintyvyydestä sekä palvelurakenteista. Tapauksista kaksikolmasosaa on liittynyt nuorten rikollisuuteen (keskimäärin 330 tapausta kullakin seudulla)ja kolmannes on ollut perheväkivaltatapauksia (160 tapausta seuduittain).Ankkuri on puuttunut nuorten kohdalla erityisesti näpistyksiin, päihteiden käyttöön ja hallus-sapitoon, väkivaltaan sekä vahingontekoihin. Useimmat rikoksen tehneet lapset ja nuoret ovatolleet iältään 12–16 -vuotiaita yläkoululaisia. Ankkuri työskentelee paljon myös 17-18 -vuoti-aiden nuorten kanssa ja jossain määrin myös täysi-ikäisten rikostapauksissa. Myös 7–8 -vuo-tiaat pojat saattavat aiheuttaa vahingontekoja, kun taas 9–11 -vuotiaita tavataan harvemminrikoksen poluilta.Taulukko 1. Ankkuritoiminnan asiakkaiden määrä käsitellyn rikoksen jalähisuhdeväkivaltatapausten mukaan* Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnissavuonna 2011. Forssa Hämeenlinna Riihimäki YhteensäPerheväkivalta 61 220 185 466Näpistys 31 55 53 139Päihteiden hallussapito 38 27 5 70Alkoholin vaik.alaisena 26 88 20 134Väkivalta / tekijä 36 65 18 119Vahingonteko 17 61 14 92Väkivalta / kokija 25 18 19 62Konsultaatio putkassa 29 29Itsetuho 6 7 19 32Rattijuopumus 17 3 4 24Varkaus 8 11 19Muut 79 100 102 281Yhteensä 344 684 439 1467* Tilastoinnissa kukin asiakkuus kirjautuu vain yhteen asiakohtaan.Ankkuri on tuonut nuorten palveluihin sekä lähisuhdeväkivaltatyöhön toimintamuodon, jossajo varhaisessa vaiheessa puututaan lasten ja nuorten rikollisuuteen sekä perheiden sisäisiin vä-kivaltatilanteisiin ja monipuolisella asiantuntemuksella selvitetään lasten, nuorten ja perheidenhoidon ja tuen tarpeita. Nuorten ja perheiden asiat saadaan työstettäviksi viipymättä ja koko-naisvaltaisesti. Ankkuri on erikoistunut näihin kohderyhmiin ja työtehtäviin, mikä näkyy työn12
  13. 13. laadussa ja tuloksellisuudessa. Päämääränsä mukaisesti sidosryhmät näkevät ankkuri­ oiminnan ttorjuvan ja ennaltaehkäisevän nuorten rikoskierrettä ja edistävän lähisuhdeväkivaltaan puut-tumista. Ankkurin myötä lieviinkin rikosepäilyihin on voitu puuttua riittävän nopeasti.Yhteistyötahojen näkökulmasta ankkuritiimeillä on ollut ammattitaitoinen ja työhön tarttuvatyöote. Nuorten puhuttelu rikosten jälkeen on ollut onnistunutta ja nuorten tilanteiden perin-pohjainen käsittely on tuottanut tulosta. Monialainen asiantuntemus on tuonut toimivia työ-kaluja nuorten rikollisuuteen puuttumisessa niin, että on kyetty purkamaan nuorten laajojakinnäpistely-, kiristys- ja uhkailuketjuja. Ankkuritoiminta rakentuu osin poliisin työhön, milläon oma pysäyttävä vaikutuksensa nuoriin. Poliisin puhuttelussa nuoret ymmärtävät tilanteenvakavuuden ja tämä näkyy työn tuloksellisuudessa. Hyvin harvat nuoret, ankkuritiimien ar-vioiden mukaan alle 5 prosenttia nuorista toistaa myöhemmin rikoksensa.Ankkurissa nähdään tärkeäksi, että lähisuhdeväkivaltaan puututaan välittömästi, jolloin asi-akkaat ottavat avoimemmin vastaan apua ja väkivallan kierre saadaan katkaistua jo alkuvai-heessaan. Nopea puuttuminen tuo viestiä, että asioihin puututaan. Ankkurissa perheet ovatvoineet purkaa puhumatta jätettyjä, torjuttuja ongelmia ja löytää tilanteeseensa ratkaisuja.Pitkään toistuneen perheväkivallan murtaminen on haasteellisempaa. Näkyviä tuloksia ei ainasynny, mutta ainakin keskustelut auttavat kyseenalaistamaan totuttuja käyttäytymiskuvioita jajättää ajatuksia itämään. Väkivallankierre jatkuu useissa tapauksissa sukupolvelta toiselle, jotenonnistuneilla tuloksilla voi olla hyvinkin kauaskantoisia vaikutuksia.Sidosryhmille tehdyn kyselyn mukaan ankkuritoiminta on tullut hyvin tärkeäksi osaksi Forssan,Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun palvelurakenteita (kuvio 2). Ankkuri on tuonut tarpeellisenlisäresurssin sosiaali- ja terveyspalveluiden ja poliisitoimen kentälle sekä yhdistänyt toimivallatavalla näiden sektoreiden sekä nuorisotoimen työtä. Ankkurin vaikutus näkyy eri palvelusek-toreilla organisaatioiden työn helpottumisena ja jossain määrin myös työpaineen lievittymisenä.Ankkurin sidosryhmät eri palvelusektoreilla tunnustavat ankkurin keskeisen merkityksen nuor-ten elämäntilanteen tuntijana, palveluihin ohjaajana ja konsultoivana tukena. Ankkurin kauttaeri toimijat ovat saaneet tietoa nuorten tilanteesta ja ankkuri on toiminut tärkeänä kanavanatämän tiedon jakamisessa ja yleisen tietoisuuden lisäämisessä. Moniammatillisuus on avartanutnäkemyksiä ja tuonut monipuolista osaamista nuorten asioiden käsittelyyn, minkä nähdäänhelpottaneen eri sektoreiden työntekoa. Ankkurin saattaessa nuoria tarvitsemansa avun ja tuenpiiriin vastaanottava taho on saanut heti alkuvaiheessa pohjatietoa kunkin nuoren tilanteesta.Tarvittaessa ankkuri on kannatellut asiakasta pitempään kunnes hänelle on tarjoutunut apuamuista palveluista. Yhteistyötahona ankkuri on vakiintunut ja tullut tutuksi ajan myötä. Näinyhteistyö on muotoutunut jouhevaksi sektoreiden välillä. 13
  14. 14. Kuvio 2. Palvelualojen toimijoiden näkemykset ankkuritoiminnasta Kanta-Hämeessävuonna 2011 (n=95).Ankkurin yhteistyötahot ovat vakuuttuneita ankkuritoiminnan tärkeydestä ja näkevät, ettäankkurinkaltaisen toimintamuodon tulee olla vakiintunut osa palveluita. Yleisen tietoisuuden jayhteistyön lisäämiseksi on ollut erityisen tärkeää panostaa tiedottamiseen ankkuritoiminnastaja ankkuritiimien näkyvyys. Ajan myötä ankkuritiimien kasvot ovat tulleet tutuiksi lehtiensivuilta niin nuorille ja vanhemmille kuin yhteistyötahoillekin.Ankkurin työpanos ja tuki eripalvelusektoreillaSidosryhmien näkökulmasta ankkuri on löytänyt hyvin paikkansa alueellisessa palvelujär-jestelmässä. Yhteistyö ankkuritiimin kanssa on ollut sujuvaa kaikkien palvelualojen suuntaan;etenkin sosiaalitoimen puolelta ollaan tyytyväisiä yhteistyöhön. Poliisitalon sisällä yhteis-työkuviot ankkuritiimin kanssa ovat muotoutuneet melko hyvin ja työnjako on selkeytynytajan myötä. Terveystoimen suunnalla yhteistyö ja tietoisuus ankkurin toiminnasta on ollutjokseenkin vähäisempää. Ankkuritoiminta on käynnistynyt Hämeenlinnan seudulla jo vuosia14
  15. 15. aikaisemmin, mikä näkyy myös siinä, että yhteistyökuviot ovat vakiintuneempia, mutta muil-lakin seuduilla on jo kahden vuoden ajanjaksolla muotoutunut hyvin toimivaa yhteistyötä.Etenkin poliisin työkentällä ankkurin työn tulokset ja vaikuttavuus ovat merkittävät. Polii-sitoimessa nähdään ankkurin helpottaneen tuntuvasti poliisiorganisaation työtä ja tämänmoniammatillisen toimintamuodon parantaneen palvelurakennetta (kuvio 3). Poliisin työtäon helpottanut se, että ankkuri selvittää rikkeitä, jolloin niitä ei tarvitse käsitellä muussa tut-kinnassa. Ankkuritiimi on perehtynyt nuorten tekemiin rikoksiin ja moniammatillinen tiimitäydentää ja helpottaa poliisitutkintaa, joten asiat tulee hoidettua hyvin. Poliisissa on koettuhyväksi se, että sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja ovat aina tarpeen mukaan tavoitettavissa,mikä osaltaan parantaa työn sujuvuutta. Hämeenlinnassa on nähty erittäin hyväksi se, ettäankkurin sairaanhoitaja antaa hoitoa myös putka-asiakkaille.Sosiaalipalveluiden kentällä ankkurin sosiaalityöntekijän ja tiimin työpanos on koettu erittäinmerkittäväksi. Hämeenlinnassa ankkurin sosiaalityöntekijä on käsitellyt lastensuojeluilmoituk-sia tehokkaasti jopa noin 500 lastensuojeluilmoitusta vuosittain ja ohjannut jatkotyöskentelyätarvitsevat asiakkaat sosiaalitoimeen. Jos ankkuritiimi on kokenut omat keinonsa ja apunsariittämättömäksi, se ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen ja ilmoitusta selvitetään yhteistyönä. Akuu-teissa tilanteissa sosiaalityöntekijä on hoitanut asiakkuutta siihen asti, kunnes se on siirtynytsosiaalitoimen haltuun. Tämä on merkittävästi helpottanut muun sosiaalitoimen työpainetta. 15
  16. 16. Terveystoimen saralla ankkuri on keskeinen toimija perhe- ja lähisuhdeväkivallan ja avun-tarpeiden kartoittamisessa. Ankkuri on tuonut merkittävän lisäresurssin ja hoitaa omaa työ-sarkaansa kiinteässä yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa ja hoitoonohjauksessa terveys-palveluihin.Nuorisotyön puolella ankkuri on toiminut tärkeänä tukena partiointityössä. Tilaisuuksissaankkuritoimijat ovat puhuttaneet nuoria päihteidenkäytöstä. Erityisesti nähdään, että poliisinosallistuminen tapahtumiin ja puhutteluiden toteuttaminen on tuonut painoarvoa päihteiden-vastaiseen työhön. Nuorisotyössä nähdään, että ankkuritiimeillä on hyvä kontakti nuoriin jatoimiva tapa käsitellä asioita vakavuudella mutta samalla myönteisessä hengessä.Ankkurilta saatu tuki on koulutoimessa helpottanut nuorten tekemien rikkeiden ja hankalientilanteiden selvittämistä. Vanhempainilloissa ja oppilaille järjestetyissä tilaisuuksissa on annettutietoa nuorten ongelmatilanteiden ratkaisukeinoista ja oppilaat ovat heränneet ajattelemaantekojen seuraamuksia. Koulut ovat saaneet ohjausta ja tukea hankalissa asioissa sekä yhteis-työtahon kouluarjen pulmakohtiin esimerkiksi tupakointiin, omaisuusrikoksiin ja koulukiu-saamiseen liittyvissä tilanteissa. Koulussa on nähty hyväksi toimintamalli, jossa koululaistenrikkeisiin puututaan ja nuorten perheet saadaan mukaan asioiden käsittelyyn. Vuorovaikutussovittelutilanteissa on nähty toimivaksi.Kuvio 3. Eri palvelualojen toimijoiden näkemykset ankkurin vaikutuksesta omanorganisaationsa työhön Kanta-Hämeessä (n=95).16
  17. 17. 17
  18. 18. 4. Asiakkaiden kokemuksiaLaillisuuskasvatusta näpistykseenErehdyin näpistyksen poluille viikkoa ennen kuin 15 vuotta olisi tullut täyteen. Rötöstely olitallentunut kaupan valvontakameraan ja jotkut kaverit olivat sitten tunnistaneet minut, kunvartija oli kysellyt. Poliisilaitokselta otettiin yhteyttä äitiin ja pyydettiin käymään minun kans-sa siellä. Äiti oli ollut puhelun jälkeen hyvin vihainen, ehkä hieman peloissaankin mitä tästäseuraa. Ei hän sitä ääneen sanonut, mutta kyllähän se perheen kunnian menettäminen siellätaustalla oli uhkana. Isä tuijotti minua hetken vihaisena tiedon saatuaan, mutta ei se sanaakaansanonut. Joskus tuntuu, että he ovat jälkikasvustaan hieman välinpitämättömiä. Isä ei sittentullut meidän kanssa poliisiasemalla. Ei päässyt, tai ei halunnut.Poliisiasemalla minua oli vastassa poliisi, jonka kanssa kävimme nämä asiat läpi suhteellisenyleisluontoisesti. Sain myös yleistä laillisuuskasvatusta; mikä on oikein, mikä on väärin, mitäseurauksia näillä asioilla on, mitä jatkossa voi tapahtua. Tunsin että pääsin säikähdyksellä,mutta että ensi kerralla en välttämättä pääsisi enää näin helpolla, vaan asia saattaisi mennäkäräjille asti.Paikalla tapasin myös sosiaalityöntekijän, jonka kanssa keskusteltiin hieman perheoloista. Enalkanut valehdella, kun kysyttiin minun ja vanhempieni väleistä. Äidistä ei suoraan havainnutmiltä hänestä tuntui, mutta pettynyt hän kai oli. Itse olin melko vähäpuheisena siinä tilanteessa,ei juurikaan riittänyt rohkeutta puhua, ei ainakaan sanoa vastaan.Sovittelutilanteessa kävin maksamassa varastamani tupakka-askin kauppiaalle. Se oli kieltämät-tä yksi elämäni noloimmista tilanteista, en halua enää vastaavaan joutua uudestaan. Kauppiasvaikutti rauhalliselta mutta jämäkältä. Jotenkin tuntui, etten ole ensimmäinen joka on vastaa-vaan tilanteeseen joutunut.Ensimmäinen kerta tuo varastaminen minulle oli, enkä ole sen jälkeen rikosten teille ajautunut.Saa jäädä tuo ensimmäinen kerta myös viimeiseksi. Kyllä se ankkurikeskustelu vaikutti siihen,ettei varastelu tule enää toistumaan. Koen saaneeni tästä episodista tarpeeksi kokemusta vas-taavien asioiden hoitamiseen jatkossa. Tavallaan koen, että mahdollinen näpistelykierre saatiinloppumaan varhaisella kiinnijäämisellä ja puuttumisella, jolloin asiasta hävisi jännitys ja haus-kuus ja tilalle astui häpeä omaa toimintaani kohtaan. Oli myös helpottavaa, kun lopuksi lyötiinpoliisin kanssa kättä päälle, ettei enää tavattaisi näissä merkeissä. Laitettiin piste sille jutulle.18
  19. 19. Vahingonteko huonossa seurassaOlin kaverini Laurin kanssa viikonloppuna kaupungilla pyörimässä. Vähän siinä oli tullut oluttajuotua, ja niissä tohinoissa saatiin päähänpisto mennä hieman särkemään muiden omaisuutta.Oli heittokäsi humalassakin kunnossa, ainakin katulamppu sammahti osuman jälkeen. Mo-lemmathan niitä kiviä siinä viskeli, joten varsinaisesta särkijästä ei selkeitä muistikuvia ole.Joku ulkopuolinen oli soittanut partion paikalle, ja siitä alkoi se laillisempi osuus. Ankkurinpoliisin kanssa keskusteltiin syistä jotka johtivat tähän tilanteeseen. Annettiin ymmärtää ti-lanteen vakavuus, hieman myös nuhdeltiin. Vastapainoksi tuotiin kyllä esiin, ettei elämä tähänkaadu ja että virheistä voi oppia. Sosiaalityöntekijän kanssa käytiin läpi vähän taustatietoja jaselvitettiin, onko mitään ulkoista tekijää joka olisi voinut ajaa tekoon.Poliisi kohteli ja keskusteli niin kuin minun ikäiselle nuorelle pitääkin puhua. Keskusteltiinsiitä että 15-vuotiaana olen sitten vastuussa omista tekemisistä, eikä asioita voi laittaa enäänuoruuden hölmöyden piikkiin. Lisäksi poliisi kertoi paljon opettavaista tietoa, vaikka kaikkiei liittynytkään itse asiaan. Esimerkiksi olisi voinut käydä niin, että kivi olisi osunut johonkinihmiseen tai jotain arvokkaampaa olisi särkynyt. Poliisin kanssa keskusteltiin myös ystävienvalinnasta ja siitä että olisi hyvä pysyä loitolla sellaisista kavereista, jotka hölmöilevät ja tekevätpaljon typeryyksiä. Kaveripiirillä on ilmeisesti suuri merkitys omaankin käytökseen. Herättäviäkeskusteluita ne olivat, tajusin mitä olin mennyt tekemään. Korvausrahat olisin mieluumminkäyttänyt johonkin muuhun.Molemmat vanhemmat olivat mukana poliisilaitoksella. Äidin mielestä ankkuritoiminnanmalli on hyvä, koska siinä keskustellaan samanaikaisesti eri työntekijöiden kesken ja vanhem-matkin saavat olla paikalla. Myös sovitteluasia meni äidin mielestä ihan hyvin. Olin jo kotonakertonut tapahtuneesta, mutta ankkuritiimissä tuli esille vähän muutakin.Laurilla puolestaan on taustalla useita vahingontekoja. Hänen kanssa on tullut tehtyä kaikenlaistatyhmää, josta ei voi olla ylpeä. Korvauksia hän joutuu maksamaan tästäkin vahingonteosta.Lauri on jatkanut käyntejä sairaanhoitajan luona, missä hänen asioitaan on puitu pitempäänkin.Myös Laurin äiti on käynyt keventämässä sydäntään sairaanhoitajan luona, sillä äiti on pelännytpahinta pojan puolesta useita kertoja. Aikaisemmin hän on kokenut paljon syyllistämistä kurin-pidon puutteesta. Sairaanhoitajan kanssa käytyjen keskustelujen myötä äidille on selvinnyt, ettäLaurin saaminen oikeille urille on pojan omasta tahdosta riippuvaa. Tämä tieto on vähentänytäidin syyllisyydentunnetta. 19
  20. 20. ”Tämä olisi pitänyt tehdä jo silloin kun olin 13-vuotias” 17-vuotias taparikollinen nuori mies ankkuripalvelusta20
  21. 21. Keskustelujen kautta parempaanparisuhteeseenTässä on eletty uusioperheen arkea jo jokunen vuosi. Molemmilla meillä on takana aikaisemmatavioliitot. Minun aiempi liitto päättyi kuuden vuoden yhteiselon jälkeen, mieheni liitto kesti10 vuotta. Lapsia meillä on yhteensä kolme, yhteisiä lapsia ei ole. Ja tuskin tulee olemaankaan.Onhan meillä ollut takana oma historiamme, sanottu on suuntaan ja toiseen, omia puolia onpidetty, joskus enemmän kuin on ollut tarpeen. Mutta fyysistä väkivaltaa tässä suhteessa ei oleollut. Ei ennen alkuvuotta 2010.Viinahan se aiheuttaa joskus välikohtauksia. Tai jos suoraan sanotaan, niin miehelläni on al-koholiongelma. Silloin kun juoma maistuu, ei minua katso tuntemani mies, vaan olento jonkajärki ja harkintakyky ovat siirtyneet vieraille maille. Joskus aikoinaan hän käytti alkoholiaenemmän. Raskaan työn vastapainoksi hän oli tottunut ottamaan lasin tai kaksi. Se alkoi haitatatyössäkäyntiä, joten mies oli päättänyt jättää alkoholin, tai ainakin humalahakuisen juomisen.Hän siis rajoitti juomista, mutta eihän ne asiat aina mene niin kuin on suunniteltu. Ystävänivuosien takaa oli saapunut tapaamaan minua, vanhoja muisteltiin, tarinoita kerrottiin, tutuistajuoruttiin. Yhteiset muistomme sai kaiketi mieheni kokemaan itsensä ulkopuoliseksi, syrjäyte-tyksi. Lohtu yksinäisyyteen löytyi olutpullosta, sitten toisesta ja vielä kolmannesta. Ei se juomaempatiakykyä lisännyt, päinvastoin. Baariin se siitä kiukuspäissään lähti ja sieltä palasi kotiinhumalassa aamuneljältä.Seuraavan iltapäivän tapahtumat ovat sekavat, muistot satunnaisia. Mies nukkuu krapulaansayläkerrassa, käyn tarkistamassa onko kaikki hyvin. Mies tulee kohti minua, kuristaa kaulaani.Siitä hetkeen en muista mitään, on vain pimeys. Kunnes lapsi, oma lapseni, seisoo kauhuissaanvieressäni ja katsoo minua silmiin.Tiesinhän minä poliisille soittaessani, että tästä tulee lastensuojeluilmoitus, kun lapsi on paikal-la. Ajattelin kuitenkin että sille ei nyt voi mitään. Poliisien saapuessa tilanne oli rauhoittunut,mies oli palautunut ennalleen. Puhallus poliisiin alkometriin kertoi kuitenkin, että humalassahän oli vieläkin. Mies lähti putkaan selviämään. Sieltä palattuaan hän oli rauhallinen.Muutaman päivän kuluttua minuun otettiin yhteyttä ankkurista. Tapasimme siellä sosiaali-työntekijän ja psykiatrisen sairaanhoitajan. Osin osasin jo odottaakin jotain jatkotoimenpiteitä,mutta ankkuritoiminta oli minulle uutta. Asiat lähtivät etenemään vauhdikkaasti ja pääsimmenopeasti kiinni ongelmavyyhtiin. 21
  22. 22. Koin tämänkaltaisen työparitoiminnan erittäin toimivaksi. Minulla oli tapahtuman aikaanmasennuskausi päällä ja koin tärkeäksi että näistäkin asioista voitiin keskustella samalla. Mie-lestäni oli hyvä että tätä asiaa käsiteltiin kokonaisuutena, eikä vain yksittäisenä tekona. Ta-pahtumalla oli väistämättä useita syitä ja seurauksia, joita ei voi lähteä irrottamaan toisistaan.Saimme ankkurissa kokonaisvaltaista apua. Konkreettisin apu ankkuritapaamisissa oli, ettämies joutui vastaamaan toiminnastaan muillekin kuin pelkästään minulle. Väkivalta ei ollutenää pelkästään meidän välinen asia.Olen kokenut oloni jossain määrin turvallisemmaksi ankkuritapaamisten jälkeen. Arki on ollutnyt rauhallisempaa. Miehellä on toki edelleen alkoholi mukana kuvioissa, joskus enemmän,joskus vähemmän. Mutta nyt tiedän että on olemassa tahoja, jotka aidosti välittävät minusta,ja joihin voin olla yhteydessä hankalan tilanteen tullessa vastaan. Minä ja mieheni tiedämmenykyisin, ettei minua voi vähätellä enää. Tavallaan ankkurissa käynti loi myös uskoa palvelu-järjestelmän toimivuuteen.Ankkurikäyntien seurauksena aloimme mieheni kanssa keskustella ja selvitellä tätä meidäntilannetta. Aluksihan me jouduimme yhdessä istumaan saman pöydän ääreen ja puhumaanasiat auki. Keskustelemaan siitä miten me saadaan vietyä asioita ja yhdessäeloa eteenpäin.Olemme pyrkineet löytämään sellaisia ratkaisuja, jotka tyydyttävät molempia osapuolia.Tulevaisuudennäkymät ovat tällä hetkellä valoisammat kuin aikaisemmin. Ankkurista meidätohjattiin perheneuvolaan ja olemme käyneet siellä keskustelemassa muutamia kertoja. Kynnyskäyttää tämänkaltaisia palveluita on minulle nykyään huomattavasti matalampi kuin aikai-semmin. Mahdollisesti jatkossa esiin tulevan kriisin jälkeen en enää arkaile yhteydenottoa.Suosittelisin ankkuritoimintaa muillekin. Ulkopuolisen ammattiauttajan turvin asiat tulee kä-siteltyä perinpohjaisesti ja myös vähän pakottaenkin läpi. Joudutaan istumaan saman pöydänääreen ja keskustelemaan ongelmat läpi. Ammattilaisen mielipide on kuitenkin eri asia kuinkaverin näkemys.22
  23. 23. Apua erotilanteeseenTavallaan koen päässeeni ankkuripalveluiden piirin kuin johdatuksen kautta. Miehen väkival-tainen käytös oli jatkunut jo pitkään. Kyllä se lastensuojeluilmoituksen tekeminen oli pelastus,asiat alkoivat sen jälkeen edetä. En olisi itse osannut hakeutua tämänkaltaisten palveluidenpiiriin, vaan olisin kotona lasteni kanssa edelleen ilman ulkopuolista apua. Kun ankkuristaotettiin yhteyttä, huomasin että asiat voivat edetä myös toisin. Arki on muuttunut ankkurikäyn-tien jälkeen siitäkin syystä, että perhehelvetti loppui aviomiehen muutettua pois kodistamme.Tämän jälkeen elo ei kuitenkaan ole ollut täysin ruusuilla tanssimista, sillä yksinhuoltajan arkion tuonut omat haasteensa.Koin keskustelut hyviksi, sain vahvistusta itselleni siitä, että mielessäni pyörivät pelot ja paina-jaiset ovat normaaleja tämänkaltaisten tapahtumien jälkeen. Vaikka olen keskustellut ystävienikanssa samoista asioista, on tärkeää että asiaan on tullut ammattilaisen näkemys ja vahvistus.Keskustelimme muun muassa siitä, että jokaisen täytyy elää omaa elämäänsä, ja mukaan mah-tuu niin hyviä kuin huonojakin päiviä. Sain myös tukea siihen, että voin aloittaa uuden seu-rustelusuhteen. Aikaisempi huono kokemus ei tarkoita sitä, että kaikki miehet käyttäytyisivätsamalla lailla. Itse asiassa sen kaltainen käytös ei ole onneksi kuin pienen ryhmän käytösmalli.Puhelimessa olin keskustellut sosiaalityöntekijän kanssa, lähinnä lastensuojeluun liittyvistäasioista. Varsinaisissa tapaamisissa oli mukana myös psykiatrinen sairaanhoitaja. Sosiaali-työntekijä oli mukana ja tukena myös käynneillä lastenvalvojan luona. Yksin en olisi niihintapaamisiin jaksanut lähteä, ne olivat avioeron luonteen vuoksi melko hankalia.Eroprosessi oli helpompi viedä päätökseen tapaamisten jälkeen, sillä ymmärsin ettei mitäänenää ollut tehtävissä liiton pelastamiseksi. Olen pyrkinyt löytämään positiivisia asioita tästäkokemuksesta, jatkossa olen vahvempi.Saadun palvelun kautta minulle on syntynyt itsestäni realistisempi kuva. Nykyään olen mieles-täni hyvä ja pärjäävä äiti. Itsetunnon kohotuksen lisäksi olen saanut puhua asioistani henkilöil-le, jotka todella kuuntelevat. Olen saanut tukea sellaisille asioille, jotka tiedän nykyisin pitävänpaikkaansa. Toki olen saanut myös palautetta siitä, mitä minun itseni tulisi tehdä toisin. Tietoaon tullut myös niistä tahoista tai palveluista, joihin voin tarvittaessa ottaa myöhemmin yhteyttä.Ankkuritoiminta tulisi saada vakinaiseksi, ainakin sen pitäisi ehdottomasti jatkua ainakin jol-lakin tavalla. Palvelun avulla perheväkivaltatilanteita voidaan viedä tehokkaasti eteenpäin kohtipositiivisia lopputuloksia. Toivon ettei kenenkään tarvitsisi pelätä kotona.Ankkurissa käyntien jälkeen minulla on ollut parempi olo. Sairaanhoitajan kanssa käymä-ni keskustelut olivat erittäin antoisia. Sairaanhoitaja kuunteli, mutta sanoi tarvittaessa myösmielipiteensä. Hänestä huokui luotettavuus. Olen kokenut hyväksi sen, että minulla on ollutmahdollisuus käydä myöhemminkin keskustelemassa asioista. 23
  24. 24. 24
  25. 25. 5. AnkkurinkustannusvaikuttavuusSyrjäytymisen kustannuksetAnkkuri on luonteeltaan syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävää varhaiseen puuttumiseen perus-tuvaa toimintaa. Ankkurin kustannustehokkuutta ja –vaikuttavuutta voidaan arvioida vertaa-malla ankkuria muihin vastaaviin syrjäytymisen ehkäisyyn tähtääviin hankkeisiin ja ohjelmiintai vaihtoehtoiseen tilanteeseen, jossa ankkurityyppistä toimintaa ei ole lainkaan.Ankkurin kustannusvaikuttavuutta voidaan arvioida myös kustannus-säästöanalyysillä, jossaverrataan ankkuritoiminnan kustannuksia syrjäytymisestä aiheutuviin kustannuksiin, jotkatoiminnalla arvioidaan säästettävän. Haasteena tämänkaltaisessa arvioinnissa on, että syrjäyty-misestä aiheutuvat kustannukset ovat pitkän ajan kuluessa kumuloituvia ja ennaltaehkäiseväntoiminnan ollessa tuloksellista myös toteutumatta jääviä kustannuksia.Suomessa tehdyissä tutkimuksissa syrjäytymisen elinikäisiksi kokonaiskustannuksiksi onarvioitu 1 – 1,4 miljoonaa euroa. Laskelmissa on tällöin huomioitu syrjäytymisestä aiheutuvatmenot, korvaukset, etuudet ja tuet sekä yhteiskunnan menettämät verotulot ihmisen elinkaareneli ikävuosien 18-68 aikana. Jouko Kajanojan1 esittämien laskemien mukaan yksi syrjäytynytaiheuttaa 40 vuodessa 700 000 euron kansantulon menetyksen ja noin 400 000 euron jul-kisen talouden menetyksen.Ruotsalaisten arvioiden mukaan edellä esitetyt laskelmat kattavat vain noin puolet syrjäyty-misen todellisista kustannuksista, kun huomioidaan kaikki valtiolle, kunnille sekä yksittäisilleihmisille kuten rikosuhreille aiheutuneet kustannukset. Ingvar Nilssonin esittämien arvioidenmukaan noin 10 prosenttia kunnallisverosta kuluu nuorten syrjäytymisen aiheuttamiin kus-tannuksiin. Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioinut, että yhden syrjäytyneennuoren hoitamiseen käytetään vuosittain keskimäärin 27 500 euroa.Ankkuritoiminnan kustannusvaikutuksetEdellä esitetyt luvut antavat suuntaa arvioille ankkuritoiminnan säästöpotentiaalista.Ankkuritoiminnan laskennalliset kustannukset vuonna 2011 olivat Hämeenlinnan seu-dulla poliisin osalta 70 000 euroa ja kuntien osalta 120 000 euroa, yhteensä 190 000 euroa.1 Kajanoja, Jouko: Mistä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn hinta muodostuu ja mitä syrjäytyminen maksaa? Järvi, arviointifoorumi 24.11.2010. 25
  26. 26. Kun ankkuritoiminnan ensisijainen tavoite on ehkäistä nuoren joutuminen rikoskiertee-seen ja ajautuminen rikolliseen elämäntapaan, on perusteltua arvioida ankkuritoiminnankustannuksia suhteessa rikollisuudesta ja syrjäytymisestä aiheutuviin kustannuksiin.Ennaltaehkäisevä työ ja varhaisen tuen tarjoaminen on yhteiskunnalle taloudellisempaa kuinnuoren auttaminen vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on riistäytynyt käsistä ja syrjäytymiske-hitys on edennyt pitkälle. Seuraavassa on esitetty muutamia suuntaa-antavia esimerkkiluke-mia siitä, millaisia suoria yhteiskunnallisia kustannuksia voi aiheutua nuoren rikoskierteenkäynnistymisestä, työttömyydestä, tapaturmien aiheuttamien vammojen hoitamisesta taikkapsykiatrian, päihdepalveluiden tai lastensuojelun tarpeesta (taulukko 2).Taulukko 2. Palveluiden käytön kustannuksia. Rikollisuus Vankilajakso, 2 kuukautta2 12 200 € Syyteharkinta ja käräjäoikeuden suullinen käsittely 1 228 € Poliisin esitutkinta, 4 varkautta tai vahingontekoa 1 316 € Työttömyys Työttömän työmarkkinatuki, 1 vuosi3 6 662 € Työttömyyden aiheuttama verotulojen menetys, keskiasteen koulutuksen käyneen keskimääräisistä vuosiansioista4 5 472 € Psykiatristen palveluiden tarve Nuorisopsykiatrian avopalveluiden käyttö, 5 kertaa5 1 000 € Psykoterapiapalvelun käyttö, 20 kertaa5 2 600 € Nuorisopsykiatrian vuodeosastohoito, 1 kuukauden hoitojakso5 14 725 € Terveydenhuollon palveluiden tarve Vamman vuoksi tehty toimenpide, keskimääräinen n. 4 pv hoitojakso5 2 769 € Päihdepalveluiden tarve Päihdepalveluiden hoito- ja kuntoutuspalveluiden käyttö, 1 kk hoito6 12 600 € Päihdepalveluiden avohoito, keskimääräisesti vuodessa / asiakas6 631 € Lastensuojelun tarve Lastensuojelun laitoshoito, 1 vuosi7 82 125 € Lastensuojelujen ammatillinen perhehoito, 1 vuosi 61 320 € Lastensuojelun sijaisperhehoito, 1 vuosi 18 615 €2 Rikosseuraamusvirasto 2011, www.rikosseuraamus.fi3 Kansaneläkelaitos 2011, www.kela.fi4 Verohallinto, www.vero.fi5 Timo Hujanen, Satu Kapiainen, Ulla Tuominen ja Markku Pekurinen (2008). Terveydenhuollon yksikkökus- tannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes, Työpapereita 3/2008.6 Riihimäen kaupungin kustannustiedot 2009.7 Antti Väisänen ja Timo Hujanen. Sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2007. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Avauksia 1/2010.26
  27. 27. Esimerkkilaskelmia:• Näiden tietojen pohjalta esimerkiksi vuoden aikana neljä varkautta tai vahingontekoa teh- nyt, yhtäjaksoisesti työttömänä ollut, päihdepalveluiden katkaisuhoidossa käynyt nuori aiheuttaa vuositasolla yli 26 000 euron kustannukset yhteiskunnalle, kun laskelmassa huomioidaan taulukossa mainitut kustannustekijät.• Nuorisopsykiatrian vuodeosastohoidossa kuukauden ajan ollut, lastensuojelun ammatil- lisessa perhehoidossa oleva nuori aiheuttaa vuoden aikana 76 000 euron kustannukset yhteiskunnalle.• Yhden vankivuoden hinta on 73 000 euroa. Ankkuria voidaan siten pitää kustannuste- hokkaana interventiona, jos sen avulla onnistutaan ehkäisemään vähintään 3 vankivuotta.Valtion ja poliisin ohella suurimmat hyödyn saajat tuloksellisesta ankkuritoiminnasta ovatyksittäiset kansalaiset, jotka ovat välttyneet joutumasta rikosten uhreiksi, sekä vähittäiskaup-pa (näpistyksistä ja varkauksista aiheutuva hävikki). Vuonna 2010 rikollisuuden yhteiskun-nallisiksi kustannuksiksi arvioitiin vähintään 9,4 miljardia euroa eli noin 5,4 prosenttiabruttokansantuotteesta. Tässä vähimmäisarviossa on huomioitu väkivalta- ja omaisuusri-kosten suorat kustannukset muun muassa väkivaltarikoksissa syntyneiden vammojen hoitosekä omaisuusrikosten uhrien rahalliset vahingot. Epäsuoria yhteiskunnallisia kustannuksiaaiheutuu lisäksi muun muassa sairauspoissaoloista, ennenaikaisista kuolemista, hyvinvoinninmenetyksestä sekä rikosten selvittämiseen kuluneesta ajasta. 27
  28. 28. Merkittävä osa ankkurin interventioista on rajoittunut yhteen tapaamiseen (80-90 % kaikistatapaamiskerroista vuonna 2010). Yksi ankkuritoiminnan keskeinen tavoite on auttaa tukeatarvitsevia nuoria ja heidän läheisiään pääsemään ajoissa monialaisen tuen piiriin. Kustannus-vaikutuksia tarkasteltaessa tämä tarkoittaa lyhyellä tähtäimellä kaupungin kustannusten lisään-tymistä, jos palvelujen piiriin ohjaaminen onnistuu. Tarkemman seurantatiedon puuttuessalisääntyneestä palvelujen käytöstä aiheutuneita kustannuksia ei ole ollut mahdollista arvioida.Voidaan kuitenkin todeta, että varhaisella puuttumisella aikaansaadut elinkaaren aikaiset kus-tannussäästöt moninkertaisesti kompensoivan lyhyen aikavälin kustannusten nousun.28
  29. 29. Perheväkivallasta aiheutuneita kustannuksia on arvioitu Hämeenlinnassa toteutetussa tapaus-tutkimuksessa vuonna 2001. Välittömiä kustannuksia aiheutui sosiaali- ja terveyspalvelujenkäytöstä sekä oikeussektorin kustannuksista kaikkiaan 1,2 miljoonaa euroa. Välillisiä kus-tannuksia hyvinvoinnin heikentymisen, tuotantopanoksen menetyksen ja menetetyn elämänkautta arvioidaan aiheutuvan vähintään kaksinkertainen määrä. Perheväkivaltaa ehkäisevättoimenpiteet vähentävät edellä mainittuja kustannuksia. Tältäkin osin suurin kustannussäästösyntyy oikeussektorin kustannusten vähentymisestä.Ankkuritoiminta on taloudellisesti järkevääJo tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella ankkuritoimintaa voidaan pitäämerkittäviä yhteiskunnallisia kustannussäästöjä tuottavana ennaltaehkäisevänä ja varhaisenpuuttumisen toimintamuotona. On myös ilmeistä, että ankkuritoimintaan panostaminen eitarkoita puhdasta lisäresursointia olemassa oleviin palveluihin. Ankkurin vaikuttavuus syntyypitkälti moniammatillisen työskentelyn oikea-aikaisuudesta ja palvelun fyysisestä sijoittumi-sesta asiakasvaikuttavuuden kannalta otollisesti.Ankkuritoiminnan vaikuttavuutta voidaan edelleen lisätä kohdentamalla työtä tähänastistenkokemusten ja käytettävissä olevan tutkimustiedon perusteella. Henrik Elonheimon vuonna2010 julkaistu väitöskirja8 osoittaa rikollisuuden kasautumisen pienelle ryhmälle. Tutkimusai-neistoon kuuluneista 16-20 –vuotiaista nuorista 23 % oli rekisteröity rikoksesta, moninkertaisiarikoksenuusijoita oli 4 % tästä ikäryhmästä. Tämä 4 %:n ryhmä teki 72 % kaikista rikoksista.Aktiivisista uusintarikollisista nuorista yli puolella (59 %) oli psykiatrinen diagnoosi. Kuitenkintästä ryhmästä vain alle 3 % oli käyttänyt mielenterveyspalveluja viimeisen vuoden aikana.Ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulmasta arvioiden tähän uusintarikollistenpieneen ryhmään ja erityisesti aggressiivisuuteen ja väkivaltaisuuteen taipuvaisiin nuoriin pa-nostaminen intensiivisellä toimenpidekokonaisuudella voi tuottaa merkittäviä sekä inhimillisiäettä taloudellisia hyötyjä.8 Elonheimo, Henrik: Nuorisorikollisuuden esiintyvyys, taustatekijät ja sovittelu, Turun yliopisto 2010. 29
  30. 30. Olen tyytyväinen kun en enää pyydä anteeksi vaan kiitän30
  31. 31. Tekstit Riitta Kinnunen, Jukka Lidman ja Juha Kaakinen, Sosiaalikehitys Oy Kuvat Jukka Lidman Taitto Jirka Messman, Hämeenlinnan Offset-Kolmio Paino Oy Rahoittaja Uudenmaan ELY-keskusJulkaisu on osa Ankkuritoiminnan käynnistämis- ja kehittämishanketta (1.3.2010– 29.2.2012).Hankkeen projektipäällikköinä ovat toimineet Mari Kaltemaa-Uurtamo ja Päivi Bosquet.Hankkeen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat:• Käynnistää Forssan ja Riihimäen poliisiasemille Ankkuri-tiimien toiminta tavoitteiden mukaiseksi• Sitouttaa esimiestiimit ohjaamaan ja seuraamaan toimintaa• Palveluketjujen muodostaminen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa• Syrjäytymistä ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevän toiminnan kehittäminen• Ankkuritoiminnan juurruttaminen Forssan ja Riihimäen seutukuntiin alueiden tarpeiden mukaisesti• Ankkuritoiminnan vaikuttavuuden arvioiminen ja mittareiden kehittäminen• Sisäisen turvallisuuden lisääminen moniammatillisella yhteistyöllä• Ankkuritoiminnan tuotteistaminen Hämeenlinnassawww.poliisi.fi/ankkuri
  32. 32. Ajoissa  AnkkuriinVarhaista puuttumista nuorisorikollisuuteenja lähisuhdeväkivaltaanAnkkuritoiminnan tarkoituksena on ehkäistä nuorten rikollisuutta ja pa-risuhdeväkivaltaa varhaisen puuttumisen ja moniammatillisen yhteistyönavulla. Toiminnan kunnianhimoisena yhteiskunnallisena tavoitteena on lisä-tä sisäistä turvallisuutta sekä ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Toimintamallihelpottaa niin sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotyön kuin koulujenkin työ-tä. Lisäksi ankkuritoiminta lisää eri sektoreiden välistä yhteistyötä tehostaennäin palvelujärjestelmän toimivuutta.Julkaisussa esitellään ankkuritoimintaa, sen tuloksia ja kustannusvaikutta-vuutta sekä kokemuksia toimijoiden ja sidosryhmien näkökulmasta. Ääneenpääsevät myös rikosten tekijät ja sitä kokeneet. Näkökulmia on useita, muttakeskeinen sanoma pysyy samana: tämänkaltaista toimintaa tarvitaan.

×