Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Oppimateriaali verkkoon - kyllä vai ei?

2,230 views

Published on

Pohdintaa oppimateriaalin julkisesta jakamisesta.

Published in: Education, Technology
  • Hyvä kalvosetti! Kuinkahan laajasti sovellettavissa myös muille elämänalueille, mietin. Vrt. asiantuntijat, jotka käyvät messuilla ja tekevät suljetulla jakelulla matkaraportin - hyötyisivät varmasti äärettömästi toistensa kokemuksista jos uskaltaisivat jakaa omat vaikutelmansa ja havaintonsa.

    Pelkona (spekuloin) omien rajoitusten tuleminen näkyväksi muille, ettei olekaan alan kokonaiskuva hallussa ja johtopäätökset siksi puutteellisia; myös pelko (spekuloin) että jos kaikki alkavat jakaa kokemuksiaan ja osaamistaan niin avoimesti, ehkä ei enää pääsekään ensi vuonna messuille, kun pomo laskee että otetaan sitten toisten messuraportit netistä.
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
  • Vesa: CC-lisenssin saa vaihtaa tai perua. Mutta tietysti jos joku on ehtinyt saada materiaalin itselleen ko. lisenssin ollessa voimassa, se kyllä pysyy eikä sitä voi perua. Itse kuitenkin voi lopettaa CC-lisenssin alaisen levityksen, tai vaihtaa toiseen lisenssiin.

    Luentokalvojen tehtävistä ja vastauksista: Ehkei kannata yleensäkään teettää tehtäviä, joihin on yksi selvä vastaus, muuten kuin harjoitteina. Ja TKK:lla on vuosikymmenet jo pärjätty luentoprujujärjestelmän kanssa, joten näyttävät proffat pärjäävän sen kanssa, että kaikkea luennoilla sanottua ja näytettyä kopioidaan opiskelijoiden kesken vuosikurssilta toiselle.
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
  • Pari juttua tuli vielä mieleen, kirjoitan tähän nopsasti muistaessani:

    * Kerran esimerkiksi cc-lisenssillä verkkoon räväytetty materiaali on ja pysyy vapaassa käytössä. Toisin sanoen 'katua' ei voi. (...muuten kuin kirjoittamalla vielä paremman materiaalin ja olemalla jakamatta sitä.)

    * Jos luentokalvoihin on ympätty kotitehtävät (niin että aina seuraavan luennon kalvoissa on edellisen malliratkaisut), niin samoja tehtäviä ei voi käyttää seuraavana vuonna. Joutuu tekemään uudet tehtävät eli tekemään töitä, voi kamala :D.
    - Saahan ne tehtävät helposti poiskin, mutta sitten se materiaalikin kärsii kokonaisuutena.
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
  • Kiitos kommenteista.

    Btw, innostuin kyselemään TKK:n uutisryhmissä tuosta opetusmonistetoiminnasta. Sieltä ystävällinen Joonas I vastasikin:

    Asiaa sivutaan ainakin SIK:n 75v historiikissä (ilmestynyt 1996), josta
    on oikein verkkoversiokin: http://sik.ayy.fi/oldwww/sik75/indeksi.htm

    Lainaan sieltä oleelliset kappaleet tähän. Ensin mennään 70-luvulle:

    'Sähköosastolla oli jo 50-luvulla ollut luennoitsijoiden valmistamia
    monisteita joistakin peruskursseista. Tuntimonistetoiminta asian
    varsinaisessa merkityksessä alkoi kuitenkin killan organisoimana
    60-luvun lopulla. Myöhemmin toiminta laajeni käsittämään myös muiden
    osastojen kursseja. Toimintaa pyörittämään palkattiin vuosittain
    toimihenkilöitä. Tarkoitusta varten hankittiin kaksi aivan uusinta
    tekniikkaa olevaa konetta ja Sähköinsinöörikilta olikin tuolloin Rank
    Xeroxin suurin asiakas Suomessa. Toiminnan laajentuessa yli killan
    voimavarojen se katsottiin järkeväksi siirtää TKY:n omistamalle
    Otapainolle.

    Tuntimonisteet auttoivat kurssien määrän nopeasti lisääntyessä
    luennoitsijoita saamaan opiskelijoille opetusmateriaalia entistä
    vaivattomammin. Monisteet helpottivat varsinkin töissäkäyviä
    opiskelijoita pysymään opetuksessa mukana. Jotkut luennoitsijat eivät
    tosin olleet aluksi kovinkaan innostuneita opetusmonisteista, koska he
    pelkäsivät niiden vähentävän luentoaktiivisuutta. He yrittivät
    parantaa aktiivisuutta antamalla tenttivinkkejä luennoilla
    luentomonisteiden ulkopuolelta.

    Idea on vuosien saatossa johtanut koko korkeakoulun kattavaan
    opetusmonistejärjestelmään, joka palvelee edelleen tehokkaasti lähes
    kaikkia perusopiskelijoita tietotekniikan nopeasta kehityksestä
    huolimatta.'

    Viimeisen kappaleen osalta tietotekniikan nopea kehitys taisi jo asian
    vihdoin muuttaa muutama vuosi sitten.

    Jatkoa seuraa 80-luvulta:

    'Opetusmonistetoiminnan laajennuttua ja kopiokoneiden käytön
    lisäännyttyä opintomateriaali koostui yhä suuremmasta määrästä
    sekalaisia prujupinoja. Helpotusta prujujen järjestämiseksi tarjosi
    SIK:n hankkima kierreselätyskone. Ainutlaatuisena Otaniemessä se
    houkutteli teekkareita jopa puuosastolta asti jonottamaan prujupinojen
    käsittelyä. Lähes yötä päivää käytössä ollut laite vaati paljon
    huoltoa, joka kustannettiin seläkkeiden ja kansilehtien
    myyntituloilla. Selätystoiminta oli pitkään killan budjetissa eräs
    suurimmista yksittäisistä tulo- ja menoeristä.'

    Siinä siis jotain.
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
  • Samaa mieltä. Ei tietysti ole kauhean kaunis ajatus että joutuisi moisella tavalla vahtaamaan etujaan. Fakta on kuitenkin, että siinä opetuksessa käytettävässä materiaalissa on käytävä ilmi se, ketkä ovat osallistuneet sen tekemiseen. Jos ei käy, kyse on tekijänoikeusrikkomuksesta tai -rikoksesta ja asiaa voi sitten viedä eteenpäin siltä kantilta.
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here

Oppimateriaali verkkoon - kyllä vai ei?

  1. 1. Oppimateriaalin jakaminen verkossa Miksi tehdä / olla tekemättä? Vesa Linja-aho v1.0 27.5.2010
  2. 2. Perinteinen tapa Opettaja käytti valmista oppimateriaalia ja omaa materiaalia Molempia oli helppo (?) jakaa omalle luokalle joko monisteina tai niin, että opettaja näytti kalvoja tai kirjoitti taululle ja opiskelijat kopioivat käsin. Ei käytännössä tekijänoikeusongelmia.
  3. 3. Teekkarit ja prujut Yliopistoissa opettaja kirjoitti taululle ja opiskelijat kirjoittivat vihkoon. Teekkareiden innovaatio 1970 (?) -luvulla: yksi siistikäsialainen tekee muistiinpanot, ja ne monistetaan kaikille omakustannushintaan. Jotkut opettajat antoivat suoraan oppimateriaalinsa jakoon. Tämä käytössä vuoteen 2008 asti (Edita luopui opetusmonisteliiketoiminnasta).
  4. 4. Oppimateriaalin jakaminen internet-aikana Netti mahdollistaa jakamisen vaivattomasti. TKK:lla monella opettajalla materiaali netissä jo 1990-luvulla. Käytäntö vaihtelee yliopistoittain / laitoksittain “mikäli aiotte käydä tenttimässä ko. kurssin (siis ilman, että osallistutte luennoille), niin varmistakaahan, että teillä on kaikki ko. luentoihin liittyvä materiaali tuota tenttiin lukua varten (mahd. luentopruju, muut luennoilla jaetut monisteet ym.) ...ja kyselkäähän noita matskuja sitten muilta ko. luennoilla olijoilta...eli, jätetään tuo luennoitsija sitten tämän asian osalta rauhaan;) ...tämä on yliopistossamme vakiintunut käytäntö...” - Jyväskylän yliopiston henkilökuntaan kuuluvan sähköposti vuodelta 2005
  5. 5. Miksi opettajan kannattaa jakaa oppimateriaalinsa verkossa kaikille Jaettu ilo on moninkertainen ilo Jos todella moni jakaa, opettajat saavat ideoita toistensa materiaalista. Oppimateriaalista saa palautetta (muun muassa virheitä voi löytyä). PR: hyvä materiaali on mainosta itselle (työtarjoukset).
  6. 6. Miksi opettajan kannattaa jakaa oppimateriaalinsa verkossa kaikille Voi houkutella alalle uusia nuoria kykyjä (näkee etukäteen, mitä oppilaitoksessa pitää/ saa opiskella). Maailmanparannus Englanninkielisestä laadukkasta materiaalista voi olla apua kehitysmaan yliopistossa. Nuori opettaja voi vertailla, mitä kokeneemmat opettavat
  7. 7. Miksi opetajan ei kannata (?) jakaa oppimateriaalinsa verkossa kaikille Joutuu julkisen kritiikin alaiseksi. Käyttekö noin helppoja esimerkkejä / eihän tuollaisia voi kukaan oppia noin lyhyessä ajassa. Joku voi napata materiaalin sellaisenaan omalle kurssille. Entä sitten?
  8. 8. Miten materiaali kannattaa jakaa? Keskitetty portaali? (noppa.tkk.fi) Oma/koulun perinteinen nettisivu? Slideshare/Scribd? Joku muu, mikä?
  9. 9. Tekijänoikeuskysymykset Materiaali nettiin sellaisenaan, ilman lisenssilätinöitä? Käyttäköön kuka haluaa, ei kiinnosta VAI Itsestään selvää, että saa vain katsella, muttei hyödyntää. Kaikkien kannalta kätevää, jos lisenssi ilmoitetaan, ei väärinkäsityksiä.
  10. 10. Miten itse tekisin Riittävän hyvä materiaali julkiseen jakoon (esim. parin lukukauden ajan hioutunut). Vai keskeneräisenä, somen hengessä? :-). Antaako nopeasti edellisenä iltana kyhätty kalvosatsi huonon vai realistisen (vai sekä että) kuvan ammattitaidosta? Attribution-lisenssillä (“tee mitä haluat, kunhan nimeni mainitaan”). Moni haluaa kieltää kaupallisen käytön (mutta missä menee raja kaupallisen ja ei-kaupallisen välillä?).
  11. 11. Linkkejä http://noppa.tkk.fi http://ocw.mit.edu http:/academicearth.org http://en.wikipedia.org/wiki/Open_education

×