Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Markku Laatu ym. Perustulon kannatus Suomessa

785 views

Published on

Markku Laatu ym. Perustulon kannatus Suomessa. Esitys Sosiaalipoliitikan päivillä 22.10.2015.

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Markku Laatu ym. Perustulon kannatus Suomessa

  1. 1. Perustulon kannatus Suomessa Ilpo Airio & Olli Kangas & Karoliina Koskenvuo & Markku Laatu Kelan tutkimusosasto Sosiaalipolitiikan päivät 22.10.2015
  2. 2. Perustuloa koskeva keskustelu Suomessa • Laajempaa ajoittaista kiinnostusta 1980-luvulta lähtien • Erit. pienpuolueet ja kansalaisliikkeet suosiollisempia; suuremmat puolueet ja työmarkkinajärjestöt nihkeämpiä. Myös monet sosiaalipolitiikan asiantuntijat olleet asian suhteen varovaisia (Perkiö 2013, 235) 2
  3. 3. Syitä varovaisuuteen: • Polkuriippuvuus: suurilla puolueilla, työmarkkinajärjestöillä ja asiantuntijoilla ollut merkittävä rooli syyperusteisen sosiaaliturvan rakentajina  koiran on vaikea päästä karvoistaan • Perusturvan pitkä polku vienyt kohti köyhyyspolitiikkaa (toimeentulotukiriippuvuutta) ja turvan vastikkeellisuutta • Kansaneläkkeen marginalisoitumisen jälkeen jäljellä vain yksi vahvaa universalismia edustava etuus: lapsilisä (ks. Julkunen 2006) Myös takuueläke maksetaan vain tietyn eläketulorajan alle jääville (vrt. negat. tulovero)3
  4. 4. Osasyynä varovaisuuteen useat mahdolliset perustulovariaatiot: • Perusmuodossa perustarpeet tyydyttävä vastikkeeton rahasuoritus. Maksetaan säännöllisesti jokaiselle maassa asuvalle ilman tuen tarpeen harkintaa. Korvaa muun perusturvan • Osittainen perustulo kattaa vain osan kohtuulliseksi katsottavasta perusturvasta (lisätukena jonkinlainen syyperustainen sos.turva) • Negatiivinen tulovero (M. Friedman) on verotettavan tulon alarajan alle jääville pienituloisille maksettava tulotuki (lopputulos sama kuin perustulossa) • Osallistumistulo (A. Atkinson) enemmän tai vähemmän kohdennettu sekä työntekoon/sen vastaanottovelvollisuuteen sidottu tuki • Kansalaispalkka = osallistumistulo • Joku muu?4
  5. 5. … ja niiden mahdolliset vaikutukset: • palkkatyön teettämiseen (mm. työsuhteiden laatuun) ja vastaanottamiseen • itsensätyöllistäjänä toimimisen houkuttelevuuteen • epävirallisen työn tekemiseen. • opiskeluun • muuhun sosiaaliturvaan • verotukseen • sosiaaliturvainstituutioiden (yhteis)toimintaan ja asiakkaiden asiointiprosesseihin • yksilön syrjäytymiseen/yhteiskunnalliseen osallistumiseen • oikeuksien toteutumiseen • itsemääräämisoikeudet • pääsy sos.oikeuksiin (mm. sos.turvan alikäyttäjät) • talouskasvuun jne.5 (esim. jos suurempi kuin nyk. opintoraha tai kotihoidon tuki)
  6. 6. • Osa voittaa ja osa joutuu maksajaksi • Riippuu konkreettisesta perustulomallista • Vaikutusten kohdentumiseen liittyvät epäselvyydet ja asiaan liittyvät intressit mahdollistavat useita tulkintakehyksiä 6
  7. 7. Keskustelun keskeisiä tulkintakehyksiä suomalaisessa päivälehdistössä 2006 – 2012 (ks. Perkiö 2013) 7 Työmarkkina-aktiivisuuden lisääjä (työn tekeminen tulisi nykyistä kannattavammaksi) Turvaverkko (estää putoamisen pohjalle) Tuloerojen tasaaja Työyhteiskunnan uhka (mahdollistaa työnvieroksunnan) Eriarvoisuuden lisääjä Jättää turvaa tarvitsevat yksin ongelmineen Autonomian lisääjä Romuttaa hyvinvointijärjestelmän Erit. ay-liike Erit. Vihreät
  8. 8. ”Kaikissa kehyksissä korostuu aktiivisuuden hyve; siinä missä vastustajat käyttävät ‘työnvieroksuntaa’ lyömäaseena perustuloa vastaan, kannattajat keskittyvät todistelemaan että perustulo päinvastoin lisäisi työntekoa ja aktiivisuutta” (Perkiö 2013). 8 - Etuudella vaikutuksia erit. työikäiseen väestöön - Taustalla erilainen ihmiskuva (ihminen passiivinen/aktiivinen)
  9. 9. Kelan perustulokysely 9
  10. 10. Miksi kysely? (1) • Tulkintakehyksien keskeiset muotoilijat (poliitikot, työmarkkinajärjestöjen edustajat jne.) eivät voi toimia täysin irrallaan kansasta ja sen ’tahdosta’ – tai ainakaan enemmistön tahdosta kysely tuottaa neuvoa-antavaa tietoa päätöksen- tekijöitä varten 10
  11. 11. Miksi kysely? (2) 11 … tai ainakin se keskusteluttaa aiempaa enemmän ihmisiä…
  12. 12. Perustuloa ja kestävyysvajetta koskevien sanahakujen suosio Googlessa 2004 – 2015 Suhteellista ja epätarkkaa tietoa; korkein kohta=100, alin=0 (hakuja ei ole riittävästi) 12 Lähde: Google Trends perustulo kestävyysvaje
  13. 13. • 2010-luvulla joukkotyöttömyys, työelämän epävarmuuksien lisääntyminen, arvioitu ihmistyön koneellistuminen, prekariaattikeskustelu jne. tuoneet asian uudella tavalla ajankohtaiseksi • Kasvavaa kiinnostusta perustuloa kohtaan sielläkin, missä sitä ei juuri ennen ole ollut: SDP, STTK, EVA, Libera, Sitra… • Myös hallitusohjelmassa maininta perustulokokeilun toteutuksesta  Kokeilun konkretisointi esiselvitysvaiheessa 13
  14. 14. Miksi kysely? (3) • Vähän tuoretta tietoa siitä, miten kansalaiset suhtautuvat asiaan ja erit. siitä, ovatko asenteet perustuloa kohtaan kiristyneet vai lientyneet • Taloustutkimus selvittänyt Ajatuspaja e2:n toimeksiannosta internet-paneelilla 30.12.2014– 1.1.2015 (yli 1200 suomalaista) − Ei edusta koko väestöä − Puuttuu vertailumahdollisuus aiempaan tilanteeseen − Kehystys voi vaikuttaa tuloksiin: ”Voisin kannattaa perustuloa, jos se takaa ihmisille perustoimeentulon, vähentää byrokratiaa ja kannustaa samalla työntekoon ja yrittämiseen”. 14
  15. 15. 15 Lähde:http://e2.fi/wp-content/uploads/2015/01/perustulotiedote.pdf Liki neljä viidestä (79%) kannattaa ja vain noin joka kymmenes vastustaa perustuloa e2:n kysely
  16. 16. Kelan kyselyn toteutustavasta • Perustuu käyntihaastatteluihin (osana Taloustutkimuksen Omnibus-monitilaajatutkimusta) • Kohdejoukko Suomen 15 vuotta täyttäneet asukkaat Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. • Haastattelut syyskuussa; yht. 1 006 henkilöä • Virhemarginaali ±2,5 prosenttiyksikköä • Vertailumahdollisuus v. 2002 Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen ja Åbo Akademin kansantaloustieteen laitoksen tekemään kyselytutkimukseen negatiivisen tuloveron ja perustulon kannatuksesta Suomessa (Andersson & Kangas 2002). 16
  17. 17. Kyselyn keskeiset kysymykset • Perustulo: Mitä mieltä olette järjestelmästä, jossa kaikille Suomessa pysyvästi asuville henkilöille taattaisiin automaattisesti tietty perustulo? • Negatiivinen tulovero: Mitä mieltä olette järjestelmästä, jossa tulot ja verot yhdistettäisiin siten, että pienituloiset saisivat automaattisesti tulonsiirtoja (ns. negatiivinen tulovero) ja ne, joilla on suuret tulot, maksaisivat normaaliin tapaan veroa tulosta, joka ylittää tietyn rajan? • Vastausvaihtoehdot: erittäin hyvä ajatus, melko hyvä ajatus, melko huono ajatus, erittäin huono ajatus, en osaa sanoa17
  18. 18. Kannatus sosioekonomisen aseman mukaan (%) Sosioekonominen asema Negatiivinen tulovero Perustulo 2002 2015 2002 2015 Työntekijä 86 71 (luokat yhdistetty) 65 69 (luokat yhdistetty)Maanviljelijä 83 55 Alempi toimihenkilö 72 70 58 63 Ylempi toimihenkilö 64 62 54 66 Yrittäjä 72 71 50 60 Opiskelija 80 69 78 74 Eläkeläinen 75 68 64 71 Työmarkkinoitten ulkopuolella 78 67 68 75 18 Kannatus heikentynyt kaikissa ryhmissä Kannatus kasvanut (ei opiskelijoiden keskuudessa)
  19. 19. 19 Kannatus työmarkkina-aseman mukaan Negat. tulovero Perustulo Kokopäiväinen palkkatyö, vakituinen työsuhde 66 66 Kokopäiväinen palkkatyö, määräaikainen työsuhde 77 66 Osa-aikainen palkkatyö, vakituinen työsuhde 66 64 Osa-aikainen palkkatyö, määräaikainen työsuhde 83 67 Tarvittaessa töihin -sopimus 48 79 Maatalouden harjoittaja 90 59 Työnantajayrittäjä 57 74 Itsensä työllistäjä: yksinyrittäjä, toiminimi ilman palkattua työvoimaa, freelancer tai apurahansaaja 75 60 Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha 69 73 Työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki, toimeentulotuki 71 87 Opintotuki tai perhe-etuus 77 68 Eläke 68 70 Muu sosiaaliturvaetuus (sairauspäiväraha tms.) 72 59 Jokin muu (vanhempien ja/tai muiden sukulaisten antama tuki, perintö tms.) 58 72 N 271 48 34 22 13 7 13 30 34 64 95 305 17 48
  20. 20. 20 Itsensätyöllistäjät heterogeeninen ryhmä Lähde: Pärnänen A, Sutela H. Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013. Helsinki: Tilastokeskus 2014.
  21. 21. 21 Todennäköisyys suhtautua kielteisesti perustuloon puoluekannatuksen mukaan, kun ikä, sukupuoli, tulot ja koulutus on vakioitu; vertailuryhmänä Vihreät
  22. 22. Perustulon puoluepoliittinen kannatus vuosina 2002 ja 2015 • Vakaa ja vahva kannatus Vasemmistoliittoa ja Vihreitä äänestäneiden keskuudessa (yli 70 % Vihreistä ja yli 80 % Vasemmistoliiton kannattajista piti hyvänä ajatuksena sekä 2002 että 2015) • Vakaa kannatus myös Keskustan kannattajien keskuudessa (n. 60 % sekä 2002 että 2015) • SDP:n (59 69 %), RKP:n (6483 %) ja Kokoomuksen (4854 %) kannattajien keskuudessa suosio kasvanut • Kristillisdemokraattien keskuudessa kannatus pudonnut (63 56 %) 22
  23. 23. 23 Lähde:http://e2.fi/wp-content/uploads/2015/01/perustulotiedote.pdf Perustulon kannatus ajatushautomo e2:n kyselyssä
  24. 24. Kuinka suuri perustulon tulisi mielestänne olla? (euroa kuukaudessa) 24 2002 2015 3700 mk (nykyrahassa 763 €) 1000 €
  25. 25. Kysymysten muotoilu vaikuttaa siihen millaisia vastauksia saadaan • Nyt kysyttiin idean kannatusperustaa siten, että tulos on vertailukelpoinen 2000-luvun alun kyselyyn • Kehystetään myöhemmin (kokeilun yhteydessä) tarkemmin. Vrt. 25
  26. 26. Mitä mieltä Te olette seuraavista perustuloa koskevista väittämistä? 0=ehdottomasti eri mieltä, 10=täysin samaa mieltä 26 4,45 4,56 4,69 4,84 4,89 5,12 5,8 6,09 6,26 6,44 6,54 6,6 6,73 6,8 6,87 0 2 4 6 8 10 Päällekkäisten sosiaaliturvaetuuksien maksaminen yleistyy ja sosiaaliturvajärjestelmästä tulee entistä monimutkaisempi Eniten apua tarvitsevat jäävät oman onnensa nojaan Huonopalkkainen ”orjatyö”lisääntyy Sosiaaliturvajärjestelmän kyky vastata työelämän tarpeisiin heikkenee Kansalaisten joutenolo ja laiskottelu yleistyvät Yksilön ja yhteiskunnan väliset vastuut ja velvollisuudet hämärtyvät Sosiaaliturvamenot pienenevät Eettisesti ja ekologisesti kestävämpien töiden tekemisen ja teettämisen edellytykset paranevat Veronkierto ja sosiaaliturvan väärinkäyttö vähenee Työttömien yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet paranevat Ihmisten vapaudet päättää itse omista asioistaan lisääntyvät Sosiaaliturvabyrokratia kevenee Sosiaaliturvalainsäädäntö selkiintyy Lyhytaikaisen ja pienipalkkaisen työn vastaanottaminen helpottuu Pätkä- ja silpputyöntekijöiden sekä pienyrittäjien toimeentuloturva paranee k.a.
  27. 27. Kirjallisuutta ja tuloksista enemmän • Airio I., Kangas O., Koskenvuo K., & Laatu M. Kansa kannattaa perustuloa (1- 3). Kelan tutkimusblogi • Andersson J. O, Kangas O. Perustulon kannatus Suomessa. Helsinki: Stakes, Yhteiskuntapolitiikka 67 (2002) : 4, • Perkiö, J. Taistelu tulkinnasta: perustulo Suomen julkisessa keskustelussa 2006-2012. Julkaisussa Eskelinen T., Heikkilä S. (toim.) Talous ja arvo. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, SoPhi 119, 2013. • Widerquist K., Noguera J. A., Vanderborght Y., De Wispelaere J. Introduction: The Idea of an Unconditional Income for Everyone. In: Widerquist K., Noguera J. A., Vanderborght Y., De Wispelaere J. (eds.) Basic Income. An Anthology of Contemporary Research. Chichester: Wiley Blackwell 2013. 27

×