Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Sähköajoneuvojen latauksen ja latausverkoston tilanne tänään ja huomenna

757 views

Published on

Esitelmä Vaihtoehtoiset voimanlähteet -seminaarissa 26.9.2017.

Published in: Automotive
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Sähköajoneuvojen latauksen ja latausverkoston tilanne tänään ja huomenna

  1. 1. Sähköajoneuvojen latauksen ja latausverkoston tilanne tänään ja huomenna Vesa Linja-aho 0404870869 vesa.linja-aho@metropolia.fi
  2. 2. Sähköauton voi ladata monella tavalla  Tilapäislataus tavallisesta kotitalouspistorasiasta (Tapa 2)  Vaihtosähkölataus erillisestä latauspisteestä (Tapa 3)  Pikalataus / teholataus tasasähköllä (Tapa 4)  Kevyen sähköajoneuvon lataus kotitalouspistorasiasta (Tapa 1) Viite:
  3. 3. Perinteinen ajattelutapa vs. sähköautoilu  Auton tankki ajetaan tyhjäksi ja sitten se täytetään parissa minuutissa.  Sähköautolle tämän kopioiminen tuottaa lähinnä päänvaivaa.  ”Oikea” tapa: sähköauto aina piuhan päässä kun sillä ei ajeta.  Tankki aina täynnä aamulla.
  4. 4. Kuinka tehokas laturi kotiin?  ”No mulle tietysti se tehokkain” –ajattelu aiheuttaa päänvaivaa.  Muutamat mallit (Renault Zoe ja vanhat Teslat) ottavat vastaan täydet 22 kW eli 3 x 32 ampeeria.  Tyypillinen omakotitalon sähköliittymä on 3 x 25 ampeeria.  Taloyhtiöissä ”ongelma” moninkertainen.
  5. 5. Lähes kaikille riittää pienempikin teho  Sähköauto kuluttaa tyypillisesti alle 20 kWh / 100 km. Yleensä 15 kWh, pahimmillaankin 25 kWh satasella.  Esimerkki: jos ajaa päivässä 200 km, tarvitaan enintään 40 kWh energiaa. Jos auto on laturissa iltaseitsemästä aamuseitsemään, tarvittava latausteho on 40 kWh / 12 h = 3,3 kW eli yksivaiheisena 14,5 A ja kolmivaiheisena 5 A.
  6. 6. Tehontarve riippuu käytöstä  Koska kuljettajan on nukuttavakin, latausaikaa on tarjolla käytännössä vähintään reilu 8 tuntia vuorokaudessa.  Tässä ajassa lähes auton kuin auton akku tulee täyteen 11 kW = 3 x 16 A latausteholla.  Suurimmalle osalle riittää 3,7 kW (1 x 16 A)  Ladattavilla hybrideillä ei mitään haasteita.
  7. 7. Mitä maksaa?  Lämppärintolpan mittarointi 200 € töineen.  Kotilatauspiste 500 € – 2000 € + työt 200 €.  Julkinen latauspiste 1000 € – 5000 € + työt.  Asvaltin auki kaivaminen kalleinta!  Pikalatausasema 20000-30000 € + mahdollinen jakelumuuntajan päivitys.
  8. 8. Älykäs kuormantasaus yleistyy  Raskaassa teollisuudessa käytössä jo pitkään (kytketään pyynnöstä kuormia pois).  lataustuki.fi vaatii että laturi on älykäs.  Esimerkiksi kerrostaloyhtiössä usean 3-vaihelaturin käyttö vaatii käytännössä tasausautomatiikan.  Omakotitalossakin voi olla mielekäs (katkaistaan auton lataus kun kiuas on päällä).
  9. 9. Uusia tuulia  Tehomaksu: 0,79 € / kW / kk (tuntitehon mukaan)  22 kW tunniksi = 210 € vuosikulu, kiitos.  Helsingissä käytössä aikasiirrossa (”yösähkö”).  Suomeen ensimmäinen Vehicle to Grid – latausasema (10 kW CHAdeMO, Nissan)  Latausmahdollisuus palveluna (Parkkisähkö)  Latausvalmiusvaatimus uusiin kiinteistöihin (EU)
  10. 10. Kestääkö sähköverkko?  Kyllä kestää, ainakin miljoona sähköautoa (TTY:n väitöskirja Aspects of Electric Vehicles and Demand Response in Electricity Grids, Antti Rautiainen 2015)  Paikallisia pullonkauloja saattaa esiintyä  Vrt. maalämpöjytky vuosikymmenen alussa  Esim. pientalorykelmä saattaa vaatia numeroa suuremman jakelumuuntajan
  11. 11. Suomessa ylipäätään hyvä tilanne  Sähköstä suurin osa tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla.  Hyväkuntoinen sähköverkko  Kylmä ilmasto tekee hyvää akkujen eliniälle  Hallituksen strategia (250000 sähköautoa ja 50000 kaasuautoa) 2030 täysin realistinen.
  12. 12. Julkisten latauspisteiden vähyys – ongelma?  Sähköautoilun ongelmista pienin ja pienimmällä rahalla korjattava.  Latauspisteitä syntyy kasvukeskuksiin vauhdikkaasti jo ilman tukiaisiakin.  Suurin investointi: valtaväylien pikalatausverkko.  Pahin lataukseen liittyvä haaste on asunto- osakeyhtiöiden byrokratia.
  13. 13. Oikeat ongelmat  Autojen korkea hankintahinta  Lyhyt toimintasäde 30000-40000 € sähköautoissa  Ei edelleenkään sovi kaikille  Raskas liikenne ja oikeasti 500-1000 km päivässä säännöllisesti ajavat.  REX-sähköauto eli hybridi jossa suurehko akku ja 20-30 kW polttomoottorigeneraattori yleistynee.
  14. 14. Uusi asennusstandardi SFS 6000:2017  Julkisissa pikalatausasemissa oltava vähintään Combo-pistoke (saa olla lisäksi CHAdeMOkin).  Ulos sijoitettujen latausasemien oltava ilkivallankestäviä. Kotelointiluokka IP44, sisällä IP41.  Lataustavan 2 sähköajoneuvojen latausasemat on varustettava laitteilla liitäntäkaapelin suojalaitekotelon kiinnittämistä varten.
  15. 15. Uusi asennusstandardi SFS 6000:2017  Julkisessa AC-latausasemassa oltava ainakin Type 2 –pistorasia tai pistoke.  Latauspisteen sijaittava vähintään 10 m päässä räjähdysvaaralliseksi luokiteltavasta tilasta.  Latausasemalle päästävä helposti riippumatta ajoneuvon latausvastakkeen sijainnista.
  16. 16. Uusi asennusstandardi SFS 6000:2017  Latausasemat on rakennettava siten, että latauskaapelin yli ei ajeta eikä sitä puristeta muuten.  Vanhat vaatimukset vikavirtasuojauksen osalta voimassa: vähintään A-tyypin vikavirtasuojaus, minkä lisäksi on suojauduttava tasasähkövikavirroilta (6 mA).

×