Hernesaari kokeilu ja markkinapaikkana - 230512

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana
Elämyksellisen palvelukonseptin tutkimusavusteinen
ennakointi

Movense Oy & DoTank
Loppuraportti 23.5.2012

Helsinki Eira Carusel Ursula Suomenlinna
centre

Pop-up Start up –
Vapaa Elämykset
– uudet uudet Meri Viihde
-aika
kokeilut liikeideat

Hernesaaren elämyksellisen palvelukonseptin ennakointi
Movense Oy & DoTank I 23.5.2012

Elämyksellisen palvelukonseptin tutkimusavusteinen ennakointi

Movense Oy & DoTank-tiimi
Kimmo Rönkä, DI
Francesco Allaix, arkkitehti
Hilda Kozári, kuvataiteilija
Marko Laiho, KTM
Kirsten Sainio, TaM
Esa Vesmanen, sisustusarkkitehti

Raportit:
Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana. Elämyksellisen palvelukonseptin tutkimusavusteinen ennakointi.
Movense Oy ja DoTank. 23.5.2012.
Liite 1. Palvelutarjonnan ja palveluntuottajien (prosessien) näkökulma. Marko Laiho. 23.5.2012.
Liite 2. From Pop-Ups to Start-Ups. Francesco Allaix, Kirsten Sainio, Hilda Kozári ja Esa Vesmanen.
23.5.2012.
Liite 3. Kulttuuritoiminta – väliaikaiskäytön generaattori. Esa Vesmanen ja Hilda Kozári. 23.5.2012.

”Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana – Elämyksellisen palvelukonseptin tutkimusavusteinen ennakointi” –
hanke toteutettiin talven ja kevään 2012 aikana Uudenmaan ely-keskuksen rahoittamana.



1. Projektin tausta ja tavoitteet
2. Hernesaaren väliaika – historia, nykyhetki ja tulevaisuus
3. Hernesaaren kesä 2011 – Tapahtumatori-konsepti
4. Palvelutarjonnan ja palvelutuottajien prosessien
näkökulma
5. Hernesaaren kesä 2012 – Merellinen Helsinki ja kesän
2012 toimintakonseptin kuvaus
6. Hernesaario – from pop-ups to start-ups / 2012-2013-
2014-2015
7. Johtopäätökset – Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana


Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Ehdotus oli jatkoa
Hankkeen tavoitteet Tampereen yliopiston
(Synocus-
tutkimuskeskus)
Movense Oy yhdessä DoTank-tiimin kanssa jätti tarjouksen Uudenmaan ely-keskukselle tekemälle Uudenmaan
(HERNESAAREN TAPAHTUMATORI: Elämyksellisen palvelukonseptin tutkimusavusteinen ely-keskuksen
jalkauttaminen (6.5.2011). Hankkeen tavoitteena on: rahoittamalle
ennakointihankkeelle
• Tuottaa tietoa ja osaamista, jota voidaan hyödyntää Hernesaaren tapahtumatorin konseptin (Heino & Laiho 2011).
suunnittelussa (käyttäjäkokemukset) Uuden hankkeen avulla
DoTank-tiimi pystyi
• Verkottaa Hernesaaren matkailu- ja elämysalan toimijoita ja lisätä yritysten ja toimijoiden
jatkamaan
välistä yhteistyötä (toimijaverkostot)
väliaikaistiloihin
• Edistää kaupungin, yrittäjien ja kansalaisten välistä yhteistoimintaa (PPP-toimintamallit) keskittynyttä
kehitystyötä (Rönkä,
• Tukea tapahtumatori-konseptin käytäntöön vientiä (toteutusmallit)
Allaix, Kozári &
• Edistää Tapahtumatorin saumatonta liittymistä osana Hernesaaren matkailu- ja Vesmanen 2011), jossa
elämyspalveluja tärkeimpänä
pilottialueena oli
• Tuoda esille Hernesaaren lähiympäristöön ja palveluihin liittyvät kehitystarpeet Hernesaari.
• Tuottaa ennakointitietoa ja lisätä ymmärrystä elämysajan kaupunginosan toteuttamisesta
(kaupunkikehitys)
Tavoitteiden toteuttamiseksi ja tarvittavan ennakointitiedon saamiseksi järjestetään workshop-
tilaisuuksia (yhteiskehittelyä eri toimijoiden kanssa) ka käytetään laadullisen tutkimuksen
menetelmiä (havainnointi kentällä, matkailijoiden haastattelut ja tilanteiden valokuvaus).
Hankkeessa hyödynnetään myös menossa olevien selvitysten tietoaineistoja (Tampereen
yliopisto) sekä muita menossa olevia hankkeita (Movense Oy/väliaikaiskäytön tilat).
Hankittavan ennakointiaineiston avulla parannetaan Uudenmaan alueen elämys- ja
matkailualan pk-yritysten liiketoimintaedellytyksiä. Hanke edistää myös public-private-people –
yhteistyötä entistä monipuolisemman ja käyttäjälähtöisemmän liiketoiminnan kehittymiseksi.


DoTank – kulttuuriahtaajat

Väliaikaiskäyttö uudenlaisena kaupunkikehittämisen
muotona
Kokeilu- ja markkinapaikkojen tunnistaminen –
kysynnän ja tarjonnan tunnistaminen
Elämysajan rytmiliiketoiminta – kaupungin syke eri
vuoden- ja vuorokaudenaikoina
Menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus – dynaaminen
oppiva elämyksellinen kaupunkikehittäminen
Uudentyyppinen yhteistekeminen väliaikaiskäytön
kehittämisessä
DoTank – Kulttuuriahtaajat
Francesco Allaix, Architect
Kirsten Sainio, Industrial Designer
Hilda Kozári, Visual Artist
Marko Laiho, Rhythm of the Business
DoTank perustettiin syksyllä 2010. Ryhmän tavoitteena on edistää avointa Analyst
kaupunkikulttuuria ja tukea uudenlaista kokeilevaa kaupunkikehittämistä.
Monialainen ryhmä tuo monen alan näkökulmat yhteen – tavoitteena on
Kimmo Rönkä, Idealist Engineer
oppiva prosessi, joka johtaa myös toteutukseen ja tekemiseen. Esa Vesmanen, Interior Architect


Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Projektin aloituskokous
Hankkeen etapit oli 15.11.2011, mutta
projekti käynnistyi
varsinaisesti
vuodenvaihteessa, koska
Helsingin kaupungin ja
6.5.2011 Hernesaaren tapahtumatori. Elämyksellisen palvelukonseptin telakkayhtiön väliset
maankäyttöön liittyvien
tutkimusavusteinen jalkauttaminen. Movense Oy:n tarjous ely- neuvottelut olivat vielä
keskukselle. tuolloin kesken.
Hankkeen tuloksia
14.10.2011 Ely-keskuksen hankintapäätös.
hyödynnetään kesän
15.11.2011 Projektin aloituskokous. Neuvottelut alueiden käytöstä kesken, 2012 toteuttamisessa
lykätään projektin käynnistymistä vuodenvaihteeseen. sekä tulevien kesien
(2013-2015)
18.1.2012 Projektikokous. Bite of Helsinki –konseptin esittely. suunnittelussa.

8.3.2012 Hernesaario –skenaarioiden esittely.
19.4.2012 Projektin päätöskokous. Loppuraportin esittely.
14.5.2012 Hernesaaren kesä 2012 -infotilaisuus. Pääroolissa Hernesaaressa
toimivat yritykset.


Väliaikaisuus Hernesaaressa
Hernesaaren historia liittyy satamatoimintaan ja laivojen rakentamiseen. Alueella on edelleen toiminnassa
oleva telakka, jossa tällä hetkellä rakennetaan jäänmurtajia. Helsingin kaupunki ja telakkayhtiö ovat sopineet,
että telakan toiminta jatkuu todennäköisesti vielä 2020-luvullakin.
Hernesaari on suunniteltu merelliseksi kaupunginosaksi. Alueen osayleiskaava hyväksyttiin
kaupunkisuunnittelulautakunnassa (kevät 2012). Asuntorakentaminen alkaa Hernesaaressa 2020-luvulla.
Hernesaaren väliaika koostuu laivanrakentamisen vahvasta historiasta ja läsnäolosta (mm. suurlohkohalli),
toukokuusta syyskuun loppuun ulottuvasta risteilymatkustajatoiminnasta sekä asteittain kasvavasta
kaupunkilaisten aktiivisuudesta.

1900 1950 1970 2000 2010 2020 2030 2050


Lisää skenaarioista:

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Liite 2. From Pop-Ups to
Start-Ups. Francesco Allaix,

Elämystalouden kehittämisperiaatteet – rytmiliiketoiminta Kirsten Sainio, Hilda Kozári
ja Esa Vesmanen.
23.5.2012.

Tilat, sisällöt ja tapahtumat/rytmi. Hernesaaren kehittämisen lähtökohtina ovat tilat
(rakennukset, aukeat, väylät, satama), sisällöt (matkailijaa tukevat palvelut;
kaupunkilaisia kiinnostavat palvelut) ja tapahtumat/rytmi (saapuminen, siirtyminen
keskustaan, paluu laivalle).
Matkailijat ja kaupunkilaiset. Hernesaaren elävöittämiseen tarvitaan sekä matkailijoita
että kaupunkilaisia. Matkailijoiden kannalta kiinnostavinta on elävä, kaupunkilaisia
vilisevä satama-alue.
Rytmiliiketoiminta. Matkailijoiden liikkumisen mukaan sekä kaupunkilaisten päivä- ja
viikkorytmin mukaan rytmittyvä liiketoiminta (Lähde: Pantzar 2011). Hernesaaren
matkailubisnes perustuu laivojen aikatauluihin; Hernesaaren rytminä ovat saapuvat ja
lähtevät laivat. Tarvitaan avoin Hernesaari-kalenteri (kuukausi, viikko, päivä, tunnit),
jonka avulla voidaan houkutella paikalle kaupunkilaisia (uteliaisuus eksoottisia risteilijöitä
kohtaan) – risteilijäbongarit vrt. Lentokone/bussibongarit.
Hernesaari 2012-2013-2014-2015. Palvelujen kehittämistä arvioidaan aika-akselilla.
2011 (kokemukset viime kesästä, alkuperäinen tapahtumatorin konsepti), 2012 (tori
siirretään sataman lähelle, virtojen analyysi, keskittyminen ydinasioihin) ja 2013-2015
(skenaario erilaisista mahdollisuuksista, niiden visualisointia sekä
liiketoimintamahdollisuuksien analysointia). Kulttuurilähtöiset konseptit rakennetaan
osana tätä skenaariotarkastelua.

Kuvat: Noora Heino


Kulttuuritoiminta – väliaikaiskäytön generaattori

Väliaikaiset tilat ovat joustava resurssi taiteen tekemiselle. Väliaikaistiloissa
voidaan toteuttaa korkeatasoisia taideprojekteja ilman laajaa infrastruktuuria.
Paikkasidonnaisuus (site-specific) lähtökohtana. Nykytaiteessa taide ja sen
ympäristö on vuorovaikutuksessa, jolloin paikka on merkittävä osa kokonaisuutta.
Erikoinen ympäristö tuo oman merkityksensä taiteeseen (ympäristötaide).
Paikkasidonnaisuutta voidaan soveltaa myös entisiin teollisuusalueisiin, jotka ovat
rosoisia ja joissa on suuria, mielenkiintoisia ja inspiroivia tiloja.
Väliaikaistilat ovat yksi tapa lisätä taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia.
Teollisuustaiteen liiton Ornamon jäsenistöön kuuluu muotoilun, vaatetussuunnittelun,
sisustusarkkitehtuurin, taidekäsityön ja tekstiilitaiteen ammattilaisten lisäksi myös
alan tutkijoita ja opettajia. Ornamon n. 2000 jäsenistä paljon asuu Uudellamaalla ja
Etelä-Suomessa. Työmahdollisuudet ovat vaihtuvia ja osalla jäsenillä on oma
toiminimi tai yritys.
Myyntitapahtumat, pajatoiminta ja designtapahtumat väliaikaistiloissa. Dan Flavin, Site-specific installation, 1996.

Korkeatasoinen projekti ei välttämättä vaadi hienoja, viimeisteltyjä tiloja tai
kehittynyttä infrastruktuuria. Keskeneräiset tilat ja teollinen ympäristö toimivat myös
inspiraation lähteenä.
Taiteen ja kulttuurin tarpeisiin tulevien väliaikaistilojen koordinointi on
välttämätöntä. Väliaikaistila hallinta vaatii ammattitaitoa, rosoisuus ja väliaikaisuus
ovat ympäristön lähtökohtia. Onkin todettava, että onnistunut väliaikaistilan käyttö –
julkisuus, mediahuomio ja syntynyt paikan merkitseminen – edellyttää riittäviä
resursseja sekä panostusta koordinointiin.

VALLILA. Design by Järvi & Ruoho, 2007


Lisää asiasta:

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana Liite 3. Kulttuuritoiminta –
väliaikaiskäytön generaattori.
Esa Vesmanen ja Hilda
Museotoiminta väliaikaistiloissa Kozári. 23.5.2012.

Museoissa toiminta suunnitellaan pitkälle tulevaisuuteen. Museotoiminnassa on
ohjelmat suunniteltu moneksi vuodeksi etukäteen. Väliaikaistilojen käyttö tuo
tilankäyttöön joustavuutta ja helpottaa uusien, ajankohtaisten projektien esilletuomista.

Väliaikaistilat madaltavat kynnystä museoon. Väliaikaistiloissa voi olla matalampi
kynnys toimintaan osallistumiseen kaikille, mutta taidekasvatuksen laatutavoitteet
voidaan silti pitää korkealla.

URB Hernesaareen? Kiasman URB – Urbaani Taiteen Festivaali on joka vuosi
järjestetty kansainvälinen nuorten tapahtuma ja se levittäytyy tilallisesti hyvin kadulle.
Hernesaari voisi olla kiinnostava kohde URB -festivaalille, koska nuorten kesätapahtuma
Kiasma URB 2011
sopii hyvin teolliseen satamaympäristöön. Ympäristö ei vaadi erikoispalveluja. www.kiasma.fi
Hernesaaren läheisyys keskustaan, merenranta ja mielenkiintoinen, teollinen ympäristö
ovat merkittäviä ominaisuuksia.
Väliaikaistilojen avulla museot tavoittavat uusia kävijöitä. Museon toiminta tulee
helpommin lähestyttäväksi, kun perinteisen museorakennuksen sijasta toiminta on
väliaikaisissa tiloissa, esimerkiksi vanhoissa tehdas- tai telakkarakennuksissa.
Tulevaisuuden museo on kiinni väliaikaisessa. Museoiden perustoimintaa ovat jo
erilaiset liikkuvat kokoelmat, jotka voivat kiertää erilaisissa tiloissa. Erityisesti
tapahtumallista sisältöä on helppo viedä väliaikaisiin tiloihin.

Kuva Tulli- ja pakkahuoneelta
www.luksusblog.com/

Hernesaaren elämyksellisen palvelukonseptin ennakointi http://www.bryantpark.org/

Hankkeen kiteytys

Väliaikaiskäyttö on uusi, vielä vähän hyödynnetty tapa kehittää kaupunkia ja kaupunginosaa. Aito
väliaikaiskäyttö on dynaamista ideoiden ja ajatusten testaamista sekä jatkuvaa toimintatapojen
kehittämistä. Väliaikaiskäyttö kertoo myös siitä, että kaupunki hyödyntää kansainvälistyvän kaupungin
osaamista ja kyvykkyyksiä. Väliaikaiskäytössä ei tiedetä, mikä on oikea tapa – oikea tapa selviää vain
kokeilemalla.

Hernesaari, Helsinki
Ensivaikutelma
Osa Helsingin rantaviivaa Lyhytjänteinen toiminta
Tuleva kaupunginosa Riskien otto
Kokeilut ja testaukset
Uudet ideat testiin Pitkäjänteinen toiminta
Yhdistykset ja Hallittu riski
Kansalaistoiminta Kaupallinen potentiaali Väliaikainen tai pysyvä tila,
Aloittavat yritykset Testatut konseptit alue tai väylä
Kasvuyritykset Pienet ja keskikokoiset Paikan henki
yritykset Paikan potentiaali
Paikan merkitseminen



4. Palvelutarjonnan ja palvelutuottajien prosessien Pysäkki

näkökulma

Pysäkki
P ik
-a a
pk

o ä
m y
1 av l
0 j ä
R a lt v h lo t
u a i t ä u ta
o n yt o i
k i t l

Kv -a vt l t i i n
a i j r i oo n t
ha a a ma
l n vk a pea
ek iaut n
r ot ra

Pysäkki

Vesibussilaituri

0 10 20 30 40 50 m

2014-2015
N



Väliaikaiskäytön suunnitelma v. 2011 Helsingin kaupungin suunnitelma Hernesaaren
väliaikaiskäytöstä vuodelle 2011.


Väliaikaiskäytön suunnitelma v. 2011 DoTank-tiimin suunnitelma Hernesaaren Tapahtumatoriksi
(kevät 2011).

Pysäkki
Pysäkki

P ik
-a a
pk
o ä
m y
1 av l
0 j ä

R a lt v h lo t
u a i t ä u ta
o n yt o i
k i t l

Kv -a vt l t i i n
a i j r i oo n t
ha a a ma
l n vk a pea
ek iaut n
r ot ra

Pysäkki

Vesibussilaituri

0 10 20 30 40 50 m

N


Ideoita kokeilutorin teemoiksi Kevään 2011 aikana DoTank-tiimi ideoi Tapahtumatorin
Kaupunkiviljely: väliaikaiskäyttöä. Nämä ideat ja teemat ovat edelleen
Telakkarakennusten katot, ajankohtaisia ja mahdollisia alueen väliaikaiskäytössä.
aidat, kontin katot viljelyalana
Kaupunkimaaseutu:
Osallistuvat työpajat:
Porsaat, hevoset, lehmät, lampaat, kanat
Sininen verstas, veneen korjaus
Home made food:
Paikalla tehty ruoka
Palvelukontit:
Teollinen tori:
Pyörän korjaus, ATK-tuki,
Vintage rakennusmateriaalit, design
ISOT tavarat, veneet, saunat
Lähimuseo:
Museo jalkautuu torille Kaupunkitanssit:
Paritanssi, yhteislaulu…,
Kahvila:
Pulla made in Hernesaari
Seikkailu ja leikki:
Lasten ja aikuisten liikunnallisuus,
uskallus
Promotiot: Lähienergiaa: Open Summer office:
Itämeren suojelu, merellinen Helsinki… Tuulimyllyt, aurinkopaneelit Kesätoimistot – design by Hernesaari

Pysähdyspaikat:
Näköalakahvila, jätskikioski, istuimet
Saaristoluonto, meriurheilu ja kylpeminen:
Vesibussit, saunominen, purjehdus, melonta,
leijasurffaus…
DoTank Oy & DoTank
Movense I 23.5.2012

Hernesaaren Tapahtumatori 2011 – rakennuslupa Yksi DoTank-tiimin
jäsenistä, Esa
Vesmanen (Pure
Design Oy) teki
toteutussuunnitelman
konttipohjaisesta
Tapahtumatorista.
Helsingin kaupunki
myönsi heinäkuussa
2011 alueelle 10
vuoden rakennusluvan
tilapäistä toimintaa
varten heinäkuussa
2011. Luvan hakijana
oli Vuotekno Oy.


Hernesaaren Tapahtumatori 2011 – rakennuslupa Rakennuslupa sallii
monenmuotoista
toimintaa kuten
kahviloita ja
ravintoloita,
myymälöitä sekä
kokeellisempaa
toimintaa (ns.
exploratorium, osittain
katettu tapahtuma-
alue).


Hernesaaren Tapahtumatori 2011 – rakennuslupa


Purjehduksen EM-kilpailut / kesä 2011 Hernesaaressa järjestettiin purjehduksen EM-kilpailun
kesä-heinäkuun 2011 vaihteessa. Hernesaari tarjosi hienon
ympäristön purjehduskilpailulle, mutta alue ei onnistunut
houkuttelemaan kaupunkilaisia.


Matkailijamäärät kesällä 2011
Kesällä 2011
Tapahtumatori sijaitsi
lähellä
Hernesaarenrantaa.

Tapahtumatori ei
houkutellut
matkailijoita eikä
kaupunkilaisia,
kävijämäärät jäivät
paljon alle odotusten.


Matkailijamäärät kesällä 2011
Kesällä 2011
tapahtumatorille tuli
vain n. 10 %
matkustajista,
keskimäärin noin 140-
200 risteilymatkailijaa
päivässä.

Tampereen yliopiston
tutkijat (Heino &
Laiho) ehdottivat
tapahtumatorin
siirtämistä lähemmäksi
satamaa.

Kaupunki ja Vuotekno
päättivät
vuodenvaihteessa
2011/2012 siirtää
tapahtumatorin
sataman läheisyyteen.


Hernesaari 2011: Ihmisvirrat
Kesällä 2011 Tapahtumatori
sijaitsi lähellä
Hernesaarenrantaa.

Tapahtumatori ei houkutellut
matkailijoita eikä kaupunkilaisia,
kävijämäärät jäivät paljon alle
odotusten.

Tapahtumatorin konseptin
edellyttämiä Hernesaareen
suuntautuneita
kaupunkilaisvirtoja ei syntynyt
juuri ollenkaan.


Hernesaari 2011: Ihmisvirrat
Matkailijan kokemusta voidaan analysoida
kohtaamispisteiden avulla. Analyysi osoittaa, että
suurin osa matkailijoista nousi busseihin ja kulkivat
busseissa tapahtumatorin ohi. Tapahtumatori ei
voinut siksi hyötyä matkustajavirroista. Ajateltu
kaupunkilaisten lisävirta jäi toteutumatta.


Johtopäätöksiä Hernesaaren Tapahtumatorista kesällä 2011
Tapahtumatorin sijainti Hernesaarenrannassa olisi edellyttänyt huomattavasti suurempaa määrää kaupunkilaisia,
jotta tori olisi ollut matkailijoiden mielestä houkutteleva paikka. Vaativa sijainti ei vedä matkailijoita eikä
kaupunkilaisia puoleensa, jos paikassa ei ole vetovoimatekijöitä.
Kesän 2011 Tapahtumatori olisi edellyttänyt selvästi suurempaa panostusta koordinointiin sekä tapahtumien
suunnitteluun. Väliaikaiskäyttö edellyttää aktiivista tiedon välittämistä sekä panostamista sisällön suunnitteluun –
ketkä alueella toimii ja mitkä ovat kohderyhmät samoin kuin panostusta sykettä synnyttäviin tapahtumiin.


Tarjontakartoituksen lähtökohdat, tavoite ja toteutus

Tarjontakartoituksen osana selvitettiin viiden case-analyysin avulla uusien ja
Hernesaaressa jo kesäkaudella 2011 toimineiden yritysten/organisaatioiden
käsityksiä Hernesaaresta (liike)toimintaympäristönä kesäkaudesta 2012
eteenpäin.
Case-analyysien kohteiksi valittiin seuraavat yritykset ja toimijat:
• Fiskars Group Oyj (Fiskars Home –liiketoiminta-alue)
• Ruukin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taitelijoiden osuuskunta
• KimaraCRFATS-tekstiilialan naisyrittäjien verkosto
• Greenbike Oy –polkupyörävuokrausyritys
• Ready, Steady, Go FINLAND! -sporttiklusteri-hanke
Case-analyysien tarkoituksena oli avata Hernesaaren matkailu- ja
elämyspalveluiden kehittämistyön avaintoimijoille potentiaalisten
palveluntarjoajaorganisaatioiden näkökulmaa ja prosesseja, jotka on tärkeää
tiedostaa suunniteltaessa alueelle vetovoimaista ja merkittävää asiakasarvoa
luovaa tarjontaa sekä tätä tukevia tilankäyttöratkaisuja.


Hernesaari case-yritysten liiketoimintaympäristönä (1/3)
Hernesaari näyttäytyy periaatteessa varsin mielenkiintoisena toimintaympäristönä
sekä tarjontakartoituksen case-yrityksille että oletettavasti muillekin
vastaavantyyppistä toimintaa harjoittaville.
Case Fiskars Group Oyj vahvisti käsitystä siitä, ettei Hernesaari
nykymuodossaan ja sen konttipohjainen jälleenmyyntikonsepti näyttäydy
tunnetuimpien design-brändien tuotesijoittelun ja prosessien näkökulmasta kovin
kiinnostavana toimintamallina.
Mahdollisen poikkeuksen voivat muodostaa lähinnä sellaiset (tuote)brändit, joihin liittyy
kiinteästi samanlainen ”rosoisuus” kuin mikä on tyypillistä Hernesaarelle
nykymuodossaan.
Sen sijaan markkinointiyhteistyö (esim. mainonta ja mahdollisesti myös erilainen
tapahtumakohtainen yhteistyö) saattavat hyvinkin olla toimintatapa, jonka avulla
tunnetuimpia suomalaisia design-brändejä voidaan kytkeä Hernesaaren
tilapäiskäytön edistämiseen.
Pienimuotoisempaa yritystoimintaa harjoittaville kättentaitajille kuten Fiskarsin
Ruukin osuuskunnan yrittäjille Hernesaaren Matkailutori voisi olla toimiva
tuotteiden jälleenmyyntipaikka.
Em. tyyppisten design-tuotteiden myyntiin saamisen edellytyksenä on, että
palvelutarjontaa Hernesaaressa tulee kyetä suunnittelemaan nykyistä
huomattavasti pidemmällä aikajänteellä.


Vuosina 2011 ja 2012 päätöksiä on voitu tehdä vasta aivan risteilysesongin
alkamisen kynnyksellä, mikä ei vastaa lainkaan arvostettujen design-yritysten ym.
toimijoiden tarpeisiin.
Mikäli Arctechin, Helsingin kaupungin ja alueen tilaoperaattorin kesken ei
jatkossakaan ole mahdollista sopia palvelutarjoajien (esim. Matkailutori) käyttöön
annettavista ja satama-alueen läheisyydessä sijaitsevista tiloista suunnilleen vuotta
aloitusajankohtaa aikaisemmin, mahdollisuudet aikaansaada alueelle vetovoimaista
palvelutarjontaa ovat minimaaliset.
Esimerkiksi Ruukin käsityöläisten osuuskunta tekee päätöksiä kesäkauden toiminnastaan jo
edellisen syksyn aikana. Jo yksistään myyntiin tulevien tuotteiden valmistaminen sekä
taloudellisten ja henkilöresurssien käytön suunnittelu ja varaaminen vaativat oman aikansa.
Riippuen alueen tilapäiskäytön suunnittelun aikajänteestä tulevina vuosina
varteenotettava vaihtoehto lienee Hernesaaren tilapäiskäytön rajaaminen
(telakkayhtiön hallinnassa olevien alueiden osalta) erilaisten kokeilukonseptien ad
hoc -luontoiseksi toteutuspaikaksi.
Tämä perustoimintamalli ei välttämättä muodosta huomattavan suurta asiakasarvoa luovaa
palvelukokonaisuutta esim. risteilymatkailijoiden tarpeisiin, mutta se toisi toisaalta niin
paikallisväestön kun risteilymatkailijoiden ja muiden turistien ulottuville parhaimmillaan
laajankin kirjon erilaisia palveluita.


Toinen edellytys aitoa asiakasarvoa mahdollistavan palvelutarjonnan
synnyttämiselle on osaava ja aktiivinen (tilapäiskäytön) tilaoperaattori /
manageeraaja, jolla on resursseja ja kannusteita toimintakonseptin
kokonaiskehittämiseen sekä myös mahdollisuuksia panostaa toimijaverkoston
kokoonjuoksemiseen.

Lisää asiasta:
Liite 1. Palvelutarjonnan ja palveluntuottajien
(prosessien) näkökulma. Marko Laiho.
23.5.2012.


Itämeren risteilymatkustajien määrät
Itämeren kaupungeista Helsingin
kilpailijoita ovat Tukholma, Tallinna ja
Pietari. Risteilijöille Tukholma ja Pietari Helsinki
ovat Itämeren risteilyjen kiintokohteita, 385.000
St Petersburg
mutta Helsinki ja Tallinna ovat monelle 455.000
laivalle vaihtoehtoisia kohteita.
Stockholm
Ydinkysymys – millä edellytyksillä 452.000

Helsinki ohittaa Tallinnan matkakohteena Tallinn
koska Viro on hinnaltaan halvempi sekä 437.000
ensi että tulevina kesinä?
Mikä on Hernesaaren rooli matkailijoiden
kokemuksen muodostumisessa ja
kiinnostuksen lisäämisessä?

Kesällä 2012 Helsinkiin odotetaan tulevan noin
400.000 risteilymatkustajaa ja noin 285 risteilyalusta.
Risteilyvierailijoita saapuu eniten Yhdysvalloista,
Isosta-Britanniasta, Saksasta, Espanjasta ja Italiasta.
Nopeimmin kasvaa eurooppalaisten osuus
risteilymatkailijoista. Vierailijat jättävät kaupunkiin
rahaa keskimäärin 66 euroa käyntinsä aikana.
Lähde: Noora Heino, 10.4.2012


Hernesaari kokeilu- ja markkiapaikkana
Helsingin kaupungin brändipääoma
Ensimmäinen brändipääoma - palvelutuotteet ja tuoteominaisuudet: Helsingin asema
Suomen pääkaupunkina, sen arktinen sijainti Itämeren rannalla sekä kulttuurillinen
sijainti idän ja lännen kohtauspaikassa
Saaristo ja Itämeri, Suomenlinna, joka on UNESCON maailman kulttuuriperintölistalla
Suomalainen design, erityisesti Design-kortteli hyvänä vierailupaikkana designista
kiinnostuneille
Arkkitehtuuri, erityisesti uusklassistinen keskusta-alue, useat art nouveau –korttelit arkkitehti
Alvar Aallon useat Helsingissä sijaitsevat rakennukset
Vihreä, puistomainen kaupunki, siisteys, julkinen liikenne
Tapahtumat (tuhansittain erilaisia kulttuuri- ja urheilutapahtumia ympäri vuoden)
Suomalainen ruoka, HelsinkiMenu –ravintolat
Inhimillisen kokoinen kaupunki, kaikki on kävelymatkan päässä toisistaan
Tuomiokirkko, imagon näkyvin symboli

Toinen brändipääoma - helsinkiläiset asukkaat ja palvelukulttuuri (tunteeseen
pohjautuva brändiarvo): kaupungin turvallisuus matkailijalle, kaupungin matkailun
infrastruktuuri, suomalaisten palveluasenne sekä laaja ja hyvä kielitaito. Tunteeseen
pohjautuvaksi brändiarvoksi. Suomalainen palvelu on ystävällistä ja tehokasta.
Kolmas brändipääoma – helsinkiläiset (sosiaalinen brändiarvo): matala hierarkia,
helppo lähestyttävyys, tasa-arvoisuus, laatuajattelu palvelusektorilla.
Lähde: www.visithelsinki.fi

Hernesaari on osa Helsingin matkailubrändiä – miten Hernesaari tukee sitä
ja miten Hernesaaren avulla voidaan vahvistaa Helsingin matkailubrändiä? Kuvat: www.visithelsinki.fi


Merellinen Helsinki – Helsingin rantaviiva ja sen palvelut
Hernesaari – risteilymatkustajan
ensivaikutelma Helsingistä
Hernesaari on risteilymatkustajan
ensimmäinen kokemus Helsingistä – miten
matkailutorista luodaan kiinnostava ja hyvän
makuinen pala Helsinkiä?
Hernesaari – Kauppatori –yhteys –
Helsingin rantaviiva ja sen palvelut
Vesibussiyhteys on paljon enemmän kuin
pelkkä yksi yhteys Kauppatorille. Se
muodostaa elämyksellisen rungon Helsingin
rantaviivalle ja sen palveluille (ravintolat,
puistot, laiturit, kahvilat).
Hernesaaren liittäminen osaksi Helsingin Hernesaari – osana merellisen Helsingin
rantaviivaa rantaviivaa?
Vesibussiyhteys Kauppatorilta Hernesaarelle
Vesibussiyhteys Kauppatorilta Hernesaarelle ja vahvistaa myös Helsingin rantaviivaa ja sen
sen laajentaminen tulevaisuudessa palveluja. Tulevaisuudessa rantaviiva on
Merenrannan kävelyreittien toteuttaminen elämyksellinen palveluvyöhyke, jossa voit liikkua
(penkit, maisemat, puistot) joko maata (kävellen, pyörällä, bussilla) ja merta
(vesibussilla) pitkin.
Merenrannan kahvila- ja ravintolapalvelujen
vahvistaminen (erityisesti Hernesaaressa)

Metropoli Helsinki – kaupungin palvelut

Helsingin paraatipaikat
Hernesaari – risteilymatkustajan lähtö- ja
Kauppatori, Senaatintori paluupiste Helsingissä
Hernesaari on lähtö- ja paluupiste risteily-
Helsingin top10-paikat
matkustajien Helsinki-kokemukselle
Sibelius-monumentti, Linnanmäki, Arabia, Suomenlinna (satamassa 9-17, josta klo 10-16 aktiivi-
Luontopaikat aikaa). Matkaajalla on noin kuusi tuntia aikaa
tutustua Helsinkiin – joko lähellä kävellen,
Nuuksio – luontomatkailu (etäisyys bussilla 40 min.) pyörällä tai vesibussilla tai pidemmällä
Vuosaari – melonta (etäisyys bussilla 20 min.) menevällä matkanjärjestäjän bussilla.


Helsinki – kuluttajamatkailijan mielestä
Things to Do in Helsinki / Traveler
recommended attractions
1. Vuosaari Paddling Center day tours
2. Yrjönkadun Swimming Hall
3. Fortress of Suomenlinna
4. Kotiharju sauna
5. Seurasaari Open-air Museum
6. Rock Church (Temppeliaukion kirkko)
7. Uspensky Cathedral
8. Senate Square
9. Lutheran Cathedral www.tripadvisor.com

10. Esplanade
Hernesaari – risteilymatkustajan kokemus
palvelujen kehittämisen kärjessä
Miten sataman palvelutarjonnassa ollaan
kuluttajamatkailijan iholla – miten kuluttajien
toisilleen antamat arviot näkyvät Hernesaaren
tarjonnassa?


Rytmiliiketoiminta pohjautuu ristelijöihin
Hernesaaren risteilykausi alkaa 6.5.2012
ja jatkuu syyskuun 2012 loppuun asti.
Helsingin kesä alkaa silloin, kun risteilijät
saapuvat – Helsingin kesä päättyy samalla
kun risteilijät lopettavat.
Miten rytmiliiketoimintaa vahvistetaan?
Hernesaaren kesä (vrt. Kesä-Espa)
Miten Hernesaaren rytmi tehdään
näkyvämmäksi?
Hernesaari – saapuvat ja lähtevät laivat

Hernesaari – Helsinki today – visithelsinki.fi
Tietoa kaikille (yrittäjät, kaupunkilaiset)
kiinnostuneille siitä, että milloin risteilijät tulevat
Helsinkiin.
http://www.portofhelsinki.fi/matkustajille/odotettavat
_risteilyalukset#lsatama


Toimijat Hernesaaressa
Hernesaaren toimijat ovat:
Helsingin kaupunki – roolit: maanomistaja, kaupunginosan
suunnittelu, rakennusluvan myöntäjä, matkailupalvelujen kehittäjä
Telakka (Arctech) – laivanrakentaminen
Risteilijät / varustamot – risteilypalveluja IItämeren alueella
Matkanjärjestäjät – matkailupalvelujen välittäminen risteilijöille
Matkailupalvelujen tuottajat – risteilymatkustajien tarpeisiin
suunnatut matkailupalvelut
Matkailutori – risteilijöiden liikkumista tukevat palvelut,
matkamuistomyymälät, kahvio
Tilojen välittäjä (Vuotekno Oy) – väliaikaistilojen välitys
Hernesaaren alueella
Vesibussiyrittäjä (X-Mare Oy) – yhteys Kauppatorille
Padel-keskus (Padel-keskus Oy) – padel-kenttien vuokraus,
lasten kesäleiritoiminta
Lisäksi:
Kansalaiset/kaupunkilaiset – miksi tulla Hernesaareen?
Tapahtumatuottajat – millä liikeidealla kannattaisi toimia (ilman,
että kukaan antaa alkupanostuksen)?
Pop-up –toimijat – Yhdistykset ja järjestöt – miten Hernesaari
edistää niiden omaa toimintaa?
Start-up –tyyppiset uudet liikeideat?


Väliaikaisuus Hernesaaressa – toimijoiden näkökulmia Haasteet
• Lyhytjänteisyys – vuoden alussa
tiedetään vasta, mikä alue kesällä
Toiminnassa oleva telakka elää laivatilauksista. Tilojen (mm. suurlohkohalli)
on vapaa.
käyttö riippuu laivatilauksista.
• Kesä kerrallaan – jokainen kesä
Maanomistajana Helsingin kaupunki päättää vuosittain väliaikaiskäytöstä. on ainutlaatuinen
Kaupunki omistaa maan ja tekee maan väliaikaiskäyttöön liittyvät päätökset sen • Monta hallintokuntaa, jaetun
mukaisesti, miten telakka tarvitsee maa-alueita ja rakennuksia. Kaupungilla on vastuun periaate (Helsinki)
useita hallintokuntia, joille väliaikainen maankäyttö kuuluu. • Koordinoivan, vastuutetun
toimijan puute & väliaikaiskäytön
Risteilylaivat elävät matkailijoista. Risteilijät haluavat hallita mahdollisimman toiminnan tuottajan puute (vrt.
kattavasti satamissa olevat palvelut. Laivat haluavatkin, että mahdollisimman suuri Teurastamo/Tukkutori,
osuus satamapalveluista olisi myyty etukäteen jo laivassa. Kalasatama
Helsinki matkailukaupunkina. Risteilymatkustajista halutaan mahdollisimman
paljon irti – Senaatintorista kaupungilla eri puolilla oleviin matkailunähtävyyksiin. Mahdollisuudet
• Säännöllinen, laajennettavissa
Hernesaari lähtö- ja paluusatamana. Hernesaaren rooli on lähettää matkailijat oleva vesibussiyhteys alkaa
seudun matkailupalveluihin mutta olla osaltaan varmistamassa lähipalvelujen toukokuussa 2012
osalta hyvän satamakokemuksen. • Helsingin rantaviiva on Helsingin
Vuotekno Oy tilojen ja tapahtumien välittäjänä. Vuotekno on telakan ja merellisen brändin ydin
kaupungin valtuuttama tilojen ja tapahtumien välittäjä. • Suurlohkohalli – mahdollisuus
järjestää tapahtumia sisä- ja
Hernesaaren matkailutori. Lähipalvelujen ja –elämysten tuominen matkailijoille ulkotiloissa
kannattavasti. • Padel-keskus, erityisesti
kaupunkilaisten houkuttelu
Hernesaari kokeilupaikkana. Hernesaaressa on tilaa toimia mutta myös
Hernesaareen
kansainvälistä matkailijavirtaa. Myös lisäkäyttäjiä voidaan houkutella paikalle
• Matkailuyrittäjät, jotka ovat
erikseen. Nämä tekijät yhdessä tekevät Hernesaaresta mielenkiintoisen
pieniä perheyrityksiä, mutta hyvin
kokeilupaikan uuden liikeidean testausta varten.
asiakaslähtöisiä


Tilannekatsaus – kesä 2012
Kesän 2012 väliaikaiskäytön lähtökohdat – matkailutori,
kävelyreitti, vesibussiliikenne sekä potentiaalina
suurlohkohalli ja kokeilutorin alue erilaisille tapahtumille.

Tapahtumakeskus Birgitan puisto
Lataamo (Fordin talo)

PADEL-palvelupiste

Saunaranta (2013)
Matkailutori (Bite
of Helsinkii
Suurlohkohallin
tapahtumakäyttö
Rantahalli /
puretaan syksyllä Kokeilutori: alue tapahtumille ja
2012 kokeiluille
Kävelyreitin
maalaus
Vesibussiliikenne
Kauppatorille alkaa
toukokuussa 2012


Hernesaari 2012: asiakkaan kokemus (asiakasvirta)

Mitä? Miten? Matka on palkinto.

Matkailijoiden ensimmäinen ja
viimeinen kontakti Helsinkiin.
Tietoa siitä, mikä on mahdollista
Helsingissä; tarjota erilaisia Päätös kulku- Aiottu
vaihtoehtoja jotka perustuvat välineestä päämäärä.
matkustajien kiinnostuksiin, haluihin, määrittää Odotettavissa
kykyihin, säätilaan jne. liikkumis- Pikaelämykset
oleva
etäisyyden. lähiympäristössä
kokemus.


Laiturialueen järjestelyt – kesä 2012
Laiturialueen järjestelyt kesällä 2012: Matkailutorin uusi
paikka laiturialueen vieressä, rantahalli puretaan
risteilykauden jälkeen loppusyksyllä 2012.

Rantahalli = varastohalli 88

Kontit

Varastohalli 88 Katkoviivalla esitetty
muutamia jo nyt käytössä olevia
autopaikkoja
hallin 89 molemmin puolin

Varastohalli 89


Kesä 2012: Matkailutori – Bite of Helsinki
Konteista koostuva tapahtumatori päätettiin kesän 2011
kokemusten takia siirtää lähemmäksi satamaa.
Uuden paikan konseptinimenä on Bite of Helsinki, pala
Helsinkiä.
Toteutusnimenä on Matkailutori, johon on tulossa mm.
seuraavia toimijoita (kontteja):
• INFO (Helsingin matkailu)
• Matkamuistot
Matkailutorin suunnitelma
• Taide/käsityöt
• Design
• Sähköautot/skootterit
• Polkupyörät Kuvat: Noora Heino


Kesä 2012: Suurlohkohalli tapahtumakäyttöön
Suurlohkohalli on laivanrakennuksessa käytettävä iso tila,
jossa laivan elementtejä (ns. lohkoja) rakennetaan.
Suurlohkohalli on vapaana koko kesän 2012 ajan. Tilaa
voidaan käyttää messuihin, myyntinäyttelyihin tai erilaisiin
yritystilaisuuksiin.
Suurlohkohalli on valtavan kokoinen sisätila (7400 m2),
jonka pituus on 170 m, leveys 39 m ja vapaa korkeus 27 m.
Sisätilan lisäksi myös suurlohkohallin edustaa voidaan
käyttää tapahtumaan liittyvänä alueena.
Lisätietoa: www.vuotekno.fi


Kesä 2012: Kokeilutori
Kokeilutorilla tarkoitetaan kesän 2011 Tapahtumatorin
aluetta. Koska matkailijoita suoraan palveleva konttialue
(ns. matkailutori) on siirretty sataman läheisyyteen, voidaan
tätä aluetta käsitellä aikaisempaa vapaammin.
Kokeilutori on alue, jossa voisi kokeilla, testata ja
tunnustella, mitä ohikulkijat ovat mieltä kehitetystä tuote- tai
palveluideasta.
Kokeilutorin ideana on se, että jokainen tulija tuo omat
asiakkaansa. Kokeilutorilla ei ole tuottajakoordinaaattoria,
vaan toiminta on täysin itseohjautuvaa. Konttien välittäjänä
on Vuotekno Oy.
Kokeilutorin tarjonta (ehdotus):
Ympärivuotiset kontit (vuokra-aika 12 kk)
Koko kesän kontit (vuokra-aika 5 kk)
Kuukausikontit (vuokra-aika 1-4 kk)
Viikkokontit (vuokra-aika 1-4 vk)
Päiväkontit (vuokra-aika max 1-5 pv)
kuva: DoTank 2011



Kesä 2012: Suurlohkohallin mainosseinä
Suurlohkohallin seinä on 172 m pitkä ja 30 m
korkea. Tila mahdollistaa ison mainospinnan, joka
näkyy sekä risteilymatkustajille että kaikille merellä
kulkijoille.
Mainosseinän tavoitteena on houkutella
risteilymatkustajia siirtymään laivasta maihin sekä
Hernesaareen että muualle kaupungille.
Mainosseinä toteutetaan kesällä 2012, mutta sen
tarkoitus on toimia useamman vuoden ajan.
kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2011.
Mainosseinä on osa Hernesaaren väliaikakonseptia,
se linkittää kaupungin tarjonnan (esim.
Espa/Design-myymälät) risteilymatkustajien
tarpeisiin.

kuva: Vuotekno Oy.


Kesä 2012: Vesibussi Kauppatorilta Hernesaareen
Toukokuussa 2012 käynnistyy säännöllinen reittiliikenne
Hernesaaresta Kauppatorille. Matka kestää noin 30
minuuttia. Venereitti kulkee Helsingin rantaviiva
pitkin Hernesaaren vesibussilaiturista Kauppatorille Kolera-
altaaseen.
M/s Freixenet: Rakennusvuosi 1985, 38 matkustajaa,
takakannella 6-8 ulkopaikkaa, lämmitetty matkustamo.
Reittiliikenne ajetaan kaikkina niinä päivinä, jolloin
risteilijöitä saapuu Hernesaareen.
Hernesaaresta 1 h risteilijän saapumisesta satamaan.
Kauppatorilta 3 ja 2 tuntia ennen risteilijän lähtöä
Lähde (valokuvat ja teksti): www.xmare.fi

Kauppatori

Klippan
Reitti on myös
rantaviivan
Carusell Ursula
palveluvyöhyke
Harakka (kahvilat,
Hernesaari ravintolat,
uimapaikat jne).

Opasteet matkailutorilta bussipysäkille ja vesibussilaiturille
Matkustajien kulkeminen
Hernesaaressa tulee tehdä
mahdollisimman helpoksi.
Esimerkiksi vesibussia ei näy
laiturialueelle, mutta reitti vesibussille
näkyy!


Kesä 2012: Padel-keskus & Padel-palvelupiste
Hernesaaressa avattiin kesällä 2012 kaksi padel-kenttää. Kentän toimintaa
ylläpitää Padel-keskus. Kuka tahansa kaupunkilainen tai matkailija voi tulla
pelaamaan padelia. Kentän ja tarvittaessa mailan voi varata netistä
(http://padelcenter.fi/).
Toukokuussa 2012 avataan Padel-palvelupiste, jossa on myytävänä myös kahvia
ja kahvila-tuotteita (myös wc). Varsinainen kahvilarakennus valmistuu kesäksi
2013.
Padel-keskus järjestää kaksi lasten ja nuorten kesäleiriä (kesä- ja elokuu 2012),
johon voi osallistua kuka tahansa kaupungissa asuva lapsi tai nuori (7-17 v.).
Kuva- ja tekstilähde: www.padel.fi


Kesä 2012: Fordin talo

Fordin talo valmistui vuonna 1947. Rakennus
on suojeltu ja se tulee säilymään
Hernesaaressa osana tulevaa asuinaluetta.
Kaupunkisuunnitteluvirasto ja kulttuurikeskus
ovat etsineet vaihtoehtoja talon tulevalle
käyttöä. Vuodenvaihteessa 2011
valmistuneessa selvityksessä Fordin taloa
arvioitiin tanssin ja elokuvan käytössä.
http://www.tanssintalo.fi/varasto/Fordin_talo_kul
ttuurikayttoselvitys.pdf
Fordin talossa aloitti syksyllä http://www.openhousehelsinki.fi/2011/fin/to.html / alkuperäinen lähde: KOy
Ford
2011Tapahtumakeskus Telakka, joka järjestää
tapahtumia Fordin talon tiloihin (n. 1400 m2:n
Telakkahallista, 140 m2:n aulatilat sekä kolme
n. 100-200 m2:n salia).
http://www.telakka.fi/

Kuva: www.telakka.fi



SISÄLLYSLUETTELO

4. Palvelutarjonnan ja palvelutuottajien prosessien
näkökulma
2014-2015


Hernesaario: From Pop-Ups To Start-Ups
Hernesaari + Scenario = Hernesaario
Tässä osuudessa Hernesaaren tulevaisuutta on ennakoitu laatimalla erilaisia skenaarioita vuosille 2013-
2015. Laadittujen skenaarioiden tarkoituksena on esittää niitä mahdollisuuksia, joita väliaikaiskäytöllä on
osana kaupungin suunnittelua ja rakentamista.
Skenaariot on työstetty DoTank-tiimissä, mistä syystä ne on esitetty englanniksi.

Lisää asiasta:
Liite 2. From Pop-Ups to Start-Ups. Francesco
Allaix, Kirsten Sainio, Hilda Kozári ja Esa
Vesmanen. 23.5.2012.


Hernesaari + Scenario = Hernesaario
The sum of possible activities in the temporary hernesaari environment

Shopping – Projects that offer commercial goods to tourists, crew, and residents.
Possibilities for start-ups to trial their novel products.
Culture – Projects that promote or offer cultural activity. Attracting residents and
supporting further grassroot seeds.
Entertainment – festivals, shows, presentations and seminars, bringing dedicated
audiences to the area.
Leisure – projects and groups supporting active movement, leisure time games and sport.
Focusing on wellbeing and active lifestyle of passers by and
Start Up – initiatives that take first steps into entrepreneurship of variable natures.


Timeframes and Project Possibilities
The duration of various projects and initiatives may vary considerably.

All year around activities that are happening throughout the seasons
Start Up Incubator - Cafeteria – Sauna

Winterseason activities that can take place during the winter season
Ice Ring - Storage Containers - Winter Gardens, Snow Sculpturing

Summerseason activities that take place during the summer season
Last-minute Shopping Hub – Water Bus- Restaurant - Radio Station - Urban Garden -
Football Field - Basket/Tennis Courts - Art And Crafts Studios

Short term activities that are of short duration, from one day to one month
Workshops - Art Events - Temporary Exhibitions - University Summer Schools - Sport
Competitions - Concerts - Theater


Hernesaari exploratorium
Hernesaari 2013 –2014 -2015: People flow


Timeline-Project-Map
Mapping projects into a time line will give an overview of activities.


Project-Inventory / model
Practical collection of suitable projects for Pop-Up Projects

Next step is to fill in the Project Inventory
document. This document will be guiding
the starting entrepreneur on his/her way
towards the pop-up happening. What are
the actual needs, timeframes and
bureaucratic steps to take.
The Collection of the project inventory will
enable the organizer to co-ordinate
materials, spaces and timeframes.
Common needs and shared spaces can be
identified and harnessed.
Add the permissions and bureaucratic
stream to the Doc-file
Lisää asiasta:
Liite 2. From Pop-Ups to Start-Ups. Francesco
Allaix, Kirsten Sainio, Hilda Kozári ja Esa
Vesmanen. 23.5.2012.


Sections and stages of area development over time
Hernesaari Seeds:
Some projects are
acting as seeds,
growing into active
networks. Activities as
well as facilities of one
project can be the
starting point of next-
generation projects.


Image of section 1/ scenario 1
Bite of Helsinki

Tourist and crew oriented easy to access shopping experience inside the harbor security zone.
Drafted as a market place that offers a kiosk with the possibility to sit, several shops dedicated to souvenirs, crafts and design, bike rentals, tour
bus access, and Tourist Information about routes and tours to Helsinki and other places in Finland.
It is the pop-up version of a travel-terminal providing cultural and practical information for tourists as well as last minute souvenir possibilities.


Image of section 2 / scenario 2
Festival summer 2013

The area of Hernesaari is suited for big festival events like e.g. the FLOW festival. This kind of big scale festival brings a lot of people in a short
timeframe to Hernesaari; People that would otherwise not take the chance to explore it. A festival can grow into a cultural tradition that over the
years attracts tourists to visit Helsinki and stay for the time of the festival. A big pop-up event like like this can put down the seeds for follow-up
projects and spin-offs. If a Radiostation would set up a studio in Hernesaari to broadcast during the festival time, it could stay there after the
festival has gone for the time being. This will in turn attract other pop-up activities rooted in the radio station.


Radio station summer 2014

Radio station grown from the time of the festival.
Since the festival the radio station has been placed in a could of containers in the growing Hernesaari pop-up environment. It captures the spirit
of the place and broadcasts it to Helsinki.
The Radio itself is active in producing other events in the area, mini-pop-up concerts,


Avanto winter 2014/2015

During Winter Hernesaari does not receive as many tourists, yet. But that doesn’t mean that Hernesaari sleeps during the dark time.
The Avanto Sauna project is offering Sauna and ice swimming to residents, and tourists alike.
Snow sculpturing competitions and ice fishing events can be highlights of the wintertime in the area.


Hernesaari scenario
centre

Leisure Start up Start up Leisure Leisure Entertainment


Johtopäätöksiä – väliaikaiskäytön dynamiikka

Väliaikaiskäyttö on uudenlaista, sisältölähtöistä kaupunkikehittämistä, jossa
toiminta voi lähteä liikkeelle ilman lopullista (pysyvää) suunnitelmaa.
Väliaikaisuus tarvitsee pitempiaikaista suunnittelua. Toistaiseksi Hernesaaressa
edetään kesä kerrallaan. Lisäksi, tieto tulevan kesän käytöstä on tullut vasta
vuodenvaihteen jälkeen. Tämä ei mahdollista yritysten pitkäjänteistä suunnittelua, esim.
keväällä on liian myöhäistä tehdä päätöksiä tulevan kesän panostuksista.
Kokeilu- ja markkinapaikat erikseen. Väliaikaiskäytössä tulee erottaa valmiit
yrityskonseptit ja kokeiluvaiheessa olevat, ilman yritystä toimivat konseptit. Molemmille
tulee luoda omat alueet ja toiminnan pelisäännöt.
Markkinapaikat ovat väliaikaiskäytön alkuankkureita, joilla luodaan väliaikaiskäytölle
tarvittava syke ja uskottava toiminnan luonne. Markkinapaikoille tulee kahviloita,
vesibussiyrittäjiä, pyörävuokraamoja, matkamuistomyymälöitä, design-myymälöitä,
matkanjärjestäjiä, palveluntuottajia, tapahtumatuottajia – pitkäjänteiseen toimintaan
perustettuja yrityksiä.
Väliaikaiskäytössä investoinnit ovat pieniä ja toiminnan riskit ovat vähäiset, joten
toiminnan kokeilukynnys on pieni (vrt. kauppakonseptin kokeilua kauppakeskuksessa).
Kokeilupaikoille voi tulla kaupunkipuutarhoja, workshop-työpajoja, kaupunkitapahtumia,
vintage-kirpputoreja ja erilaisia pop-up –toimijoita (kahviloita, museoita, elämystoimijoita
jne).


Johtopäätöksiä – Hernesaari kehittämisen resurssina

Hernesaari on osa modernia väliaikaiskäyttöön perustuvaa kaupunkikehittämistä.
Hernesaari yhdistää ydinkeskustan (Kauppatori) sekä Helsingin rantaviivan tärkeimmät
palvelut (ravintolat ja Suomenlinna).

centre

Pop-up Start up
Vapaa Elämykset
– uudet – uudet Meri Viihde
-aika
kokeilut liikeidea
t

Hernesaaren tulevaisuutta tutkittiin skenaarioiden avulla. Aluetta voidaan kehittää
asteittain, tapahtumia ja toimintaa lisäämällä niin, että lopulta Hernesaari toimii
ympärivuotisesti elämysajan kaupunginosana.


Johtopäätöksiä – pop-up-kokeiluista start-up-yrityksiin

Ideasta pop-up-kokeiluun. Väliaikaiskäytön elinkeinokehittämisen
roolina on tehdä uusien avausten tekeminen mahdollisimman
helpoksi. Erityisesti nuoret voisivat pop-up-kokeilujen avulla saada
tärkeää kokemusta uusien ajatusten viemisestä käytäntöön –
todellisuuteen, ihmisten pariin, vaikkakin lyhytaikaisesti.
Pop-up –kokeilusta start-up –yritykseen. Moni hullu idea on
päätynyt liikeideaksi. Yrittäjän päähänpistosta on tullut lopulta
uskottavaa liiketoimintaa. Mikäli pop-up –kokeilussa näyttää siltä, että
toiminnalla, tuotteella tai palvelulla on kysyntää, voidaan konseptia
lähteä kehittämään start-up –yrityksen suuntaan. Pop-up-kokeilusta
voi seurata uusia, innovatiivisia kasvuyrityksiä. 1. luonnos matkailutorista 28.3.2012 / Vuotekno Oy

Kokeiluosaamisen vahvistaminen. Kokeilut ovat osa
väliaikaiskäyttöä, siksi esimerkiksi kaupungin kokeiluosaamista tulee
vahvistaa mm. kaupungin omia prosesseja kehittämällä.


Matkailu- ja elämysala kokeiluyhteisönä
Matkailu- ja elämysala kokeiluyhteisönä
(yritykset, yhdistykset/ryhmät, kaupunki/matko, Helsinki Cruice Network,
Culminatum/oske, kaupunkilaiset, matkailijat)
Tavoite: Metropolialueen kilpailukyvyn
parantaminen & palvelujen tehostaminen
Hernesaari & Helsingin matkailubrändi

Tarjonta Ymmärrys Kysyntä
Tieto Helsinki Itämeren
Matkailun tuotteet ja palvelut
(yritykset)
Osaaminen ohittamaton risteilykaupunki

Kontaktit
Yritysten tuote- tai Matkailu- ja
palveluideat, joille elämyspalveluihin
etsitään liittyviä kehitystarpeita
sovelluskohteita Kokeilut
Demonstraatiot & mahdollisuuksia
Markkinat

Kokeilu
Movense Oy & DoTank I 23.5.2012 68

Johtopäätöksiä – asiakasarvoa synnyttävä palvelutarjonta Hernesaaressa

Markkinointiyhteistyö – isot yritykset. Tehtyjen yrityshaastattelujen perusteella
isoille yrityksille Hernesaari nykymuodossaan ei ole kiinnostava sijoittumispaikka.
Sen sijaan Hernesaaren sijainti näkyvällä paikalla on potentiaalinen
markkinointiyhteistyön kannalta (erit. suurlohkohallin mainosseinä).
Toimintaa Hernesaaressa – pienet yritykset. Hernesaari on kiinnostava paikka
pienemmille ja toimintaa aloittaville yrityksille. Toimintamallina voisi olla
verkostomainen toiminta, jossa useat yritykset muodostavat keskenään
yritysverkoston.
Merkittävää asiakasarvoa luova Hernesaari-tarjonta edellyttäisi osaavaa ja
aktiivista (väliaikaiskäytön) koordinaattoria / operaattoria / manageeraajaa,
jolla on resursseja ja kannusteita toimintakonseptin kokonaiskehittämiseen,
mahdollisuuksia panostaa toimijaverkoston kokoonjuoksemiseen ja mahdollisuus
toimia alueella riittävän pitkällä suunnittelujänteellä. Jotta väliaikaiskäytössä
päästäisiin toiminnassa uuden kaupunkikulttuurin synnyttämisen tasolle, tarvitaan
aktiivista koordinointia ja toiminnan sekä tapahtumien suunnittelua. Esimerkiksi
Kalasatamassa onnistuttiin kesällä 2011 luomaan kysyntää – ilman
risteilymatkustajia. Vastaavasti Helsingin Tukkutori on panostanut Teurastamo-
konseptin kehittämiseen siten, että toimintaa vetämään palkattiin projektipäällikkö
syksyllä 2011.


Johtopäätöksiä – Helsingin brändi ja Helsingin rantaviivan palvelut

Vesibussiyhteys Kauppatorilta
Hernesaareen liittää alueen osaksi
Helsingin rantaviivan palveluja. Kesä
2012 muuttaa Hernesaaren lähtötilannetta
merkittävästi, koska vesibussilla on
mahdollisuus tulla Hernesaareen lähes
päivittäin.
Hernesaari on osa Helsingin brändiä.
Hernesaari on näkyvä osa Helsinkiä
400.000 risteilijävieraalle. Näkyvyyden ja
markkinointiarvon lisäksi Hernesaari on osa
Helsingin merellistä brändiä sekä
matkustajien saamaa kokemusta.


Lähteet ja haastattelut
Kirjalliset lähteet
Heino, Noora & Laiho, Marko (2011): Hernesaaren elämys‐ ja matkailupalveluiden ennakointiselvitys. Tampereen
yliopisto & Uudenmaan ely-keskus.
Pantzar, Mika (2011): Asiakkaan aika ja talouden rytmiliiketoiminta. Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö. Julkaisuja 2.
Rönkä, Kimmo; Alláix, Francesco; Kozári, Hilda & Vesmanen, Esa (2011): Tilojen väliaikaiskäyttö – aika entisen ja
tulevan välissä (Temporary uses and spaces – between old and new). Creative Metropoles. 2011.
Haastattelut / tapaamiset (kevät 2012)
Aaltonen, Mikael. URB tuottaja, Kiasma-teatteri.
Odenwall, Anette. Retail Marketing Manager, Direct Consumer Sales Finland, Fiskars Home
Ilonen, Petra, Teollisuustaiteen Liitto Ornamo.
Kauste, Juulia. Museonjohtaja. Arkkitehtuurimuseo.
Kopiloff, Piukku, toiminnanjohtaja, Suomen Padel-liitto ry.
Lariola, Martti ja Lariola, Ilkka. Elämysyrittäjiä. NaturaViva Oy.
Lundberg, Martina. Toimitusjohtaja, Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta.
Lundberg, Sammy. Yrittäjä. X-Mare Oy.
Mäkinen, Eeva. Head of Business Unit, Aalto-yliopisto.
Savolainen, Jukka. Johtaja. Designmuseo.
Suontakanen, Kimmo. Yrittäjä, Greenbike Oy.
Vilander, Karoliina. Projektipäällikkö, Lahden tiede- ja yrityspuisto / Aalto-yliopisto.
Viukari, Pekka. Toimitusjohtaja. Vuotekno Oy.
Wikman, Kajsa. Syko Oy (Kimara-verkosto)


Hernesaari kokeilu ja markkinapaikkana - 230512

Recommended

Recommended

More Related Content

Viewers also liked

Viewers also liked (18)

Similar to Hernesaari kokeilu ja markkinapaikkana - 230512

Similar to Hernesaari kokeilu ja markkinapaikkana - 230512 (20)

Hernesaari kokeilu ja markkinapaikkana - 230512