Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Nuorten toimeentulotukiasiakkaiden asiakkuusprosessit

153 views

Published on

Hanna-Mari Heinonen ja Markku Laatu: Nuorten toimeentulotukiasiakkaiden asiakkuusprosessit. Esitys seminaarissa Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena II (Kelan päätalo, Helsinki 8.5.2018).

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Nuorten toimeentulotukiasiakkaiden asiakkuusprosessit

  1. 1. Nuorten toimeentulotukiasiakkaiden asiakkuusprosessit sosiaalityön ammattilaisille tehdyn kyselyn tuloksia Markku Laatu ja Hanna-Mari Heinonen Kela, tutkimusryhmä
  2. 2. Esityksen sisältö • Hankkeen tausta: mitä tutkimme ja miksi? • Nuorten elämäntilanne Kelan rekistereiden valossa • Kyselyaineiston kuvaus • Kyselyn tulokset 8.5.2018 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko2
  3. 3. ”Ilmiö voimistuu: Älypuhelinsukupolven nuoret aikuiset jäävät toimeentulotuen varaan” Länsiväylä 16.6.2017 • Yli 84 000 nuorta sai Kelasta toimeentulotukea vuonna 2017 • Yli puolet heistä sai tukea pidempään kuin 4 kk
  4. 4. Rikkaidenkin lapset nostavat helppoa Kela-rahaa kännykällä? – Professori: "Arvelen, että yhä useampi toimii näin" KUVA Johanna Erjonsalo / arkisto Helsingin Uutiset 8.5.2017
  5. 5. Hakevatko rikkaiden lapset helppoa rahaa toimeentulotuesta? – Näin Kela vastaa Kela ei myönnä, että hyvätuloisten perheiden lapset hakisivat toimeentulotukea aiempaa enemmän. KUVA Sanna Jompero / Arkisto Uusimaa 9.5.2017
  6. 6. Selvitys nuorista toimeentulotukiasiakkaista (Raittila, Korpela, Ylikännö, Laatu, Heinonen, Jauhiainen, Helne) • Tilaajina STM ja VM • Koostuu sekä tilastollisesta että laadullisesta tarkastelusta. • Tilastollisessa osiossa on mallinnettu sitä, mitkä tekijät ovat yhteydessä toimeentulotuen saannin kestoon. • Tietoa myös etuuksien päällekkäisyydestä ja toimeentulotukea saaneiden nuorten kotitalouksien taloudellisesta tilanteesta • Osana selvitystä kysely nuorten kanssa työskenteleville sosiaalialan ammattilaisille Uudellamaalla • Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat 10 kunnassa Uudellamaalla • Vastausosuus 36 % (28/77)
  7. 7. P ä toiminta
  8. 8. Tuen saannin mukaan
  9. 9. Kyselyn kysymykset • Mitkä tekijät lisäävät riskiä toimeentulotuen pitkittymiselle? • Miten palvelujärjestelmä nykyisellään vastaa nuorten palvelutarpeisiin? • Perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutukset nuorten toimeentulotukea saavien tilanteeseen? • Miten Kelan ja kuntien yhteistyö toimii nuorten toimeentulotukiasiakkaiden kohdalla? • Miten Kelan ja kuntien yhteistyötä tulisi kehittää?
  10. 10. Syitä pitkittyneeseen toimeentulotukeen turvautumiseen nuorilla • Taustalla usein monimutkainen, ylisukupolvinen tai lapsuudesta alkanut, yksilöllisten ja rakenteellisten ongelmien vyyhti. • Kasautuneen huono-osaisuuden taustalta löytyy mm. • vanhempien pienituloisuutta, • mielenterveysongelmia, • neurologisia häiriöitä, • ”vääränlainen” kaveripiiri, • päihteiden väärinkäyttöä, • ylivelkaantumista, • yl. elämänhallinnan puutetta ja näköalattomuutta.  nuoren mahdollisuudet päästä työmarkkinoille ovat hyvin heikot.
  11. 11. ”Taustatekijöinä ovat usein ADHD tai muu diagnoosi jota ei ole lapsena tutkittu ja johon ei ole saanut riittävää tukea (…). Nyt nuorina aikuisina heillä on laajoja oppimisen/ymmärtämisen pulmia ja laajat elämänhallinnan ongelmia, jotka tuottavat arjessa haasteita. Asiointi ja asioiden hoitaminen on useammalle asiakkaalle hankalaa.”
  12. 12. Palvelujärjestelmän kyky ja keinot vastata nuorten palvelutarpeisiin • Monet (75%) kokevat, ettei sosiaalityöntekijöillä ole nykyisellään riittävästi työkaluja ratkaista pitkittyneistä ongelmista kärsivien nuorten elämäntilanteita. • Monien mielestä järjestelmää tulisi kehittää myös nykyistä kannustavammaksi (vrt. myös Palola ym. 2012) "Nuorille tulisi tarjota enemmän kannustimia sanktioiden sijaan. Positiiviset esimerkit ovat hyödyllisempiä kuin rangaistuksilla uhkaaminen.” ” Kotona "pötköttelevän" nuoren ei pitäisi saada niin paljon yhteiskunnan etuuksia, kuin opiskelija tai työkokeilussa käyvä saa. Opiskelu ja työkokeilussa käyvien nuorten etuuksia olisi siis nostettava, jotta raha motivoisi nuoria eteenpäin.”
  13. 13. • Sanktiointi hyväksytympää tilanteissa, joissa nuoria ohjataan palvelujen piiriin. Myös järeämpiä keinoja kannatetaan. ”Valitettavasti (…) "pakkokeinot" pitäisi olla tehokkaammat, jotta nuori tulisi vas- taanotoille, perusosan alentaminenkaan ei tunnu aina tehoavan. (… ) iso prosentti nuorista ei esim. tule Kelan ilmoituksen perusteella lähettävälle sosiaalitoimiston ajanvaraukselle. Syrjäytymiskierre nopeutuu äkkiä."
  14. 14. Vastaajat peräänkuuluttavat mahdollisimman varhaista puuttumista nuoren ongelmiin ja niiden ennalta ehkäisyä • kouluissa tulisi puuttua kiusaamiseen tehokkaammin, • oppimisvaikeuksien tunnistamiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, • tukea tulisi tarjota etenkin silloin, jos opinnot ovat syystä tai toisesta ovat vaarassa keskeytyä • nuorille tulisi opettaa koulussa myös arjen- ja talouden hallintaan liittyviä taitoja, • siirtymät peruskoulun jälkeiseen koulutukseen tulisi tehdä helpommiksi, • joustavampia opiskelumuotoja (näyttötutkinnot, työnantajien tarjoamat, täsmäkoulutukset, joustavat haut) tulisi olla tarjolla enemmän, • nykyistä enemmän maksuttomia harrastusmahdollisuuksia ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, • maahanmuuttajanuorille paremmat mahdollisuudet opiskella suomen kieltä ja saada asunto ja työpaikka
  15. 15. • Monien toivomuslistalla myös sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen ja poikkihallinnollisten asiakkuusprosessien sujuvoittaminen • Ohjaamo-toimintaa lisää, • sos.työntekijöiden, perhetyöntekijöiden, psykologien yms. jalkautumista kouluihin ja päiväkoteihin • ylipäätään enemmän viranomaisten yhteiseen näkemykseen perustuvaa, moniammatillista toimintaa. • Tärkeää erityisesti mielenterveysongelmista kärsivien nuorten kohdalla – pääsy mielenterveyspalveluihin helpommaksi – sairaiden nuorten puutteellisista elämänhallintataidoista ”sakottamisesta” tulisi luopua.
  16. 16. Toivomuksia Kelan suuntaan • Kelan tulisi omaksua nykyistä aktiivisempi rooli nuorten ohjaamisessa oikeanlaisten palvelujen piiriin. • Kela voisi myös tarjota nuorille mahdollisuuden asioida yhden työntekijän kanssa hajautetun palvelumallin sijaan. ”Kelassa voisi olla vaikka nuorille oma työntekijä/tukihenkilö, jonka kanssa asiakas voisi tukiasioitaan selvittää ja jota voisi tavata useammankin kerran ja olla yhteydessä tähän henkilöön puhelimitse, kun tulee kysyttävää. Nuoret ovat parhaiten yhteydessä esim. whatsapilla.”
  17. 17. Toimeentulotuen Kela-siirron vaikutukset nuorten palveluihin • Kaksi kolmasosaa vastaajista (67 %) on sitä mieltä, että perustoimeentulotuen Kela-siirron myötä nuorten ohjaaminen sosiaalityön palveluihin on vaikeutunut. • Vain yksi vastaajista on sitä mieltä, että Kela hoitaa tehtävät (jonkin verran) paremmin kuin kunnallinen sosiaalityö. Miltei neljä viidestä (79 %) vastaajasta katsoo Kelan selvinneen tehtävien hoidosta kuntia jonkin verran tai paljon huonommin.
  18. 18. • Kela-siirrosta hyötyneet eniten nuoret, • joilla toimeentulotuen tarve on tilapäistä (esim. opiskelijat, tilapäisesti työttömät ja työssäkäyvät), • joilla elämä on taloutta lukuun ottamatta muutoin kunnossa (nuoret ovat terveitä ja sosiaaliset turvaverkot kunnossa), • jotka ovat aktiivisia ja osaavat hakea apua ja tukea sitä tarvitessaan, ja • joilla on hyvät valmiudet asioida virastoissa ja sähköisten asiointikanavien kautta. • Yksi vastaaja nimeää uudistuksen voittajiksi myös ” kotona makaavat ’pötköttelijät’, joilla ei ole halua sitoutua mihinkään, eikä motivaatiota tehdä elämässään mitään, kuten opiskella tai tehdä työtä”. • Uudistuksen hyötyjiä oletettavasti myös toimeentulotuen ”alikäyttäjät”, jotka eivät ole ennen hakeneet etuutta joko tiedon puutteen tai sosiaalitoimiston asiakkuuteen liitetyn stigman takia (vrt. Laatu & Heinonen 2017).
  19. 19. • Uudistuksen häviäjiä • mielenterveys-, päihde- ja peliongelmaiset, • heikkolahjaiset, • sähköiseen asiointiin kykenemättömät, • nuoret, jotka eivät saa ajoissa jätettyä tukihakemusta tarvittavine liitteineen, • koulupudokkaat, • asunnottomat, • tulottomat, • vähävaraisten perheiden lapset sekä • vasta maahan tulleet luku- ja kirjoitustaidottomat nuoret.  laaja kirjo nuoria, jotka usein erityisen tuen tarpeessa.
  20. 20. Kelan palvelujärjestelmän toimivuus nuorten kannalta
  21. 21. Negatiivisen Kela-kuvan mahdollisia syitä • Vastaajat arvioivat nuorten tilannetta oman työnsä ja sitä kautta ennen kaikkea heikompiosaisten nuorten asioiden hoidon näkökulmasta • Kelan palvelujärjestelmän onnistumisen arvioinnin mittapuuna se, miten Kela kykenee toimimaan oman kunnan aiemmin soveltamien toimintatapojen mukaisesti • Uudenmaan kuntien perustoimeentulotuen asiakkaiden palvelussa ilmenneet Kela-siirron toimeenpanon ongelmat ovat saattaneet olla suurempia kuin muualla maassa • Toimeentulotukiasiakkaille suunnatussa asiakaskyselyssä (Airio & Laatu 2017; http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/3984 ) tulokset eivät näin kriittisiä vaikka toteutettiin tilanteessa, jolloin ongelmia oli enemmän
  22. 22. Kelan ja kuntien välisen yhteistyön toimivuus • Kunnissa nuorten parissa työskentelevät sosiaalialan ammattilaiset eivät yli vuosi Kela-siirron jälkeen ole edelleenkään kovin tyytyväisiä yhteistyön edellytyksiin Kelan kanssa:
  23. 23. Keskeisin kehittämistä vaativa asia Kelan ja kuntien välisessä yhteistyössä erityisesti nuorten toimeentulotukiasiakkaiden kohdalla • Perusosan alentamisessa sosiaalityöntekijöiden näkemys systemaattisemmin huomioon • Kelan ja kuntien välinen tiedonsiirto kaksisuuntaiseksi ja vuorovaikutteiseksi • Kelan ja kuntien sosiaalialan ammattilaisten kanssa yhteistyössä rakennettu huoliseula
  24. 24. Huoliseulan sisältö?
  25. 25. Kiitos! Lisää tuloksia julkaistaan teemakirjassa alkuvuodesta 2019 Markku Laatu Erikoistutkija Hanna-Mari Heinonen Tutkija Kela, tutkimusryhmä

×