KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 4/2010

1. Valmistelukomitean kokous 25.8.2010

2. KPK yhtiöiden perustamiseen osallistavat kunnat Tilanne 20.8.2010 klo 15.00 • ICT myönteiset 105 kpl – 35,1 % väestöstä • ICT kielteiset 47 kpl – 6,1 % väestöstä • THH myönteiset 67 kpl – 18,5 % väestöstä • THH kielteiset 71 kpl – 18,2 % väestöstä © Sitra 2010

3. Asialista • Läsnäolijoiden toteaminen • Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta • Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkistaminen • Kuntaliiton asiakasomistajaksi liittyminen • Osaamisverkosto • Työryhmien tulosten esittely - THH ja ICT työryhmien sekä Alueellisten selvityksien raportti - Toimitusjohtajien valinta - Henkilöstölinjaukset • Rahoitus • Käynnistysvaiheen organisoituminen • Perustamisasiakirjojen hyväksyminen • Ehdotus yhtiöiden perustamisesta • Muut asiat © Sitra 2010

4. Läsnäolijoiden toteaminen

5. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta

6. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta • Esitämme että: - Kokouksen puheenjohtajaksi valitaan Sitrasta Antti Kivelää - Kokouksen sihteeriksi valitaan Sitran Kari-Mikael Markkasta © Sitra 2010

7. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkistaminen

8. Edellisen kokouksen pöytäkirja ja sen keskeiset kohdat • Päätettiin, että komitea jatkaa nykyisellä toimintatavalla, eli kaikki aiesopimuksessa mukana olevat kuntatoimijat ovat komitean jäseniä. Komitea ei myöskään tule järjestäytymään erikseen ICT ja THH komiteoihin. • Päätettiin, että alueellisten selvitysten raportit tullaan jakamaan komitean jäsenille. • Päätettiin, että valmistelukomitean ensimmäisen kokouksen päätöstä poistaa äänivaltarajaus, ei muuteta. • Päätettiin, että yhtiöiden perustamisen valmistelua jatketaan seuraavien portaiden pohjalta: 1 € per osake 31.3.2011 saakka 3 € per osake 31.3.2012 saakka ja 6 € per osake 1.4.2012 alkaen tai muu yhtiökokouksen päätöksen perusteella • Päätettiin seuraavaa yhtiöiden perustamismateriaalista: - perustamismateriaalit jaellaan komitealle 20.8. - projektin toimesta valmistellaan ehdotus palvelukeskusten käynnistämisen organisoitumisesta. - Päätös, että projektin toimesta valmistellaan malli kuntatoimijan päätösesitykseksi palvelukeskusten perustamisesta. © Sitra 2010

9. Kuntaliiton asiakasomistajaksi liittyminen

10. Kuntaliiton asiakasomistajaksi liittyminen • Kari Nenonen esittelee Kuntaliiton ja Sitran yhteisen esityksen Valmistelukomitealle © Sitra 2010

11. Osaamisverkosto

12. Osaamisverkoston johtaminen Verkostomaisen organisaation johtaminen eroaa paljon perinteisen, maantieteellisesti keskitetyn organisaation johtamisesta. Osaamisverkosto käyttää tehokkaasti hyödyksi koko organisaatiossa olevaa osaamista ja syntyviä parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja. Osaamisverkosto oppii kaikkien jäsentensä kautta ja tallettaa opit, kokemukset ja yhteiset ratkaisut organisaation sähköiseen muistiin ja tietokantoihin. Osaamisverkoston yhteistoiminta on maantieteellisesti riippumatonta. Ratkaisuja kehitetään sekä fyysisissä tapaamisissa, että verkon kautta tapahtuvissa innovaatioriihissä ja keskusteluryhmissä sekä osaamiskeskuksissa. Osaamisverkosto jakaa osaamisen kehittämisen vastuita. Organisaation ihmiset luottavat yhteisesti kehitettyihin työkaluihin, esimerkkeihin, parhaisiin käytäntöihin ja yhteisiin sovellusratkaisuihin. © Sitra 2010

13. Muutosmatka maa-organisaatioista globaaliksi osaamisverkoksi : case Accenture Toimintaa johdettiin Maaorganisaatiot Matriisin valta siirtyi Suuri osa työtä siirtyi maa- ”lakkautettiin” viidelle globaaleihin organisaatioissa toimialaryhmälle palvelukeskuksiin Konsultit jaettiin Intiassa, Kiinassa, Yhteiset arvot, globaaleihin Suurin osa Prahassa, Rigassa jne. koulutus ja osaamisryhmiin; konsultteja jaettiin menetelmät strategia, prosessi, globaaleihin Järjestelmäkehitys ja maailmanlaajuisesti teknologia, toimialaryhmiin. ulkoistettu muutosjohtaminen palvelutuotanto Maaorganisaation Kompetenssiryhmät siirrettiin toimitusjohtaja päätti Asiakasvastaavat jatkoivat toimintaa palvelukeskuksiin mille asiakkaille toimivat viidessä osaamisen tehtiin töitä ja mitä globaalissa kehittämisen Luotiin tasapainoinen palveluja tarjottiin toimialaryhmässä yhteisöinä kolmikantamatriisi; Konsultit aloittivat Perustettiin yli 100 Maaorganisaatio yhteistyön verkossa globaalia Globaalit toimialat ja/tai tai matkustivat osaamiskeskusta Globaalit tuotanto asiakasprojekteihin 5000 – 20.000 20.000 – 50.000 50.000 – 80.000 80.000 – 190.000 henkeä henkeä henkeä henkeä 1989 1995 1998 2002 2010 © Sitra 2010

14. KPK ICT:n pääosaamisalueita © Sitra 2010

15. Osaamisalueet, – keskukset, ja -yksiköt • KPK ICT synnyttää kriittisille pääosaamisalueille osaamiskeskuksia. • Osaamiskeskuksilla on vastuu kyseisen pääosaamisalueen ja siihen kuuluvien osa-alueiden ratkaisujen kehittämisestä yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa. • Saman osaamisalueen, osaamiskeskuksen ja –yksiköiden asiantuntijat voivat työskennellä fyysisesti eri paikkakunnilla. • Pääosaamisalueilla voi olla useampia osaamiskeskuksia, jotka kukin vastaavat oman osa-alueensa kehittämisestä. Esim. sosiaali- ja terveystoimen pääosaamisalue voi jakaantua seuraaviin osa-alueisiin ja osaamiskeskuksiin: • SOTE / Perusterveydenhuolto • SOTE / Sosiaalityö • SOTE / Vanhustyö • SOTE / Kotihoito • SOTE / Päivähoito • SOTE / SAIRAANHOITOPIIRIT/Erikoissairaanhoito © Sitra 2010

16. Osaamiskeskus toimii osaamisen kehittämisen, jakamisen, jalostamisen ja yhteistyön moottorina © Sitra 2010

17. Osaamisverkostojen vaiheittainen käynnistys • Käynnistysvaiheessa osaamisalueiden ja niissä toimivien osaamiskeskusten ensimmäisenä tavoitteena on tunnistaa tärkeimmät yhteiset järjestelmäalustat ja tehostaa niiden käyttöä. SoTe-alueella esimerkiksi Effica, Pegasos, ProConsona. Sivistystoimen alueella Aura, Hellewi, Origo jne. Teknisen toimen alueella XCity, Fakta jne. Hallinnon alueella SAP, Feenix, Pegasos jne. Osaamiskeskukset käynnistävät ja koordinoivat yhteisiä kehittämishankkeita, jotka voivat liittyä esimerkiksi näiden sovellusten rajapintojen avaamiseen sekä integraatiotarpeiden ratkaisemiseen yhdessä toimittajien kanssa. • Jatkossa osaamisalueiden ja osaamiskeskusten tavoitteena on kehittää toimialan ja sen alueelle liittyvien prosessien sekä toimintamallien uudistamisen osaamista. Tehtävänä on myös eri alueiden parhaiden käytäntöjen ja prosessimallien kehittäminen ja jakaminen. ICT ratkaisujen kehittämisen koordinointi- ja hankinnat ovat keskeisiä osaamiskeskusten tehtäviä. Tämä edellyttää sekä toimintaprosessien osaamisen kehittämistä, että uusien ICT innovaatioiden ymmärtämistä ja niiden tehokkaan soveltuvuuden varmistamista kuntasektorin tarpeisiin. © Sitra 2010

18. Osaamiskeskuksen sisäiset sidosryhmät ja toimintamalli © Sitra 2010

19. Osaamiskeskusten valintakriteerejä - onko näkemystä oman osaamisalueen kehittymisestä ja kehittämistarpeista - onko resursseja kehittää osaamisalueen osaamista (osaajia jo olemassa) - onko kyky vastata kehittämisprojektien suunnittelusta ja toteutuksesta - onko tunnustettua osaamista ja näyttöjä kuntakentässä omalla osaamisalueella - onko omassa kuntaympäristössä vahva tarve kyseiselle osaamiselle - onko koulutus, tutkimus- ja yritystoimintaa osaamisalueella omassa kunnassa - onko johto sitoutunut vastaamaan osaamisalueen kehittämisestä ja tuesta - ovatko osaajat valmiita tukemaan koko Suomea (matkustamisvalmius jne.) - onko kyky verkostoitua ja aktivoida verkkoyhteisöjä, keskusteluja ja yhteistyötä © Sitra 2010

20. Osaamisverkoston toimialapohjaiset pääosaamisalueet ja mahdollisia osaamiskeskuksia • Viereisessä karttakuvassa on alustava ehdotus maakuntien valtakunnallisesta kehittämisen rooleista ja vastuualueista • Karttakuvaan on listattu jokaisen osaamisalueen osalta johtava maakunta, minkä vastuulla on ko. osaamisalueella kehittää uusia palveluita ja ratkaisuja koko verkoston hyödynnettäväksi • Jokainen johtava maakunta varmistaa ja kasvattaa tarvittavaa osaamista omalla alueellaan © Sitra 2010

21. Osaamisverkoston ICT-alueeseen liittyvät pääosaamisalueet ja mahdollisia osaamiskeskuksia • Viereisessä karttakuvassa on alustava ehdotus maakuntien valtakunnallisesta kehittämisen rooleista ja vastuualueista • Karttakuvaan on listattu jokaisen osaamisalueen osalta johtava maakunta, minkä vastuulla on ko. osaamisalueella kehittää uusia palveluita ja ratkaisuja koko verkoston hyödynnettäväksi • Jokainen johtava maakunta varmistaa ja kasvattaa tarvittavaa osaamista omalla alueellaan © Sitra 2010

22. Osaamisverkoston THH-alueeseen liittyvät osaamisalueet ja mahdollisia osaamiskeskuksia • Viereisessä karttakuvassa on alustava ehdotus maakuntien valtakunnallisesta kehittämisen rooleista ja vastuualueista • Karttakuvaan on listattu jokaisen osaamisalueen osalta johtava maakunta, minkä vastuulla on ko. osaamisalueella kehittää uusia palveluita ja ratkaisuja koko verkoston hyödynnettäväksi • Jokainen johtava maakunta varmistaa ja kasvattaa tarvittavaa osaamista omalla alueellaan © Sitra 2010

23. Virtuaaliset osaamisyhteisöt • Eri osaamisalueille syntyy osaamisyhteisöjä, jotka ideoivat, kommunikoivat, kysyvät ja auttavat saman alueen osaajia ja muita sidosryhmiä. Osaamiskeskukset toimivat oman alueensa osaamisyhteisöjen katalysaattoreita ja osallistuvat aktiivisesti yhteisöjen toimintaan. • Osaamisyhteisöjen koordinaattorit moderoivat keskusteluja • Osaamisyhteisöjen kautta saadaan konkreettista tietoa kentältä • Osaamisyhteisöihin kuuluu kuntatoimijoiden ihmisiä ja ulkopuolisia osaajia • Osaamisyhteisöt toimivat pääasiassa verkossa • Osaamisyhteisöllä voi olla myös fyysisiä tapaamisia ja yhteistyötä • Osaamisyhteisön kautta osaamiskeskukset saavat ideoita • Osaamisyhteisön kautta syntyy kysymyksiä, keskusteluja jne. • Osaamisyhteisön kautta jaetaan osaamista • Osaamisyhteisön kautta saadaan neuvoja © Sitra 2010

24. Yhteistyökumppanit • Osaamisyhteisöt voivat verkostoitua ja tehdä yhteistyötä kansallisesti muiden osaamisyhteisöjen kanssa sekä julkisella, että yksityisellä sektorilla, esimerkiksi seuraavan tyyppisten tahojen kanssa: • Valtionhallinnon osaamisyhteisöt ja osaamiskeskukset • Yliopistot, korkeakoulut • Ammattikorkeakoulut • 20 suurimman kaupungin tuottavuuden kehittämisen ohjelma • Tietotekniikan Liitto ja sen osaamisryhmät (16.000 jäsentä) • Ohjelmistoyrittäjät ry (400 jäsentä) • Tietoturva ry (1000 jäsentä) • Suomen avoimen lähdekoodin yhdistys COSS (600 jäsentä) • Projektiyhdistys ry (2000 jäsentä) © Sitra 2010

25. Julkishallinnon IT- toimintaympäristön muutos sekä osaamisen kehittäminen ja jakaminen Nykytila Valtionhallinto: n.4300 IT-ammattilaista; n.1500 Tavoitetila v. 2012 Tavoitetila v. 2015 tietohallinnon suunnittelu/kehittäminen Verkostomaisesti keskitetyt valtionhallinnon ja Verkostomaisesti keskitetyt julkishallinnon Kuntasektori: n.4500 IT-ammattilaista; n.1000 kuntasektorin tietohallinnon kyvykkyydet tietohallinnon kyvykkyydet tietohallinnon suunnittelu/kehittäminen; n.750 yksikköä VALTIONHALLINTO VALTIONHALLINTO JULKISHALLINTO Nykytilass Ministeriö 2 Ministeriö 1 a Virasto 2 Valtionhallinnon muutospolku Valtionhallinon IT- Palveluverkosto Julkishallinnon yhteinen muutospolku KUNTASEKTORI KUNTASEKTORI Rovaniemi Oulu Kuusamo Kuntosektorin muutospolku Julkishallinnon IT- Palveluverkosto Kuntasektorin IT- Palveluverkosto = hajautettu, paljon yksiköitä, = keskitetty, verkostomainen, vähemmän yksiköitä, osaamisen osaaminen hajallaan kehittäminen ja jakaminen selkeästi vastuutettu © Sitra 2010

26. Osaamisverkoston johtamis- ja toimintamalli Perinteisessä organisaatiossa Osaamisverkostossa Ihmisten sijainti Kaikki samassa paikassa Maantieteellisesti hajautettu Osaamisen kehittäminen Ad hoc – kun on aikaa Systemaattisesti suunniteltu Osaamisprofiilit Ei käytössä, salaisia tai vanhentuneita Läpinäkyviä, aktiivisesti käytössä Osaamisen jakaminen Osaamista pantataan Osaamista jaetaan aktiivisesti Parhaat käytännöt Ihmisten päässä Dokumentoitu verkossa Kokemustieto Kävelee ulos työsuhteen päättyessä Talletettu organisaation muistiin Kokoukset Kokoushuoneessa Myös virtuaalisesti verkossa Tiimityö Kokoushuoneessa, lippu lappuja Myös virtuaalisesti verkossa Johtamistapa Käskyttävä tai puuttuu kokonaan Tavoiteohjattu ja itseohjautuva Yhteisölliset välineet Irrallisia, kokeiluluontoisia Integroitu työprosesseihin © Sitra 2010

27. Asiakkaan näkökulmia osaamisverkostossa Perinteisessä organisaatiossa Osaamisverkostossa Palvelusuunnitelma Harvoin dokumentoitu tai käytössä Käytetään systemaattisesti Tarvemääritykset Toimittajat kartoittavat ylimalkaisesti Asiakasvastaavat koordinoivat Volyymihyödyt Eivät ole merkittäviä Suuret, verkoston voiman vuoksi Huippuosaamisen käyttö Kyllä, jos löytyy omasta yksiköstä Myös verkoston kautta käytettävissä Apua ongelmissa Omasta yksiköstä tai toimittajalta Saatavissa koko osaamisverkostosta Parhaat ratkaisut Kehitetään itse Monistetaan myös muilta Palvelumittarit ja seuranta Harvoin käytössä Käytetään systemaattisesti Integraatio työprosesseihin Usein jää miettimättä Kiinteä osa ratkaisukonsepteja Laadunvarmistus Satunnaista tai ei ollenkaan Systemaattista ja asiantuntijoita Kokemusten jakaminen Satunnaista tai ei ollenkaan Systemaattista © Sitra 2010

28. Asiantuntijan työn muutos osaamisverkostossa Perinteisessä organisaatiossa Osaamisverkostossa Uuden oppiminen Perinteisillä kursseilla Myös verkossa, kollegoilta, työn ohessa Menetelmien käyttö Satunnaista, omavalintaista Systemaattista, yhteistä Neuvojen kysyminen Saman toimiston kavereilta Myös virtuaalisesti, osaamisyhteisössä Laadunvarmistus Itse Osaamisalueen huippuasiantuntijat Työmäärien arviointi Perustuu omaan kokemukseen Perustuu organisaation kokemukseen Työn suorittaminen Omalla konttorilla Myös ajasta ja paikasta riippumaton Ideointi Kokouksissa Myös virtuaalisesti verkossa Palkitseminen Perustuu työvuosiin Perustuu myös osaamiseen Tekemisen motiivit Tehdään mitä on ennenkin tehty Yhteisten tavoitteiden pohjalta Parhaat käytännöt Henkilökohtaisia Organisaation yhteiset osaamiskirjastot © Sitra 2010

29. Osaamisverkoston johtamisen haasteet ja toimenpiteet Riski Toimenpiteet Virtuaalinen toimintatapa ei Toimitaan kuten ennenkin, mikään ei Työprosessit, kokous- ja toteudu muutu. Suurin osa ihmisistä on aivan kommunikaatiokäytännöt tulee ulkona uudesta toimintamallista suunnitella uudelleen Ihmisten muutosvastarinta Ihmiset eivät halua/osaa toimia Valmennusohjelma, jossa verkostossa. ”Eihän tästä kuitenkaan kommunikoidaan uudesta visiosta ja mitään tule” konkreettisesta toimintamallista Työvälineet Liian monimutkaisia käyttää. Tietoa ei löydy Selkeät käyttöohjeet. Virtuaalikoulutus. tai sitä on liian monessa paikassa Esimerkkejä. On-line tukea. Osaamisen jakaminen Osaamista pantataan. Vanhat käsitykset Palkitaan ihmisiä osaamisen jakamisesta. eivät muutu. ”Tieto on valtaa” Annetaan tunnustusta. Johtajien esimerkki Johtajat toimivat kuten ennenkin. Eivät Johtajien oma työskentely ja osallistu verkkotyöskentelyyn. kommunikointi tapahtuu myös virtuaalisesti Pääkonttori syndrooma Kaikki tärkeät asiat tehdään edelleen Johto liikkuu ja suunnittelupalaverit yhdessä paikassa. Johtajia ei näy kentällä. pidetään kentällä. Kehittämisprojekteja hajautetaan. Tavataan asiakkaita ja oman organisaation ihmisiä. © Sitra 2010

30. Asiantuntijatyö osaamisverkostossa © Sitra 2010

31. Osaamiskeskus osaamisalueen kehittämisen käynnistäjänä Osaamiskeskuksen Asiakaspalvelun Osaamisyksiköiden ja - perustaminen käynnistäminen yhteisöjen aktivointi • Osaamiskeskuksen • Asiakkaiden odotusten • Osaamisyksiköiden ja -yhteisöjen vetäjän valinta tunnistaminen aktivointi • Omistajien odotusten • Nykyisten • Osaajatietokannan kokoaminen selvittäminen asiakasprojektien • Yhteisöllisten verkkoratkaisujen • Kehittämisalueiden kehittämisen ja tuen käyttöönotto ja valmennus priorisointi organisoinnin • Nykyisten parhaiden käytäntöjen • Toimintasuunnitelman yhdistäminen tunnistaminen laadinta ja • Uusien asiakasprojektien • Kehityskohteiden tunnistaminen hyväksyttäminen määrittely • Kehitysprojektien käynnistäminen • Osaamisyksiköiden • Hankesalkun kokoaminen • Osaajien varaaminen asiakas- ja määrittely kehitysprojekteihin • Avainhenkilöiden ja • Hankintojen koordinointi • Yhteistyökumppanien osaajien rekrytointi • Asiantuntijapalveluiden tunnistaminen ja yhteistyön • Avainhenkilöiden organisointi aktivointi tavoitteiden määrittely • Keskusteluryhmien aktivointi ja • Toimintamallin ja moderointi johtamisperiaatteiden • Koulutustilaisuuksien ja määrittely seminaarien järjestäminen • Tiimivalmennus- ohjelmien käynnistäminen © Sitra 2010

32. Työryhmien tulosten esittely

33. Työryhmien tulosten esittely THH ja ICT työryhmien sekä alueellisten selvityksien raportit

34. THH ja ICT työryhmien sekä alueellisten selvityksien raportit • THH työryhmän sekä THH alueellisten selvityksien raportti Ari Mäkinen, Sitra • ICT työryhmän sekä ICT alueellisten selvityksien raportti Ilari Heikkinen & Pekka Kantola, Sitra © Sitra 2010

35. KPK THH Oy valmistelukomitea 25.8.2010 Raportti THH palvelut ja organisaatiot –työryhmän sekä alueellisten selvitysten tilanteesta

36. Sisällys Esitys kunnille THH palvelukeskus Oy:n perustamisesta Tavoitetila Palvelut ja organisaatiot tuotanto-organisaatio kehitysorganisaatio ja osaamiskeskukset Hyödyt laadulliset määrälliset alueelliset case:t vrt. nykytila 36 © Sitra 2010

38. Nykytilanne: talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisessä kuntasektorilla Lähtökohtana kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluyhtiön perustamiselle on hajanainen palvelukeskusmarkkina kuntasektorilla. Valtakunnallisen palvelukeskusmallin avulla pystytään tuottamaan kustannustehokkaasti luotettavaa ja oikea-aikaista informaatiota kunnan toiminnan ohjaamiseksi. Talous- ja henkilöstöhallinnon nykytila kuntasektorilla. Kuntasektori koostuu hyvin erilaisista ja erikokoisista toimijoista. Kuntia on 348, jotka ovat kooltaan ja lähtökohdiltaan hyvin erilaisia. Kuntayhtymiä on syyskuun 2009 tietojen mukaan 188, joista merkittävimmät ovat 19 maakuntien liittoa, 20 sairaanhoitopiiriä, 37 kansanterveystyön kuntayhtymää, 16 erityishuoltopiirien kuntayhtymää ja 48 koulutuskuntayhtymää1). Lisäksi kuntakonserniin kuuluu näiden omistamia liikelaitoksia ja yhtiöitä Kuntien erilaisuus näkyy myös talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisessä Käytännöt ja toimintaperiaatteet on toteutettu useilla eri malleilla ja järjestelmäratkaisuilla Talous- ja henkilöstöhallinnon osalta kuntien välinen yhteistyö on vielä melko harvinaista 38 1)Lähde: www.kunnat.net, syyskuu 2009 © Sitra 2010

39. Tavoitetila: Liiketoimintasuunnitelma 2.0 KPK THH Oy:n visio, toiminta-ajatus, liikeidea ja omistus - Visio: KPK THH Oy on valtakunnallisesti laajin ja merkittävin palveluyhtiö, kuntasektorin osaavin kumppani johtamista tukevien talous- ja henkilöstöhallinnon perus- ja lisäpalvelujen tuottajana. KPK THH Oy tavoittelee 25 % markkinaosuutta kuntasektorilla vuoteen 2014 mennessä. - Toiminta-ajatus: yhtiö tehostaa kuntasektorin johdon päätöksentekoa parantuneen raportoinnin, analyysin ja ennusteiden kautta sekä tuottaa kuntasektorin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut kustannustehokkaasti ja yhtenäisellä toimintamallilla. Toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa. - Liikeidea: perustuen ylivertaiseen kuntasektorin tarpeiden ymmärtämiseen yhtiö toimittaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita ja tuotteita keskitetysti nykyaikaisinta tietotekniikkaa hyödyntäen. - Omistus: KPK THH Oy on valtakunnallisesti toimiva kuntatoimijoiden omistama yhtiö. - Palvelut tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi. 39 © Sitra 2010

40. Tuotannon siirtäminen ja kehitystoiminnan käynnistyminen ovat rinnakkaisia prosesseja Kehittäminen KPK THH Oy YHTENÄISTEN PROSESSIEN JA TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN JA TIETOJÄRJESTELMÄVALINNAT YHTEISTYÖSSÄ ASIAKASOMISTAJIEN KANSSA YHTENÄISTEN TOIMINTATAPOJEN SIIRTYMÄSUUN- JA JÄRJESTELMIEN KEHITETYN NITTELU ASIAKAS- KÄYTTÖÖNOTTO KONSEPTIN MUKAISEN KPK THH OY:N OMISTAJAKSI JA TOIMINNAN PERUSTAMINEN LÄHTENEIDEN KOKONAISPROSESSIN LAAJENTAMINEN Syksy 2010 KUNTIEN KANSSA KEHITTÄMINEN MYÖS 20XX ASIAAKKAAN RAJAPINTAAN LIITTYVILTÄ OSIN JÄRJESTELYT ASIAKASOMISTAJIEN JÄRJESTELYT OMISTAJIEN KANSSA KANSSA MUKAANLÄHTEVIEN MUKAANLÄHTEVIEN PALVELUKESKUSTEN/ MUIDEN PALVELUKESKUSTEN/ MUIDEN PALVELUNTUOTTAJIEN LIITTÄMISEKSI PALVELUNTUOTTAJIEN LIITTÄMISEKSI OSAKSI PALVELUKETJUA OSAKSI PALVELUKETJUA Tuotanto-organisaation järjestäminen 40 © Sitra 2010

41. KPK THH Oy:n toiminnan käynnistäminen 2010 2011 2012 2013 Juridiikka Yhtiö perustetaan Ensimmäiset asiakasomistajien tuotanto-organisaatiot liitetään osaksi palveluketjua Palvelutuotanto Ensimmäisten Omat Ensimmäiset kuntatoimijat, Seuraavat kuntatoimijat omistamispäätöksen yhtiönsä/palvelukeskuksensa joilla ei lähtötilanteessa ollut siirtävät palvelutuotantoaan tehneiden kuntatoimijoiden KPK THH konserniin siirtäneet omaa palvelukeskusta siirtävät yhtiölle kanssa laaditaan kunnat ostavat tarvitsemansa omaa palvelutuotantoaan kuntakohtaiset talous- ja henkilöstöhallinnon yhtiölle ja ostavat siirtymäsuunnitelmat palvelut palvelut KPK THH tarvitsemansa talous- ja Oy:ltä henkilöstöhallinnon palvelut palvelut KPK THH Oy:ltä Kehittäminen Omistamispäätöksen tehneet Osaamiskeskukset sovitaan Ensimmäisten prosessien Seuraavien prosessien osalta kunnat käynnistävät yhtiön osalta siirrytään vaiheittain siirrytään vaiheittain kanssa prosessien ja tavoitetilan mukaiseen tavoitetilan mukaiseen tietojärjestelmien tuotantoon tuotantoon kehittämisen työryhmät. Henkilöstö Yhtiölle rekrytoidaan Ensimmäiset kuntatoimijoilta/ Ensimmäiset kuntatoimijoiden toimitusjohtaja ja sille kuntien omistamilta yhtiöiltä perusorganisaatioista osoitetaan riittävät resurssit siirtyneet tuotantohenkilöt siirtyneet tuotantohenkilöt siirtymäsuunnitelmien KPK THH konsernin KPK THH konsernin tekemiseksi. palveluksessa. palveluksessa. YT-menettely käynnissä kuntatoimijoilta/kuntien omistamista yhtiöistä siirtyvien henkilöiden osalta 41 © Sitra 2010

43. Valtakunnallisen tavoitetilan hahmottaminen Yhtiörakenne Ehdotetaan kunnille KPK THH Oy -konsernin perustamista. Kuntatoimija merkitsee KPK THH Oy:n osakkeita ja neuvottelee tämän jälkeen yhtiön kanssa oman talous- ja henkilöstöhallinnon tuotantonsa siirtämisestä yhtiölle. Mikäli alueellisia yhtiöitä omistavat kuntatoimijat niin haluavat, niin alueelliset yhtiöt voidaan liittää KPK THH konserniin tytär- tai osakkuusyhtiöinä, jotka toimivat alueellisina palvelutuottajina. Jotta mahdollistetaan toimintojen yhtenäistäminen, tulisi KPK THH Oy:lle kuitenkin siirtää enemmistö lähtötilanteessa omistetun yhtiön äänivallasta. Kuntien omistus siirtyy välillisemmäksi niiden omistaessa alueellisia yhtiöitä KPK THH Oy:n kautta. Kaikilla alueilla ei ole olemassa kuntien omistamia alueellisia yhtiöitä tällöin kunnat ostavat tarvitsemansa palvelut suoraan KPK THH Oy:ltä, 43 © Sitra 2010

44. Valtakunnallisen tavoitetilan hahmottaminen Tuotanto-organisaatio KPK THH Oy:n tuotanto-organisaatio pohjautuu olemassa oleviin alueellisiin tuotantorakenteisiin. Elokuun aikana tehtyjen alueellisten selvitysten osalta palveluketjuun liitettäviä tuotanto- organisaatioita voisivat ainakin olla seuraavat: Kuopio (Kuhilas Oy), Kotka (Seutulaskenta Oy), Kouvola (kaupungin sisäinen palvelukeskus) Lappeenranta (Saita Oy), Turku (kaupungin sisäinen palvelukeskus), Rovaniemi, Utsjoki, Inari, Sodankylä (Polarmon Oy) Tuotantoa voi olla myös muilla mukaan tulevilla alueilla. Yllä on mainittu alueet, joille on hankkeen toimesta laadittu esiselvitys elokuun aikana. Jokaisen asiakasomistajaksi liittyvän kuntatoimijan kanssa tehdään siirtymäsuunnittelu, jossa käydään läpi myös tuotannon järjestäminen 44 © Sitra 2010

45. Valtakunnallisen tavoitetilan hahmottaminen Kehitysorganisaatio Samaan tapaan kuin talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden tuotanto, myös niihin liittyvä kehittäminen järjestetään alueellisten osaamiskeskusten kautta Elokuussa alueellisiin selvityksiin osallistuneiden maakuntien osalta THH Oy:n osaamisverkosto voisi muodostua viereisen karttakuvan mukaisesti. Karttakuvaan on listattu jokaisen osaamisalueen osalta johtava maakunta, minkä vastuulla on ko. osaamisalueella kehittää uusia palveluita ja ratkaisuja koko verkoston hyödynnettäväksi Jokainen johtava maakunta varmistaa ja kasvattaa tarvittavaa osaamista omalla alueellaan 45 © Sitra 2010

46. Valtakunnallisen tavoitetilan hahmottaminen Tietojärjestelmät Tehtyjen alueellisten selvitysten perusteella toiminnan käynnistyessä yhtiö tuottaa taloushallinnon palveluita seuraavilla järjestelmillä: SAP, Intime (Aditro), Raindance (Logica) Toiminnan käynnistyessä yhtiö tuottaa palkkahallinnon palveluita seuraavilla järjestelmillä: Personec F.K. (Aditro), Personec R (Aditro), Pegasos/Pro Excellenta/Prima(Logica) Tietojärjestelmissä pyritään taloushallinnon osalta kahteen pääjärjestelmään ja palkkahallinnon osalta yhteen pääjärjestelmään liiketoimintasuunnitelma 2.0 linjausten mukaisesti 46 © Sitra 2010

47. Nykytila: Yleiskuva tarkasteltavasta toimintaympäristöstä Pohjois-Savossa (Kuopio, Kuhilaan asiakkaat ja muut potentiaaliset ympäristökunnat) (21 031) on Siilinjärvi Nilsiä (6 567) on Maaninka (3 883) on Kuhilaan Kuhilaan asiakas. Kuhilaan asiakas Istekki Oy on Kuopiossa asiakas. sijaitseva ICT-palveluita tuottava yhtiö, joka aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Perustajia Kuopio (92 533) on ovat Kuopion kaupunki ja Kuhilaan asiakas. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Istekki on Kuhilaan asiakas. Tuusniemi (2 858) on elokuun Karttula (3 511) on Kuhilaan tarkastelun ulkopuolella oleva, asiakas. Karttulan kunta yhdistyy mutta potentiaalinen kunta. Kuopioon 1.1.2011. Tuusniemi ei ole Kuhilaan asiakas Rautalampi (3 501) on elokuun tarkastelun ulkopuolella oleva, mutta Leppävirta (10 616) on potentiaalinen kunta. Kuhilaan asiakas Rautalampi ei ole Kuhilaan asiakas Varkaus (22 882) on elokuun tarkastelun ulkopuolella oleva, mutta Suonenjoki (7 616) on potentiaalinen kunta. Varkaus elokuun tarkastelun ei ole Kuhilaan asiakas, mutta ulkopuolella oleva, mutta se voisi mahdollisesti liittyä, Kuhilas Oy on Pohjois-Savon alueella toimiva palvelutarjoaja, joka potentiaalinen kunta. mikäli Kuhilas perustaisi on aloittanut toimintansa vuoden 2007 alusta. Sen asiakkaita ovat Suonenjoki ei ole Kuhilaan erillisen toimipisteen Kuopio, Karttula, Leppävirta, Nilsiä, Siilinjärvi, Maaninka sekä Istekki Oy. asiakas Varkauteen. (Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ei ole Kuhilaan asiakas) 47 Asukasluku 31.7.2010: Kuhilaan asiakaskunnat 138 141 tai kaikki potentiaaliset kunnat mukaanlukien 174 998 asukasta © Sitra 2010

48. Pohjois-Savon tuotannon järjestäminen Selvityksiä on käyty vasta Kuopion kanssa, Kunnat, kuntayhtymät ja muut konserniyhteisöt: muut kunnat on kuvattu vain potentiaalina. LEPPÄ- KART- ISTEKKI MAA- SIILIN- RAUTA- SUONEN- TUUS- KUOPIO NILSIÄ VARKAUS VIRTA TULA OY NINKA JÄRVI LAMPI JOKI NIEMI Tuotanto RAUTA- SUONEN- TUUS- VARKAUS KUHILAS LAMPI JOKI NIEMI nykytilassa: OY Alueellinen KPK THH:n tytär- yhtiö (Kuhilas) toteutus: (muiden alueiden tytär- tai osakkuusyhtiöt) Tuotanto KPK THH Oy tavoitetilassa: Valtakunnallinen konserni 48 © Sitra 2010

49. Nykytila: Yleiskuva Kaakkois-Suomen toimintaympäristöstä ja siinä tapahtuneista muutoksista Medi-IT Oy hoitaa Kotkan, Kouvolan ja Lappeenrannan alueiden ICT-asiat Sosiaalia- ja terveystoimen osalta. Sen Eksote on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, aloittanut vuoden 2010 alussa. Se vastaa koko sosiaali- ja terveystoimesta omistajia ovat Carea, Itä-Savon sosiaali- ja terveyspiiri, sekä muilta osin, paitsi poikkeuksena Imatra, jolla on vain erikoissairaanhoito Eksote. Medi-IT on Seutulaskennan asiakas. Eksotessa. Eksote on Saitan asiakas. Kouvola (88 296) kuntaliitos vuonna 2009. Kouvolalla on oma talouspalvelukeskus. Talouspalvelukeskuksen asiakkaita ovat lisäksi Imatra (28 604) PK-Tieto (Pohjois-Kymen Tieto liikelaitos) sekä hoitaa talous- ja 3 muuta Kouvolan kaupungin liikelaitosta. henkilöstöhallintonsa itsenäisesti. Carea on Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, johon kuuluu Kouvola, Kotka, Hamina, Pyhtää ja Vironlahti, Miehikkälä. Se on erityishuoltopiirin ja sairaanhoitopiirin fuusio, vuoden 2010 alusta. Carea on Seutulaskennan asiakas. Seutulaskenta on Kymenlaakson alueella Lappeenranta toimiva palvelutarjoaja, joka on aloittanut (71 720) on Saitan asiakas. toimintansa vuonna 2007. Asiakkaita ovat Kotka (+8 konserniyhteisöä), Carea (+5 Saita on Etelä-Karjalan alueella toimiva konserniyhteisöä), Pyhtää, Ekami ja Medi-IT palvelutarjoaja, joka on aloittanut vuoden 2010 alusta. Asiakkaita ovat Lappeenranta, Eksote ja Ekami on Etelä-Kymenlaakson näiden pienempiä konserniyhteisöjä. koulutuskuntayhtymä, jonka asiakkaita ovat Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää Pyhtää (5 360) Kotka (54 855) ja Virolahti. Ekami on Seutulaskennan on Seutulaskennan on Seutulasken- Hamina (21 469) hoitaa talous- ja henkilöstöhallintonsa asiakas. nan asiakas. itsenäisesti. Hamina tarjoaa osan THH-järjestelmien asiakas. pääkäyttöpalveluista Virolahden ja Miehikkälän kunnille. 49 (Asukasluku väestörekisterikeskuksen mukaan 31.7.2010 yhteensä 270 304 asukasta) © Sitra 2010

50. Kaakkois-Suomen tuotannon järjestäminen Kunnat, kuntayhtymät ja muut konserniyhteisöt: KOTKA + CAREA + KOUVOLA LAPPEEN- EKSOTE 8 konserni- 5 konserni- EKAMI PYHTÄÄ MEDI-IT HAMINA + PK-Tieto IMATRA RANTA + kons.yht. yhteisöä yhteisöä + 3 liikelait. + kons.yht. Tuotanto SEUTU- KOUVOLA HAMINA + PK-Tieto IMATRA SAITA nykytilassa: LASKENTA + 3 liikelait. KPK THH:n KPK THH:n osakkuusyhtiö osakkuusyhtiö Alueellinen (Seutulaskenta) (Saita) toteutus: SAP-tuotanto Kotkassa ja Kouvolassa Intime-tuotanto Lappeenrannassa Tuotanto KPK THH Oy Valtakunnallinen tavoitetilassa: konserni (muiden alueiden tytär- tai osakkuusyhtiöt) 50 © Sitra 2010

51. Nykytila: Yleiskuva toimintaympäristöstä ja sen muutoksista sekä talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämistavoista Taivassalo 1 690*) talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan yleishallintoa. Mynämäki 8 058 talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan yleishallintoa, vuonna 2011 oma taseyksikkö Masku 9 493 talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan Akseli-perusturvakuntayhtymän takia. yleishallintoa. Nousiainen 4 861 ostaa talous- ja Naantali 18 501 talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan henkilöstöhallintopalvelut Mynämäeltä, pl. osto- ja yleishallintoa. Merimasku, Rymättylä ja Velkua liittyivät myyntilaskut. Rusko 5 822 osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Lieto 16 062 talous- ja Raisio 24 257 talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan henkilöstöhallinto osana kunnan yleishallintoa. Liedon kunta hoitaa yleishallintoa. Sosiaali- ja 13 kunnan terveystoimen yhteisalueen ympäristöterveydenhuollon vuoden puitteissa myös Ruskon kunta. 2009 alusta. Käynnissä THH-tietojärjestelmien uudistamisprojekti (Aditro Intime). Paimio 10 343 talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan Turku 176 401 talouspalvelukeskus, yleishallintoa, lisäksi hoitaa joka hoitaa taloushallinnon ja Paimion-Sauvon palkanlaskennan. Käynnissä THH- kansanterveystyön kuntayhtymän. tietojärjestelmien uudistamisprojekti (SAP). Sauvo 3 019, taloushallinto itsellä, palkkahallinto Paimiolta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri VSSHP kattaa koko Varsinais-Suomen alueen sekä Pirkanmaan Perusturvakuntayhtymä Akseli jäsenkuntina Masku, Mynämäki Punkalaitumen. VSSHP ei ole tällä hetkellä mukana tässä ja Nousiainen, aloittaa toimintansa vuoden 2011 alusta. selvityksessä. Sen mukana olo palvelutuotannossa Härkätien kuntayhtymä jäsenkuntia Lieto, Tarvasjoki, Marttila ja kasvattaisi merkittävästi tuottavuuspotentiaalia ja Koski, talous- ja henkilöstöhallinto mahdollisesti vuonna 2012 parantaisi lisäksi raportoinnin laatua Lietoon. 51 *) Asukasluku 31.3.2010 yhteensä 278 507 asukasta © Sitra 2010

52. Varsinais-Suomen tuotannon järjestäminen Kunnat, kuntayhtymät ja muut konserniyhteisöt: TAIVAS- MYNÄ- NOUSI- LIETO TURKU NAANTALI RAISIO PAIMIO SAUVO MASKU SALO MÄKI AINEN PAIMIO- AKSELI SAUVON perusturva- ktky ky Tuotanto nykytilassa: TURKU HÄRKÄ- talous- TAIVAS- TIEN ky LIETO NAANTALI RAISIO PAIMIO MASKU MYNÄMÄKI palvelu- SALO keskus Tuotanto tavoitetilassa: KPK THH Oy VS-SHP Valtakunnallinen konserni 52 © Sitra 2010

53. Nykytila: Yleiskuva toimintaympäristöstä ja sen muutoksista sekä talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämistavoista Tunturi-Lapin kunnat hoitavat talous- ja henkilöstöhallinnon itse osana kunnan Utsjoki 1 298*) on Polarmon Oy:n osakas Inari 6 873 on Polarmon Oy:n osakas yleishallintoa ja ovat (Muoniota lukuun Sodankylä 8 782 on Polarmon Oy:n osakas ottamatta) käynnistäneet keskustelut mahdollisesta yhteistyöstä Polarmon Oy:n kanssa Enontekiö 1 877 Polarmon Oy Lappilainen henkilöstö- ja taloushallinnon asiantuntija Polarmon Muonio 2 391 Oy aloitti toimintansa vuoden 2008 Kittilä 6 125 alussa. Yhtiön perustajat olivat Kolari 3 862 Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kunnat ja yhtiö toimii näillä paikkakunnilla. . Rovaniemi 59 967 on järjestänyt talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen, joka on kaupunginhallituksen alainen Ylitornio 4 791 on allekirjoittanut osasto KPK THH -aiesopimuksen Posio 3 921 on uudistamassa talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämistapaansa ja on kiinnostunut Polarmon Oy:n osakkuudesta ja asiakkuudesta 53 *) Asukasluku 31.3.2010 yhteensä 99 897 © Sitra 2010

54. Selvitys on tehty vasta Rovaniemen ja Pohjois-Suomen tuotannon järjestäminen Polarmon Oy:n kanssa, muut kunnat on kuvattu vain potentiaalina. Kunnat, kuntayhtymät ja muut konserniyhteisöt: PELLO TORNIO SODAN- ROVA- ENON- YLI- UTSJOKI INARI POSIO MUONIO KITTILÄ KOLARI KYLÄ NIEMI TEKIÖ TORNIO SALLA KEMI SAVU- KOSKI KEMINMAA Tuotanto ROVA- ENON- YLI- PELKOSEN- POSIO MUONIO KITTILÄ KOLARI NIEMI SIMO nykytilassa: NIEMI TEKIÖ TORNIO POLARMON OY KEMIJÄRVI TERVOLA KPK THH:n RANUA osakkuusyhtiö Alueellinen (Polarmon) toteutus: Raindance-tuotanto ITÄ-LAPIN LSHP LPSHP LAPPIA KUNTA- Tuotanto KPK THH Oy YHTYMÄ Valtakunnallinen tavoitetilassa: konserni (muiden alueiden tytär- tai osakkuusyhtiöt) 54 © Sitra 2010

55. KPK THH:n tuotannon järjestäminen toiminnan käynnistyessä elokuussa selvitettyjen alueiden osalta POLARMON Oy Pohjois- Suomi KUHILAS Oy KPK THH Oy SAITA Oy Pohjois- Savo SEUTU- LASKENTA Oy Varsinais- Suomi Kaakkois- Suomi 55 © Sitra 2010

57. Hyödyt eri lähtökohdista asiakasomistajiksi siirtyville kuntatoimijoille Lähtökohtana kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluyhtiön perustamiselle on hajanainen palvelukeskusmarkkina kuntasektorilla. Suurin välitön hyöty valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen asiakasomistajaksi siirtymisessä on kuntatoimijoilla, jotka nykytilassa eivät ole vielä lainkaan keskittäneet talous- ja henkilöstöhallinnon toimintojaan. Mittakaavaetuja on kuitenkin saavutettavissa myös niillä toimijoilla, joilla on jo oma palvelukeskus tai jotka käyttävät esim. seudullisen palvelukeskuksen palveluita. Merkittävien mittakaavaetujen saavuttaminen edellyttää myös sitä, että prosesseja tarkastellaan kokonaisuutena mukaan lukien myös kuntiin jäävät prosessin osat. Lisäksi kaikki mukana olevat kuntatoimijat hyötyvät kehittämiskustannusten jakaantumisena suuremmalle joukolle ja laadullisten asioiden parantumisena sekä parempana informaationa päätöksentekijöille. Laadullisina tekijöinä voidaan pitää esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnon sähköistämistä ja automatisointia, joka parantaa informaation luotettavuutta ja toisaalta alentaa myös kustannuksia. Esimerkiksi henkilöstöhallinnon itsenäiskäyttöön kehitetyt järjestelmät eivät ole vielä kovinkaan laajasti kuntien käytössä ja niihin liittyvät investoinnit tulisivat joka tapauksessa tehtäväksi. 57 1)Lähde: www.kunnat.net, syyskuu 2009 © Sitra 2010

58. Yksittäisen kunnan ja kuntayhtymän hyödyt ulottuvat aina toimialojen palveluihin saakka Toimialoilla - Laadukas, vertailukelpoinen sekä oikea-aikainen taloudellinen ja toiminnallinen toteuma- ja ennusteinformaatio – kunnan johtamisen ja päätöksenteon tueksi – ydinprosessien kehittämisen mahdollistajaksi Talous- ja henkilöstöhallinnossa - Palvelukeskusmallin tuomat kustannussäästöt talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä - Resurssien vapautuminen kunnan toimialojen palveluihin, eläköitymisen tuomiin haasteisiin vastaaminen - Talous- ja henkilöstötoimintojen haavoittuvuuden väheneminen ja osaamisen kehittäminen sekä ylläpidon helpottuminen tehtävien keskittyessä palvelukeskukseen 58 © Sitra 2010 58

59. Kustannussäästöjen lisäksi yhteiskunta hyötyy myös välillisesti Talouden kokonaiskuvan muodostaminen helpottuu ja on luotettavampi, kun tiedot ovat yhteismitallisia ja tiedonsaanti ajantasaista Viranomaisraportointi tehostuu ja nopeutuu, kun raportointi voidaan suorittaa entistä keskitetymmin Paremman informaation avulla johdon on helpompi tuottaa entistä parempia ja perusteltuja päätöksiä • Taloudellisia tietoja ja toimialojen tunnuslukuja voidaan vertailla toisiinsa ja analysoida • Talouden suunnittelu ja ennusteet paranevat kun johtamisen tueksi kehitetään uusia välineitä • Henkilöstöhallinnon puolella parempi informaatio tukee rakennemuutosta, parantaa resurssien suunnittelua ja ennusteiden laatimista sekä sitä kautta hillitsee pätkätöiden tai eläköitymisen aiheuttamia haasteita 59 © Sitra 2010

60. Hyödyt kumuloituvat edettäessä kohti valtakunnallista palvelukeskusta Kuntakohtainen päätösvalta, nopea päätöksenteko Kuntakohtaiset ratkaisut helpommin toteuteltavissa Toimenkuvien laaja-alaisuus Kuntatoimijan omana toimintana Kuntatoimija spesifisen ydintoiminnan hyvä tuntemus Toiminnan ja työkalujen kehittämisen varmistaminen, alueen hyvien käytäntöjen jakaminen Mittakaavaetujen hyödyntäminen hankinnoissa, kehittämisessä ja operatiivisessa palvelutuotannossa, ja sitä kautta korkeammat kustannussäästöt Osaamisen ja resurssien turvaaminen sekä henkilöriskien pienentäminen Alueellinen palvelukeskus Henkilöstön paremmat urakierto- ja koulutusmahdollisuudet Kuntien vertailtavuus alueella paranee Valtakunnallinen palvelukeskus Kehittämisresurssien hyödyntäminen sekä investointien ja kustannusten jakaminen valtakunnallisesti Hyvien käytäntöjen jakaminen valtakunnallisesti Kuntien vertailtavuuden paraneminen valtakunnallisesti Hankintojen suuremmat mittakaavaedut ja neuvotteluvoima Henkilöstön laajemmat urakierto- ja koulutusmahdollisuudet Mahdollisuus erityisosaamisen kehittämiseen ja erikoistumiseen Mahdollisesti henkilöstön parempi saatavuus Kuntatoimijoiden neuvotteluvoiman yhdistäminen myös valtion suuntaan esim. raportoinnit 60 © Sitra 2010

61. Haasteet muuttavat muotoaan Osaamisen ja resurssien turvaaminen Pysyminen mukana kehityksessä Kuntakohtaisten ratkaisujen ja kehityspanosten Kuntatoimijan omana toimintana kustannukset Oman päätösvallan kaventuminen ja kompromissien tekeminen Asiakkaan ydintoiminnan tuntemisen varmistaminen Henkilöstön toimenkuvien rajoittuminen palvelukeskuksen toiminta-alueeseen Alueellinen palvelukeskus Valtakunnallinen palvelukeskus Oman päätösvallan kaventuminen ja kompromissien tekeminen Asiakkaan ydintoiminnan tuntemisen varmistaminen Henkilöstökunnan toimenkuvien rajoittuminen palvelukeskuksen toiminta-alueeseen 61 © Sitra 2010

62. Selvitettyjen alueiden säästöpotentiaali yhteensä yleishallinto, palvelukeskus ja hajautettu Pohjois-Savo Pohjois-Savo Varsinais- Varsinais- Kaakkois- Kaakkois- Yhteensä Yhteensä Pohjois- Pohjois- Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Taloushallinto Henkilöstöhallinto Henkilöstökustannus t€ 7 578 11 762 1 143 20 483 Henkilöstökustannus t€ 6 490 6 273 887 13 651 htv 184 227 30 441 htv 162 167 22 350 Säästöpotentiaali % 24 % 15 % 12 % 18 % Säästöpotentiaali % 13 % 17 % 13 % 15 % Säästöpotentiaali t€ 1 810 1 707 140 107 3 764 Säästöpotentiaali t€ 872 1 037 111 247 2 267 htv 44 33 4 2 83 htv 22 27 3 5 57 •Selvitettyjen alueiden kokonaissäästöpotentiaali on karkeasti arvioiden noin 6 milj. euroa valtakunnalliseen palvelukeskusyhtiöön siirryttäessä. Lisäksi tulevat säästöt THH-tietojärjesttelmien kehittämisessä, ylläpidossa ja käyttöpalveluissa ja muissa kustannuksissa. Pohjois-Savon osalta luvuissa on mukana vain Kuopion ja Kuhilas Oy:n potentiaali ja Pohjois-Suomen osalta vain Rovaniemen ja Polarmon Oy:n potentiaali. •Säästöpotentiaalia arvioitaessa tulee huomioida seuraavat asiat: •Potentiaalin realisoituminen edellyttää prosessien muuttamista sekä palvelukeskuksen että kuntatoimijoiden osalta •Tehostuminen kohdistuu sekä kuntatoimijoihin että palvelukeskukseen •Laskelmissa ei ole huomioitu kehittämiseen tarvittavia kehityspanoksia palvelukeskuksessa tai kuntatoimijoilla •Tarkemmat kuntatoimija ja prosessikohtaiset laskelmat tehdään osana asiakkaaksi liittymisen suunnittelua 62 © Sitra 2010

63. Eläköitymisennuste vs. henkilötyövuosien säästöpotentiaali Pohjois-Savo Pohjois-Savo Varsinais- Varsinais- Kaakkois- Kaakkois- Yhteensä Yhteensä Pohjois- Pohjois- Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Taloushallinto Henkilöstöhallinto 2010 3 5 0 8 2010 1 1 0 2 2011 0 4 0 4 2011 1 3 0 4 2012 5 5 0 10 2012 7 2 0 9 2013 5 7 0 12 2013 5 6 2 12 2014 6 12 3 21 2014 4 5 1 10 2015 3 8 0 11 2015 3 5 0 8 Yhteensä 22 41 3 66 Yhteensä 20 22 3 45 htv v. 2010 (P-S htv v. 2010 (P-S 2009) 113 184 30 328 2009) 117 160 22 299 Eläköitymis-% 19 % 22 % 10 % 20 % Eläköitymis-% 17 % 14 % 14 % 15 % Säästöpotentiaali -44 -33 -4 -2 -83 -22 -27 -3 -5 -57 Eläköitymispotentiaali sisältää vain yleishallinnon ja palvelukeskuksen, ei hajautettua toimintoa. Säästöpotentiaali sisältää myös hajautetun toiminnon. Turun kaupungin taloushallinnon osalta hajautetussa toiminnossa on 56 htv, jonka tehostuminen on mukana säästöpotentiaalissa. 63 © Sitra 2010

64. ICT –työryhmän tilannekatsaus 25.8.2010 Valmistelukomitea

65. ICT- työryhmän tilannekatsaus 1. ICT- projektin tilannekatsaus 2. KPK ICT rooli ja tavoiteltu muutos 3. Alueselvitykset 4. KPK ICT:n palvelut käynnistysvaiheessa 65 © Sitra 2010

67. KPK ICT yhtiön perustamiseen osallistavat kunnat AIESOPIMUSVAIHE Tilanne 20.8.2010 • ICT myönteiset 105 kpl – 35,1 % väestöstä • ICT kielteiset 47 kpl – 6,1 % väestöstä PERUSTAMISVAIHE (ARVIO) Tilanne 24.8.2010 • ICT myönteiset 30 kpl – n. 10 % väestöstä 67 © Sitra 2010

69. Tietohallinnon ja tietotekniikan palvelutuottajan roolit TIETOHALLINTO - ”järjestämis- ja suunnittelupalvelu" • Tietohallinnon ydintehtäviä ovat toiminnan kehittäminen sekä ICT- palvelutarpeen ja kehityksen hallinta. • Kantaa vastuun ICT- palveluiden järjestämisestä • Toimii ”hankinnan” ammattilaisena, joka arvioi, priorisoi, kilpailuttaa ja tekee tilauksia sekä valvoo tilausten ja sopimusten noudattamista • Toimii asiakkaana tietotekniikan palvelutuottajille SOTE TEKN OPETUS TOIMIALA X TIETOTEKNIIKAN PALVELUTUOTTAJA • Päättää yhteistyössä asiakkaan kanssa, miten sovitut palvelut tuotetaan • Keskittyy asiakkaan tilaamien palveluiden tuotantoprosessin hallintaan • Vastaa sopimusten mukaisesti palvelun laadusta asiakkaille. • Tuotantopuolella korostuu liiketoimintaosaaminen 69 © Sitra 2010

70. KPK ICT Oy:n rooli Yhtiön toimialana on järjestää ICT-asiantuntija, - sovellus- ja infrastruktuuripalveluita asiakasomistajilleen sekä kehittää ja järjestää omistajilleen strategia- ja toimintalähtöistä tarpeista johdettuja ICT - palveluita. Yhtiö kehittää asiakasomistajilleen ICT-ratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman hyvin pitkän aikavälin tuottavuus- ja tehokkuustavoitteita. 70 © Sitra 2010

71. Mitä KPK ICT on ja mitä se ei ole • Tavoitteena ON strateginen rakennemuutos ICT:n vaikuttavuuden parantamiseksi, EI pelkästään uudelleen organisointi. • Tavoitteena ON tietohallinnon kyvykkyyden vahvistaminen osana kuntakentän toiminnan kehittämistä, EI teknologia- tai tuotantolähtöinen asiantuntijuus. • Tarkoitus EI ole pienentää ICT –panostuksia vaan saada niillä aikaan parempaa vaikuttavuutta esimerkiksi päällekkäisyyksien poistaminen ja yhteinen kehittäminen sekä paremman toimittajahallinnan avulla. • Toimintamalli ON verkostomainen, EI alueellisesti keskitetty yhteen fyysiseen paikkaan. • EI koske suoranaisesti ICT –tuotannon järjestelyjä, vaan tietohallinnon järjestämis- ja suunnittelupalveluita. 71 © Sitra 2010

72. Julkishallinnon IT- toimintaympäristön muutos sekä osaamisen varmistaminen ja kasvattaminen Nykytila Valtionhallinto: n.4300 IT-ammattilaista; n.1500 Tavoitetila v. 2012 Tavoitetila v. 2015 tietohallinnon suunnittelu/kehittäminen Verkostomaisesti keskitetyt valtionhallinnon ja Verkostomaisesti keskitetyt julkishallinnon Kuntasektori: n.4500 IT-ammattilaista; n.1000 kuntasektorin tietohallinnon kyvykkyydet tietohallinnon kyvykkyydet tietohallinnon suunnittelu/kehittäminen; n.750 yksikköä VALTIONHALLINTO VALTIONHALLINTO JULKISHALLINTO Nykytilass Ministeriö 2 Ministeriö 1 a HALTIK Virasto 2 Rovaniemellä Valtionhallinnon muutospolku KPK ICT HALTIK OTTK Rovaniemellä Rovaniemellä Hämeenlinnassa Julkishallinnon IT- Valtion IT Palvelukeskus KPK ICT Palveluyksikkö Helsingissä Kuusamossa KPK ICT Julkishallinnon yhteinen Oulussa muutospolku KPK ICT KUNTASEKTORI KUNTASEKTORI KPK ICT Kuopiossa Vaasassa Rovaniemi KPK ICT Oulu Mikkelissä KPK ICT Turussa OTTK KPK ICT Hämeenlinnassa Kuusamo Rovaniemellä Valtion IT Palvelukeskus KPK ICT Helsingissä Kuntosektorin KPK ICT Kuusamossa Oulussa Julkishallinnon IT- muutospolku KPK ICT Palveluyksikkö KPK ICT Kuopiossa Vaasassa KPK ICT KPK ICT Mikkelissä Turussa Julkishallinnon IT- Palveluyksikkö = hajautettu, paljon yksiköitä, = keskitetty, verkostomainen, vähemmän yksiköitä, osaamisen osaaminen hajallaan varmistaminen ja kasvattaminen selkeästi vastuutettu 72 © Sitra 2010

74. Alueelliset selvitykset ja valtakunnalliset ICT ja THH työryhmät • Alueellisia selvityksiä toteutetaan seuraavilla alueilla: 1. Pohjois-Suomi 2. Varsinais-Suomi 3. Kaakkois-Suomi 4. Etelä-Savo 5. Pohjois-Savo Pohjois- 6. PKS/Espoo Suomi • Alueelliset selvitykset yhdistetään valtakunnalliseksi ratkaisuksi työryhmissä ja valmistelukomiteassa • Alueellisten selvityksien lisäksi KPK –hanke informoi tuloksista ja koordinoi koko muun kuntakentän tarpeita. Painopisteenä 1) Uudet mukaan tulevat kunnat 2) Alueellisten selvityksien ulkopuoliset kunnat 3) Muut sidosryhmät mm. Kuntaliitto, muu julkishallinto jne. • Alustavaa keskustelua 2. aallon potentiaalisista Pohjois-Savo alueselvityksistä on käyty seuraavien kuntatoimijoiden kanssa Etelä-Savo 1. Nn 2. Nn 3. Nn Varsinais- Kaakkois- 4. Nn 5. Nn Suomi Suomi PK-seutu 74 © Sitra 2010

75. Alueselvitysten tilannekatsaus 25.8.2010 Pohjois- Varsinais-Suomi PKS/ Savo & Kaakkois-Suomi Espoo Omistajuuden ja palvelun hankinnan sopimusneuvottelut Palvelukeskuksen 1. 2. 3a. Liittymissuunnitelma & 5. omistajuuden muutospolku periaatteiden Tavoitetilan kuvaus Etenemisehdotus Nykytilatietojen vahvistaminen* P0 P1 (sisältäen roolin P2 asiakkaaksi P4 Sopimuksen P5 vahvistaminen toimeenpano (esitys yhtiö- osaamisverkostossa) liittymisestä järjestyksestä; 3b. Kustannus-hyötyanalyysi omistajuuden hinta, äänioikeus, päätöksenteko…) 4. Tarkennettu arvoanalyysi (tarvittaessa**) P3 Etelä-Savo Pohjois-Suomi 75 © Sitra 2010

76. Alueselvitysten päähavainnot • Alueselvityksen kohteena olleiden kuntatoimijoiden tietohallinnon nykytilan toimintamallit vaihtelevat. Yleinen kehitystrendi on ”tilaaja-tuottajamalliin” perustuva, jossa tietohallinto ja tietotekniikan palvelutuottaja ovat eriytetty toisistaan. • Nykytilan haasteet painottuvat pirstaleiseen toimittajahallintaan ja kehityshankkeiden ja –tuotosten kokonaiskoordinoinnin puutteeseen • Kuntatoimijat hakevat tietohallinnon kyvykkyyksien kasvattamiseksi vaihtoehtoja sekä alueellisista että kansallisista verkostoista. Erityisesti tietohallinnon toimialaosaamisen varmistamisessa kansallisen yhteistyön tarve korostuu. • Oman tietotekniikan palvelutuotannon tehostamiseksi kuntatoimijat hakevat uusia omistajapoliittisia ratkaisuja laajemmasta yhteistyöstä tai markkinaehtoistamisesta. • Kuntatoimijat haluavat säilyttää tietohallinnon johtamisen kyvykkyyden itsellään. • Kuntatoimijat saavat selkeitä hyötyjä liittymällä osaksi KPK ICT:n kansallista osaamisverkostoa ja hyödyntämällä palveluiden yhtenäistämisestä saatavia mittakaavaetuja sekä yhteisiä työkaluja oman ydintoiminnan kehittämiseen • Kuntatoimijoille on tärkeää taata alueella jo olemassa olevan ICT-osaamisen ja työpaikkojen pysyminen 76 © Sitra 2010

78. KPK ICT:n palvelut ryhmitellään asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluihin, joita kuntatoimija hyödyntää valitsemansa kehityspolun mukaisesti Ratkaisujen hallinta* Ratkaisujen hallinta käsittää KPK ICT:n yhdessä kuntatoimijan kanssa tekemän palveluja kehityssuunnittelun sekä palveluiden seurannan ja tuen. ICT Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut sisältävät asiakastilanteeseen räätälöityjä kehitys- ja muutostöitä, jotka tukevat KPK ICT:n teknologiapohjaisten palveluiden käyttöönottoa kunnassa tai, jotka tarjotaan erillisinä palveluina kuntakentän asiakkaille. Sovelluspalvelut Sovelluspalvelut jakautuvat toimialasovelluksiin, jotka tuottavat lisäarvoa kunnassa tapahtuvaan prosessiin / kansalaispalveluun sekä mahdollistaviin sovelluksiin, jotka tukevat toimialasovelluksia yhteisillä ominaisuuksilla. ICT Infrastruktuuripalvelut ICT Infrastruktuuripalvelut sisältävät kunnille ja muille asiakkaille tarjottavia käyttäjä-, kapasiteetti-, tietoliikenne- ja toimistopalveluita. * sisältyy KPK ICT:n Asiakkuudenhallinnan hoitomalliin 78 © Sitra 2010

KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 4/2010

Sitran Kuntaohjelma

KPK Valmistelukomitean Esitysmateriaali 4/2010