Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Seurantatutkimukset

187 views

Published on

Karoliina Koskenvuo: Seurantatutkimukset. Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Seurantatutkimukset

  1. 1. Seurantatutkimukset Karoliina Koskenvuo Tutkimustiimin päällikkö, FT, Dos. Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? 15.11.2017
  2. 2. 2 Näytön pyramidi Satunnaistetut seurantatutkimukset Systemaattiset katsaukset > Näyttöön perustuva tutkimus Havainnoivat seurantatutkimukset Tapaus-verrokkitutkimukset Poikittaiset tutkimukset Tapausselostukset
  3. 3. Yhteys Otantaharha Seurantaharha Mittauksen harha Kyllä Ei harhaa Sekoittava tekijä, jota ei ole huomioitu Sattuma EpätodennäköinenTodennäköinen Kyllä Ei Kausaaliyhteys Kausaaliyhteys Kausaaliyhteyttä ei voida osoittaa
  4. 4. Analyyttinen epidemiologia • Havainnoiva tutkimus • Kohorttitutkimus (rekisteritutkimukset, kyselytutkimukset, mittaukset) • Tapaus-verrokkitutkimus (ei seurantatutkimus) • Interventio(kokeellinen)tutkimus • Yksilöinterventio • Väestöinterventio
  5. 5. 13.11.20175 Satunnaistetut seurantatutkimukset • Tavoite testata intervention vaikutuksia (esim. kuntoutustoimenpiteen merkitystä työkykyyn/työssä jatkamiseen) • Virhelähteet: aineiston edustavuus, seurantaharha (drop-out), mittauksen harha (esim. ryhmissä mittaaminen on tapahtunut eri tavalla) • Vaikutukset voivat olla muiden tekijöiden muovaamia (modifying factors) • Ongelmia voi liittyä myös mm. tutkimuksen eettisyyteen ja seuranta- aikaan (tulosmuuttujan näkökulmasta liian lyhyt seuranta)
  6. 6. Satunnaistetut seurantatutkimukset • Kohderyhmän satunnaistaminen - Tehdään sen jälkeen, kun tutkittavat on todettu sopiviksi ja ovat päättäneet osallistua − random − sekoittavien tekijöiden tasainen jakaantuminen eri ryhmiin - Intention-to-treat (ITT): analysoidaan tulokset aikeen mukaan - Eettiset kysymykset, esimerkiksi lakisääteinen kuntoutus?
  7. 7. 13.11.20177 ITT (Intention-to-treat) seurantatutkimuksissa? • Kuntoutuksen osalta voisi teoriassa olla kuntoutusta hakeneet: arvotaan kahteen ryhmään • Seuranta molemmissa ryhmissä (kato seurannassa). Erosiko: jos kyllä, seurantaharha mahdollinen Intent-to-Treat vs. Non-Intent-to-Treat Analyses under Treatment Non-Adherence in Mental Health Randomized Trials (Have et al. 2008)
  8. 8. Seurantatutkimukset (ei satunnaistetut) 8 • Rekisteriseurantatutkimukset • Esimerkiksi myönteinen ammatillinen kuntoutuspäätös, tulosmuuttujana kuinka moni seurannassa siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle (sairauspäivärahat, lääkkeiden käyttö ym.) • Ei vastauskatoa (vs. kyselytutkimukset) • Vaikuttavuuden näkökulmasta ongelmana on vertailuryhmän puute – mitä olisi tapahtunut ilman kuntoutusta, valikoituminen, sekoittavien tekijöiden hallinta • Kyselytutkimukset (baseline kysely, seurantakyselyt) • Edustavatko vastaajat kohdeväestöä • Vastauskato (tehtävä katoanalyysi) • Raportointiharha (mm. verrattavissa ryhmissä raportoidaan eri tavalla) • Kun 3 mittauspistettä syntyy kaksi muutosmuuttujaa
  9. 9. Kuntoutuksen tutkimuksen haasteita • Kuntoutuksen yksilöllisyys, monimuotoisuus ja prosessimaisuus; monitekijäisissä tutkimuskohteissa kausaalisten syy-seuraus – suhteiden tutkiminen ja toteen näyttäminen hankaloituu • Eettiset syyt ja tutkimuslainsäädäntö asettavat omat vaatimuksensa puhtaille satunnaistetuille tutkimuksille • Satunnaistetun asetelman ja pitkäaikaisseurannan sisältäviä tutkimuksia kuntoutuksen vaikutuksista työstatukseen hyvin vähän (työllistyminen, eläke) • Propensity score matching (Rosenbaum & Rubin 1983; Pekkarinen 2006; Saltychev 2012): ideana korvata satunnaistaminen havaittavilta ominaisuuksiltaan samanlaisten yksilöiden vertailulla 9
  10. 10. Kuntoutuksen vaikuttavuutta arvioivan seurantatutkimuksen haasteista, esimerkkinä tutkimus Aslak-kuntoutuksesta • Saltychev M: The Effectiveness of Vocationally Oriented Medical Rehabilitation (Aslak) Amongst Public Sector Employees http://www.doria.fi/handle/10024/76643 • Pitkäaikainen työkyvyttömyys (työkyvyttömyyseläke) tulosmuuttujana. Aslakin tavoitteet? • Propensity score menetelmällä kaltaistetut verrokit (24 tekijää): todennäköinen ylikaltaistus, joka ei sopinut tutkimusasetelmaan, kaltaistus tehtiin hyvin usean terveydentilaan liittyvän tekijän suhteen, joiden efektit jatkuvat vuosia ja jotka selvästi liittyivät seurantatapahtumaan, kuten pitkäaikaiseen työkyvyttömyyteen. • Seuranta-aika (0,04 – 5 v.)10 http://www.iltalehti.fi/terveys/2012051015556628_tr.shtml
  11. 11. 11 Miten kuntoutusta tulisi tutkia? Monitekijäiset yhteiskunnalliset ilmiöt ovat haasteellisia tutkimuskohteita ja ’pyramidin’ huipulla olevien satunnaistettujen koeasetelmien hyödyntäminen on vaikeaa Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkimuksessa tarvitaan monimenetelmällistä tutkimusta, joka yhdistää määrällisen ja laadullisen tutkimuksen Kiitos! karoliina.koskenvuo@kela.fi 050 5522157 @KaroliinaKosken

×