Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Olli Kangas: Perustulokokeilu Suomessa

1,468 views

Published on

Olli Kangas: Perustulokokeilu Suomessa. Esitys Kelan tutkimuksen aamukahvitietoiskussa 11.11.2015. Kela, Helsinki.

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

Olli Kangas: Perustulokokeilu Suomessa

  1. 1. Perustulokokeilu Suomessa Ilpo Airio, Olli Kangas, Karoliina Koskenvuo Markku Laatu
  2. 2. Perustulokokeilun lähtökohdat • Juha Sipilän hallitusohjelmassa perustulokokeilu • Tavoitteena on uudistaa sosiaaliturvaa paremmin vastaamaan työelämän muutoksia, muuttaa sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi, vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää • erilaisia tulo-, kannustin- ja byrokratialoukkuja (ks. seur. slaidi) • Kokeilun lainsäädännön ja sen toimeenpanon valmisteluun selvitys toteuttamiskelpoisista malleista, perusteista sekä oikeudellisista ja muista reunaehdoista2
  3. 3. Viitamäki, H. (2015): Työnteon kannustimet - mitä jää käteen? VATT Muistiot 50, s. 21. 3
  4. 4. Konsortio ”Ideasta kokeiluun” voitti VNK:n kilpailutuksen • Kela • Tutkimus, etuusjuridiikka, EU-lainsäädäntö, ICT - teknologia • VATT • Ajatushautomo Tänk • TaY: yhteiskuntapolitiikka ja taloustiede • TuY: sosiaalitieteet • Sitra • HY social och kommunalhögskolan • Suomen Yrittäjät • Kuntaliiton edustus • Perustus- ja verolakijuridiikka4
  5. 5. Toimeksiannossa mainitut vaihtoehdot 1. puhdas perustulomalli, jossa kaikille maksetaan yhtä suurta rahasummaa henkilön tilanteesta tai tuloista riippumatta 2. perustulomalli, jonka rinnalla säilytettäisiin sekä tiettyjä perusturvaetuuksia että ansiosidonnaisia etuuksia 3. negatiivinen tuloveromalli suoraan verotuksen kautta tai yhdistelemällä muita keinoja 4. muut mahdollisuudet kokeilla perustuloa 5
  6. 6. Osasyynä varovaisuuteen useat mahdolliset perustulovariaatiot: • Perusmuodossa perustarpeet tyydyttävä vastikkeeton rahasuoritus. Maksetaan säännöllisesti jokaiselle maassa asuvalle ilman tuen tarpeen harkintaa. Korvaa muun perusturvan • Osittainen perustulo kattaa vain osan kohtuulliseksi katsottavasta perusturvasta (lisätukena syyperustainen sos.turva) • Negatiivinen tulovero (M. Friedman) on verotettavan tulon alarajan alle jääville pienituloisille maksettava tulotuki (lopputulos sama kuin perustulossa) • Osallistumistulo (A. Atkinson) enemmän tai vähemmän kohdennettu sekä työntekoon/sen vastaanottovelvollisuuteen sidottu tuki • Kansalaispalkka = osallistumistulo • Joku muu? 6
  7. 7. Arviointiprosessissa tavoitteisiin päästään seuraavien vaiheitten kautta: 1. kartoitetaan vaihtoehtoiset perustulomallit suomalaiset ja ulkomaiset esimerkit 2. mallien taloudellisten vaikutusten arviointi: staattiset & dynaamiset simulaatiot 3. arvioidaan olemassa olevan tutkimustiedon avulla perustulomallien yhteiskunnalliset vaikutukset yksilöiden ja yritysten työmarkkinakäyttäytyminen, terveys- ja hyvinvointivaikutukset, sosiaaliturvaetuisuuksien käyttö, katutason byrokratia 4. arvioidaan vaihtoehtoisten perustulomallien oikeudelliset reunaehdot: perustuslaki, verotus, EU-lainsäädännön asettamat ehdot 5. luokitellaan perustulomallit arvioitujen taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten perusteella 6. kokeiltava malli / kokeiltavat mallit valitaan ministeriöiden ja muiden viranomaisten edustajien kanssa7
  8. 8. Aikataulu • Eri vaiheet ovat osin päällekkäisiä • Esiselvitys valmis 30.3.2016 • Loppuraportin määräpäivä 15.11.2016 • Esiselvitys • olemassa oleva tietoa ja tietotarpeet • Alustavat vaikutusanalyysit • Kokeiluasetelma • Toinen vaihe • Syvemmät analyysit valitun mallin / mallien osalta • valitaan malli / mallit • Lyödään lukkoon kokeiluasetelma • Maksualusta • Kokeilu 2017-2018, tulosten arviointi 20198
  9. 9. Kelan perustulokysely 9
  10. 10. Miksi kysely? (1) • Tulkintakehyksien keskeiset muotoilijat (poliitikot, työmarkkinajärjestöjen edustajat jne.) eivät voi toimia täysin irrallaan kansasta ja sen ’tahdosta’ – tai ainakaan enemmistön tahdosta kysely tuottaa neuvoa-antavaa tietoa päätöksen- tekijöitä varten 10
  11. 11. Perustuloa ja kestävyysvajetta koskevien sanahakujen suosio Googlessa 2004 – 2015 Suhteellista ja epätarkkaa tietoa; korkein kohta=100, alin=0 (hakuja ei ole riittävästi) 11 Lähde: Google Trends perustulo kestävyysvaje
  12. 12. Kelan kyselyn toteutustavasta • Perustuu käyntihaastatteluihin (osana Taloustutkimuksen Omnibus-monitilaajatutkimusta) • Kohdejoukko Suomen 15 vuotta täyttäneet asukkaat Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. • Haastattelut syyskuussa; yht. 1 006 henkilöä • Virhemarginaali ±2,5 prosenttiyksikköä • Vertailumahdollisuus v. 2002 Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen ja Åbo Akademin kansantaloustieteen laitoksen tekemään kyselytutkimukseen negatiivisen tuloveron ja perustulon kannatuksesta Suomessa (Andersson & Kangas 2002). 12
  13. 13. Kyselyn keskeiset kysymykset • Perustulo: Mitä mieltä olette järjestelmästä, jossa kaikille Suomessa pysyvästi asuville henkilöille taattaisiin automaattisesti tietty perustulo? • Negatiivinen tulovero: Mitä mieltä olette järjestelmästä, jossa tulot ja verot yhdistettäisiin siten, että pienituloiset saisivat automaattisesti tulonsiirtoja (ns. negatiivinen tulovero) ja ne, joilla on suuret tulot, maksaisivat normaaliin tapaan veroa tulosta, joka ylittää tietyn rajan? • Vastausvaihtoehdot: erittäin hyvä ajatus, melko hyvä ajatus, melko huono ajatus, erittäin huono ajatus, en osaa sanoa13
  14. 14. Kannatus sosioekonomisen aseman mukaan (%) Sosioekonominen asema Negatiivinen tulovero Perustulo 2002 2015 2002 2015 Työntekijä 86 71 (luokat yhdistetty) 65 69 (luokat yhdistetty)Maanviljelijä 83 55 Alempi toimihenkilö 72 70 58 63 Ylempi toimihenkilö 64 62 54 66 Yrittäjä 72 71 50 60 Opiskelija 80 69 78 74 Eläkeläinen 75 68 64 71 Työmarkkinoitten ulkopuolella 78 67 68 75 14 Kannatus heikentynyt kaikissa ryhmissä Kannatus kasvanut (ei opiskelijoiden keskuudessa)
  15. 15. 15 Kannatus työmarkkina-aseman mukaan Negat. tulovero Perustulo Kokopäiväinen palkkatyö, vakituinen työsuhde 66 66 Kokopäiväinen palkkatyö, määräaikainen työsuhde 77 66 Osa-aikainen palkkatyö, vakituinen työsuhde 66 64 Osa-aikainen palkkatyö, määräaikainen työsuhde 83 67 Tarvittaessa töihin -sopimus 48 79 Maatalouden harjoittaja 90 59 Työnantajayrittäjä 57 74 Itsensä työllistäjä: yksinyrittäjä, toiminimi ilman palkattua työvoimaa, freelancer tai apurahansaaja 75 60 Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha 69 73 Työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki, toimeentulotuki 71 87 Opintotuki tai perhe-etuus 77 68 Eläke 68 70 Muu sosiaaliturvaetuus (sairauspäiväraha tms.) 72 59 Jokin muu (vanhempien ja/tai muiden sukulaisten antama tuki, perintö tms.) 58 72 N 271 48 34 22 13 7 13 30 34 64 95 305 17 48
  16. 16. Perustulon puoluepoliittinen kannatus vuosina 2002 ja 2015 • Vakaa ja vahva kannatus Vasemmistoliittoa ja Vihreitä äänestäneiden keskuudessa (yli 70 % Vihreistä ja yli 80 % Vasemmistoliiton kannattajista piti hyvänä ajatuksena sekä 2002 että 2015) • Vakaa kannatus myös Keskustan kannattajien keskuudessa (n. 60 % sekä 2002 että 2015) • SDP:n (59 69 %), RKP:n (6483 %) ja Kokoomuksen (4854 %) kannattajien keskuudessa suosio kasvanut • Kristillisdemokraattien keskuudessa kannatus pudonnut (63 56 %) 16
  17. 17. Kuinka suuri perustulon tulisi olla? • Mielipidevastukset edun suuruudesta • Kumpanakin vuonna vastusten mediaani on 1.3 kertaa minimieläkkeen suuruus 17
  18. 18. Kysymysten muotoilu vaikuttaa siihen millaisia vastauksia saadaan • Nyt kysyttiin idean kannatusperustaa siten, että tulos on vertailukelpoinen 2000-luvun alun kyselyyn • Kehystetään myöhemmin (kokeilun yhteydessä) tarkemmin. Vrt. 18
  19. 19. • Osa voittaa ja osa joutuu maksajaksi • Riippuu konkreettisesta perustulomallista • Vaikutusten kohdentumiseen liittyvät epäselvyydet ja asiaan liittyvät intressit mahdollistavat useita tulkintakehyksiä 19
  20. 20. Keskustelun keskeisiä tulkintakehyksiä suomalaisessa päivälehdistössä 2006 – 2012 (ks. Perkiö 2013) 20 Työmarkkina-aktiivisuuden lisääjä (työn tekeminen tulisi nykyistä kannattavammaksi) Turvaverkko (estää putoamisen pohjalle) Tuloerojen tasaaja Työyhteiskunnan uhka (mahdollistaa työnvieroksunnan) Eriarvoisuuden lisääjä Jättää turvaa tarvitsevat yksin ongelmineen Autonomian lisääjä Romuttaa hyvinvointijärjestelmän
  21. 21. Eri puolueitten äänestäjien näkemyksiä 21
  22. 22. 22
  23. 23. Mitä mieltä Te olette seuraavista perustuloa koskevista väittämistä? 0=ehdottomasti eri mieltä, 10=täysin samaa mieltä 23 4,45 4,56 4,69 4,84 4,89 5,12 5,8 6,09 6,26 6,44 6,54 6,6 6,73 6,8 6,87 0 2 4 6 8 10 Päällekkäisten sosiaaliturvaetuuksien maksaminen yleistyy ja sosiaaliturvajärjestelmästä tulee entistä monimutkaisempi Eniten apua tarvitsevat jäävät oman onnensa nojaan Huonopalkkainen ”orjatyö”lisääntyy Sosiaaliturvajärjestelmän kyky vastata työelämän tarpeisiin heikkenee Kansalaisten joutenolo ja laiskottelu yleistyvät Yksilön ja yhteiskunnan väliset vastuut ja velvollisuudet hämärtyvät Sosiaaliturvamenot pienenevät Eettisesti ja ekologisesti kestävämpien töiden tekemisen ja teettämisen edellytykset paranevat Veronkierto ja sosiaaliturvan väärinkäyttö vähenee Työttömien yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet paranevat Ihmisten vapaudet päättää itse omista asioistaan lisääntyvät Sosiaaliturvabyrokratia kevenee Sosiaaliturvalainsäädäntö selkiintyy Lyhytaikaisen ja pienipalkkaisen työn vastaanottaminen helpottuu Pätkä- ja silpputyöntekijöiden sekä pienyrittäjien toimeentuloturva paranee k.a.
  24. 24. Ajatuksia malleista, tasoista ja etenemistavoista
  25. 25. Kohdejoukko • Työikäinen väestö − lapsilisä on lasten perustulo ja eläkkeet eläkeläisten perustulo − Työttömät, työmarkkinoitten ulkokehäläiset, uuden työn muodot, yrittäjät, sisäkehäläiset(?) • Opiskelijat? Opintotuki on eräänlainen negatiivinen tulovero. • 18-20 –v not in employment not in education –porukka − Voidaanko NEETs -porukkaa ottaa kahdeksi vuodeksi mukaan? • Hyvä kokeilla niissä ryhmissä, joissa ajatellaan olevan vaikutusta (= tulonjaon alapää) • hyvätuloisista tosin ei aiheudu kustannuksia (elleivät heittäydy elämään perustulolla • Täydellinen perustulo? 25
  26. 26. Osittainen perustulo • kokeillaan eri tasoisia perustuloja – työttömän perusturva on tällä hetkellä 575€, mikä olisi silmämääränä • toimeentulotuen perusosa on 485€ • 500€, 550€, 600€, 650€ ja 700€. • asumistuki jää sellaiseksi kuin se on • ’Asumisraha’: • alueriippuvainen könttäsumma • Pariskunnille samat edut kuin yhdelle hengelle? • Ei skaalaeduista johtuvia vähennyksiä. • Työmarkkinatuen lapsikorotusta vastaava summa? • Yksihuoltajien tilanne • miten huomioidaan erilaiset yh-korotukset elatusavut − elatusapu PTn päälle26
  27. 27. Negatiivinen tulovero • Tulorekisteri 2019 (tod näk 2020) • Ajantasainen, kuukausitieto • Ei sisällä maksuperiodeja? • Mikäli näin on, tulorekisteri on käyttökelvoton alusta niin PT:n kokeilussa kuin Kelan eduissakin 27
  28. 28. Muut mallit • Osallistava sosiaalipolitiikka • Perustulo n. 550€ • Sen päälle saisi osallistumisrahaa • Anthony Atkinson, Jan Otto Andersson, ’Risikon malli’? • Osallistumisrahaan sovellettaisiin osallistavan sosiaalipolitiikan ideoita?28
  29. 29. Tutkimusastelma ja laki • Lakisidonnaisuus • Hallinnollisen mielivallan estäminen • Kansalaisten yhdenvertaisuus • Valtakunnallinen vs. alueellinen kokeilu • Perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset • EU-oikeus • Transportoitavuus ja etujen piiriin tuleminen • Perustuslaki ei välttämättä estä kokeiluasetelmia • Päätöksenteon pohjaksi saatavan tiedon hankkiminen • Muu lainsäädäntö • Työleläkkeet, toimivaltakysymykset, tietosuoja29
  30. 30. Kirjallisuutta ja tuloksista enemmän • Airio I., Kangas O., Koskenvuo K., & Laatu M. Kansa kannattaa perustuloa (1-3). Kelan tutkimusblogi • Andersson J. O, Kangas O. Perustulon kannatus Suomessa. Helsinki: Stakes, Yhteiskuntapolitiikka 67 (2002) : 4, • Perkiö, J. Taistelu tulkinnasta: perustulo Suomen julkisessa keskustelussa 2006-2012. Julkaisussa Eskelinen T., Heikkilä S. (toim.) Talous ja arvo. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, SoPhi 119, 2013. • Widerquist K., Noguera J. A., Vanderborght Y., De Wispelaere J. Introduction: The Idea of an Unconditional Income for Everyone. In: Widerquist K., Noguera J. A., Vanderborght Y., De Wispelaere J. (eds.) Basic Income. An Anthology of Contemporary Research. Chichester: Wiley Blackwell 2013. 30

×