Green @ Library

1,237 views

Published on

kirjastojen ekologinen kestävyys

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,237
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
397
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Green @ Library

  1. 1. @GREEN LIBRARYkirjastojen ekologinen kestävyys
  2. 2. Julkaisutyöryhmä:Leila Sonkkanen • suunnittelija, Kestävä kehitys kirjastoissa hankeMinna Asikainen • Oulun kaupunginkirjasto, hankkeen projektiryhmäHarri Sahavirta • Helsingin kaupunginkirjasto, hankkeen projektiryhmäTaitto: Pro Motius/Timo Väänänen, Grafiikka: Gaia Consulting Oy, Käännös: Lingoneer Oy 2
  3. 3. SisällysEkologisen kestävyyden tila kirjastoissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4Leila Sonkkanen, suunnittelijaHelsingin kaupunginkirjasto, Kestävä kehitys kirjastoissa -hankeAsiantuntijanäkemys Kestävä Kehitys Kirjastossa -hankkeesta . . . . . . . . 10Mari Saario, vanhempi asiantuntija, Gaia Consulting OyLaura Oja, asiantuntija, Gaia Consulting OyKäynti kirjastossa vähentää hiilijalanjälkeäsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14Harri Sahavirta, fil. tri.kirjastonjohtaja, Vallilan ja Suomenlinnan kirjastot, Helsingin kaupunginkirjastoKotkassa vihertää. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 .Saara Leskinen, informaatikkoKotkan kaupunginkirjastoKestävä kehitys kirjaston arjessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21Inkeri Kulpakko, kirjastonjohtajaKemijärven kaupunginkirjastoKuusamo kestävää kehitystä kehittämässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22Ritva Niemeläinen, kirjastotoimenjohtajaKuusamon kaupunginkirjastoYhteinen päämäärä vie muutokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24Minna Asikainen, vs. kirjastonjohtajaKaijonharjun ja Ritaharjun kirjastot, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoArjen pienillä teoilla kestävään kehitykseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26Heidi Häivälä, kirjastonhoitajaPorvoon kaupunginkirjastoAskeleet ovat pieniä, mutta suunta oikea . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27Tuula Hämäläinen, kirjastovirkailijaVarkauden kaupunginkirjastoKestävä kehitys kirjastoissa kyselytutkimuksen valossa . . . . . . . . . . . . . . 29Harri Sahavirta, fil. tri, kirjastonjohtajaVallilan ja Suomenlinnan kirjastot, Helsingin kaupunginkirjasto 3
  4. 4. Ekologisen kestävyyden tilakirjastoissaLeila Sonkkanen, suunnittelijaHelsingin kaupunginkirjasto, Kestävä kehitys kirjastoissa -hankePalveluja, rakennuksia, logistiikkaa, laitteita ja paljon muuta – se on tämän päivänKohti kestävää kehitystäkirjastoarkea. Olet varmaankin tarkastellut näitä osa-alueita vuosittaisen budjetoinninyhteydessä, mutta oletko tullut ajatelleeksi, että ne kaikki liittyvät myös kirjaston eko-logiseen kestävyyteen?Ekologinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen näkökulmista. Sillä tarkoitetaanluonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan varmistamista sekä ihmistentoiminnan sopeuttamista siihen niin, että luonnon kestokyky ei ylity ja luonnonvarojenhupeneminen pysäytetään.Kestävä kehitys kirjastoissa – hanke halusi tutkia, ovatko kirjastot huomioineet ydin-toimintansa, materiaalin lainauksen, lisäksi muita ekologisen kestävyyden osa-alueita.Ovatko kirjastot jo laajentaneet tarkastelua siten, että taloudelliseen tarkasteluun onlisätty ekologinen kestävyys kuvaamaan kirjastojen todellista ympäristövaikutusta?Onko ympäristövaikutuksia mitattu?Paine totuttujen toimintatapojen muutokseen ympäristöystävällisempään suuntaanympäristövaikutuksia vähentämällä on kasvamassa ympäristötietoisuuden lisäänty-essä. Tämä ei koske pelkästään kirjastoja, vaan koko kunnan ja kaupungin tulisi luodaedellytyksiä kestävälle kehitykselle ja ympäristöystävälliselle tavalle toimia.Kirjastoilla on erinomainen mahdollisuus olla sekä ekologinen toimija että ympäris-tötietoisuuden edistäjä. Ekologisen kestävyyden mukaisia suuntaviivoja tulisi luodayhdessä asiantuntijoiden kanssa, hyödyntämällä parhaita käytäntöjä ja esimerkkejätavoitteena toiminnot, jotka ovat sopusoinnussa ympäristömme kanssa.Kestävän kehityksen työn tulee olla pitkäjänteistä ja tähdätä jatkuvaan parantamiseenhuomioimalla ympäristövastuulliset toimintatavat kaikessa toiminnassa. Kirjastoalalle-kin tulisi luoda malleja ja järjestelmiä, joilla olisi mahdollista toteuttaa kestävää kehi-tystä.Kestävä Kehitys Kirjastoissa -hankkeen tarkoituksena on kehittää ja parantaa yleistenKirjastojen ekologisen kestävyyden tilakirjastojen ekologista kestävyyttä tutkimalla kestävän kehityksen toiminnan nykyti-lannetta, luomalla yhtenäisiä toimintamalleja ja -linjoja, esittämällä kehittämissuun-nitelmia sekä kehittämällä ympäristöviestinnän muotoja niin kirjastoalalla kuin eriasiakassegmenteille.Hankkeessa pyritään hyödyntämään olemassa olevia asiantuntija- ja kumppanuusre-sursseja yhteisenä tiedonlähteenä ja voimavarana sekä osallistamaan eri sidosryhmät 4
  5. 5. kestävän kehityksen suunnitteluun ja tavoitteisiin. Kansainvälisillä yhteyksillä pyritäänedistämään laajempaa tasapainoista kestävää kehitystä.Kestävä kehitys kirjastoissa hanke laati vuoden 2012 helmikuussa kysely yleisille kir-jastoille ekologisen kestävyyden tämän hetkisestä tilasta. Kysely lähetettiin sähköpos-tikutsuna 768 osoitteeseen. Vastauksia saatiin 141 kappaletta, joka on sinällään mittavaaineisto, vaikkakin vain viidesosa koko kohderyhmästä. Vastausprosentti oli 18 %, jotavoi pitää keskimääräisenä tuloksena vastausaktiivisuudesta. Muutamat suurimmat kau-pungit olivat hyvin edustettuina 14–17 vastauksella kuntaa kohden, kuitenkin vastauk-sia tuli vain noin 20 eri kunnasta. 5
  6. 6. Kysely jaettiin viiteen osa-alueeseen: ympäristöjohtaminen – ympäristöjohtaminen tarkoittaa organisaation ympä- ristöasioiden johtamista ja hallintaa siten, että organisaation toiminnan aiheut-1. tamat ympäristövaikutukset huomioidaan päätöksenteossa ympäristötalous – luonnonvarojen käyttö ja käytön ympäristövaikutukset taloudellisessa päätöksenteossa. Osiossa kysyttiin mm. onko kirjaston talous-2. arvioissa ekologiseen kestävyyteen liittyviä tavoitteita, onko investointejaperusteltu ympäristöllisin näkökohdin ja onko etätyöpäivien osuus laskettu ympäristö-budjettiin. Yhteensä kysymyksiä oli 7. ympäristökuormituksen vähentäminen – kirjaston käytännön tavoitteet omalle toiminnalleen ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Tässä osiossa3. kysyttiin arjen ympäristötoimintaan liittyviä kysymyksiä, kuten lajitellaankokirjastossa jätteet, kerrotaanko jätekustannuksista henkilökunnalle, onko tulostimissaoletusasetuksena kaksipuolinen tulostus, hyödynnetäänkö laitteiden virransäästöau-tomatiikkaa ja suositaanko työmatkaliikkumisessa julkista liikennettä. Yhteensä kysy-myksiä oli 23.1. Ympäristöjohtamisen  osa-­‐alueiden   huomioiminen Yksittäiset  vastaukset,  joissa  Kyllä  +   En  osaa  sanoa  >  50% • Kaupungille/kunnalle  on   laadittu  ympäristöohjelma  tai   toimintasuunnitelma   • Kirjastolla  on  ohjaavia   periaatteita   energiatehokkuuden   lisäämiseksi   • Uudet  työntekijät  ja  sijaiset   Ei-­‐ vastauksia  60  % perehdytetään   ympäristöasioihin   • Ympäristöjohtamisen   osa-­‐alueissa   runsaasti   kehitettävää 12   6
  7. 7. 2. Luonnonvarojen  käytön  ympäristövaikutuksien   huomioiminen  taloudellisessa  päätöksenteossa   Yksittäiset  vastaukset,  joissa  Kyllä  +   En  osaa  sanoa  >  50% • Kustannuksia  seurataan   per   palvelusuorite,  esim.  laina  tai   aukiolotunti   • Tarjouspyyntöjä  laadittaessa   otetaan  huomioon  ekologinen   kestävyys   • Investointeja  ja  hankkeita  on   perusteltu   ympäristöllisin   Ei-­‐ vastauksia  50  % näkökohdin   • ympäristövaikutuksien   • Ekologinen  kestävyys   huomioimisessa   huomioidaan  kiinteistöjen   taloudellisessa   remonteissa   päätöksenteossa  on   kehitettävää   143. Kirjaston  toiminnalleen  asettamat  käytännön   tavoitteet  ympäristökuormituksen   vähentämiseksi Yksittäiset  vastaukset,  joissa  Aina  +   jonkin  verran  >  50% • Eri  jätelajit  lajitellaan • Tiloista  sammutetaan  valot   poistuttaessa  yli  10  minuutiksi   ja  hyödynnetään  luonnonvaloa   • Tietokoneet  ja  muut  laitteet   sammutetaan  työpäivän   päätteeksi  ja  viikonlopuksi   Kehitettävää  (yksittäisiä  Ei  ollenkaan  +  Vähän   • Laitteissa  on  käytössä   vastauksia  >  50   %) virransäästöautomatiikka   • Kannettavia  tietokoneita  suositaan   • Sähköistä  viestintää  suositaan   hankinnoissa • Huonelämpötila  on   • Kaksipuolinen  tulostus  on   maksimissaan  21–22°C   oletusasetuksena   • Kirjastoautoa   käytetään  hyväksi   ekologisen  kestävyyden   edistämisessä     haja-­‐asutusalueilla 15 7
  8. 8. ympäristötietoisuuden lisääminen – ympäristötietoisuus – ympäristönäkö- kohtien ja omien valintojen vaikutusten tiedostaminen – on yksi edellytys ym-4. päristöystävällisille ratkaisuille. Osiossa oli yhteensä kymmenen kysymystä. ympäristöviestintä – ympäristöviestinnällä tarkoitetaan viraston toiminnan ympäristönäkökohtiin liittyvää viestintää sekä ympäristötietouden levittämi-5. seen ja jakamiseen liittyvää viestintää.4. Kirjaston  omissa  asiakkuus-­‐ /   sidosryhmätoiminnassa   toteutetut  toimenpiteet Yksittäiset  vastaukset,  joissa  Kyllä  +   Joskus  >  50% • Kirjasto  järjestää  ympäristöön   liittyviä  teemaviikkoja  ja   tapahtumia • Kirjasto  tarjoaa  sähköisiä   palveluita  asiakkaille  esim.   tekstiviesti-­‐ ja   sähköpostipalvelut   Mahdollisia  kehityskohteita  (Ei-­‐ vastauksia  >  50  %) • Ympäristöaiheisen  aineiston  lainausta   • Kirjastosta  voi  lainata   seurataan materiaalia  esim.   • Asiakastiloissa  on  jätteiden   energiankulutusmittarit               lajittelumahdollisuus (50  %  /50  %) • Asiakastiloissa  on  kierrätyspiste  esim.   käytetyille  pattereille  sekä   kirjoille/lehdille/levyille   • Kirjasto  on  hyödyntänyt  toiminnassaan  lasten-­‐   ja  nuorten  ympäristökasvatusmenetelmiä 175. Ympäristöviestintä Yksittäiset  vastaukset,  joissa  Aina  +   jonkin  verran  >  50  % • 50  %  -­‐rajan  rikkovia   toimenpiteitä  ei  ole  lainkaan,   joten  ympäristöviestinnässä   on   runsaasti  kehitettävää Kehitettävää  (yksittäisiä  Ei  ollenkaan  +  Vähän  vastauksia  >  50  %) • Ympäristöasiat  on  liitetty   toimintakertomukseen • Ympäristöasioita  käsitellään  viikkopalavereissa/kokouksissa • Ympäristöasioista  kerrotaan  kirjaston   internetsivuilla • Kirjaston  mediaviestinnässä  tuodaan  esille  ympäristöasioita • Kirjasto  tekee  ympäristöasioihin  liittyvää  yhteistyötä   järjestöjen  ja  yritysten   kanssa   20 8
  9. 9. Ympäristökuormituksen vähentäminen oli laajin osa-alue 23 kysymyksellään, ympäris-töjohtaminen sisälsi 14 kysymystä, ympäristötalous 7, ympäristötietoisuuden lisäämi-nen 10 ja ympäristöviestintä 8. Lisäksi eri kohdissa oli yhteensä 7 avokysymystä.Ympäristökuormituksen vähentäminen eli arjen ympäristöteot ovat suuressa roolissakirjastojen arjessa, mutta kyselystä vastauksista selvisi myös, että muita kysyttyjä osaa-lueita ei vielä ole kattavasti huomioitu parannettaessa ekologisen kestävyyden tasoa.Hankkeeseen osallistui yhdeksän kirjastoa eri puolilta Suomea muodostaen samalla ak-Projektitiimi kestävän kehityksen jäljillätiivisesti toimivan projektitiimin: JRR-kirjasto, Kemijärven kaupunginkirjasto, Kotkankaupunginkirjasto, Kuusamon kaupunginkirjasto, Oulun kaupunginkirjasto-maakun-takirjasto, Porvoon kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, Rääkkylän kunnankirjasto,Vallilan kirjasto, Helsingin kaupunginkirjasto ja Varkauden kaupunginkirjasto.Tässä julkaisussa saamme tutustua projektitiimikirjastojen ympäristötyöhön artikkeli-en kautta. Artikkelit kuvaavat hyvin kirjastojen tämän hetkistä tilannetta ja toimintata-poja ympäristöä koskevissa asioissa – toisaalta niistä löytyvän innostuksen, jolla arjenympäristötyötä tehdään, toisaalta turhautumisen ohjelmien ja sitouttamisen puuttumi-sesta.Projektitiimin tavoitteena tulevan syksyn työskentelyssä onkin laatia pieni ympäristöo-pas kirjastoille, jossa kootaan yhteen ekologisen kestävyyden toiminnan mahdollisuuk-sia niin kirjastojen, kuin asiakkaiden ja kirjastoasioista päättävien näkökulmasta.Ekologisen kestävyyden rakentaminen koostuu monista asioista ja niiden yhdistäminenYmpäristötyöstä näkyvääon haastavaa. Kyselystä kävi selvästi ilmi, että ohjeistusta tarvitaan kehitettäessä kir-jastojen ympäristöystävällistä toimintatapaa. Koska tällä hetkellä kestävän kehityksenedistäminen ja tiedon hankkiminen on paljolti yksittäisten ympäristöasioista innos-tuneiden työntekijöiden varassa, yleiset ohjeet, linjaukset ja raamit mahdollistaisivatniiden tehokkaan käyttöönottoon eri kirjastoissa.Mahdollisuudet ovat aivan nurkan takana, joten haastan kirjastot, ei vain poimimaankypsiä hedelmiä, vaan menemään syvemmälle toiminnoissaan ja palveluissaan ekologi-sen kestävyyden parantamiseksi kaikilla eri tasoilla.Kestävän kehityksen näkökulma voi tulevaisuudessa korostaa koko kirjastolaitoksenroolia ja antaa meille mahdollisuuden olla – jälleen kerran – edelläkävijöitä.Esitän lämpimät kiitokseni hankkeen työryhmälle, joka jaksoi puurtaa niin kansallisenkyselyn laatimiseksi, kuin valmistelemalla kansainväliseen IFLA konferenssiin hank-keen esittelymateriaalia. Lisäksi kiitän Jouni Juntumaata Helsingin kaupunginkirjastos-ta kyselyn valmistamisesta Digium-kyselyohjelmaan ja vastausten analysoinnista sekäMari Saariota ja Laura Ojaa Gaia Consulting Oy:stä asiantuntijanäkemyksen tuomisestakyselyyn liittyvässä työprosessissa ja analyysissä. 9
  10. 10. AsiantuntijanäkemysKestävä Kehitys Kirjastossa-hankkeesta Gaia Consulting OyMari Saario, vanhempi asiantuntija,Laura Oja, asiantuntija, Gaia Consulting OyKestävä Kehitys Kirjastoissa -hanke lähetti helmikuussa 2012 kyselyn Suomen yleisilleTiivistelmä asiantuntijatyöstäkirjastoille selvittääkseen niiden ekologisen kestävyyden tilaa. Gaia Consulting Oy ana-lysoi kyselyn vastaukset ja järjesti työpajan hankkeen projektitiimille. Kyselyyn saatiinyhteensä 141 vastausta kahdestakymmenestä eri kunnasta. Työpajaan osallistui kah-deksan kirjaston edustajia seitsemästä eri kunnasta. Työpajassa vahvistettiin kyselyntulokset sekä muotoiltiin kestävän kirjaston tavoitteet ja alustavat toimenpiteet. Gaianasiantuntijat laativat lisäksi lyhyen asiantuntijanäkemyksensä hankkeen tilanteesta,tuloksista ja mahdollisuuksista.Kestävä Kehitys Kirjastoissa -hankkeen kysely oli suunnattu kirjastojen henkilökun-Kirjastojen ekologisen kestävyyden nykytilanalle. Henkilökunnan näkemys on erittäin relevantti nykytilakartoituksessa erityisestitoteutettujen toimenpiteiden osalta. Saatujen vastausten perusteella ekologinen kestä-vyys kirjastoissa tarkoittaa toistaiseksi tiettyjä yksittäisiä ympäristötekoja. Nämä ym-päristöteot liittyvät erityisesti henkilökunnan omaan toimintaan, esimerkiksi jätteidenlajitteluun. Samat haasteet vaivaavat monia vastaajia, kuten esimerkiksi puutteellisetvaikutusmahdollisuudet omien tilojen hallinnointiin ja energiansäästöön. Ympäristö-työstä puuttuu strateginen taso tai se on kaukana, joten yksittäinen työntekijä näkeekirjaston vaikutusmahdollisuudet ekologiseen kestävyyteen hyvin rajallisina. Erityi-sesti pienissä kirjastoissa korostuvat maakuntakirjastoalueen ja koko kunnan tasoistenstrategioiden ja ohjeistusten merkitys.”Ei osaa sanoa” -vastausten runsaus lähes kaikissa kyselyn osa-alueissa kuvaa sitä, ettävastaaja ei tunnista kestävän kehityksen toimia omassa kirjastossaan. Peräti 60 pro-senttia vastaajista oli sitä mieltä, että ympäristöjohtamisen osa-alueita ei ole riittävästiotettu huomioon omassa kirjastossa. Tämä on merkillepantavaa, sillä vastaajat olivatpääasiassa suurista kaupungeista, joilla erittäin todennäköisesti on erilaisia ympäris-töohjelmia ja -strategioita. Joko ne eivät ole jalkautuneet kirjastoon tai vastaajat eivättunnista niitä. Samaten ympäristöasioita huomioidaan hankinnoissa vastausten perus-teella yllättävän heikosti siitä huolimatta, että useilla suurilla kaupungeilla on ohjeis-tuksia ja osaamista vihreisiin hankintoihin.Kun resurssit ovat rajalliset eikä vuorovaikutusverkostoa tai ohjeistoa ympäristöasi-oiden hallinnalle ole, painitaan eri kunnissa samojen haasteiden kanssa ja toiminta onusein yksilöiden aktiivisuuden ja innostuksen varassa. Suositeltavaa olisi, että ohjeetlaadittaisiin keskitetysti. Lisäksi olisi toivottavaa, jos rajalliset resurssit kohdistettai-siin oman toiminnan ympäristövaikutusten merkittävyyden ja omien vaikutusmahdol-lisuuksien arvioinnin perusteella oleellisiin toimenpiteisiin. 10
  11. 11. Kirjastojen vaikutusmahdollisuudet omien seiniensä ulkopuolisen yhteiskunnan ekolo-gisen kestävyyden kehittämisessä tulivat kyselyssä esille vain suppeasti. Tähän liittyenkorostuivat lähinnä viestintä, esimerkillisyys ja ympäristökasvatus.Vaikka hankkeen nimenä onkin ”Kestävä Kehitys Kirjastossa”, on kyselyssä ja hank-keessa itsessään kestävyys rajattu nimenomaan ympäristönsuojeluun, esimerkiksiresurssi- ja energiatehokkuuteen. Kestävyyteen kuuluvat kuitenkin myös sosiaalinen jataloudellinen näkökulma. Näiden osalta nykytilaa ei ole vielä kartoitettu.Suomalaisissa kunnissa on käytössä erilaisia järjestelmiä, joilla ympäristöstrategioi-Ekotukitoiminnan mahdollisuudetta pyritään jalkauttamaan organisaatioiden arkeen. Ekotukihenkilöjärjestelmä, jokaperustuu kollegoiden väliseen neuvontaan käytännön ympäristöasioissa, on tuoreavaus. Kuusi Suomen suurinta kaupunkia ovat vastikään sitoutuneet ekotukeen ja seon lisäksi käytössä muun muassa Kotkassa ja Hämeenlinnassa. Lähtökohtana tässä onollut kansainvälinen yhteishanke, jota koordinoi Helsingin kaupungin ympäristökes-kus. Kuva 1. Gaian asiantuntijat keskustelemassa ekotuesta kuntien ilmastokonferenssissa.Gaian toteuttama ekotukitoiminnan arviointi osoittaa vastaavan tilanteen ympäristö-toiminnan alkuvaiheessa kuin mitä oli havaittavissa kirjastojen nykytilassa. Kunnantyöntekijöiden omaa motivaatiota ja innostusta hyödyntävä ekotukitoiminta alkaayleensä hyvin tunnetuista ympäristöaiheista, kuten jätteiden lajittelusta ja energiate-hokkuudesta. Ekotukitoiminnan tehokkuus on kuitenkin kiinni yksittäisten henkilöi-den innostuksesta eikä toiminnan tuloksia juurikaan mitata tai osoiteta. Myöhemmintoiminta voi kuitenkin kehittyä edelleen ja laajentua esimerkiksi kattamaan asiakkaannäkökulman, hankinnat ja taloudellisen ohjauksen. Tämä tapahtuu ainoastaan, mikälijohto ja esimiehet tiedostavat toiminnan tärkeyden ja innostuneille henkilöille luodaanverkosto, jossa hyviä käytäntöjä voidaan vaihtaa.11 Ekotukitoiminnan vaikutusten arviointi, Gaia Consulting, 2011 -raportti saatavissa verkossa:http //www eco support net/tiedostot/ i/Gaia Ekotukitoiminnan vaikutusten arviointi raportvalmis.pdf 11
  12. 12. Ekotukitoiminnan kokemuksia käytettiin pohjana analysoitaessa kestävien kirjastojenmahdollisuuksia henkilöstön näkökulmasta. Tämä ei tarkoita, että kirjastojen tulisi ke-hittää toimintaansa nimenomaan ekotukitoiminnan kautta. Lähtökohtana voi kuitenkinolla samanlainen ajatus henkilöstön keskinäisestä verkostosta, joka jakaa hyviä kestä-vyyden käytäntöjä kirjastojen välillä.Kestävä Kehitys Kirjastossa -hankkeen työpajan tulosten perusteella voidaan esittääSuositukset: Kohti kestävää kirjastoaseuraavat suositukset kirjastojen ekologisen kestävyyden kehittämiseksi: - Tarvitaan ympäristöopas sekä osallistavia työtapoja, jotta parhaat käytännöt1. Tietoa pitää jakaa ja jalkauttaa saadaan esiin ja laajempaan käyttöön - Organisaation johdon sitoutuminen ja mandaatti toiminnalle2. Yksittäistä työntekijää tulee tukea kestävyyden toteuttamisessa - Kaupunkitasoinen sitoutuminen: ympäristöohjelma ja -tavoitteet- Vertaistukiverkosto, esim. Ekotukitoiminnan kautta- Ympäristökoulutusta, vinkkejä parhaista käytännöistä ja ohjeitaonnistumisen mittaamiseen- Kannustusta Tulisi luoda mittareita sekä3. kehittää seurantamenetelmiä - Virastojen välillä, esim. kunnan teknisen puolen kanssa4. Yhteistyötä tulisi kehittää eri toimijoiden välillä - Kirjasto voi olla myös sisäisesti kestävyyteen kannustava toimija - Kirjastoilla merkittävät vaikutusmahdollisuudet asiakkaiden5. Asiakasviestintään tulisi panostaa ympäristötietoisuuden parantamiseksi viestinnän, esimerkillisyyden jaympäristökasvatuksen keinoin - Kirjastotoiminta on itsessään ekologista ja tätä tulisi tuoda enemmän esiin6. Kirjaston luontaista kestävän kehityksen mukaista roolia tulisi korostaa - Vahvistetaan kirjaston roolia sosiaalisen kestävyyden edistäjänäSuositukset on esitetty ehdotetussa toteuttamisjärjestyksessä. Ensin tulee vastatanykytilan osoittamaan tarpeeseen tiedon jakamisesta ja jalkauttamisesta sekä toimin-nan organisoinnista ja resursoinnista. Parhaimmillaan vaikutukset kuitenkin ulottuvatkirjaston ulkopuolelle, kuntaan, asukkaisiin ja koko ympäröivään yhteiskuntaan.Kyselyyn vastanneiden suuri määrä ja jo alun perin hankkeeseen kohdistunut kiinnos-Tulevaisuuden näkymättus kertovat siitä, että kentällä on tarvetta ja kiinnostusta kestävää kirjastotoimintaakohtaan, vaikka aihe ei olekaan vielä kovin tarkkaan hahmotettu. 12
  13. 13. Tulevaisuudessa Gaia pitää kiinnostavana myös muiden kestävyyden näkökulmienhuomioonottamisen. Nämä voisivat liittyä esimerkiksi sosiaaliseen kestävyyteen jakirjastojen rooliin esteettömyyden edistämisessä, kulttuuriperinnön vaalimisessa jasyrjäytymisen ehkäisemisessä tarjoamalla tietoa, kulttuurielämyksiä ja osallisuudentietoyhteiskuntaan myös pienituloisille.Työhön tulisi osallistaa seuraavaksi sekä kirjastojen johto, asiakkaat että muut tärkeätsidosryhmät. Näin edeten voisi hyvien ympäristövinkkien oppaasta syntyä laajempireittiopas kestävään kirjastoon. Tämä opas vahvistaisi ja kirkastaisi osaltaan suomalai-sen kirjastoinstituution tulevaisuutta. 13
  14. 14. Käynti kirjastossa vähentäähiilijalanjälkeäsi- kirjasto, ympäristöystävällisyyden edelläkävijäHarri Sahavirta, fil. tri., kirjastonjohtajaVallilan ja Suomenlinnan kirjastot, Helsingin kaupunginkirjastoYmpäristötyö alkoi Vallilan kirjastossa, kun haimme Helsingin kaupungin EkokompassiJohdanto-merkkiä. Saimme merkin pari vuotta myöhemmin keväällä 2011 ensimmäisenä jul-kisen alan toimijana. Tällöin olimme tehneet jo Vallilan kirjaston oman ympäristöoh-jelman ja pohdimme mitä kirjaston ympäristöystävällisyys oikein tarkoittaa. Samallahuomasimme, että kirjastojen ympäristötietoisuutta on todella aihetta miettiä, aiemminaihetta ei ole käsitelty meillä tai muualla kovinkaan laajasti. Kirjastojen ympäristöystä-vällisyys on itsestään selvää, mutta kukaan ei osaa sanoa miksi tai miten.Ekologisuuskeskustelu on rajoittunut pitkälti vain energiatehokkaaseen uudisraken-tamiseen ja peruskorjaukseen. Maailmalla esitellään upeita miljoonaprojekteja, joissaaurinkokennot ja hypertekniset ilmastointijärjestelmät yhdistyvät automaattisestisammuviin valoihin ja automatisoituihin kirjavarastoihin. Tämä on tietysti tärkeä osaympäristöystävällisyyttä, mutta emme voi rakentaa kaikkia kirjastoja uudelleen ener-giatehokkaiksi, joten muitakin keinoja on löydyttävä. Kirjastojen on nyt ja tulevaisuu-dessa toimittava ympäristötietoisesti jo olemassa olevissa rakennuksissa, ilman uusiaresursseja. Mutta kuinka tämän toteutetaan?Kestävä kehitys kirjastoissa projektin ja sen aikana kirjastoille tehdyn kyselyn (kevät2012) myötä selvisi, että muualla Suomessa on esitetty samat kysymykset kuin meilläVallilassa. Tosin erojakin on. Yksi eroista on se, että Helsingin kaupunki suhtautuu hy-vin myönteisesti ympäristöasioihin. Helsinki haluaa olla ympäristöystävällinen kau-punki ja kaupungin virastojen on edellytetty mm. tekevän oma ympäristöohjelmansa.Helsingissä meidän ei siis tarvitse yrittää perustella kunnan päättäjille kestävän kehi-tyksen kestävyyttä – ja kuntatasolta myös löytyy ympäristötoiminnan ammattilaisia jahyviä käytänteitä, kuten ekotukihenkilöjärjestelmä, ja malli oman ympäristöpolitiikanluomiseen. Monessa muussa kunnassa tilanne on toinen ja ympäristöasioiden tärkey-destä yritetään vasta viestiä kunnan päättäjille – ja asiakkaille. Tässä kohden kirjastovoisi olla se taho, joka herättää muut huomaamaan kuinka tärkeästä asiasta on kyse.Kirjastot voivat ottaa kantaa, eikä niiden tarvitse olla tässä suhteessa neutraaleja.Kirjastot ovat perusidealtaan ympäristöystävällisiä, sillä perustoimintoihin kuuluvat ai-Kirjastot ovat ympäristöystävällisiäneiston lainaus, tiedonhaku ja avoimen, yhteisen tilan tarjoaminen. Mitään ympäristöärasittavia toimintoja ei ole. Ympäristötietoisuuden tuominen kirjastoon ei siten välttä-mättä tarkoita suuria ja järisyttäviä muutoksia, eikä meidän tarvitse odottaa uusia in-novaatioita, joiden myötä työskentelytapamme kuormittaisivat vähemmän ympäristöä.Mutta todellisia parantamiskohteita on vaikea löytää – ja vastaan saattaa tulla helpostitietty nihilismi. ”Meidän ei enää tarvitse parantaa, sillä olemme kierrättäneet jo 150 14
  15. 15. vuotta” tai ”Miten meidän pienillä parannuksillamme voisi olla mitään vaikutusta, kunmuut kuitenkin ovat paljon pahempia ympäristön tuhoajia”. Kannattaako edes yrittää?Nämä ovat kysymyksiä, joihin jokainen ympäristöasioista kiinnostunut joutuu vas-taamaan jossain vaiheessa. Itsekin esitän aina ne ympäristöaiheisissa keskusteluissa.Luonto-Liiton Leo Stranius vastasi huomauttamalla, että Gandhi oli vain yksi pieni miesja Rosa Parks yksi nainen. Hän jatkoi kertomalla, että hiilijalanjäljen kannalta on samantekevää tuodaanko tuote toiselta puolelta maailmaa – enemmän merkitystä on sillä,miten me suomalaiset menemme kauppaan ostamaan sen. Banaanin hiilijalanjälkeenvaikuttaa siten enemmän se, käytkö ostamassa sen pyörällä vai autolla kuin se, että he-delmä on seilannut Atlantin yli. Muutos lähtee jostakin ja pienillä teoilla on merkitystä.Kierrättäminen, ympäristöystävälliset hankinnat ja energian säästäminen ovat ympä-Kierrättäminen, energian säästäminen ja hankinnatristöystävällisyyden keskeiset tekijät. Kestävä kehitys kirjastoissa projektin kyselynvalossa näyttää myös siltä, että kirjastot ovat tässä suhteessa varsin ympäristötietoisia.Tällaista ympäristötyötä kirjastoissa tehdään melko paljon.Kierrättäminen, energian säästäminen ja hankinnat voivat kuitenkin olla kirjastoilleongelmallisia. Vielä joitakin vuosia sitten kuvittelimme, että tietokoneet tekisivät meis-tä ympäristöystävällisempiä. Paperin määrä ei kuitenkaan ole nähdäkseni vähentynyt– ja liian usein joudun itsekin toteamaan, että tulostin lyhyen sähköpostiviestin sijastakolme sivua tyhjänpäiväistä keskustelua. Samaan aikaan monet ovat alkaneet laskeakuinka paljon jätettä ja romua tietokoneista syntyy. Tekniikan ikä ei ole kovin korkea jalaitteita vaihdetaan usein. Tietokoneet ja muu tekniikka kuluttavat myös sähköä. Val-lilan kirjastossa laskimme, että suurin energian säästö saavutettaisi jos kaikki tieto-koneet suljettaisi yöksi. Tämä oli kuitenkin kiellettyä, sillä ohjelmistojen päivityksetajettiin öisin. Muutos sääntöön saatiin äskettäin, osittain juuri ympäristönäkökohtienperusteella.Tästä pääsemmekin ensimmäiseen tärkeään havaintoomme Vallilassa: Olemme riip-puvaisia monessa suhteessa muista toimijoista ja noudatamme esimerkiksi kaupun-gin yleisiä ohjeita. Emme voi tehdä itsenäisiä päätöksiä, kuten yritykset. Jotkut helpotratkaisut on poissuljettuja, jotkut vievät aikaa ja edellyttävät jatkuvaa muistuttamista(jota joskus motkottamiseksi kutsutaan).Tämä havainto kertautui monta kertaa oman ekoprojektimme aikana. Vallilan kirjas-to sijaitsee samassa, kaupungin omistamassa, kiinteistössä päiväkodin kanssa, mikävaikuttaa mm. jätehuoltoon. Tosin jätemäärämme ovat huomattavan pieniä, paperialukuun ottamatta. Paperi luonnollisestikin kierrätetään. Vastaavasti hankinnat tehdäänkaupungin valitsemilta toimittajilta ja olemassa olevien sopimusten perustalta. Näinkaupungin sopimukset ja hinnoittelu ohjaavat meidän toimintaamme, emmekä voi aset-taa kovinkaan paljoa omia kriteerejä ostopäätöksiä tehdessämme. Kaikesta huolimattameidän pitäisi aina muistaa muistuttaa vaikkapa siitä, että yksi hankintakriteereistäolisi ympäristöystävällisyys.Kirjastoille tehdyn kyselyn vastauksissa näkyi selvästi sama ongelma: kirjastot toimi-vat annetussa toimintaympäristössä, kiinteistössä tai kunnassa, jossa asiat hoidetaantietyllä tavalla ja se tapa ei välttämättä ole se ympäristöystävällisin. Mitä muuta siis 15
  16. 16. voisimme tehdä kuin levitellä käsiä ja odottaa että joku muu saa muutoksen aikaan? Noniin, tavat eivät koskaan muutu, ellei kukaan vaadi muutosta. Kirjastot voisivat aloittaaesittämällä toiveita ympäristöystävällisestä energiasta ja luontoa säästävien tuotteidensuosimisesta. Ensimmäinen toive ei ehkä saa kaikkien silmiä aukenemaan; huutaa saaehkä kauemminkin, mutta kyllä joku joskus kuulee.Toisaalta, energian säästämisen suhteen kannattaa olla tarkka siitä, mitä mitataan.Yksinkertaisen kaavan mukaan meidän tulisi vähentää sähkön ja lämmitykseen käyte-tyn energian kulutusta. Tämä on taustaoletuksena mm. kaikissa ympäristöohjelmissa.Päämääränä on jatkuva vähentäminen ja vain sillä on merkitystä. Nyt voidaan tietystikysyä, onko jatkuva vähentäminen mahdollista vuodesta toiseen ja onko mahdollistavähentää lämmityskuluja maassa, jossa saattaa olla hyytävä pakkanen usean kuukau-den ajan. Jossain vaiheessa tulee vastaan ”luonnollinen raja”; vähentäminen ei enääonnistu. Sitä ennen kannattaa kuitenkin kiertää kiinteistö ja miettiä mistä oikein vetää(vai puhaltaako liikaa).Kirjaston kohdalla pätee myös paradoksaalinen väite: enemmän on vähemmän. Helpointapa säästää energiaa olisi vähentää aukioloaikoja; pitää kirjasto suljettuna, sammuttaavalot ja viedä tietokoneet pois: kiinteistön kulutus laskisi. Kirjasto pyrkii päinvastai-seen. Yritämme pitää kirjaston auki mahdollisimman kauan ja tarjota yhteistä tilaa lu-kea, työskennellä, kokoontua tai vain viettää aikaa – jotta meillä olisi valot päällä, muttamuualla ei. Jotta meillä olisi 10 tietokonetta, mutta jokaisen ei tarvitse hankkia omaatietokonetta.Voisi siis väittää, että rakennus, jossa ihmiset viihtyvät, on ympäristöystävällisempikuin kalsea ja kolkko loukko. Idea yhteisestä olohuoneesta on siten ekologinen ajatus –ja jotkut ovat jopa visioineet, että tulevaisuudessa ihmisille riittävät pienemmät asun-not, eivätkä pienyrittäjät tarvitse välttämättä omia toimitiloja, koska kirjastosta löytyyyhteistä tilaa. Kirjasto on olohuone ja toimisto, yhteisöllinen työtila.Oman sähkönkulutuksemme kasvu saattaa siis vähentää kokonaissähkön kulutustaalueella. Vastaavasti, onnistuessamme lisäämään yhteisen tilan käyttöä lisääntyvätmyös jätemäärät (asiakastiloissa). Kirjastojen energian kulutusta ja jätteiden määräälaskettaessa täytyy siten huomioida käyttöaste. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennusjossa on monia toimintoja saman katon alla ja jolla on paljon käyttäjiä, on ympäristöys-tävällisempi kuin vähän käytetty tai vain yhden tarkoituksen rakennus. Nämä esimerkitalleviivaavat sitä, kuinka tärkeää olisi miettiä sellaisia ympäristöystävällisyyden kritee-reitä ja mittareita, jotka soveltuvat nimenomaan kirjastoille. Tällä hetkellä niitä ei ole.Kaiken tämän perusteella totesimme Vallilassa, että paras vaihtoehto ympäristöystä-Suunnannäyttäjä ja tiedon levittäjävällisyytemme näkyväksi tekemiseen voisi olla ympäristötietoisuuden lisääminen jasuunnannäyttäminen. Suunnannäyttäminen tarkoittaa sitä, että ilmaisemme sitoutu-misemme ympäristöasioihin asiakkaillemme, näytämme esimerkkiä ja kannustammemuitakin seuraamaan. Vallilassa ekomerkin hankkiminen oli oleellinen osa tätä. Sekertoo arvoistamme ja että olemme myös tehneet jotakin: pidämme ympäristöasioitaniin tärkeinä, että olemme ponnistelleet merkin eteen. 16
  17. 17. Tämä on myös vastaus tuohon kiperään kysymykseen: ”mitä se hyödyttää että minäsammutan valot, jos miljoonat muut eivät tee samoin?” Me kaikki tiedämme, etteivättällaiset pienet teot pelasta maailmaa (ennen kuin ne lasketaan yhteen) – mutta jos meemme itse tee näitä pieniä tekoja, emme voi myöskään olla innostava esimerkki muille.Jos taas teemme näitä pieniä tekoja, ne ehkä leviävät työpaikalta kotiin, virkailijaltaasiakkaalle ja kuntalaisilta päättäjille. Tiedotamme asiakkaillemme sitoutumisestamme ympäristöasioihin. OlemmeVallilassa laadimme siten neliaskelisen toimintasuunnitelman: lisänneet mm. nettisivuillemme tietoa ympäristöohjelmastamme. Miksi? Koska1. on hyvin epätodennäköistä, että voisimme vaikuttaa asiakkaidemme asentei-siin, ellemme kerro heille omistamme.Ensimmäinen askel jäi kuitenkin tavallaan puolitiehen, sillä kuvittelimme (jotenkin)riittävän että kierrätämme jätteitämme ja kerromme vieläpä kierrättävämme. Sensijaan meille ei ollut tullut mieleemme tuoda jätteiden kierrätysastioita myös asiakasti-loihin. Meiltä jäi käyttämättä se kaikkein käytetyin kikka: ”auta meitä kierrättämään”.Asialla täytynee tehdä jotain. Tarjoamme helpon pääsyn ympäristötietouteen. Tiedon määrän kasvaessa ja niteiden määrän kasvaessa kirjastossa ihmisten on yhä vaikeampaa löytää2. oleellista tietoa. Kirjastojen luokitusjärjestelmät eivät välttämättä auta tässä:tieto jätteidenkierrätyksestä, ilmastonmuutoksesta ja energiatehokkaasta rakentami-sesta jakautuvat eri puolille kokoelmaa. Me keräsimme ympäristökirjallisuuden yhteenja järjestimme sen omaan hyllyynsä. Kokoelmamme on pieni, mutta asiakkaat ovat löy-täneet sen. Ekokokoelman perustaminen on puolestaan vaikuttanut melkein huomaa-matta aineiston valintaan: ekohyllyyn hankitaan uutta aineistoa, koska se on olemassa.Emme kuitenkaan hyväksyneet vaatimusta, että meidän olisi kasvatettava ympäristö-aiheisen kirjallisuuden määrää. Helpoin tapa kasvattaa kokoelmaa olisi nimittäin jättääpoistamatta vanhentunut tieto. On kuitenkin parempi, että meillä on pieni, mutta ajan-tasainen kokoelma ympäristöaiheista kirjallisuutta. Tämä tietysti vaikeuttaa mittarei-den valintaa, sillä määrää olisi niin helppo mitata.Toinen huomionarvoinen seikka on se, että ”helppo pääsy ympäristötietouteen” eikuitenkaan riitä, jos sillä tarkoitetaan vain kattavaa erikoiskokoelmaa, joka vastaavaativaan ympäristötiedon tarpeeseen. On tietysti hyvä, jos kirjaston kokoelmassa onsyvyyttä ja tietoa löytyy myös asiaan perehtyneille. Asianharrastajia varten meidän eikuitenkaan tarvitse yrittää tehdä pääsy erityisen helpoksi; he kyllä etsivät haluansa ai-neiston vaikka kiven kolosta. Varsinainen haaste on herättää kiinnostusta asiakkaissa,jotka eivät ole ennen ajatelleet ympäristöasioita lainkaan. Jos kykenisimme herättämääuusia ihmisiä huomaamaan ympäristötietoisuuden tärkeyden, olisimme tehneet todelli-sen ympäristöteon. Miten tähän voisi pyrkiä? Ehkä meidän ei pitäisi vain tarjota ympä-ristötietoa, vaan tarjota sitä helposti ymmärrettävässä ja mieleenpainuvassa muodossa.Tätä ideaa aloimme testata Vallilassa melkein vahingossa tänä keväänä. Ilmastoinfo toimeille näytteille neljä pientä puupalikkaa, jotka olivat kaikki erisuuruisia ja edustivateri ruokaaineiden hiilijalanjälkeä. Asiakkaiden tehtävä oli arvata, mikä palikka vastasimitä ruokaainetta. Yksinkertaista, havainnollista ja hauskaa. Aika moni pysähtyi pöy- 17
  18. 18. dän ääreen ihmettelemään. Ja me tajusimme, että jos saisimme ensin ihmiset pysäh-tymään ja havahtumaan tällä tavalla, jämerämpi ympäristötietoisuus saattaisi alkaakiinnostaa myöhemmin. Järjestämme ympäristöaiheisia tapahtumia. Olemme ottaneet keskusteluti- laisuuksien aiheiksi ympäristöaiheita: keväällä 2010 keskusteltiin ilmaston-3. muutoksesta, keväällä 2011 veden roolista ympäristötekijänä ja keväällä 2012järjestimme jo kokonaisen keskustelusarjan otsikolla ”Miten elää ekologisesti”. Alanjohtavat asiantuntijat ovat tulleet mielellään kirjastoon jakamaan tietämystään. Näytämme esimerkkiä muille kirjastoille. Olemme esitelleet ympäristöprojek- tiamme muille Helsingin kirjastoille ja lähdimme mukaan Kestävä kehitys kir-4. jastoissa -projektiin. Pyrimme siis jakamaan kokemuksiamme ja herättämäänkeskustelua aiheesta. Tavoitteena on että yhä useampi kirjasto haluaisi olla ympäris-töystävällinen ja huomaisi, ettei se vaadi aivan mahdottomia.Tämä saattaa olla suuri tehtävä pienelle kirjastolle – mutta pieni voi olla suurta ja pie-nillä teoilla voi olla suuri merkitys.Suunnannäyttäminen ei kuitenkaan voi jäädä tähän. Tarvitsemme myös uusia ideoitaUusia ideoitaja toimintoja. Helsingin kaupunginkirjastossa on kokeiltu monia uusia ideoita. Kirjas-tot eivät lainaa vain perinteisiä kirjastoaineistoja, vaan monissa kirjastoissa on mm.sähkömittareita ja urheiluvälineitä lainattavana. Osa tavaroista on muiden kaupunginvirastojen omaisuutta, osan kirjastot ovat itse hankkineet. Ongelma on se, että jonkunon maksettava tavarat ja kirjaston on säilytettävä niitä jatkuvasti, mikä rajoittaa toi-mintaa.Vallilan kirjastossa kokeilimme hieman erilaista tapaa lainata tavaroita. Kirjasto toimiiyhteistyössä lainauspalvelu Kuinoman kanssa, noutopisteenä. Kuinoma on yritys, jonkakautta ihmiset lainaavat omia tavaroitaan muille. Tavaran omistaja ja lainaaja sopivatlainauksen ehdoista, jonka jälkeen tavara tuodaan kirjastoon, josta lainaaja sen noutaa.Tässä toiminnassa on kirjaston kannalta se etu, ettei kirjaston tarvitse hankkia tavaroi-ta, joita se välittää. Tosin tarvitaan joukko innostuneita ihmisiä, jotka haluavat lainataomia tavaroitaan vieraille.Tämän toiminnan päämääränä on kulutuksen hillitseminen. Kun muutat ja tarvitset po-rakonetta parin hyllyn kiinnittämiseen, voit katsoa lainauspalvelusta olisiko jollakullaantaa sopivaa porakonetta lainaan. Kaikkea ei tarvitse ostaa omaksi.Tänä päivänä ei riitä, että kirjasto on ympäristötietoinen. Se pitää myös sanoa ääneenYmpäristöystävällisyys markkinointivalttinatai paremminkin huutaa täyttä kurkkua. Ympäristöystävällisyyden on oltava osa kirjas-ton imagoa – ja nyt puhumme kirjastojen markkinoinnista.Kirjastojen tulisi kiinnittää huomiota imagoonsa. Jos haluamme resursseja esimerkiksikaupungilta, meidän on pidettävä huolta siitä, että poliittiset päättäjät ja media huo-maavat meidän olevan olemassa ja edistävän tärkeitä asioita. Sama pätee asiakkaisiin jakuntalaisiin. Ekologisuus ja uudet ympäristöystävälliset palvelut ovat yksi tapa mark- 18
  19. 19. kinoida kirjastoja. Samalla luomme tarinaa kirjastosta, joka kaikkien muiden asioidenohella on myös vastuullinen toimija, joka kantaa huolta tulevaisuudesta ja ympäristöntilasta.Tällä on merkitystä. Vallilassa huomasimme varsin pian, että asiakkaamme arvostivatympäristötietoisuuttamme. Kuten eräs asiakas totesi, ”olen ylpeä että oma kirjastonion niin vastuullinen toimija näissä asioissa”. Jostain syystä kirjasto on kuitenkin lähesainoa instituutio, joka ei ole huomannut ympäristöystävällisyyden merkitystä tässäsuhteessa. Kaikkien kirjastojen ovissa ei lue ”käynti kirjastossa vähentää hiilijalanjälke-äsi”. Miksei? Meillä Vallilassa lukee!Tämä artikkeli perustuu aiempaan artikkeliini ”Showing the Green Way – Advocating GreenValues and Image in a Finnish Public Library”, IFLA Journal, Vol 38, Issue 2, 2012 19
  20. 20. Kotkassa vihertääSaara Leskinen, informaatikkoKotkan kaupunginkirjastoKotkan kaupunginkirjaston ekotoiminta sai kipinän valtakunnallisesta Ekotuki-hank-keesta, johon Kotkan kaupunki lähti mukaan vuonna 2009. Hankkeen tarkoitus onkouluttaa työntekijöitä levittämään ympäristötietoisuutta omilla työpaikoillaan ja sitäkautta vähentää ympäristökuormitusta. Kirjastolta koulutuksiin osallistui vain yksihenkilö, mutta kiinnostusta löytyi laajemminkin, joten kirjastoon perustettiin omaekoryhmä Ekoilijat. Ryhmässä on tällä hetkellä yhdeksän jäsentä ja sen kokouksissapuhutaan esimerkiksi jätehuollon mysteereistä, ympäristötiedon levittämisestä ja alanlainsäädännön muutoksista.Vihreää aatetta on jo edistetty monella tavalla. Ekoilijat ovat muun muassa järjestäneetOtettuja askeleitajätteiden kierrätyksen ja varustaneet roskikset selvin ohjein. Ohjeita on laadittu myössähkön ja paperin säästämiseksi sekä ekonäkökulmien huomioimiseksi tapahtumienjärjestämisessä. Kirjastoihin on myös saatu lainattavia energiankulutusmittareita. Tie-topaketti ympäristöasioista löytyy perehdyttämiskansioista. Lisäksi pääkirjastossa onkirjojenvaihtokaappi ja yksi kokoontumistila on kalustettu kierrätyshuonekaluilla. Ekoilijat haaveilevat kirjastojen Tulevaisuudenhaaveita katoille asennetuista aurinkopa- neeleista, öljyttömästä kirjamuo- vista ja kasveilla peitetystä vihreästä seinästä. Näitä nopeammin toteutuu luultavasti haave yhä useampien kirjastokimpan laajuisten ja matkus- tamista vaativien kokousten muuttu- misesta etäkokouksiksi. Tällä hetkellä työn alla ovat ekohyllyt, jotka keräisivät yhteen paikkaan eri luokkiin sijoitettua ympäristökirjallisuutta sekä asiakkaille jaettavia esitteitä. Suunnitelmien toteuttamista ovat han- kaloittaneet ajanpuute sekä asema kiin- teistönhoidon ja siivoustoimen välissä. Nämä ongelmat ovat varmasti tuttuja muissakin kirjastoissa. Toivomme kui- tenkin, että ne eivät lannista intoa ottaa edes pieniä vihreitä askelia. Pääkirjaston kirjojenvaihtokaappi, kuva: Marika Jussila 20
  21. 21. Kestävä kehityskirjaston arjessaInkeri Kulpakko, kirjastonjohtajaKemijärven kaupunginkirjastoKemijärven kaupunginkirjasto on ollut ainoana lappilaisena kirjastona mukana Kestäväkehitys –kirjastossa –hankkeessa. Muissakin lapin kirjastoissa hanke kyllä herätti kiin-nostusta ja tietoa hankkeen vaiheista on jaettu maakunnan muille kirjastoille.Kemijärven kaupungilla ei ole omaa ympäristöohjelmaa. Ympäristöasiat ja ekologisuusovat kuitenkin nousemassa tärkeiksi, ja joitakin hankkeita teeman ympärillä on kau-pungissa ollut. Kemijärven kansalaisopistolla on ollut oma kestävän kehityksen projek-ti, jossa on kartoitettu kansalaisopiston toimintaa kestävän kehityksen pohjalta.Kemijärven kirjastossa on lähdetty viemään kestävän kehityksen ideaa eteenpäin arjes-sa pienillä muutoksilla, jotka kuitenkin juurtuessaan toimistoarkeen saavat aikaan isojamuutoksia: säästöjä, jätteiden vähenemistä ja työn järkevöittämistä.Kirjaston palavereissa on käyty läpi toimintatapoja, jotka vähentävät sähkön kulutusta.Valoja on totuttu pitämään päällä myös niissä tiloissa, joissa ei välttämättä ole ihmisiäkuin hetken kerrallaan. Vanhasta tottumuksesta valot jää päälle omassakin työhuo-neessa, mutta projektin aikana on pyritty pitämään kiinni 10 minuutin säännöstä. Elijos huoneesta ollaan pois vähintään 10 minuuttia, valot sammutetaan.Kirjastossa on tarjolla asiakkaille lainattavia kasseja. Näin muovikassien määrä saa-daan vähenemään. Asiakkaat voivat myös kierrättää omia kirjojaan kirjaston eteisessäsijaitsevassa kirjojen vaihtohyllyssä.Isompia ekologisia toimenpiteitä Kemijärven kirjastossa on ikkunoiden uusiminen jamuut kunnostustyöt, jotka parantaisivat kiinteistön lämmöneristystä. Tätä muutostyö-tä tehdään kaupungin teknisen osaston kanssa, joka vastaa kaupungin kiinteistöistä.Toiveena on saada ikkunat uusittua kesällä 2012.Kirjasto sijaitsee kauniissa kulttuurikeskuksessa, jossa on korkeat tilat. Talvella lämmön-kulutus on erityisen korkealla, koska lämmin ilma nousee ylös katon rajaan eikä lämmitäniinkään työ- ja asiakastiloja. Utopistinen ihanne olisikin saada rakennukseen kaukosää-dettävä välikatto, jonka voisi asentaa paikalleen kovien pakkasten ajaksi. Kirjastoautossapakkasraja (–25 astetta). Kemijärven kirjastoon hankitaan uusi kirjastoauto vuonna 2014.Hankintaprosessissa tullaan ottamaan huomioon ekologisuus mahdollisuuksien mukaan.Kirjasto on suunnitellut etätyöpäivien käyttöönottoa mahdollisuuksien mukaan. Näinesimerkiksi kovilla pakkasilla olisi mahdollista sopia etäpäivästä kotona ja oman autonlämmitys- ja polttoainekuluissa säästetään.Jatkossa kirjastoon tullaan hankkimaan energiankulutusmittareita asiakkaille lainatta-vaksi. Suunnitteilla on myös kirjaston oman kompostin perustaminen, mutta sen toteu-tuminen ei ole varmaa. 21
  22. 22. Kuusamo kestävää kehitystäkehittämässäRitva Niemeläinen, kirjastotoimenjohtajaKuusamon kaupunginkirjastoKuusamon kaupunginkirjasto pyrki mukaan Kestävä kehitys kirjastossa – hankkeeseen,koska tieto siitä, miten ympäristöasioita voi työkäytännöissä edistää on aika sirpaleistaja vanhentunuttakin. Hankkeelta odotimme valmiiksi mietittyjä ja toimivia ratkaisujakirjaston arkeen Ajatuksena oli myös että kirjasto voisi pro iloitua kestävän kehityk -sen laitoksena muutenkin kuin perinteisellä tavalla kierrättämällä aineistoa lainassa.Kuusamon kaupungin taholta ei toistaiseksi ole tullut mitään näkyvämpää ohjeistusta,Kaupungin linjauksetsiitä miten toimia. Kaupunki on tehnyt lainsäädännön edellyttämät toimet ja kiinteistö-jen lämmityskuluja sekä sähkön ja veden kulutusta seurataan. Seuranta on ulkoistettujollekin irmalle joka kuulemma tienaa sitä paremmin mitä vähemmän kiinteistöt- kuluttavat ja siksi kuulemma työhuoneissa on talvisaikaan välillä aika kylmä. Siitä ei vaanole selvyyttä, kuinka hyvin tällainen ulkoistaminen palvelee kestävää kehitystä. Hiljat-tain saimme kyllä lain mukaisen energiatodistuksen, jonka mukaan v. 1980 valmistu-neen pääkirjaston energiatehokkuusluku on 189, joka merkitsee että kirjasto sijoittuuasteikolla A–G luokkaan D eli keskivaiheille.Paperin ja pahvin sekä ongelmajätteiden keräys on toiminut suhteellisen hyvin jo pit-kään, mutta esim. muovijätteet ja biojätteet menevät sekajätteisiin. Biojätteet kaupunkikerää erikseen vain suurkeittiöiltä. Jätteiden lajittelussa olemme siis myös kaupunginsysteemeistä riippuvaisia. Sähköinen asiakirjahallinto vähentää huomattavasti paperinkulutusta, kunhan sisäistää sen ajatuksen, että tositteet löytyvät tarvittaessa sähköi-sestäkin arkistosta.Valojen ja tietokoneiden sammutteluinto henkilökunnalla vaihtelee. Varastossa har-Pieniä askelia kirjastossavemmin työskennellään, mutta siitä kävellään usein läpi ja valot tahtovat jäädä päälle.Alati palavaa loisteputkien merta saatiin vähän tyyntymään, kun varastoon asennettiinliiketunnistimella varustetut katkaisijat samoin kuin porraskäytävään.Kirjaston toiminnassa paperinkulutusta on koetettu hillitä käyttämällä paperien toi-set puolet suttulappuina, mutta nykyisillä tulostimilla kun voidaan laittaa oletukseksikaksipuoleinen tulostus, syntyy säästöä välittömämmin. Väritulostimiin on henkilökun-taa neuvottu myös laittamaan oletukseksi mustavalkotulostus, jonka saa tarvittaessahelposti muutettua.Muovit tilataan kotimaiselta toimittajalta ja muovitukseen on jatkuvasti käytettävissäpaikallista aputyövoimaa. Ylijääneet suikaleetkin hyödynnetään korjauksissa ja osa-muovituksissa. Kaikkea ei myöskään tarvitse muovittaa.Asiakkaita varten perustettu kierrätyshylly on toiminut hyvin jo vuosikaudet. Hank-keen aikana on saatu kirjastolle lainattavaksi energiankulutus- ja pintalämpömittarit 22
  23. 23. sekä VHS-kasettien digitointilaite. Asiakkaat voivat lainata tukevia kasseja aineistonkuljettamiseen.Kirjastoautossa on panostettu taloudelliseen ajotapaan ja reittisuunnitteluun; pitkienetäisyyksien pitäjässä ei kannata ajella ”eeskahtaalle”. Myös renkaiden pinnoitusta jauusiokäyttöä on harrastettu. Vuosien saatossa autossa on kokeiltu muitakin palveluja,mutta kovin pitkäikäisiä niistä ei ole tullut. Vuonna 2006 hankittuun autoon laitettiinisot helmakotelot mahdollista kuljetuskäyttöä silmällä pitäen. Sitä voisi olla kierrä-tysjätteen tms. keräys haja-asutusalueilta, mikä vaatisi suunnittelua ympäristötoimenkanssa.Ympäristötietoisuuden levittämisessä meillä olisi vielä tekemistä. Erillistä ekohyllyämeillä ei ole ja näyttelyitäkin on ollut harvakseen. Kirjastoilla voisikin toimia maanlaajuinen kiertonäyttely, jossa hyödynnetään jo toteutettuja ja hyväksi havaittuja käy-täntöjä. Ideat kiertoon! 23
  24. 24. Yhteinen päämäärä viemuutokseenMinna Asikainen, vs. kirjastonjohtajaKaijonharjun ja Ritaharjun kirjastot, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoOulun kaupunginkirjasto on vuodesta 2002 sitoutunut Oulun kaupungin kestävän ke-Kirjasto sitoutuu kaupungin ympäristöpolitiikkaanhityksen ohjelmaan, joka velvoittaa eri hallintokunnat laatimaan sosiaali- ja terveysmi-nisteriön ympäristöterveysohjelman tavoitteet sekä ympäristöministeriön jäteohjelmatsisältävän toimintaohjelman. Oulun kaupungin päämääränä on mm. ympäristötietoisetja kestävän kehityksen edistämiseen sitoutuneet asukkaat, työntekijät, päättäjät jayritykset sekä kestävän kehityksen toteuttaminen jokapäiväisissä toimintatavoissa jakäyttäytymismalleissa.Oulun kaupunginkirjastossa on vuosien aikana toteutettu jo useita kestävään kehi-Käytännön tekoja kangaskassista sähköisiin ilmoituksiintykseen pohjautuvia hyviä käytäntöjä: kirjojen ja lehtien muovituksessa on siirryttyympäristöystävällisemmän muovin käyttöön, palautuskehotukset ja varausten noutoil-moitukset voidaan lähettää kirjeen sijaan sähköpostina tai tekstiviestinä ja kirjasto-maksut voi maksaa kätevästi verkkomaksuna verkkokirjaston kautta. Myös logistiikkaon järjestetty kulkemaan päivittäin eri toimipisteiden välillä mahdollistaen aineistonpalauttamisen ja saamisen asiakasta lähinnä olevaan toimipisteeseen.Kirjaston poistokirjat, joita ei laiteta poistomyyntiin huonon kuntonsa vuoksi, toimite-taan käsiteltäviksi Kestävän Kehityksen Keskukseen. Keskus työllistää nuoria ja pit-käaikaistyöttömiä omille työpajoillensa sekä yrityksiin. Kirjat päätyvät lopulta talojenlämpöeristeeksi. Lisäksi Oulun kaupunginkirjastolla on asiakkaille myynnissä kangas-kassi, joka on valmistettu bangladeshilaisten naisten käsityönä reilun kaupan periaat-teilla.Oulun kaupunginkirjastossa on vuodesta 2007 toiminut ekotiimi, johon kuuluu kuusijäsentä. Jäseniä on pääkirjastosta, lähikirjastosta ja kirjaston hallinnosta. Ekotiimintehtävänä on tehdä esitykset kaupunginkirjaston kestävän kehityksen tavoitteistaOulun kaupungin talousarvioon, päivittää kestävän kehityksen toimintaohjelmaa sekätoteuttaa kestävän kehityksen toimenpiteitä kaupunginkirjastossa.Koska kestävän kehityksen arvot ja tavoitteet ovat Oulun kaupunginkirjastolle tärkei-Kaupungin työntekijät koulutetaan ekotoimintaantä, lähti kirjasto mielellään mukaan Kestävä kehitys kirjastoissa –hankkeeseen. Senaikana kirjastossa on toteutettu edelleen ekologisesti hyviä käytäntöjä, kuten lainatta-vat e-kirjojen lukulaitteet sekä asiakkaiden käyttöön tarkoitetut digitointilaitteet eritoimipisteissä. Kirjastojen tiloja tarjotaan myös aktiivisesti eri toimijoiden käyttöön jakirjaston tilaisuuksissa suositaan reilun kaupan tuotteita sekä ympäristöystävällisiämateriaaleja. Oulun kaupunki on aloittanut ilmasto- ja energiapainotteisen ekotukitoi-minnan, jossa kaupungin työntekijöitä koulutetaan ekotukihenkilöiksi työyhteisöihin.Myös kirjastosta ollaan ekotukitoiminnassa mukana. 24
  25. 25. Kestävä kehitys kirjastoissa –hankkeessa toteutettiin alkuvuodesta 2012 kyselytutki-Ekologisuudesta imagokysymysmus yleisille kirjastoille. Kyselyn yksi selvä johtopäätös oli, että ympäristöjohtamisenosa-alueissa on edelleen runsaasti kehitettävää. Johdon tehtävänä on osoittaa ympäris-töasioiden tärkeys ja se, että niiden hoitamisen suhteen ollaan tosissaan. Myös käytän-nön esimerkillään ja myönteisellä suhtautumisellaan ympäristöasioihin johto voi edis-tää ympäristömyönteisiä toimintatapoja.Ekologinen kestävyys on erittäin paljon myös imagokysymys. Tulevaisuudessa Oulunkaupunginkirjaston tavoitteena on kehittää ympäristöviestinnällistä puoltaan ja tuodaympäristötoimintaansa enemmän asiakkaille näkyväksi. Ympäristötoiminnasta voi-daan kertoa muun muassa kirjaston kotisivuilla sekä tapahtumilla ja näyttelyillä. Myösasiakastilojen ekologisuutta voidaan kehittää mm. erilaisilla jätteenlajittelupisteillä.Uusia toimintamalleja luotaessa korostuu koko työyhteisön panos: kun toimintaa pyri-tään muuttamaan ympäristövastuulliseksi, on muutoksia ja niiden tärkeyttä perustel-tava koko organisaation kannalta. Vasta yhteinen päämäärä ja sitoutuminen toimintaanvievät kohti muutosta. Oulun kaupunginkirjaston näyttelystä Reiluja kirjastokasseja, 2008 25
  26. 26. Arjen pienillä teoillakestävään kehitykseenHeidi Häivälä, kirjastonhoitajaPorvoon kaupunginkirjastoPorvoon kaupunginkirjasto – Uudenmaan maakuntakirjastossa lähdettiin uteliaastimukaan Kestävä kehitys -hankkeeseen. Kirjastohan jo lähtökohtaisesti toteuttaa kes-tävän kehityksen aatetta lainaamalla materiaalia ja tarjoamalla yhteisöllisiä palvelujakaikille halukkaille, tästä ei kuitenkaan juuri puhuta ekologisesti kestävän kehityksennäkökulmasta. Kirjasto voi toimia yhteisössään kestävän kehityksen suunnannäyttäjä-nä ja esimerkkinä muille toimijoille sekä asiakkaille.Porvoon kaupunki on laatinut ympäristöohjelman vuosiksi 2010–2020. Ohjelmassatodetaan seuraavaa:”Kaupunki huolehtii, että kaikilla toimialoilla hankitaan tarvittava osaaminen, jotta kasvi-huonekaasupäästöjä voidaan vähentää ja säästää energian ja materiaalien kulutuksessa.Henkilöstöä koulutetaan ekotehokkaaseen hankintamenettelyyn ja energiaa säästäviintyötapoihin. Suorien vaikutusmahdollisuuksien lisäksi kaupunki käy hallinnonaloittain läpimahdollisuudet vähentää CO2-päästöjä epäsuorasti. Jokseenkin kaikkea toimintaa on mah-dollista kehittää ympäristöystävällisemmäksi.”Toistaiseksi ympäristöohjelma ei ole johtanut kirjaston oman ympäristöohjelmanlaadintaan. Vaikka kirjaston henkilökunnalle ei olekaan varsinaista virallista linjaustakestävän kehityksen edistämisestä omassa työssään, kirjaston arjessa vaikutetaan kui-tenkin pienillä valinnoilla. Jätteet lajitellaan henkilökunnan tiloissa, turhaa tulostamistavältetään, tietokoneet sekä lainaus- ja palautusautomaatit suljetaan yöksi ja viikonlo-puiksi. Ympäristöaiheiset teemapäivät ja –viikot huomioidaan järjestämällä aiheeseenliittyviä näyttelyitä ja tapahtumia. Kirjaston osallistuminen hankkeeseen on lisännytyleistä tietoisuutta ympäristöasioista ja niistä käydään entistä enemmän keskustelua japohdintaa henkilökunnan kesken. Toimintatapojen muuttaminen edelleen ympäristöys-tävällisempään suuntaan päivittäisessä työssä vaatii totuttelua, ja epävarmuus uusiaasioita kohtaan ilmentyy ajoittain muutosvastarintana.Skaftkärr-hankkeen tavoitteena on rakentaa energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen,vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Tulevan asuinalueen lähellä sijaitsevaan Kevät-kummun lähikirjastoon perustettiin tammikuussa 2010 energianeuvontapiste. Ener-gianeuvontapisteessä jaetaan energia-aiheisia esitteitä ja tietoa energiatehokkaistatuotteista. Kirjastosta voi myös lainata energiankulutusmittareita. Kirjastossa järjeste-tään energiailtoja, joissa alan asiantuntijat luennoivat energiankäytöstä.Kestävä kehitys kirjastossa -hankkeen lopputuloksena julkaistaan käytännönlähei-nen opas tueksi kirjastojen ympäristöohjelmien tuottamiseen. Oppaan vauhdittamanalaaditaan myös ympäristöohjelma Porvoon kaupunginkirjastolle, mikä toivon mukaanpro iloi kirjaston ekologisen kestävän kehityksen aktiiviseksi toimijaksi ja esimerkil -lään kannustaa koko yhteisöä tekemään oman osansa ympäristön suojelemiseksi. 26
  27. 27. Askeleet ovat pieniä, muttasuuntakirjastovirkailijaTuula Hämäläinen, oikeaVarkauden kaupunginkirjastoVarkauden kirjasto pyrki mukaan Kestävä kehitys kirjastoissa hankkeeseen alun alkaenmuutaman henkilön tunteman kiinnostuksen vuoksi. Kiinnostus ympäristövaikutta-miseen on laajentunut vähän kerrassaan hankkeen aikana, ja termin sisältö on ainakintullut tutummaksi koko henkilökunnalle.Hankkeen alkaessa Varkauden kirjaston henkilöstötilanne oli huomattavasti parempiYmpäristöohjelmaa odotellessakuin tällä hetkellä, ja kriittinen henkilöstöpula kesästä 2011 alkaen onkin hidastanutesimerkiksi kirjaston oman ympäristöohjelman valmistelua. Ohjelma on jäänyt lähesajatustasolle, mutta nousee silloin tällöin keskusteluissa esille ja toteutunee joskuslähitulevaisuudessa, kunhan Varkauden kaupungille valmisteilla oleva Energiansääs-töohjelma antaa meille puitteet. Energiansäästöohjelman luonnos huomioi kestävänkehityksen mukaiset ratkaisut kokonaisvaltaisesti kaupungin toiminnoissa, ja ohjelma-luonnoksen mukaan koko henkilöstö saa koulutusta uusiin käytänteisiin, sekä lisäksikaupungin asukkaita ohjataan kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin. Taustavai-kuttajina ovat Kioton ilmastosopimus ja kaupungin talouden vakauttaminen, joten eikö-hän tähän kehitykseen panosteta ihan vakavissaan. Kuten monesti on todettu, kirjastonkeinot vaikuttaa ilmastoon ovat suuresti riippuvaisia kehysorganisaation antamistamahdollisuuksista.Varkauden kirjaston omia ympäristölinjauksia ei ole päivitetty muutamaan vuoteen,mikä on joiltakin osin vaikuttanut aiemmin sovituista käytänteistä lipsumiseen. Henki-löstön kollektiivinen ympäristötietoisuus on kuitenkin lisääntynyt hankkeen aikana jatoimintaa ideoidessa kuuleekin usein lauseen: ”tässä on huomioitu myös kestävä kehi-tys”. Yhteistyökumppaneita on houkuteltu noudattamaan kirjaston pyrkimyksiä mm.energiansäästössä, mutta tämä toiminta ei vielä ole tuottanut mainittavaa tulosta.Kestävä kehitys kirjastoissa –hankkeen aikana Varkauden kirjasto on toteuttanutOlemme ryhtyneet toimeenuseita ympäristöystävällisiä tai yhteisöllisiä ideoita. Hankimme kirjastoon digitointi-laitteen, jotta jokaisen ei tarvitse sitä itse hankkia kohtuullisen lyhytaikaista tarvettaanvarten. Meiltä saa lainata myös energiankulutus- ja pintalämpömittareita kotiin taityöpaikoille, vuokraamme kokoussalia viikonlopuiksi erittäin edullisesti kirppistoimin-taa varten ja olemme vaihtaneet hehkulamput energiansäästö- tai led-valoihin. Olemmeperustaneet asiakkaiden käyttöön aineiston kierrätyskärryn, johon/josta saa vapaastituoda/viedä lukemista tai muuta sopivaa aineistoa.Varkauden kirjasto on toteuttanut v. 2011–2012 Heinäveden ja Leppävirran kirjasto-jen kanssa Verkko-puikkari –hankkeen, jonka myötä kirjastovirkailija on kiertänyt eripuolilla kuntia opettamassa sähköistä asiointia ja tietoverkkojen käyttöä sekä henkilö-kohtaisissa opetustilanteissa, että erilaisten ryhmittymien tilaisuuksissa. Olemme miel-täneet tämän toiminnan vähentävän jatkossa yksityisautoilua, kun pankki- yms. asiat 27
  28. 28. voi hoitaa kotikoneella. Vastaavasta syystä osallistumme Kangaslammin lähikirjastonyhteydessä sijaitsevan yhteispalvelupisteen toimintaan henkilöstöresurssien puitteissa. Verkkopuikkarin tunnusNykyinen pääkirjastorakennus on alusta asti (vuodesta 1985) toiminut erilaisten elä-Osallistaminen on kestävää kehitystäkeläiskerhojen tai erityisryhmien kokoontumispaikkana, mutta olemme pitkään ha-lunneet tarjota myös nuorille yhteisöllisen tilan. Siksipä toinen kirjaston hanke, jota onsuunniteltu kestävän kehityksen pohjalta, on vielä rakenteluvaiheessa oleva Mediakei-das –hanke. Mediakeidas on suunniteltu yhteistyönä vapaaehtoisten nuorten, nuoriso-toimen ja kirjaston kesken. Keidas käsittää pääasiassa nuorille tarkoitetun viihtyisänoleskelutilan kirjastossa, varustettuna nuorison suosimalla kirjastoaineistolla, peliko-neella ja konsolipeleillä jne. Nuoret ovat tilan valmistuttua mukana sisustamassa ja elä-vöittämässä sitä ja rakentavat muun muassa kierrätysmateriaaleista installaation, jokatoimii äänieristeenä. Tilaan sijoitetaan myös interaktiivinen taulu, joten tilaa tullaanvarmastikin käyttämään aamupäivisin erilaisten koulutusten, kerhojen jne. kokoontu-misissa.Asenteesta se alkaaVarkauden kirjastossa ei ole erikseen ekokirjallisuushyllyä, mutta ekoaiheisia aineistonäytte-lyitä on usein, ja kaikkiin muihinkin näyttelyihin pyritään tuomaan vaivihkaa myös kestävänkehityksen henkeä (matkustaminen <> ekologisuus, lastensuojelu <> kehitysmaahankkeet,kevätaiheinen näyttely <> ekologinen puutarha/rakentaminen jne.), eli pyrimme tätä kauttaherättämään kiinnostusta ja vaikuttamaan asenteisiin. Olemme tuoneet Kestävä kehitys kir-jastoissa –hanketta esiin kaikissa mahdollisissa yhteyksissä ja upottaneet vaivihkaa vihreitäajatuksia myös yhteistyökumppaneiden meille tuomiin näyttelyihin, jos asiayhteys siihensopii. Mitään mullistavia maailmanparannustoimia emme ole saaneet aikaiseksi, mutta meilläon tunne, että olemme matkalla kestävämpään kirjastotoimintaan, ja tunnemme julkisinatoimijoina aiempaa enemmän vastuuta ympäristöstä. 28
  29. 29. Kestävä kehitys kirjastoissakyselytutkimuksen valossaHarri Sahavirta, fil. tri, kirjastonjohtajaVallilan ja Suomenlinnan kirjastot, Helsingin kaupunginkirjastoKeväällä 2012 tehty Kestävä kehitys kirjastoissa -kyselytutkimus oli ensimmäinenSuomessa tehty tutkimus, jossa kartoitettiin yleisten kirjastojen kestävään kehitykseenliittyvää tietämystä ja käytäntöjä. Tällaisena se antaa yleiskuvan nykyhetken tilantees-ta kirjastoissa: ympäristöhallinto ja ympäristönäkökohtien huomioiminen päätöksen-teossa tai hankinnoissa koetaan vieraana, mutta käytännön toimiin on ryhdytty. Tätentämä tutkimus antaa yleiskuvan lisäksi pohjaa tulevalle tutkimukselle, mutta ohjaamyös kestävään kehitykseen tähtäävää työskentelyä. Nykyinen projektiryhmä onkinmm. päättänyt laatia ympäristöoppaan kirjastoille.Mitä muuta tutkimus sitten paljasti? Gaia Consulting Oy:n analysoimat tulokset ovatvarsin mielenkiintoiset ja jokainen voi tutustua niihin haluamassaan laajuudessa.Omasta puolestani haluaisin luonnostella muutaman vihreän kuvion runsaan lehvästönjoukossa:Jos luo vaikka vain nopean yleissilmäyksen kyselyaineistoon, huomaa että ympäristö-johtaminen on kirjastoille varsin vierasta. Kirjastoissa on kyllä tehty käytännön toimia,jotka tähtäävät kestävään kehitykseen, mutta teoreettinen tai byrokraattinen työ onjäänyt (muille). Tämän ilmiön takana saattaa olla ajatus, että konkreettiset toimenpi-teet, kuten kierrättäminen ja jätteiden lajittelu, vaikuttavat konkreettisesti asioihin(kaatopaikalla maahan valuvalla öljyllä on selvästi havaittavat vaikutukset). Kirjastonympäristöpolitiikan luominen puolestaan koetaan abstraktiksi, eikä sillä ajatella olevanmitään todellista vaikutusta ympäristön tilaan (taas yksi paperi). Ympäristöjohtamisenheikkous näkyy kuitenkin ympäristöasioista tiedottamisen heikkoutena. Tämä puoles-taan vaikuttaa siihen, etteivät olemassa olevat asenteet muutu henkilökunnan, päättäji-en tai asiakkaiden parissa.Toinen huomio on se, että ympäristötietoisuus näyttää kumpuavan säästämisestä, jokaei alun perin liittynyt ympäristöön lainkaan. Viimeistään 1970-luvun öljykriisi herät-ti suomalaisetkin energian säästämiseen ja paperin säästämisellä on selvä rahallinenfunktio: jos puolitat paperin käytön, voit myös ostaa vähemmän paperia. Jätteiden lajit-telu ja kierrättäminen ovat puolestaan luontevia ihmisille, jotka ovat kompostoineet jät-teensä ja kierrättäneet vaatteet lapselta toiselle. Näin ympäristötietoisessa kirjastossakyllä säädetään huonelämpötilaa pienemmälle, säästetään paperia ja lajitellaan jätteitä.Huomattavasti harvemmin ajatellaan, että kaikkien hankintojen tulisi olla ympäristöys-tävällisiä tai että työmatkoilla on väliä. Innovaatiot ovat vieläkin harvinaisempia.Kolmas huomio olisi se, että kestävän kehityksen ajatus on lyönyt itsensä läpi siinä mie-lessä, että monet jo olemassa olevat toiminnat on ymmärretty ympäristöystävällisiksi:lainaus, kierrättämien ja poistokirjojen myynti ovat ympäristöystävällisiä toimintoja.Uusia palveluja ei kuitenkaan ole innovoitu. 29
  30. 30. Haasteena tulevaisuudelle olisikin löytää uusia palveluita ja toimintoja, jotka loisivatpohjaa kestävälle kehitykselle. Myös uusien mittareiden, joiden avulla arvioidaan kir-jastojen ympäristöystävällisyyttä, löytäminen on tulevaisuuden haasteita. Kysely toiilmi myös sen, että ympäristöystävällistä toimintaa joko harrastetaan tai ei – tai har-rastetaan jossain määrin, joskus. Mitään tarkkoja mittareita ei siis kuitenkaan ole vieläkehitetty. 30

×