Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Mikä Kunto? -viestintäkampanja. Nuorten kuntoutuspalveluiden viestintäkampanjan onnistuneisuus

204 views

Published on

Mäkinen J, Paavonen A-M. Mikä Kunto? -viestintäkampanja. Nuorten kuntoutuspalveluiden viestintäkampanjan onnistuneisuus. Työpapereita 125, Kela. Julkaisun osoite: http://hdl.handle.net/10138/214801

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Mikä Kunto? -viestintäkampanja. Nuorten kuntoutuspalveluiden viestintäkampanjan onnistuneisuus

  1. 1. Mikä Kunto? -viestintäkampanja Nuorten kuntoutuspalveluiden viestintäkampanjan onnistuneisuus Jenna Mäkinen ja Anna-Marie Paavonen Työpapereita 125, 2017
  2. 2. Mikä Kunto? -viestintäkampanja • Kampanja toteutettiin vuosina 2015–2016. • Kohderyhmänä olivat 16–30-vuotiaat nuoret ja kuntoutuksen sidosryhmät. • Kampanjan verkkosivustolla kerrottiin kuntoutuspalveluista ja niihin hakeutumisesta. • Verkkosivustoa markkinoitiin sosiaalisessa mediassa Facebookissa, Youtubessa ja Instagramissa. • Lisäksi nuorille järjestettiin kirjoituskilpailu heidän kuntoutuskokemuksistaan. • Kampanjan tavoitteena oli lisätä nuorten ja nuorten kanssa työskentelevien tietämystä kuntoutuspalveluista. 2
  3. 3. Tulosten yhteenveto • Kolme prosenttia nuorista muisti kampanjan. • Enemmistö kuntoutuksen palveluntuottajista ja Kelan palveluneuvojista sekä puolet etsivistä nuorisotyöntekijöistä muisti nähneensä kampanjan. • Ammattilaiset kokivat kampanjan tärkeäksi ja sosiaalisen median hyväksi uudeksi kanavaksi viestiä nuorille kuntoutuspalveluista. • Toisaalta ammattilaiset kokivat, ettei kampanja ollut tarpeeksi näkyvä ja siitä tiedotettiin heille huonosti. • Tilastotarkasteluiden perusteella nuorten kuntoutushakemusten määrissä ei ole kampanjaan yhdistettävissä olevaa kasvua. 3
  4. 4. Johtopäätökset • Pelkkä tieto kuntoutuspalveluista ei välttämättä riitä ohjaamaan nuoria kuntoutuspalveluihin. • Henkilökohtainen neuvonta sekä Kelan ja nuorten kanssa työskentelevien nykyistä tiiviimpi yhteistyö saattavat olla tehokkaampia tapoja saada kuntoutuksesta mahdollisesti hyötyvät nuoret kuntoutuspalveluiden piiriin. 4

×