Mitä kuntoutusalan toimijat
ajattelevat valinnanvapaudesta?
Kuntoutussäätiön ja Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn kysely
Kuntoutusverkoston KUVEn asiantuntijoille ja sidosryhmille 24.5.‐27.5.2016
x

Faktaa vastanneista
• Kysely toteutettiin verkossa. Kutsu
lähetettiin sähköpostitse KUVE‐
verkoston jäsenille ja välitettäväksi
heidän sidosryhmilleen
• Vastausaika: 3pv välillä 24.5.‐27.5.
• Kyselyyn vastasi 48 henkilöä,
Suurin osa (67 %) vastaajista
työskenteli järjestössä. Muiksi
organisaatioiksi mainittiin mm.
säätiö, yritys ja hanke.
• Suurin osa vastaajista (44 %)
työskenteli asiantuntijatehtävissä.
Reilu kolmannes (38 %) vastaajista
oli johtavassa asemassa ja 19 %
työntekijänä.
Sivu 2
38%
44%
19%
0%
Asema organisaatiossa
Johtava asema
Asiantuntija
Työntekijä
Luottamushenkilö
67%
31%
Vastaajan organisaatio
Järjestö
Muu

Valinnanvapauden myötä asiakastyytyväisyys
lisääntyy, mutta hyvinvointierot eivät kapene
• Todennäköisimpänä kuntoutujaan
liittyvistä seikoista pidettiin
kuntoutuspalveluja kohtaan koetun
asiakastyytyväisyyden
lisääntymistä,
kuntoutuspalveluiden
vaihtoehtojen moninaistumista
(keskiarvot 3,9 & 3,9) ja
kuntoutujan hyvinvoinnin
paranemista (keskiarvo 3,9)
• Sen sijaan epätodennäköisimpänä
vastaajat pitivät heikoimmassa
asemassa olevien kuntoutukseen
pääsyn helpottumista ja
hyvinvointierojen kapenemista (ka
2,8 ja 2,8)
• Kaikista epätodennäköisimpänä
esitetyistä vaihtoehdoista vastaajat
pitivät sote‐kustannusten
alenemista (ka 2,5).
Sivu 3
Valinnanvapauden toteutuessa… Keskiarvo
Asiakkaan tyytyväisyys kuntoutuspalveluihin lisääntyy 3,9
Yritysten palvelutuotanto kasvaa 3,9
Kuntoutuspalveluiden monimuotoisuus ja vaihtoehdot
lisääntyvät 3,9
Kuntoutujan hyvinvointi paranee 3,7
Järjestöjen palvelutuotanto kasvaa 3,4
Kuntoutuspalveluiden laatu paranee 3,3
Palveluja kehitetään tiivissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa 3,2
Kuntoutujan palvelupolut eheytyvät 3,1
Heikoimmassa asemassa olevien kuntoutukseen pääsy
helpottuu 2,8
Hyvinvointierot kapenevat 2,8
Sote‐kustannukset alenevat 2,5
•Vastaajilta kysyttiin, kuinka todennäköisiä 11 esitettyä
väittämää heidän mielestään olisi valinnanvapauden
toteutuessa (N=48).
•He valitsivat vaihtoehdon välillä 1‐5 (1=ei lainkaan
todennäköinen, 5=erittäin todennäköinen; 0=ei osaa sanoa).

Valinnanvapaus on kuntoutujan kannalta tärkeä
Vastaajat arvioivat asteikolla 1‐5 valinnanvapauden tärkeyttä kuntoutujan kannalta (1= ei lainkaan tärkeä, 5=
erittäin tärkeä). Yhteensä kysymykseen vastasi 48 henkilöä. Valinnanvapauden tärkeyden perusteita
tiedusteltiin avoimella jatkokysymyksellä ”Kerro lisää: Miksi tai miksi ei valinnanvapaus on tärkeä?” (N=41).
• Valinnanvapaus oli vastaajien mukaan tärkeä kuntoutujan kannalta
– Ka 4,1 (5=erittäin tärkeä), vain 3 vastannutta valitsi vaihtoehdon 1 tai 2 (1= ei lainkaan
tärkeä).
• Valinnanvapauden kautta voidaan vahvistaa kuntoutujan asemaa ja parantaa
palvelukokemusta. Seuraavat teemat toistuivat vastauksissa:
– Kuntoutujan motivaation, sitoutumisen ja hoitomyöntyvyyden vahvistuminen
valinnan kautta ja sitä kautta myös tuki aktiiviselle toimijuudelle
– Palvelutuottajan (erikseen mainittu palvelujen ajankohdan, palvelumuodon ja paikan)
valinta tärkeä asiakastarpeiden ja parhaan palvelun saamisen kannalta erityisesti
erityisosaamista vaativien palveluiden kohdalla
– Palvelujen laadun paraneminen huomion kiinnittyessä asiakkaan kanssa käytävään
vuorovaikutukseen ja toisaalta palvelutarjonnan monipuolistuminen
– Valinnanvapauden tärkeyttä kyseenalaistavat vastaukset liittyivät palveluohjauksen
tarpeeseen, riittävään asiantuntija‐ ja vertaistiedon tarjoamiseen sekä valinnan
mahdollisuuksien laajuuteen, joiden ajateltiin mahdollisesti myös hanakaloittavan
valinnanvapauden positiivisten vaikutusten toteutumista.
Sivu 4

Kuntoutujan rooli vahvistuu,
palvelujen vertailtavuus huolestuttaa
Vastaajia pyydettiin kertomaan valinnanvapausuudistuksen mahdollisuuksia ja uhkia kuntoutujan (ja
järjestöjen) kannalta (N=43). Vastauksista useampi käsitteli uhkakuvia ja muutama viittasi edellisiin
vastauksiin mahdollisuuksien suhteen.
Mahdollisuuksiksi nimettiin
– kuntoutujan aseman vahvistuminen
– hyvinvoinnin kasvu
– palveluiden saatavuuden ja laadun paraneminen
Uhkakuvaksi vastaajat nimesivät erityisesti valintaan liittyviä tekijöitä kuten:
– palveluiden heikko vertailtavuus
– vaikeasti hahmotettava järjestelmä
– puutteellinen palvelunohjaus.
Uhkakuvina nähtiin myös
– hyvinvointierojen kasvu
– palvelupolun katkeaminen
– pirstaleisuus
– ja /tai puutteellinen yhteistyö eri toimijoiden välillä.

Heikoimmassa asemassa olevien kuntoutujien
valinnanvapautta puoltaa tasa‐arvo,
huolena heidän kykynsä tehdä valintoja
Vastaajilta kysyttiin, pitäisikö heikoimmassa asemassa olevien kanssa toteuttaa valinnanvapaus (N=40).
Heikoimmassa asemassa olevien valinnanvapautta puolsi suurin osa (n. 50 %) vastauksista, joissa esitettiin
selkeä kanta. Epäilevästi heikoimmassa asemassa olevien valinnanvapauteen suhtautui pieni osa (N=7)
vastaajista ja osa vastauksista oli monitulkintaisia.
• Yleisempänä perusteena heikoimmassa asemassa olevien valinnanvapauden
puolesta oli tasa‐arvo, oikeus valita ja itsemääräämisoikeus.
• Heikoimmassa asemassa olevien valinnanvapauteen kriittisesti suhtautuvien
suurin huoli oli heikoimmassa asemassa olevien kyky tehdä valintoja ja hakeutua
itselleen sopivimman palvelun piiriin.
• Ehdollisissa tai monitulkintaisissa vastauksissa korostui tiedon, tuen, resurssiejen
ja palveluohjauksen tarve heikoimmassa asemassa olevien valinnanvapauden
tukena. Muutama vastaajista esitti huolensa kermankuorinnasta eli
hyväkuntoisimpien asiakkaiden valikoinnista, jolloin heikoimmassa asemassa
olevat voisivat jäädä puuttellisten palveluiden piiriin.
| 2 June
2016
sityksen nimi

Kuntoutujan valinnanvapauden edistämisen
ehdotukset monipuolisia
Viimeiseksi kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin, millaisia ratkaisuja olisi tehtävä, jotta valinnanvapaus
toteutuisi kuntoutujan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla ja millaista valinnanvapausmallia
heidän mielestään sopisi kuntoutukseen. Avokysymykseen saatiin 37 vastausta. Vastaukset olivat
keskenään hyvin erilaisia.
• Valinnanvapauden toteuttamistapaa, lainsäädäntöä ja rahoitusta koskevissa vastauksissa toistui
maininta palvelusetelien hyödyntämisessä. Muita ehdotuksia olivat mm. henkilökohtainen
budjetti ja kuntoutusraha; kokeileva kwehittäminen; valinnan kohdistumista palvelutuottajan
lisäksi kuntoutusmuotoon tai kieleen; Kelan mallin hyvyys; hoitopaikan valinnan vapauttamisen
ohella hoitopaikan vaihtamisen rajoittamista; julkisen puolen hinnoitteluun puuttumista
järjestöjen ja yritysten toiminnan turvaamiseksi; palveluiden järjestämisen ja rahoituksen
pitämistä erikseen sekä erityislainsäädännön tarkentamista.
• Palvelunsisältöä ja palvelupolkua koskevissa ehdotuksissa mainittiin palveluiden integraatio,
palvelupolkujen yhtenäistäminen ja tarvelähtöiset polut, kuten mielenterveyspolku tai
riippuvuuspolku. Muutama vastaus kiinnitti huomiota kuntoutujan rooliin ja osallistumiseen polun
suunnitteluvaiheessa ja kuntoutussuunnitelman teossa.
• Valinnan tekemisen tukena mainittiin useasti palveluohjaus, ammattilaiselta valintaan saatavan
tuen objektiivisuus ja palveluiden vertailtavuus. Muita ehdotuksia olivat vertaistiedon
hyödyntäminen, palvelustandardien läpinäkyvyys ja tarkoituksenmukaisuus, yhtenevät
palvelutuotteet ja ohjeistus hyvistä käytännöistä ja yhtenäiset asiakastietojärjestelmät.
• Kriittiset huomiot liittyivät kuntoutujien valinnanvapautta rajoittaviin tekijöihin. Vastauksissa
mainittiin tiettyjen erityis(sairaus)ryhmien tarvitsemien palveluiden tai palvelun
toteuttamismuotojen (viittomankieliset palvelutalot) vähyys ja hoidon korvaavien
vakuutusyhtiöiden oikeus vaikuttaa hoitopaikan valintaan.
Sivu 7

Pohdintaa
• Vastauksissa toistuu mahdollisuudet vahvistaa kuntoutujan asemaa ja
sitä kautta aktiivista toimijuutta. Valinnanvapaudella nähtiin mahdollisia
positiivisia vaikutuksia palveluiden laatuun ja tarjontaan.
• Huolena on heikoimmassa asemassa olevien kyky tehdä valintoja ja
heidän saamansa palveluohjauksen riittävyys.
• Vastaajien mukaan palveluiden vertailtavuus on varmistettava,
läpinäkyvyyttä kehitettävä ja vertais‐ ja asiantuntijatietoa tarvitaan
jatkossa valintojen tukena.
• Heikoimmassa asemassa olevat on huomioitava ja heidän palveluiden
saantinsa ja tarkoituksenmukaiset palvelut on turvattava esimerkiksi
kiinnittämällä huomiota objektiiviseen tukeen ja palveluohjaukseen.
• Valinnanvapauden vaikutusten arvioiminen kuntoutujan aseman
kannalta perustuu toistaiseksi arvioihin.
Sivu 8

Työryhmä:
Soile Kuitunen, Kuntoutussäätiö
Päivi Opari, SOSTE
Anu Merenlahti ja Maari Parkkinen, Kuntoutussäätiö