SlideShare a Scribd company logo
1 of 29
Download to read offline
Suomalainen
perusterveydenhuolto
kansainvälisessä vertailussa
Liina-Kaisa Tynkkynen, FT, dosentti
Tutkimuspäällikkö, THL
Alma Atan julistus 1978
perusterveydenhuollosta
1. merkittäviä vaikutuksia koko väestön terveydentilan
kohentamisessa ja terveyden jakautumisen
oikeudenmukaisuuden lisäämisessä
2. välttämätöntä terveydenhuoltoa
3. kaikkien yksilöiden ja yhteisöjen saavutettavissa ja joka tukee
heidän täysipainoista osallistumista
4. palvelujärjestelmän ensimmäinen taso, jolla yksilöt, perheet ja
yhteisöt pääsevät kosketuksiin kansallisen
terveydenhuoltojärjestelmän kanssa.
Source: https://www.who.int/teams/social-determinants-of-health/declaration-of-alma-ata
Primary health care vs. primary care
Perusterveydenhuolto
primary health care
• Universaalit, kattavat, integroidut palvelut
• Moniammatillisuus
• Ensisijainen terveydenhuolto (primary care) sekä
kansanterveystyö
• Yhteisö- ja väestöorientaatio
• Monialaiset politiikat ja toimenpiteet, joilla pyritään
ongelmien varhaiseen hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn
sekä vaikuttamaan terveyden määrittäjiin yksilö ja
väestötasolla
• Yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sitouttaminen ja
voimaannuttaminen osallisuuden ja omahoidon
edistämiseksi
Ensisijainen terveydenhuolto
primary care
• Yleislääkärin tarjoamaa, helposti saavutettavaa
terveydenhuoltopalvelua
• Hoidon jatkuvuus ja kokonaisvastuu
• Ihmislähtöistä ei diagnoosilähtöistä hoitoa
• Potilaiden valikoitumattomuus
• Gate keeping
Source: How to enhance the integration of primary care and public health?:
approaches, facilitating factors and policy options
Suomessa monet
”public health-
toiminnot” kiinteä osa
perusterveydenhuoltoa
OMENA vai “OMENA”?
Terveysjärjestelmät ovat erilaisia – vertailu on hankalaa
Primary care & primary health care osalta myös jokseenkin vanhentunutta
“Diversities among
European primary care
systems are related to the
specific cultural and
historical backgrounds of
each nation, which have
had a notable influence on
the design of their health
care systems”
(Kringos et al. 2015)
Elements of diversity:
three types
“PUBLIC HIERARCHICAL NORMATIVE”
• Primary care has a central place in the health care system
• Run by the state rather than by professionals
• Governed by decentralized authorities, for example regions, and which consist of multidisciplinary teams
with usually salaried GPs.
• Examples are Finland, Lithuania, Portugal, Spain and Sweden
“PROFESSIONAL HIERARCHICAL GATEKEEPER”
• GPs are the cornerstone and usually in a gatekeeping role.
• Primary care professionals are also often accountable for the management of resources used for health
care.
• Moreover, the remuneration system of professionals is generally mixed, including capitation mixed with
fee for services, in a self-employed position.
• Examples are Estonia, Poland, the Netherlands, Denmark, Slovenia and the United Kingdom.
“FREE PROFESSIONAL NON-HIERARCHICAL”
• Health professionals try to organize primary care delivery independently, at least without strong
regulation from the state or health insurance fund.
• The model has put emphasis on patients’ and professionals’ freedom, meaning the absence of a list
system or gatekeeping and professionals having a self-employed status.
• Primary care professionals work alongside each other, in “silos”, rather than in a cooperation.
• Examples are Austria, Belgium, France, Germany and Switzerland.
Suomalaisen perusterveydenhuollon
ominaispiirteitä
• Yksiköt verrattain suuria
• Työntekijät työsuhteessa
• Moniammatillinen työ
• Hoitajilla ja muilla ammattilaisilla
merkittävä rooli
• Hoidettavien sairauksien ja toimenpiteiden
kirjo laaja
• Perusterveydenhuollon tehtäviä
toteutetaan vastaanottotoiminnan
yhteydessä
• Ennaltaehkäisevän työn rooli ollut
perinteisesti merkittävä
Suomalaisen perusterveydenhuollon
ominaispiirteitä
• Yleislääketieteen
erikoislääkäreiden osuus
lääkäreistä verrattain pieni
• Lääkärit kirjoittavat myös paljon
erilaisia todistuksia
• Ihmisen vapaus valita oma
(yleis)lääkärinsä verrattain
heikko
• Hoidon jatkuvuudessa ongelmia
• Hoidon saatavuudessa
ongelmia
Finland
Building primary care in a
changing Europe: case
studies (2015)
https://apps.who.int/iris/handle/10665/330346
Pohjoismaista vertailua
Larsen et al. (2020)
• Ruotsi, Suomi, Islanti nojaavat terveyskeskusmalliin –
palveluiden kirjo vaihtelee
• Yleislääkärimallit Tanskassa ja Norjassa
• Yleisellä tasolla suomalaiset terveyskeskukset
tarjoavat kattavammin erilaisia palveluita kuin
terveyskeskukset muissa Pohjoismaissa
• Suomessa terveyskeskukset hoitavat suurimman
osan asiakkaiden terveystarpeista, arviolta vain 5%
vierailuista etenee lähetteeseen
erikoissairaanhoitoon.
• Vapaus valita oma lääkäri keskeistä
yleislääkärimalleissa
Eurooppalainen
vertailu
Saavutettavuuden, jatkuvuuden ja
koordinaation osalta Suomi keskikastia
Disclaimer:
• Tiedot vanhoja
• Luotettavuus?
Lähde: Kringos et al. 2015
State of Health in the EU · Suomi · Maan terveysprofiili
2021
Suomessa pääkaupunkiseudun perusterveydenhuollon laatu on
parantunut, joskin vasta lähelle pohjoismaisten verrokkiensa
(Tukholman ja Kööpenhaminan) tasoa.
LÄHDE: Satokangas M, Arffman M, Agerholm J, Thielen K, Ørsted Hougaard C, Andersen I, Burström B & Keskimäki I
1) erityisesti ≥75-vuotiaiden
VOS-jaksojen määrät ovat
koko ajan Tukholmaa ja
Kööpenhaminaa suurempia
2) yksinasuminen ei yhdisty
suomalaisten naisten osalta
suurempaan VOS-jaksojen
ilmaantuvuuteen (toisin kuin
muualla)
LÄHDE: Satokangas M, Arffman M, Agerholm J, Thielen K, Ørsted Hougaard C, Andersen I, Burström B & Keskimäki I
Terveydenhuollon
keinoin
vältettävissä
oleva
kuolleisuus
Lähde:
OECD
State
of
Health
at
the
EU
–
Suomi,
2019
Monessa maassa samanlaisia
haasteita kuin meillä
• Suuntaus kohti moniammatillisempaa työskentelyä ja suurempia yksiköitä
(vrt. Keski-Euroopan solo-practices)
• (Nuorten) lääkäreiden halu toimia osana ryhmää huomioitava myös
koulutuksessa
• Hoidon jatkuvuus huolenaiheena muissakin (Pohjois)maissa
• Erilaiset listautumismallit yleisesti käytössä
• Keskustelussa myös muut jatkuvuuden ”lajit” (tiedon jatkuvuus, tiimiin
liittyvä jatkuvuus, maantieteellinen jatkuvuus)
Järjestelmien
kattavuus
• Mikä väestö katetaan?
• Millaisia palveluja
rahoitetaan?
• Asiakasmaksujen
osuus?
SUOMESSA ENSISIJAISEN HOIDON
PIIRIIN VOI HAKEUTUA NELJÄSTÄ
ERI OVESTA - OVISTA VAIN YKSI
AUKEAA KOKONAAN KAIKILLE
UNIVERSAALI, VERORAHOITTEINEN
JÄRJESTELMÄ: Kunnat/hyvinvointialueet ovat
vastuussa riittävien sote-palveluiden järjestämisestä
asukkailleen.
YKSITYISET PALVELUT:
Sairausvakuutuksesta korvataan mm. yksityisten
palveluiden käyttöä + hoito/diagnostiikka yksityisellä
sektorilla, reseptilääkkeet, kuntoutus, matkat ym.
Yksityisiä palveluja rahoitetaan myös yksityisillä
vakuutuksilla. Myös esim. kolmannensektorin
toiminta (mm. paperittomien klinikat)
TYÖNANTAJIEN JÄRJESTÄMÄ
SAIRAANHOITO: Työnantajien on järjestettävä
ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, mutta iso osa
työnantajista on päättänyt järjestää työntekijöilleen
ainakin jonkinasteiset terveydenhuollon
avosairaanhoidon palvelut.
KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN
TERVEYDENHUOLTO: YHTS järjestää
ensisijaisen terveydenhuollon palvelut
korkeakouluopiskelijoille
https://gratisography.com/
Manderbacka, Aalto, Kestilä, Muuri ja Häkkinen. 2017. Eriarvoisuus somaattisten terveyspalvelujen saatavuudessa.
THL/tutkimuksesta tiiviisti. 21
Perusterveydenhuollon tulisi olla
”koko kansan palvelu”
• Ensisijaisen hoidon saatavuus
Suomessa heikommalla tasolla kuin
esimerkiksi muissa Pohjoismaissa (pl.
Islanti) tai EU:ssa keskimäärin
• Työikäiselle ja maksukykyiselle
väestölle tarjolla mahdollisuus hakeutua
hoitoon myös muista kuin
terveysaseman ovesta
• Yksityisten vakuutusten osuus
ensisijaisessa hoidossa merkittävä(?)
• Järjestelmien rinnakkaiskäyttö
kansainvälisesti verrattain ainutlaatuista
| 23 Source: Finanssiala 2021
0
200000
400000
600000
800000
1000000
1200000
1400000
2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 6/30/2020
VPHI in Finland, number of policies, 2009-6/2020
Children Adults/individual Adults/employer
Korona ja Suomen
perusterveydenhuollon resilienssi
• Koronakriisin kehystys Suomessa(kin)
voimakkaasti terveydenhuoltoon
keskittyvä – kriisin hallinta siirrettiin
varhaisessa vaiheessa
terveydenhuoltosektorille.
• Vahvuutena ollut hierarkkinen ja
hajautettu perusterveyden-
huoltojärjestelmä: lisärahoitukselle ja
ohjaukselle oli (jonkinlaiset) rakenteet
olemassa, paikallistuntemus alueella
hyvä.
• Paikallisuuden vahvuutta ei kuitenkaan
pystytty täysimääräisesti hyödyntämään
– yhteys paikallisen ja kansallisen tason
välillä ei toiminut.
Korona ja Suomen
perusterveydenhuollon resilienssi
• Perusterveydenhuolto pystyi nopeasti
muokkaamaan toimintaansa.
• Alussa hyödynnettiin tuttuja rakenteita ja
toimintamalleja, joita välittömästi ja
jatkuvasti muokattiin.
• Perustason palveluissa pyrittiin
rakentamaan holistinen käsitys sekä
alueen väestön tarpeista ja tilanteesta
että kriisistä ja muokkaamaan
toimintaa sen mukaisesti.
• Johtajat tasapainoilivat myös pandemian
hallinnan ja muiden palveluiden välillä
sekä väestön tarpeiden ja henkilöstön
tarpeiden välillä.
Sote-
uudistuksessa
oltava hereillä
• Osataanko ajatella systeemisesti?
• Resurssien jakaminen: mitkä arvot ja minkä
väestönosan tarpeet edellä?
• Rinnakkaiset järjestelmät ensisijaisessa
hoidossa säilyvät
• Kuntien ja hyvinvointialueen välisen
yhteyden rakentaminen terveyden ja
hyvinvoinnin edistämisessä,
moniammatillisessa yhteistyössä,
kriisivarautumisessa…?
Sote-uudistus
seuraavana
shokkina
• Sote-uudistuksen valmistelu ja
toimeenpano osin päällekkäin
korona-pandemian kanssa
haastaa perusterveydenhuollon
aiheuttaa kumulatiivista stressiä
niin työntekijöille kuin johtajille
• Varautuminen erilaisiin
järjestelmän kriisiytymisiin
uudistuksen toteutuksen
suhteen?
Yhteenvetona
• Järjestelmä on eriarvoinen, vastoin omaa tavoitettaan
(myös sote-uudistuksen ”yhdenvertaiset palvelut”-
tavoite)
• Suomalaisessa järjestelmässä ensisijaisen hoidon
osalta neljä eri hoitoon hakeutumisen väylää, mikä on
kansainvälisesti poikkeuksellista
• Suomalainen perusterveydenhuolto
kansainvälisesti vertaillen edistyksellinen laaja-
alaisuutensa ja moniammatillisuutensa osalta 
näkyy laadussa ongelmista huolimatta?
• Hoidon jatkuvuus suuri haaste, johon herätty myös
muissa (Pohjois)maissa.
• Suomessa odotusajat perusterveydenhuoltoon
poikkeuksellisen pitkiä.
KIITOS!
LIINA-KAISA.TYNKKYNEN(a)THL.FI
Esityksen koostamiseen ovat osallistuneet tutkijat Soila Karreinen ja Marjaana Viita-aho
Kiitokset: Markku Satokangas ja SIA-hanke, Päivikki Koponen, Anu Niemi

More Related Content

Similar to Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vertailussa

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy - IKINÄ-oppaaseen perustuva opetusmateriaali
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy - IKINÄ-oppaaseen perustuva opetusmateriaaliIäkkäiden kaatumisten ehkäisy - IKINÄ-oppaaseen perustuva opetusmateriaali
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy - IKINÄ-oppaaseen perustuva opetusmateriaaliTHL
 
Jari Vuori: Yksityinen ja julkinen palvelu - onko se oikeus vai mahdollisuus ...
Jari Vuori: Yksityinen ja julkinen palvelu - onko se oikeus vai mahdollisuus ...Jari Vuori: Yksityinen ja julkinen palvelu - onko se oikeus vai mahdollisuus ...
Jari Vuori: Yksityinen ja julkinen palvelu - onko se oikeus vai mahdollisuus ...THL
 
Tuulia Rotko: Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen (JAHEE)
Tuulia Rotko: Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen (JAHEE)Tuulia Rotko: Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen (JAHEE)
Tuulia Rotko: Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen (JAHEE)THL
 
Psykiatria ja psykoterapia 2021
Psykiatria ja psykoterapia 2021Psykiatria ja psykoterapia 2021
Psykiatria ja psykoterapia 2021Sami Pirkola
 
Jukka Kärkkäinen; Tervetuloa! Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät 4...
Jukka Kärkkäinen; Tervetuloa! Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät 4...Jukka Kärkkäinen; Tervetuloa! Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät 4...
Jukka Kärkkäinen; Tervetuloa! Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät 4...THL
 
Työterveyshuollon skenaariot sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissa
Työterveyshuollon skenaariot sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissaTyöterveyshuollon skenaariot sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissa
Työterveyshuollon skenaariot sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissaTyöterveyslaitos
 
Yhteiskunnallisen keskustelun avaaja voi olla mielipidejohtaja
Yhteiskunnallisen keskustelun avaaja voi olla mielipidejohtajaYhteiskunnallisen keskustelun avaaja voi olla mielipidejohtaja
Yhteiskunnallisen keskustelun avaaja voi olla mielipidejohtajaAhjo Communications Oy
 
Saattohoidon järjestäminen – Mitä Sote saa aikaan?
Saattohoidon järjestäminen – Mitä Sote saa aikaan?Saattohoidon järjestäminen – Mitä Sote saa aikaan?
Saattohoidon järjestäminen – Mitä Sote saa aikaan?juusohe
 
Potilastiedon arkisto suun terveydenhuollon kansallisen tietopohjan kivijalkana
Potilastiedon arkisto suun terveydenhuollon kansallisen tietopohjan kivijalkanaPotilastiedon arkisto suun terveydenhuollon kansallisen tietopohjan kivijalkana
Potilastiedon arkisto suun terveydenhuollon kansallisen tietopohjan kivijalkanaTHL
 
Millaista työterveyshuoltoa Suomessa tarvitaan?
Millaista työterveyshuoltoa Suomessa tarvitaan?Millaista työterveyshuoltoa Suomessa tarvitaan?
Millaista työterveyshuoltoa Suomessa tarvitaan?Työterveyslaitos
 
Pallatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen
Pallatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminenPallatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen
Pallatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminenjuusohe
 
Psykiatrinen hoito tänään
Psykiatrinen hoito tänäänPsykiatrinen hoito tänään
Psykiatrinen hoito tänäänSami Pirkola
 
Terapiat etulinjaan -malli mahdollistaa terapiatakuun
Terapiat etulinjaan -malli mahdollistaa terapiatakuunTerapiat etulinjaan -malli mahdollistaa terapiatakuun
Terapiat etulinjaan -malli mahdollistaa terapiatakuunKristian Wahlbeck
 
Potilaan ja asiakkaan turvallisuus - kuuluuko se minulle?
Potilaan ja asiakkaan turvallisuus - kuuluuko se minulle?Potilaan ja asiakkaan turvallisuus - kuuluuko se minulle?
Potilaan ja asiakkaan turvallisuus - kuuluuko se minulle?Innokyla
 
Nella Savolainen: Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissa
Nella Savolainen: Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissaNella Savolainen: Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissa
Nella Savolainen: Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissaTHL
 
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmä
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmäHallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmä
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmäSTN IMPRO
 

Similar to Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vertailussa (20)

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy - IKINÄ-oppaaseen perustuva opetusmateriaali
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy - IKINÄ-oppaaseen perustuva opetusmateriaaliIäkkäiden kaatumisten ehkäisy - IKINÄ-oppaaseen perustuva opetusmateriaali
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy - IKINÄ-oppaaseen perustuva opetusmateriaali
 
Jari Vuori: Yksityinen ja julkinen palvelu - onko se oikeus vai mahdollisuus ...
Jari Vuori: Yksityinen ja julkinen palvelu - onko se oikeus vai mahdollisuus ...Jari Vuori: Yksityinen ja julkinen palvelu - onko se oikeus vai mahdollisuus ...
Jari Vuori: Yksityinen ja julkinen palvelu - onko se oikeus vai mahdollisuus ...
 
Tuulia Rotko: Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen (JAHEE)
Tuulia Rotko: Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen (JAHEE)Tuulia Rotko: Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen (JAHEE)
Tuulia Rotko: Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen (JAHEE)
 
Psykiatria ja psykoterapia 2021
Psykiatria ja psykoterapia 2021Psykiatria ja psykoterapia 2021
Psykiatria ja psykoterapia 2021
 
Ketkä käyttävät sairausvakuutusetuuksia?
Ketkä käyttävät sairausvakuutusetuuksia?Ketkä käyttävät sairausvakuutusetuuksia?
Ketkä käyttävät sairausvakuutusetuuksia?
 
Jukka Kärkkäinen; Tervetuloa! Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät 4...
Jukka Kärkkäinen; Tervetuloa! Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät 4...Jukka Kärkkäinen; Tervetuloa! Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät 4...
Jukka Kärkkäinen; Tervetuloa! Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät 4...
 
Maahanmuuttajat terveyspalvelujen käyttäjinä
Maahanmuuttajat terveyspalvelujen käyttäjinäMaahanmuuttajat terveyspalvelujen käyttäjinä
Maahanmuuttajat terveyspalvelujen käyttäjinä
 
Työterveyshuollon skenaariot sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissa
Työterveyshuollon skenaariot sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissaTyöterveyshuollon skenaariot sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissa
Työterveyshuollon skenaariot sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissa
 
Yhteiskunnallisen keskustelun avaaja voi olla mielipidejohtaja
Yhteiskunnallisen keskustelun avaaja voi olla mielipidejohtajaYhteiskunnallisen keskustelun avaaja voi olla mielipidejohtaja
Yhteiskunnallisen keskustelun avaaja voi olla mielipidejohtaja
 
Saattohoidon järjestäminen – Mitä Sote saa aikaan?
Saattohoidon järjestäminen – Mitä Sote saa aikaan?Saattohoidon järjestäminen – Mitä Sote saa aikaan?
Saattohoidon järjestäminen – Mitä Sote saa aikaan?
 
Mielenterveyspalvelujärjestelmä muutoksessa
Mielenterveyspalvelujärjestelmä muutoksessaMielenterveyspalvelujärjestelmä muutoksessa
Mielenterveyspalvelujärjestelmä muutoksessa
 
Potilastiedon arkisto suun terveydenhuollon kansallisen tietopohjan kivijalkana
Potilastiedon arkisto suun terveydenhuollon kansallisen tietopohjan kivijalkanaPotilastiedon arkisto suun terveydenhuollon kansallisen tietopohjan kivijalkana
Potilastiedon arkisto suun terveydenhuollon kansallisen tietopohjan kivijalkana
 
Millaista työterveyshuoltoa Suomessa tarvitaan?
Millaista työterveyshuoltoa Suomessa tarvitaan?Millaista työterveyshuoltoa Suomessa tarvitaan?
Millaista työterveyshuoltoa Suomessa tarvitaan?
 
SOTE-uudistuksen yhteenveto 120913
SOTE-uudistuksen yhteenveto 120913SOTE-uudistuksen yhteenveto 120913
SOTE-uudistuksen yhteenveto 120913
 
Pallatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen
Pallatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminenPallatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen
Pallatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen
 
Psykiatrinen hoito tänään
Psykiatrinen hoito tänäänPsykiatrinen hoito tänään
Psykiatrinen hoito tänään
 
Terapiat etulinjaan -malli mahdollistaa terapiatakuun
Terapiat etulinjaan -malli mahdollistaa terapiatakuunTerapiat etulinjaan -malli mahdollistaa terapiatakuun
Terapiat etulinjaan -malli mahdollistaa terapiatakuun
 
Potilaan ja asiakkaan turvallisuus - kuuluuko se minulle?
Potilaan ja asiakkaan turvallisuus - kuuluuko se minulle?Potilaan ja asiakkaan turvallisuus - kuuluuko se minulle?
Potilaan ja asiakkaan turvallisuus - kuuluuko se minulle?
 
Nella Savolainen: Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissa
Nella Savolainen: Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissaNella Savolainen: Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissa
Nella Savolainen: Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissa
 
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmä
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmäHallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmä
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmä
 

More from Kelan tutkimus / Research at Kela

Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitys
Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitysTimo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitys
Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitysKelan tutkimus / Research at Kela
 
Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...
Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...
Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...
Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...
Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Tapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissä
Tapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissäTapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissä
Tapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissäKelan tutkimus / Research at Kela
 
Riitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossa
Riitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossaRiitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossa
Riitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossaKelan tutkimus / Research at Kela
 
Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...
Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...
Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...
Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...
Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...
Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...
Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...
Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...
Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Kela ja hyvinvointialueet: Tutkimuksen avulla kohti sujuvampaa kuntoutuksen o...
Kela ja hyvinvointialueet: Tutkimuksen avulla kohti sujuvampaa kuntoutuksen o...Kela ja hyvinvointialueet: Tutkimuksen avulla kohti sujuvampaa kuntoutuksen o...
Kela ja hyvinvointialueet: Tutkimuksen avulla kohti sujuvampaa kuntoutuksen o...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...
Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...
Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oulula...
Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oulula...Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oulula...
Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oulula...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...Kelan tutkimus / Research at Kela
 

More from Kelan tutkimus / Research at Kela (20)

Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitys
Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitysTimo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitys
Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitys
 
Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...
Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...
Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...
 
Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...
Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...
Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...
 
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
 
Tapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissä
Tapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissäTapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissä
Tapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissä
 
Riitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossa
Riitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossaRiitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossa
Riitta Luoto: Työterveyshuollon trendit Kelan tilastojen valossa
 
Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...
Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...
Jenni Blomgren: Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon avoterveyspalvelu...
 
Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...
Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...
Janne Leinonen: johdanto seminaariin perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto...
 
Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...
Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...
Pauliina Kangas: Työikäisten terveyden tulevaisuus sote-integraatiossa - TYÖO...
 
Meneillään olevia Kelan tutkimuksia kuntoutuksesta
Meneillään olevia Kelan tutkimuksia kuntoutuksestaMeneillään olevia Kelan tutkimuksia kuntoutuksesta
Meneillään olevia Kelan tutkimuksia kuntoutuksesta
 
0915 Salminen_Omakuntoutuksesta 270422.pdf
0915 Salminen_Omakuntoutuksesta 270422.pdf0915 Salminen_Omakuntoutuksesta 270422.pdf
0915 Salminen_Omakuntoutuksesta 270422.pdf
 
Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...
Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...
Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä...
 
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kunto...
 
Kuntoutuksen hankinnat ja markkinat
Kuntoutuksen hankinnat ja markkinatKuntoutuksen hankinnat ja markkinat
Kuntoutuksen hankinnat ja markkinat
 
Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus
Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsausEtämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus
Etämusiikkiterapia: Kartoittava kirjallisuuskatsaus
 
Kela ja hyvinvointialueet: Tutkimuksen avulla kohti sujuvampaa kuntoutuksen o...
Kela ja hyvinvointialueet: Tutkimuksen avulla kohti sujuvampaa kuntoutuksen o...Kela ja hyvinvointialueet: Tutkimuksen avulla kohti sujuvampaa kuntoutuksen o...
Kela ja hyvinvointialueet: Tutkimuksen avulla kohti sujuvampaa kuntoutuksen o...
 
Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...
Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...
Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? – Kelan kuntoutuksen hyödyn arv...
 
Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oulula...
Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oulula...Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oulula...
Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oulula...
 
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
 
Kuntoutuksen tutkimus tulevaisuudessa
Kuntoutuksen tutkimus tulevaisuudessaKuntoutuksen tutkimus tulevaisuudessa
Kuntoutuksen tutkimus tulevaisuudessa
 

Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vertailussa

  • 2. Alma Atan julistus 1978 perusterveydenhuollosta 1. merkittäviä vaikutuksia koko väestön terveydentilan kohentamisessa ja terveyden jakautumisen oikeudenmukaisuuden lisäämisessä 2. välttämätöntä terveydenhuoltoa 3. kaikkien yksilöiden ja yhteisöjen saavutettavissa ja joka tukee heidän täysipainoista osallistumista 4. palvelujärjestelmän ensimmäinen taso, jolla yksilöt, perheet ja yhteisöt pääsevät kosketuksiin kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän kanssa. Source: https://www.who.int/teams/social-determinants-of-health/declaration-of-alma-ata
  • 3. Primary health care vs. primary care Perusterveydenhuolto primary health care • Universaalit, kattavat, integroidut palvelut • Moniammatillisuus • Ensisijainen terveydenhuolto (primary care) sekä kansanterveystyö • Yhteisö- ja väestöorientaatio • Monialaiset politiikat ja toimenpiteet, joilla pyritään ongelmien varhaiseen hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä vaikuttamaan terveyden määrittäjiin yksilö ja väestötasolla • Yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sitouttaminen ja voimaannuttaminen osallisuuden ja omahoidon edistämiseksi Ensisijainen terveydenhuolto primary care • Yleislääkärin tarjoamaa, helposti saavutettavaa terveydenhuoltopalvelua • Hoidon jatkuvuus ja kokonaisvastuu • Ihmislähtöistä ei diagnoosilähtöistä hoitoa • Potilaiden valikoitumattomuus • Gate keeping
  • 4. Source: How to enhance the integration of primary care and public health?: approaches, facilitating factors and policy options Suomessa monet ”public health- toiminnot” kiinteä osa perusterveydenhuoltoa
  • 5. OMENA vai “OMENA”? Terveysjärjestelmät ovat erilaisia – vertailu on hankalaa Primary care & primary health care osalta myös jokseenkin vanhentunutta
  • 6. “Diversities among European primary care systems are related to the specific cultural and historical backgrounds of each nation, which have had a notable influence on the design of their health care systems” (Kringos et al. 2015)
  • 7. Elements of diversity: three types “PUBLIC HIERARCHICAL NORMATIVE” • Primary care has a central place in the health care system • Run by the state rather than by professionals • Governed by decentralized authorities, for example regions, and which consist of multidisciplinary teams with usually salaried GPs. • Examples are Finland, Lithuania, Portugal, Spain and Sweden “PROFESSIONAL HIERARCHICAL GATEKEEPER” • GPs are the cornerstone and usually in a gatekeeping role. • Primary care professionals are also often accountable for the management of resources used for health care. • Moreover, the remuneration system of professionals is generally mixed, including capitation mixed with fee for services, in a self-employed position. • Examples are Estonia, Poland, the Netherlands, Denmark, Slovenia and the United Kingdom. “FREE PROFESSIONAL NON-HIERARCHICAL” • Health professionals try to organize primary care delivery independently, at least without strong regulation from the state or health insurance fund. • The model has put emphasis on patients’ and professionals’ freedom, meaning the absence of a list system or gatekeeping and professionals having a self-employed status. • Primary care professionals work alongside each other, in “silos”, rather than in a cooperation. • Examples are Austria, Belgium, France, Germany and Switzerland.
  • 8. Suomalaisen perusterveydenhuollon ominaispiirteitä • Yksiköt verrattain suuria • Työntekijät työsuhteessa • Moniammatillinen työ • Hoitajilla ja muilla ammattilaisilla merkittävä rooli • Hoidettavien sairauksien ja toimenpiteiden kirjo laaja • Perusterveydenhuollon tehtäviä toteutetaan vastaanottotoiminnan yhteydessä • Ennaltaehkäisevän työn rooli ollut perinteisesti merkittävä
  • 9. Suomalaisen perusterveydenhuollon ominaispiirteitä • Yleislääketieteen erikoislääkäreiden osuus lääkäreistä verrattain pieni • Lääkärit kirjoittavat myös paljon erilaisia todistuksia • Ihmisen vapaus valita oma (yleis)lääkärinsä verrattain heikko • Hoidon jatkuvuudessa ongelmia • Hoidon saatavuudessa ongelmia
  • 10. Finland Building primary care in a changing Europe: case studies (2015) https://apps.who.int/iris/handle/10665/330346
  • 11.
  • 12. Pohjoismaista vertailua Larsen et al. (2020) • Ruotsi, Suomi, Islanti nojaavat terveyskeskusmalliin – palveluiden kirjo vaihtelee • Yleislääkärimallit Tanskassa ja Norjassa • Yleisellä tasolla suomalaiset terveyskeskukset tarjoavat kattavammin erilaisia palveluita kuin terveyskeskukset muissa Pohjoismaissa • Suomessa terveyskeskukset hoitavat suurimman osan asiakkaiden terveystarpeista, arviolta vain 5% vierailuista etenee lähetteeseen erikoissairaanhoitoon. • Vapaus valita oma lääkäri keskeistä yleislääkärimalleissa
  • 13. Eurooppalainen vertailu Saavutettavuuden, jatkuvuuden ja koordinaation osalta Suomi keskikastia Disclaimer: • Tiedot vanhoja • Luotettavuus? Lähde: Kringos et al. 2015
  • 14. State of Health in the EU · Suomi · Maan terveysprofiili 2021
  • 15. Suomessa pääkaupunkiseudun perusterveydenhuollon laatu on parantunut, joskin vasta lähelle pohjoismaisten verrokkiensa (Tukholman ja Kööpenhaminan) tasoa. LÄHDE: Satokangas M, Arffman M, Agerholm J, Thielen K, Ørsted Hougaard C, Andersen I, Burström B & Keskimäki I
  • 16. 1) erityisesti ≥75-vuotiaiden VOS-jaksojen määrät ovat koko ajan Tukholmaa ja Kööpenhaminaa suurempia 2) yksinasuminen ei yhdisty suomalaisten naisten osalta suurempaan VOS-jaksojen ilmaantuvuuteen (toisin kuin muualla) LÄHDE: Satokangas M, Arffman M, Agerholm J, Thielen K, Ørsted Hougaard C, Andersen I, Burström B & Keskimäki I
  • 18. Monessa maassa samanlaisia haasteita kuin meillä • Suuntaus kohti moniammatillisempaa työskentelyä ja suurempia yksiköitä (vrt. Keski-Euroopan solo-practices) • (Nuorten) lääkäreiden halu toimia osana ryhmää huomioitava myös koulutuksessa • Hoidon jatkuvuus huolenaiheena muissakin (Pohjois)maissa • Erilaiset listautumismallit yleisesti käytössä • Keskustelussa myös muut jatkuvuuden ”lajit” (tiedon jatkuvuus, tiimiin liittyvä jatkuvuus, maantieteellinen jatkuvuus)
  • 19. Järjestelmien kattavuus • Mikä väestö katetaan? • Millaisia palveluja rahoitetaan? • Asiakasmaksujen osuus?
  • 20. SUOMESSA ENSISIJAISEN HOIDON PIIRIIN VOI HAKEUTUA NELJÄSTÄ ERI OVESTA - OVISTA VAIN YKSI AUKEAA KOKONAAN KAIKILLE UNIVERSAALI, VERORAHOITTEINEN JÄRJESTELMÄ: Kunnat/hyvinvointialueet ovat vastuussa riittävien sote-palveluiden järjestämisestä asukkailleen. YKSITYISET PALVELUT: Sairausvakuutuksesta korvataan mm. yksityisten palveluiden käyttöä + hoito/diagnostiikka yksityisellä sektorilla, reseptilääkkeet, kuntoutus, matkat ym. Yksityisiä palveluja rahoitetaan myös yksityisillä vakuutuksilla. Myös esim. kolmannensektorin toiminta (mm. paperittomien klinikat) TYÖNANTAJIEN JÄRJESTÄMÄ SAIRAANHOITO: Työnantajien on järjestettävä ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, mutta iso osa työnantajista on päättänyt järjestää työntekijöilleen ainakin jonkinasteiset terveydenhuollon avosairaanhoidon palvelut. KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN TERVEYDENHUOLTO: YHTS järjestää ensisijaisen terveydenhuollon palvelut korkeakouluopiskelijoille https://gratisography.com/
  • 21. Manderbacka, Aalto, Kestilä, Muuri ja Häkkinen. 2017. Eriarvoisuus somaattisten terveyspalvelujen saatavuudessa. THL/tutkimuksesta tiiviisti. 21
  • 22. Perusterveydenhuollon tulisi olla ”koko kansan palvelu” • Ensisijaisen hoidon saatavuus Suomessa heikommalla tasolla kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa (pl. Islanti) tai EU:ssa keskimäärin • Työikäiselle ja maksukykyiselle väestölle tarjolla mahdollisuus hakeutua hoitoon myös muista kuin terveysaseman ovesta • Yksityisten vakuutusten osuus ensisijaisessa hoidossa merkittävä(?) • Järjestelmien rinnakkaiskäyttö kansainvälisesti verrattain ainutlaatuista
  • 23. | 23 Source: Finanssiala 2021 0 200000 400000 600000 800000 1000000 1200000 1400000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 6/30/2020 VPHI in Finland, number of policies, 2009-6/2020 Children Adults/individual Adults/employer
  • 24. Korona ja Suomen perusterveydenhuollon resilienssi • Koronakriisin kehystys Suomessa(kin) voimakkaasti terveydenhuoltoon keskittyvä – kriisin hallinta siirrettiin varhaisessa vaiheessa terveydenhuoltosektorille. • Vahvuutena ollut hierarkkinen ja hajautettu perusterveyden- huoltojärjestelmä: lisärahoitukselle ja ohjaukselle oli (jonkinlaiset) rakenteet olemassa, paikallistuntemus alueella hyvä. • Paikallisuuden vahvuutta ei kuitenkaan pystytty täysimääräisesti hyödyntämään – yhteys paikallisen ja kansallisen tason välillä ei toiminut.
  • 25. Korona ja Suomen perusterveydenhuollon resilienssi • Perusterveydenhuolto pystyi nopeasti muokkaamaan toimintaansa. • Alussa hyödynnettiin tuttuja rakenteita ja toimintamalleja, joita välittömästi ja jatkuvasti muokattiin. • Perustason palveluissa pyrittiin rakentamaan holistinen käsitys sekä alueen väestön tarpeista ja tilanteesta että kriisistä ja muokkaamaan toimintaa sen mukaisesti. • Johtajat tasapainoilivat myös pandemian hallinnan ja muiden palveluiden välillä sekä väestön tarpeiden ja henkilöstön tarpeiden välillä.
  • 26. Sote- uudistuksessa oltava hereillä • Osataanko ajatella systeemisesti? • Resurssien jakaminen: mitkä arvot ja minkä väestönosan tarpeet edellä? • Rinnakkaiset järjestelmät ensisijaisessa hoidossa säilyvät • Kuntien ja hyvinvointialueen välisen yhteyden rakentaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, moniammatillisessa yhteistyössä, kriisivarautumisessa…?
  • 27. Sote-uudistus seuraavana shokkina • Sote-uudistuksen valmistelu ja toimeenpano osin päällekkäin korona-pandemian kanssa haastaa perusterveydenhuollon aiheuttaa kumulatiivista stressiä niin työntekijöille kuin johtajille • Varautuminen erilaisiin järjestelmän kriisiytymisiin uudistuksen toteutuksen suhteen?
  • 28. Yhteenvetona • Järjestelmä on eriarvoinen, vastoin omaa tavoitettaan (myös sote-uudistuksen ”yhdenvertaiset palvelut”- tavoite) • Suomalaisessa järjestelmässä ensisijaisen hoidon osalta neljä eri hoitoon hakeutumisen väylää, mikä on kansainvälisesti poikkeuksellista • Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisesti vertaillen edistyksellinen laaja- alaisuutensa ja moniammatillisuutensa osalta  näkyy laadussa ongelmista huolimatta? • Hoidon jatkuvuus suuri haaste, johon herätty myös muissa (Pohjois)maissa. • Suomessa odotusajat perusterveydenhuoltoon poikkeuksellisen pitkiä.
  • 29. KIITOS! LIINA-KAISA.TYNKKYNEN(a)THL.FI Esityksen koostamiseen ovat osallistuneet tutkijat Soila Karreinen ja Marjaana Viita-aho Kiitokset: Markku Satokangas ja SIA-hanke, Päivikki Koponen, Anu Niemi